Syyskuu vaihtuu ihan koht'sillään lokakuuksi jonka sanotaan lotisevan.
Vesisteet tekisivät juuri nyt hyvää pohjavesille, kun moni kaivo on kuiva ja monissa ojissa sammakotkin hyppivät pohjakivillä.
Onko sade syksyn huono juttu? vai peräti huonoin?
Nautitaanko sateista?
hupsutuumailija
66
871
Vastaukset
- Kalenteri
Nyt on elokuu, seuraava syyskuu.
- hupsutuumailija
Kyllähän minä sen tiesin jo kirjoittaessani, mutta syyskuu menee pian ja sen jälkeen onkin se lotiseva lokakuu.
Aika kuluu ja varjo venyy, un aurinko paistaa aina vain alempana.
Muuten, hyvä kun huomasit. Tarkoitinkin katsoa monenko hoksottimet toimii!
nikkinikin; hupsutuumailija
Kauan sitten, ennen muovin keksimistä, oli minulla Gotlannista saatu musta villakankainen sadeviittä. Muistan vanhempieni nauraneen sen sateenpito ominaisuudelle, mutta usein lähdin tihkusateella kävelylle korkealle Tähtitornin mäelle, katselemaan merta ja harmaata pilvitaivasta.
Sadepisarat vierivät viitan villakarvoista maahan, eivät ne läpäisseet kangasta, joskaan en ihan rankkasateella ollutkaan liikkeellä. Ne kävelyretket oli niin mieluisia, kaupunki oli hiljentynyt ja sai vaeltaa rauhassa, ihaillen kauniita puutarhoja kukkivine kirsikka ja omenapuineen Eirassa.
Kotiin patatessa oli hiyksetkin kihartuneet ohimoilta ja iho hehkui kuin vain nuoren ihmisen puhdas iho.
Vieläkin pidän hiljaisesta tihkusateesa, joskaan tuollaista romanttista villaviittaa ei toista tullut elämääni!- hupsutuumailija
Kuumissa etelän maissa pidetään kesähelteellä mustaa paksua takkia, sen alla ei ole niin kuuma, koska paksu villa eristää samoin kuumaa, kylmää ja jopa hylkii vettä,kuten sadeviittasi.
- Mitäääh
Eihän elokuukaan ole vielä loppunut.
- hupsutuumailija
Kappas, toinen joka havaitsi tarkoituksella kirjoitetun pienen "kikan".
- Korppis11
En ole sadeihminen.
Rakastan kauniita kesäpäiviä, aurinkoa, kuulaita syysaamuja, aurinkoisia hankipäiviä, kevätauringon sulattamia jäälauttoja. Olen kesän lapsi.- kaikkienkesä
Onneks kesä kuuluu meille kaikille, ei vain kesän lapselle jolla on erikseen monet kesäolohuoneet , jopa laiturilla.
- Korppis..hyvääyötä
kaikkienkesä kirjoitti:
Onneks kesä kuuluu meille kaikille, ei vain kesän lapselle jolla on erikseen monet kesäolohuoneet , jopa laiturilla.
Joo, tänään katselin autiota laituria. Se on rannassa (4 m × 5 m). Enhän toki ole kesää itselleni omimassa älä huoli jää siitä sinullekin nautittavaa.
- hupsutuumailija
Minä möin mökkini.
Ei ole rantalaituria eikä venettä enää muuta kuin ystävien luona vieraillessa, nekin tavattoman kaukana.
Olen erään kaupungin satamassa saanut viettää kauniita kesäpäiviä, nauttia auringosta ja ihmisvilinästä.
Kesääriittää kaikille, eikä siitä pitäisi olla kateellinenkaan. Muutamilla on mökki, monilla ei, sekin on ihan oma valinta mihin on rahansa tuhlannut. Joku juo ja poltaa, joku ostaa kesämökin ja asunnon.
Ei voi ymmärtää miksi niistäkin ollaan kateellisia.
Jokaisella samat mahdollisuudet valita elämäntapansa ja omaisuutensa kuin itse haluaa.
Mukavia päiviä laitureilla. Sateen jälkeen tulee yleensä pouta. hupsutuumailija kirjoitti:
Minä möin mökkini.
Ei ole rantalaituria eikä venettä enää muuta kuin ystävien luona vieraillessa, nekin tavattoman kaukana.
Olen erään kaupungin satamassa saanut viettää kauniita kesäpäiviä, nauttia auringosta ja ihmisvilinästä.
Kesääriittää kaikille, eikä siitä pitäisi olla kateellinenkaan. Muutamilla on mökki, monilla ei, sekin on ihan oma valinta mihin on rahansa tuhlannut. Joku juo ja poltaa, joku ostaa kesämökin ja asunnon.
Ei voi ymmärtää miksi niistäkin ollaan kateellisia.
Jokaisella samat mahdollisuudet valita elämäntapansa ja omaisuutensa kuin itse haluaa.
Mukavia päiviä laitureilla. Sateen jälkeen tulee yleensä pouta.Mökkini on kaupunkialueella, joten matkaa täältä kotoa on noin. 5 kilometriä.
Sellaiset ihmiset joilla on tai on ollut kesäpaikka ymmärtävät sen tärkeyden omistajalleen . Onhan se sellainen ikuinen työmaa, mutta rakas se on. Huomenna mennään pojan kanssa tutkimaan laiturin tukipuut ja laitamme uusia puita jos tarvis. Rannan myötäinen osaksi rantakivillä oleva laiturini on osoittautunut kesän käytetyimmäksi tilaksi. Kovin helteellä ei siellä jaksa olla, kun aurinko porottaa suoraan, mutta illanistujaispaikkana mitä parhain. Saunasta laskeudutaan suoraan laiturille.
Kuulun facessa mökkiläisten ryhmään ja voi sitä onnen hehkutusta, mutta myös valitusta milloin mistäkin. Viime kesän inhokit olivat valkoposkihanhet, itikat, ampiaiset ja käärmeet. Onneksi nuista yksikään laji ei kuulu mökkiympäristööni.
Ei pitäisi kadehtia mitään sellaista mikä on jollekulle toiselle rakasta.
No onhan se kivaa kun sataa. Katsoin että pieni paussi tuli kokopäivän kestäneeseen sateeseen. Puin lenkkivaatteet ja latasin kahvinkeittimen valmiiksi jotta saan heti nopeasti kahvia kun saavun lenkiltä. Reippaasti hyppelin raput alas ja kun saavuin ulko-ovelle niin ulkona satoi melko reippaasti ja sataa edelleenkin, taukoamatta. Kahvi on juotava nyt ilman liikuntasuoritusta, eihän se niin hyvälle maistu, saavutusten jälkeen on kuin pieni palkinto. Niin happirikas ilma olisi ollut tehdä kävelylenkki.
Nyt laitan kahvin tiputtelemaan ja otan jotain hyvää sen kanssa, vaikka paripalaa suklaata 😌- puutjapensaat
Lokakuussa on ihanan värikästä ja jos vielä aurinkoista niin onpa kiva reippailla ulkona.
- sää.kuin.sää
Tykkään tihkusateesta eikä sillä ole mitään väliä missä kuussa sataa. Minulla on kunnon sadevaatteet ja kumisaappaat. Puiden lehdillä olevat sadepisarat ovat kauniita. Metsässä on kiva kävellä, kunhan polut eivät ole niljakkaan liukkaita.
- Säilöön.mitä.saa.kiinni
Ihana kun ei ole helle. Nyt olen verkkovillapaita päällä, klo 10 laitan mökin sähkölämpiämään kesän jäljiltä, kesällä on ollut vai pesuhuoneen lattialämmitys. Huomenna tallustelen sienimetsään sadevaatteissa, oikein odotan. Mustikat ja nokkoset jäi helteen takia tänä vuonna poimimatta, mutta ensi vuonna sitten taas - ehkä.
- Viilennystäjavirkistystä
Sade ei tietenkään ole huono juttu sen enempää syksyllä kuin varsinkaan kesällä. Lämmin kesäsade on ihanakin, varsinkin tänä kesänä olisi ollut. Luonto ja minä kaipasimme ...
- hupsutuumailija
Voi kuinka nurmikot ja minä kaipasimme helteillä sadetta. Perhosillekin laitoin mehulla ja hunajalla kostutettuja sieniä ulos, kun pikkuitikoiltakin loppui juotava. Oli siinä monta laatua pörrääjää juomatarjoiluni kimpussa.
Vesi on ihmisen elämän tärkein alkuaine.
Ellei ole vettä, ei ole elämää.
- senäkeekenelää
elkää muijat hupajako,,,,vain vähemmän kuin 4kk niin joulu on onnellisesti takanapäin ja siitä sitten kevätaurinko alkaa jollottaa
- hupsutuumailija
Ihanaa sadetta, mutta ei niin ihanaa viljanviljelijöiden kannalta, osa puinneista on suorittamatta. Pienillä tiloilla ei ole omaa puimuria ja niin saavat odottaa vuoroansa yhteispuimureiden käyttäjät. Mahtavaa yhteistoimintaa tälläkin kylällä!
Sade hakkasi aamuyön tunteina melkoisella voimalla peltikattoa. Yritin valvoessani katsoa telkkariakin, mutta suosikkikanavat näkyivät sekavina kuvina ja sehän ei ole silmien lääkettä, joten tulihan sitten luettua vanhoja lehtiä. Televisioantennit antennitalouksissa pitää muuttaa, telkkareiden pitää vastata uusia määräyksiä ja mitä kaikkea se tämä digiaika elämässä muuttaakin, kaikessa pitäisi pysyä mukana, mutta laitteet maksavat ja kelläpä on vara kaikkia koneita uusia uusien määräysten mukaisiksi. No, aika aikaa kutakin, ehkä tässä pysytään vielä kehityksen mukana.
Tällä tienoolla on hirvikärpästen armeija kimpussa sienimetsällä, mutta aionpas minäkin vain metsään mennä ja sateella ei ole noista hirveistäkärpäsistä niin suurta haittaa.
Kyllä sieniä pitää saada, ainakin pannulle ja joulupöytään.
Keväällä söin nokkosia joka tyylillä, rautaa on varastoitu veriverkostoon ja pinaatilla nyt jatketaan. On hienoa kun saamme kerätä luonnosta puhtaita luonnontuotteita ravinnoksi ja virkistykseksi. Mustaheruukkalehtiteetä päiväkahvin tilalla ja hilloja leivälle.
Meillä on rikas luonto, vaikka itse olisimme hiukan köyhempiä.
Iloisia sieniretkiä ja sataahan se taas lisää sieniä kasvamaan.
Niitä ihania ruskan värittämiä päiviä, niitäkin tulee. - ihonkosteus
Aamulla oli valon läpipääsemätön sumu maisemassa, kostui iho kosteusvoiteitta.
Ihmettelen usein miki pitää ostaa kosteusvoidetta, vesihän on peräti märkää ja sillä saa ihoon kosteutta. Nuo kosteusvoiteina myytävät tökötit tekevät iholle ikäänkuin kalvon joka on kuin suoranainen likakerros illalla iholla. Kerää kaiken pölyn ja lian iholle, on tottavie kpsteusvoide, imupaperi saasteille ihossa.
Äiti käytti aikoinaan Tokalonia ja Vitalista. Minä käytän iholleni Kookosöljyä.
Hajusteita ei ole, mutta tarvinneeko iho niitä.
Mitä olette mieltä kosteus- ja muista ihovoiteista? Vanhaa kunnon Niveaakaan ei saa enää. - luontohullu
Säälin perhosia.
Tein perhosille hunaja tarjoilun, ampiaisetkin löysivät sen, mutta nyt ovat perhoset kadonneet maisemasta.
Suurin osa luonnon kukista on kuivunut, ei ole mettä perhosille.
Sateita odottelen, lapio ei painu maahan kuin ennen, ja kastemadotkin hukassa.
Maapallon sää on aina vaihdellut, taitaa olla turha sanoa ettei ennen ollut näin.
Raamatun seitsemän vuoden kirous ja siunaus? - Ramoona_
Raamatun kertomuksissa on paljon veden merkityksestä ihmisten koko olemassaolon edellytyksenä , kuivuus ja toisaalta tulvat ankarina vitsauksina. Kuivuus taisi olla siihenkin aikaan yleisempi koettelemus, koski suurempaa osaa maa-alueita ja oli pitkäkestoista. Vesi on myös paljon käytetty symbolisesti : virtaava vesi on armon lähde. Psalmit kuvaavat asioita valtavan kauniisti ja runollisesti :
"Kun he käyvät Kyynellaakson kautta, he muuttavat sen lähteitten maaksi, ja syyssade peittää sen siunauksilla."
Alkukesän sade olisi ollut sadon kannalta tarpeen. Jotenkin ärsytti, kun uutisten säätiedotuksissa hehkuteltiin, miten tänäänkään ei ole sateen riskiä, ikäänkuin koko Suomi olisi kesälomalla. Sitten kun metsäpalot alkoivat riehua Ruotsissa ja Suomessakin, alettiin yleisesti herätä kuivuuden ja kuumuuden riskeihin. Meillä oli kuivaan aikaan tontilla tukevia vesiastioita ( koiran vesikupit ja matalat vanhat kattilat pysyvät hyvin pystyssä ) linnuille, siileille, oraville ja mitä kaikkia öisin liikuskeleekaan pihapiirissä. Perhosille mieluisia kukkia on paljon puutarhassa keväästä syksyyn, mutta luonnossa kukinta tosiaan loppui tavallista aikaisemmin. Muutamat kukat kyllä kukkivat uudelleenkin, näin eilen esimerkiksi sinikelloja ja apiloita kukassa . Samassa kuttulehtiruusupensaassa voi olla kiulukoita ja kukkia. Sadevesitynnyrit tietysti on aina suojattu, niissä on pelastaumislaudat ja lauttoina stryrox-kimpaleet. Tontti rajoittuu metsään, aidan taakse keksimme viedä lasten laidallisen muovipulkan vesiastiaksi vähän isommillekin janoisille.
Nyt muutamna viikkona on ainakin etelärannikolle saatu kyllin sadetta, nurmeakin saa leikata viikottain. Odottelen kantarellien ilmestymistä, pieniä sieviä haapa-ja karvarouskuja olen jo poiminut. Aivan kesäistä on, lämpö noussee pariinkymppiin tänään. Leikkasin alas pitkiksi venyneet orvokit ja marketat , nyt ne kukkivat taas taas virkeinä ja tuuheina. Krassit kylvin suoraan kukkapenkkiin, ja ovatpa ne hehkuvan värisiä. Auroingonkukkapelloilta saa poimia vaikka sylillisen, sopii mukavasti polkupyörän etukoriin. Mitä olisi auringonpaiste ilman sadetta ja päivä ilman yötä, ikuinen tropiikin päivä paahtavine aurinkoineen ilman yön tuomaa viileyttä ja valo ilman varjoa…
hyvää maanantaiaamua Dalajoen (vai pitäisikö sanoa Daljoen) alajuoksulta, aamu on tyyni ja lempeä ja aurinko paistaa. Lämpömittarin luvut nousemassa ja luulenpa että päästäänkin 20- asteen plussapuolelle. Vierashuoneen lakanat ja vieraspyyheliinat valkopesussa; kesä on ohi ja nyt seuraavan kerran kun tulee jengiä niin se onkin sitten varmaan joskus syysloman tienoilla.
Arjen rutiinit tuntuvat nyt turvallisilta ja kerronkin nyt sitten ihan julkisesti täällä että olen luvannut itselleni tehdä kaksi asiaa joka aamu tai vähintään joka arkiaamu: pieni kävelylenkki ulkona ja kirjoittaa englanninkielistä käännöstä kirjaani, joka on nyt valmis ja tulee jossain vaiheessa ulos painosta, todennäköisimmin omakustanteena, nyt syksyn aikana. Eli siis ulkoilla ja kirjoittaa. Kasvimaa ei enää kaipaa muuta kuin sadonkorjuuta ja mies kääntää sen myöhemmällä ja nostaa perunan ja omenat kerätään ja teen niistä omenasosetta talveksi ja kanttarelleja kiehautetaan ja pakastetaan ja mustikoita saa kaupasta. Puolukkaa keräämme muutaman viikon päästä; sitä on tulossa runsaasti vanhoille paikoilleen hakkuuaukiolle ja metsänrajaan.
Asiat ovat sitten ihan tyydyttävässä jamassa ja minua on alkanut harmittamaan fgyysisen kuntoni ränsistyminen kun eilinen mustikkametsässä tarpominen otti voimille vaikka emme tehneet kuin ihan pienen lenkin.
Eihän pieni sade, varsinkaan alkusyksyn lämmin sade ole mikään este pienelle ulkoilulle. Sitä toista sorttia, missä on jäätä ja räntää mukana on tarjolla myöhemmällä, minua rohkeammille.Nyt voi jo tehdä yhteenvedon kesästä. Ompa ollut upea kesä, aivan uskomaton!
Ihmiset saaneet uida ja viettää rantaelämää oikein sielunsa pohjasta asti. Minäkin uinut ennätyspaljon. Meinaan aloittaa uimahallissa uimisen talvikaudeksi, kesän siivittämänä.
Edelleen jatkuu lämmin ja nyt kostea sää ainakin tämän viikon. Tulee kuin uusi kesä, sade ja lämpö virvoittaa kasvit ja kukat uuteen loistoon. Pihan ruukkukukat kasvaneet jättisuureksi, korkeiksi ja leveäksi lämmön ja ahkeran kastelun ansiosta. On ollut uskomaton kesä vaikka välillä on tuntunut etteikö tämä koskaan lopu mutta näyttää loppuvan. Eiköhän nämä ole jo ohimenevän
kesän häntiä......☀️🍂Voin yhtyä kommenttisi sanomaan. Upea kesä. Siitä kertoo sekin, että syksyn tulo ei harmita, miksi harmittaisikaan tänäänkin lämpötila korvessa 20 C.
Iltapäivällä ajelen taas mökille, istahdan laiturille ja ihailen ympäristön vehreyttä, järven sinisyyttä.
Eilen iltamyöhällä katselin läntistä taivaan rantaa täältä kaupunkiasunnosta ja harmitti, sillä auringonlaskut ovat mökkirannalta katsottuna upeita. Tokihan asuisin vieläkin mökillä, mutta yöt ovat pilkkopimeitä, siitä en en tykkää. En pelkää, mutta mukavuuksien puutteessa yölliset huusiretket eivät kiehdo ; )
Käyn tekemässä työkeikan ja sitten suuntaan mökille.
Viikonlopulla viettänen vielä yhden viikonlopun mökillä, saunon, siivoan ja lasken vedet pois kiukaasta, pistän sen jälkeen luudan saunanoven eteen.korpikirjailija kirjoitti:
Voin yhtyä kommenttisi sanomaan. Upea kesä. Siitä kertoo sekin, että syksyn tulo ei harmita, miksi harmittaisikaan tänäänkin lämpötila korvessa 20 C.
Iltapäivällä ajelen taas mökille, istahdan laiturille ja ihailen ympäristön vehreyttä, järven sinisyyttä.
Eilen iltamyöhällä katselin läntistä taivaan rantaa täältä kaupunkiasunnosta ja harmitti, sillä auringonlaskut ovat mökkirannalta katsottuna upeita. Tokihan asuisin vieläkin mökillä, mutta yöt ovat pilkkopimeitä, siitä en en tykkää. En pelkää, mutta mukavuuksien puutteessa yölliset huusiretket eivät kiehdo ; )
Käyn tekemässä työkeikan ja sitten suuntaan mökille.
Viikonlopulla viettänen vielä yhden viikonlopun mökillä, saunon, siivoan ja lasken vedet pois kiukaasta, pistän sen jälkeen luudan saunanoven eteen."pistän sen jälkeen luudan saunanoven eteen".
Aivan mukava kuvauksesi näistä mokkielämistä, joita minullakin oli, mutta asiasta viidenteen.
Minä jotenkin koen uteliaisuudesta sinun tulevan lapsenlapsen vuoksi, josta hieman vihjaisit ja nyt saisi nämä arvostelijat nenillen, jotka pojistasi nimitteli heitä "tuhkamuniksi" , koska olen katsellut kuvia, kuinka olit mukana, kun vanhempi poikasi vihittiin.?
Muistui tuosta mieleni oman äitini kertomus (17-v), kun hän avioitui vanhemman(38-v) miehen kanssa ja lapsia ei alkanut kuulumaan?
Niinpä vain kylällä levisi huhu, että tuhkamuna sen on, mutta kas kummaa, sitten oli tieto myös siitä, että kun minä synnyin, vasta sisaruksen toisena, niin olihan minulla velikin, tosin eri äidin kanssa?
No, tämä kirjoitukseni ei ole sateesta, vaan sai jotenkin inspiraation toisista kirjoittajista.Minä nautin sateesta ja kaikesta, mitä ilmasto suo meille.Kristiina23 kirjoitti:
"pistän sen jälkeen luudan saunanoven eteen".
Aivan mukava kuvauksesi näistä mokkielämistä, joita minullakin oli, mutta asiasta viidenteen.
Minä jotenkin koen uteliaisuudesta sinun tulevan lapsenlapsen vuoksi, josta hieman vihjaisit ja nyt saisi nämä arvostelijat nenillen, jotka pojistasi nimitteli heitä "tuhkamuniksi" , koska olen katsellut kuvia, kuinka olit mukana, kun vanhempi poikasi vihittiin.?
Muistui tuosta mieleni oman äitini kertomus (17-v), kun hän avioitui vanhemman(38-v) miehen kanssa ja lapsia ei alkanut kuulumaan?
Niinpä vain kylällä levisi huhu, että tuhkamuna sen on, mutta kas kummaa, sitten oli tieto myös siitä, että kun minä synnyin, vasta sisaruksen toisena, niin olihan minulla velikin, tosin eri äidin kanssa?
No, tämä kirjoitukseni ei ole sateesta, vaan sai jotenkin inspiraation toisista kirjoittajista.Minä nautin sateesta ja kaikesta, mitä ilmasto suo meille.Jätetään lapset ja aviopuolisot kyselyjen ulkopuolelle.
korpikirjailija kirjoitti:
Jätetään lapset ja aviopuolisot kyselyjen ulkopuolelle.
"Jätetään lapset ja aviopuolisot kyselyjen ulkopuolelle."
Sinullako on vain oikeus heitellä kysymyksiä, oletko mummi? Olen pahoillani, että kerroin myös jopa äidistäni ja senkin kerroin väärin, koska isäni oli silloin 28-v, eikä 38-v, mutta välikö sillä, koska molemmat ovat jo kuoleet.
Ei olisi pitänyt kysellä sinun vihjailusi perään, mutta jotenkin tulin niin iloiseksi puolestasi, että sinustakin tulisi mummi ja ethän tosin ilmaissutkaan, että kumpi pojistasi on tuleva isä, joten älä kerro palstoilla enempää, mikäli et halua, että kukaan puuttuu sinun mies, lapsi, lapsenlapsi tai muihin henk.kohtaisiin asioihisi.
On meillä kuitenkin samanikäiset miehet, sinulla nykyinen LAT ja minulla aviopuoliso edelleen ja molemmilla meillä on kaksi lasta, sinulla pojat ja minulla tytöt. Tosin minulla on, kuten kerroin kaksi lapsenlasta, joista olen useinkin kirjoittanut täällä. Ei nämä niin suuria salasuuksia ole, etteikö kirjoittelua kestäisi.Kristiina23 kirjoitti:
"Jätetään lapset ja aviopuolisot kyselyjen ulkopuolelle."
Sinullako on vain oikeus heitellä kysymyksiä, oletko mummi? Olen pahoillani, että kerroin myös jopa äidistäni ja senkin kerroin väärin, koska isäni oli silloin 28-v, eikä 38-v, mutta välikö sillä, koska molemmat ovat jo kuoleet.
Ei olisi pitänyt kysellä sinun vihjailusi perään, mutta jotenkin tulin niin iloiseksi puolestasi, että sinustakin tulisi mummi ja ethän tosin ilmaissutkaan, että kumpi pojistasi on tuleva isä, joten älä kerro palstoilla enempää, mikäli et halua, että kukaan puuttuu sinun mies, lapsi, lapsenlapsi tai muihin henk.kohtaisiin asioihisi.
On meillä kuitenkin samanikäiset miehet, sinulla nykyinen LAT ja minulla aviopuoliso edelleen ja molemmilla meillä on kaksi lasta, sinulla pojat ja minulla tytöt. Tosin minulla on, kuten kerroin kaksi lapsenlasta, joista olen useinkin kirjoittanut täällä. Ei nämä niin suuria salasuuksia ole, etteikö kirjoittelua kestäisi.Olet huomannut kuinka minun kirjoituksiani vääristellään siksi kirjoitin tuon kommentin. Kerron mitä kerron.
Tuttavani poika 26-vuotias kuoli vajaa kuukausi sitten. Hänen puolisonsa jäi raskaaksi. Kuolinilmoituksessa suremaan jäivät puoliso ja tyttö.
Tyttö on vieläkin syntymätön ja syntyykö se jää nähtäväksi.
Vanha sanonta. Ei ratsasteta varsalla, joka ei ole vielä syntynyt pitänee paikkansa, eikö niin.korpikirjailija kirjoitti:
Olet huomannut kuinka minun kirjoituksiani vääristellään siksi kirjoitin tuon kommentin. Kerron mitä kerron.
Tuttavani poika 26-vuotias kuoli vajaa kuukausi sitten. Hänen puolisonsa jäi raskaaksi. Kuolinilmoituksessa suremaan jäivät puoliso ja tyttö.
Tyttö on vieläkin syntymätön ja syntyykö se jää nähtäväksi.
Vanha sanonta. Ei ratsasteta varsalla, joka ei ole vielä syntynyt pitänee paikkansa, eikö niin."Olet huomannut kuinka minun kirjoituksiani vääristellään siksi kirjoitin tuon kommentin. Kerron mitä kerron."
Tottakai olen huomannut, koska lueskelen näitä palstoja, ja siksi tiedän sinunkin kirjoituksistasi, kuten "korvesta maailmalle" juttusi, jotka ovat julkiset kaikikien luetavissa.
Se on vain niin, että useimman kirjoitukset täällä "vääristellään", ainakin omasta mielestä, koska ei ole osannut kertoa asiaansa oikein, mitä oikeasti tarkoitti, kuten minäkin nyt.
Olihan tuolla vuosia sitten, kun itsekkin vääristelit minun kirjoitukseni aivan toiseen kirjoittajaan. Enkä todellakaan ollut ainoa, joiden nikkiä yritit arvailla ja heitit inhottavia viestejä.
Kyllä sinä itsekkin tiedät, että et ollut paras mielipiteen sanoja, ja ymmärrän hyvin, että edelleen sinua kohtaan tunnetaan suorastaan vihaa.
Ei sinunkaan sympatiasi riitä minulle saakka, koska noin tylysti vastasit ja ilmoitithan jo aikaisemmin, että et lue minun viestejäni.Kristiina23 kirjoitti:
"Olet huomannut kuinka minun kirjoituksiani vääristellään siksi kirjoitin tuon kommentin. Kerron mitä kerron."
Tottakai olen huomannut, koska lueskelen näitä palstoja, ja siksi tiedän sinunkin kirjoituksistasi, kuten "korvesta maailmalle" juttusi, jotka ovat julkiset kaikikien luetavissa.
Se on vain niin, että useimman kirjoitukset täällä "vääristellään", ainakin omasta mielestä, koska ei ole osannut kertoa asiaansa oikein, mitä oikeasti tarkoitti, kuten minäkin nyt.
Olihan tuolla vuosia sitten, kun itsekkin vääristelit minun kirjoitukseni aivan toiseen kirjoittajaan. Enkä todellakaan ollut ainoa, joiden nikkiä yritit arvailla ja heitit inhottavia viestejä.
Kyllä sinä itsekkin tiedät, että et ollut paras mielipiteen sanoja, ja ymmärrän hyvin, että edelleen sinua kohtaan tunnetaan suorastaan vihaa.
Ei sinunkaan sympatiasi riitä minulle saakka, koska noin tylysti vastasit ja ilmoitithan jo aikaisemmin, että et lue minun viestejäni.Minä jo luulin, että emme palaa menneisiin. Eletään sovussa, toivon.
Blogini on avoin. Tänä kesänä en ole ehtinyt sitä päivittää. Tarkoitus on kuitenkin ennen Hollannin matkaani.
Itse elän tätä päivää, en kaivele menneitä. En niitä kuvitteellisia arkistoja koska niitä ei ole olemassakaan; )
Olen mökillä, kaunis päivä. Keräsin keramiikkaesineet kannon nokista ja pesin rannalla. Kunhan kuivuvat siirrän varastoon. Miniäkin pääsi pois puusta ; )
Laiturilla join kahvia ja söin kanelipullan.
Voisin jäädä, mutta aamulla aikaisin menen labrakokeisiin joten palaan kohta kirkolle.
- Ramoona_
Sinulla Paloma on hieno projekti, onnittelut ! Kirjoittamista olen minäkin pienimuotoisesti harrastellut, osallistunut muutamiin blogeihin ja nyt instagramiin, kiva tapa pitää yhteyttä . Olen avustanut julkaisuja jutuilla ja valokuvilla, tehnyt paljon valokuvakirjoja lähisuvulle. Voi kai tätä palstailuakin kirjoitusharrastukseksi kutsua :).
Sisarusten kesken on ollut puhetta, haluaisiko joku tehdä kirjan vanhempiemme välirauhan ja jatkosodan aikaisesta rakkaustarinasta ja sittemmin elämästä lapsiperheenä. Isällä oli paljon luottamustehtäviä työnsä ohella, mutta ei hänkään etäinen ollut. Varsinkin isoisänä hänessä tuli pehmeämpi puoli esille. Perintönä saimme rakkauden luontoon ja rohkeuden liikkua luonnossa , jopa metsänhoidon taitoja. Keskinäistä solidaarisuutta, koulunkäynnin tärkeyttä ja urheilua terotettiin myös, anteeksi piti osata pyytää ja antaa. Vanhemmat olivat elävä esimerkki myös heikommassa asemassa olevien perheiden auttamisesta. Ehkä nuorempi siskoni vielä kirjoittaakin, jahka pääsee eläkkeelle, hän on kirjeet tutkinut. Minulle on vaikeaa lukea niin henkilökohtaista kirjeenvaihtoa, olkootkin edesmenneitä vanhempiani. Olemme nyös eri aikakausien lapsia, minä sodanjälkeistä suurta ikäluokkaa ja nuorin veljeni 60-luvun alussa syntynyt. Jokainen muistaa lapsuutensa omalta kannaltaan, en haluaisi olla kenenkään toisen äänitorvena. Olemme skannanneet tärkeät valokuvat kaikille, on muistoesineitä ja jokaisella muistojen aarrearkku mielessään.
Tämän kesän kaltaisiahan lapsuudenkesät olivat , ilma kuin linnunmaitoa ja päivänpaistetta, lämmin vesi kietoi uimarin hellästi. Vene saa olla vielä kauan vesillä, täällä etelärannikolla syksy on normaalistikin pitkä ja lämmin. Saa nauttia vielä monet auringonlaskut ja -nousut , seurata muuttolintujen reittejä meren yli Viroon, iltojen pimetessä tunnelmoida tähtitaivaan alla ilman asutuksen valoja. Ja ulkoilusaarissa alkaa olla hyvin tilaa .Profiilissani on linkki blogiin, jossa on otteita oikoluetusta kirjastani. Kirjoitin sen tavallaan siksi koska entiset luokkatoverini Suomesta olivat jo vuosikausia kyselleet sen perään ja nyt etsin julkaisijaa eli kustantamoa. Näkyy menevän omakustanteeksi, mikä ei tietenkään ole yllätys. Mediapinta voisi mahdollisesti julkaista sen puolikustanteena, jos minulla on riittävästi ennakkotilauksia; sitoutuisin ostamaan itse 85 kpl, Aionkin tehdä hieman markkinatutkimusta ja tarjota esikoistani alustavasti Facebookissa ja foorumeilla ja katsella ja kuunnella kuinka paljon kiinnostusta löytyy: sen perusteella voinkin sitten valita minulle edullisimman vaihtoehdon eli omakustanteen tai puolikustanteen.
Koska kirja on omaelämänkerrallinen niin että omat lapseni ja muut sukulaiseni pystyisivät lukemaan sen olen alkanut tehdä itse siitä käännöstä englanniksi, Olen pahasti suossa käännöksen kanssa: se on alkanut lähteä omille teilleen ja omaa omaa elämäänsä. Kunhan syyssateet alkavat niin on aika laittaa ajatukseni ja rivini ruotuun.Paloma.se.co kirjoitti:
Profiilissani on linkki blogiin, jossa on otteita oikoluetusta kirjastani. Kirjoitin sen tavallaan siksi koska entiset luokkatoverini Suomesta olivat jo vuosikausia kyselleet sen perään ja nyt etsin julkaisijaa eli kustantamoa. Näkyy menevän omakustanteeksi, mikä ei tietenkään ole yllätys. Mediapinta voisi mahdollisesti julkaista sen puolikustanteena, jos minulla on riittävästi ennakkotilauksia; sitoutuisin ostamaan itse 85 kpl, Aionkin tehdä hieman markkinatutkimusta ja tarjota esikoistani alustavasti Facebookissa ja foorumeilla ja katsella ja kuunnella kuinka paljon kiinnostusta löytyy: sen perusteella voinkin sitten valita minulle edullisimman vaihtoehdon eli omakustanteen tai puolikustanteen.
Koska kirja on omaelämänkerrallinen niin että omat lapseni ja muut sukulaiseni pystyisivät lukemaan sen olen alkanut tehdä itse siitä käännöstä englanniksi, Olen pahasti suossa käännöksen kanssa: se on alkanut lähteä omille teilleen ja omaa omaa elämäänsä. Kunhan syyssateet alkavat niin on aika laittaa ajatukseni ja rivini ruotuun.Olin työkeikalla, ystävättäreni kysyi kun keskustelimme kirjoittamisesta, miksi et kirjoita kirjaa. Sanoin, ainesta olisi, novelleja ja kertomuksia, mutta teen niitä omaksi iloksi ja ehkäpä jälkipolvilleni luettavaksi.
P.n suvussa on kirjojen julkaisubuumi, elämänkerrat kolmelta lähisukulaiselta. Yhdeltä runokokoelma. Runokokoelman menekkiä en tiedä, mutta sai julkaisun jälkeen hyvää palautetta kriitikoilta.
Mitä olen seurannut elämänkertakirjojensa menekkiä ei niistä menestyskirjoja ole tullut vaikka esim. P:n sisko kirjoitti muistelmat nuorena solmitusta avioliitosta hollantilaisen mielipiteitä jakaneen hyvin erikoisen, myöhemmin kuuluisan kuvataiteilijan kanssa. Rikkaaksi hän ei kirjallaan päässyt, mutta jotain sai, osti kalliin avobemarin : ).korpikirjailija kirjoitti:
Olin työkeikalla, ystävättäreni kysyi kun keskustelimme kirjoittamisesta, miksi et kirjoita kirjaa. Sanoin, ainesta olisi, novelleja ja kertomuksia, mutta teen niitä omaksi iloksi ja ehkäpä jälkipolvilleni luettavaksi.
P.n suvussa on kirjojen julkaisubuumi, elämänkerrat kolmelta lähisukulaiselta. Yhdeltä runokokoelma. Runokokoelman menekkiä en tiedä, mutta sai julkaisun jälkeen hyvää palautetta kriitikoilta.
Mitä olen seurannut elämänkertakirjojensa menekkiä ei niistä menestyskirjoja ole tullut vaikka esim. P:n sisko kirjoitti muistelmat nuorena solmitusta avioliitosta hollantilaisen mielipiteitä jakaneen hyvin erikoisen, myöhemmin kuuluisan kuvataiteilijan kanssa. Rikkaaksi hän ei kirjallaan päässyt, mutta jotain sai, osti kalliin avobemarin : ).hehe, minä toivon vain voivani myydä sen verran kirjoja että painatuskustannukset peittyvät. Tarkoitukseni ei ole rikastua, ainoastaan saada kertoa oma tarinani. Saada kertoa oma tarinani Kolumbiasta ja miten se silloin siellä meni ja tapahtui. Miltä se näytti, tuntui, tuoksui ja maistui pikkuisen metsästä reväistyn evakkotytön aisteilla havaittuna,
Ennen oli kai suuri asia saada kirja julkaistuksi; nykyään omakustanteen aikaan se ei ole mitään. Kaikki ja niiden enot, sedät. serkut ja naapurien tutut ovat julkaisseet ainakin yhden kirjan. Minunkin suvussani on useita kirjan kirjoittaneita. Vaikeaa on saada joku lukemaan juuri SINUN kirjasi. Oletko sinä lukenut kaikki P:n suvun kirjoittamat kirjat?Paloma.se.co kirjoitti:
hehe, minä toivon vain voivani myydä sen verran kirjoja että painatuskustannukset peittyvät. Tarkoitukseni ei ole rikastua, ainoastaan saada kertoa oma tarinani. Saada kertoa oma tarinani Kolumbiasta ja miten se silloin siellä meni ja tapahtui. Miltä se näytti, tuntui, tuoksui ja maistui pikkuisen metsästä reväistyn evakkotytön aisteilla havaittuna,
Ennen oli kai suuri asia saada kirja julkaistuksi; nykyään omakustanteen aikaan se ei ole mitään. Kaikki ja niiden enot, sedät. serkut ja naapurien tutut ovat julkaisseet ainakin yhden kirjan. Minunkin suvussani on useita kirjan kirjoittaneita. Vaikeaa on saada joku lukemaan juuri SINUN kirjasi. Oletko sinä lukenut kaikki P:n suvun kirjoittamat kirjat?En ole koska ne ovat hollanninkielisiä,. P.n siskon kirja minulla on. Siinä on paljon kuvia joten sitä on helppo selailla lisäksi P. ja hänen sisarensa on kertonut kirjan sisällöstä minulle. P.n veljen kirjaa en ole lukenut en liioin hänen tyttärensä kirjaa. Tyttären kirja on englanninkielinen. Voisi olla mielenkiintoinenkin. Hänen tarinansa lähtee Amsterdamista jatkuu Pariisiin ja Kaliforniaan, Hollywood'in kautta Etelä-Ruotsiin ja Amsterdamiin ja takaisin Los Angelesiin.
Hän viettää nykyisin kesät ystävättären matkailuyrityksessä Etelä Ruotsissa. Auttaen ystävätärtään. Runokirja on myös hollanninkielellä.korpikirjailija kirjoitti:
En ole koska ne ovat hollanninkielisiä,. P.n siskon kirja minulla on. Siinä on paljon kuvia joten sitä on helppo selailla lisäksi P. ja hänen sisarensa on kertonut kirjan sisällöstä minulle. P.n veljen kirjaa en ole lukenut en liioin hänen tyttärensä kirjaa. Tyttären kirja on englanninkielinen. Voisi olla mielenkiintoinenkin. Hänen tarinansa lähtee Amsterdamista jatkuu Pariisiin ja Kaliforniaan, Hollywood'in kautta Etelä-Ruotsiin ja Amsterdamiin ja takaisin Los Angelesiin.
Hän viettää nykyisin kesät ystävättären matkailuyrityksessä Etelä Ruotsissa. Auttaen ystävätärtään. Runokirja on myös hollanninkielellä.Minun täytyy tunnustaa että hyllyssäni on ollut jo muutaman vuoden aikana pari tuttujen tekemää omakustannetta joita en ole edes alkanut lukemaan. Serkkuni mies (englantilainen) on kirjoittanut dekkareita englanniksi, joita olisi kai pitänyt ostaa ja alkaa lukemaan, ehkä sen teenkin kunhan saan tämän kirjan loppuun jota luen nyt iltalukemisiksi tabletilla.
Nyt minun kyllä pitäisi keskittyä oman kirjani kustantamiseen.- lukijana
Paloma.se.co kirjoitti:
hehe, minä toivon vain voivani myydä sen verran kirjoja että painatuskustannukset peittyvät. Tarkoitukseni ei ole rikastua, ainoastaan saada kertoa oma tarinani. Saada kertoa oma tarinani Kolumbiasta ja miten se silloin siellä meni ja tapahtui. Miltä se näytti, tuntui, tuoksui ja maistui pikkuisen metsästä reväistyn evakkotytön aisteilla havaittuna,
Ennen oli kai suuri asia saada kirja julkaistuksi; nykyään omakustanteen aikaan se ei ole mitään. Kaikki ja niiden enot, sedät. serkut ja naapurien tutut ovat julkaisseet ainakin yhden kirjan. Minunkin suvussani on useita kirjan kirjoittaneita. Vaikeaa on saada joku lukemaan juuri SINUN kirjasi. Oletko sinä lukenut kaikki P:n suvun kirjoittamat kirjat?Moni on julkaissut kirjan, tai useammankin. Tiedän muutamia kirjoittajia mutta en rohkene kirjoittajista kertoa, vaikka julkisiahan kirjat ovat kun niitä kirjakaupoistakin saa ostaa.
Olisihan se kiva tietää moniko 70 palstan kirjoittajista on julkaissut oma tekstiä.
Kertokaa ja vihjaiskaa. lukijana kirjoitti:
Moni on julkaissut kirjan, tai useammankin. Tiedän muutamia kirjoittajia mutta en rohkene kirjoittajista kertoa, vaikka julkisiahan kirjat ovat kun niitä kirjakaupoistakin saa ostaa.
Olisihan se kiva tietää moniko 70 palstan kirjoittajista on julkaissut oma tekstiä.
Kertokaa ja vihjaiskaa.Olemme keskustelleet täällä erään palstalaisen julkaisemasta omakustanteesta nimeltä "Vanha nainen Espanjassa". Ostin sen ja olen sen lukenut ja oli ihan hyvää iltalukemista. Löytyy guuglettamalla nimi.
- moniakin
lukijana kirjoitti:
Moni on julkaissut kirjan, tai useammankin. Tiedän muutamia kirjoittajia mutta en rohkene kirjoittajista kertoa, vaikka julkisiahan kirjat ovat kun niitä kirjakaupoistakin saa ostaa.
Olisihan se kiva tietää moniko 70 palstan kirjoittajista on julkaissut oma tekstiä.
Kertokaa ja vihjaiskaa.Maalaismies kirjoitti monenlaista, teki käsikirjoituksiakin, oikein ammattilainen. Hintriika on kirjoittanut ainakin lastenkirjoja ja yks entinen sefu julkaissut runoja. Täälläkin niitä on saatu lukea, tosi hyviä. Kuvataitelijoita on monta, kuulusin sinisirkku. Skillan ja ynnämuu myös. Jotkut varmaan ei halua kertoa, silloin luetaan tarkalla syynillä.
moniakin kirjoitti:
Maalaismies kirjoitti monenlaista, teki käsikirjoituksiakin, oikein ammattilainen. Hintriika on kirjoittanut ainakin lastenkirjoja ja yks entinen sefu julkaissut runoja. Täälläkin niitä on saatu lukea, tosi hyviä. Kuvataitelijoita on monta, kuulusin sinisirkku. Skillan ja ynnämuu myös. Jotkut varmaan ei halua kertoa, silloin luetaan tarkalla syynillä.
Onpas täällä taiteilijoita ! Enpä ihmettele kun eri kirjoittajien tekstejä olen lukenut. Ramoonankin tekstit ovat mielestäni täysin julkaisukelpoisia sellaisinaan ja monen muun myös.
Oma kirjoitteluni on typistynyt näille palstoille ja yksityiskirjeiden kirjoitteluun. Joskus aiemmin kirjoituksiani julkaistiin ammatti- ja aikakauslehdissä. En ole häävi kertoja, joten pienimuotoiset tekstit olivat minulle sopivia: runoja, novelleja, terveelliseen elämäntapaan liittyviä artikkeleita (!) ja rutosti mielipiteitä..))
Joskus takavuosina kävin elämäkertakirjoittamisen kurssilla ja kun luonnostelin tarinaa ja se luettiin, toinen kirjoittaja totesi, ettei tuo voi olla tottakaan..))
Ei siinä nyt muussa mielessä mitään tavatonta ollut, mutta eri kuvioissa olen saanut tavata mielenkiintoisia ihmisiä ala- ja yläluokasta: kriminaaleja, juoppoja, narkkareita, mielenterveyskuntoutujia, kirjailijoita, politiikkoja, toisinajattelijoita.
Heistä tahtoisin kirjoittaa, mutta sama este kuin Ramoonalla, en tahdo loukata kenenkään yksityisyyttä eivätkä omat taitoni riitä minkään kaunokirjallisen tarinan kertomiseen.
Minusta aika on myös sellainen, että kirjoittajia on paljon, mutta lukijoita vähän..))
En kuvittele olevani niin mielenkiintoinen, että esim elämäkertani kiinnostaisi ketään...Selviytymistarinoita on naisenlehdet pullollaan...Ai niin, ne sateet..)) Minulle sopii onhan se saatu sade jo saanut sieniä nousemaan ja uskon, että paras sieniaika on vasta edessä.
- tursus
Kirjoittajia on ollut useita. Eräs oli toiminut Eduskunnassa avustajana.
Kuvataiteilijat, ammattilaiset, eivät kovin hyvin täällä viihdy, mutta harrastelijoita taitaa olla moni. - hupsutuumailija
Kirjoilla ei nykyisin ole sellaista arvostusta kuin ennen.
Suuret kirjahyllyt ovat olohuoneista kadonneett, niiden tilalla on keräilykippojen lasivitriinit. Kirjoista revitään kannet ja lehdet erilleen ja laitetaan jätteisiin. En voi ymmärtää. Pieni pääni ei ymmärrä tätä nyky menoa jossa arvokkuutta mitataan vain rahassa ja tavaran arvo on astunut kaiken kuttuurillisesti arvokkaan yli.
Itselläni on vanhoja kirjoja joista en luovu millään rahalla, mutta jälkeläisistäni en tiedä, pitävät arvottomana ja kantavat roskiin, mutta olen aina yrittänyt säilyttää perinteitä ja vanhaa kirjallisuutta jota ei enää mistään kaupoista löydy.
Kirjoittanut olen, enemmän kuin aikakaan olisi riittänyt.
Moni asia on jäänyt tekemättä ja kokematta kirjoittamiseen käytetyn ajan vuoksi, mutta en kadu tippaakaan. Kaikki se minkä kirjoittaen purkaa itsestänsä ulos, kasvattaa näkemään kuka minä oikeastaan olen, mitä minussa on sellaista jota en itse tiennytkään, sellaista joka tulee esiin sanoina ajatusten takaa. Kirsi Ranto eilen puhui televisiossa mm. itsetuntemuksesta. On monia tapoja löytää minuutensa, minulle se on kirjoittaminen.
Julkisuus ei ole tärkeä itsetunnon kannalta, tärkeintä on oma mielenrauha.
Minä olen minä ja sellaisenaan itselleni hyvä.
Sateen ropinassa aamuyöllä on hyvä kirjoittaa.- hupsutuumailija
Jäi sanomatta, kirjailijaluettelossa on nimeni.
- Ramoona_
hupsutuumailija kirjoitti:
Jäi sanomatta, kirjailijaluettelossa on nimeni.
Kirjojen ystävä minäkin olen, kunnon lasioviset kirjahyllyt täynnään ja käytössä, muille esineille on omat vitriininsä. Matkamuistotavaraa en harrasta, vaan olen aina pitänyt matkapäiväkirjaa ja valokuvannut paljon. Muutkin matkalle osallistujat saavat laittaa omat merkintänsä, pienimmät piirtämällä , miehelläni on jopa pilapiirtäjän taipumuksia. Sivujen välissä on tallella pääsylippuja, kassakuitteja, ruokalistoja , viinipullojen etikettejä , prässättyjä pieniä kukkia, kaikkea hengen ja ruumiin ravinnosta kertovaa. Eniten pidän lokikirjoista, noin 40 vuoden aikana tehdyistä venematkoista. Muutaman niiltä olen kirjoittanut puhtaaksi , skannannut valokuvia mukaan ja antanut omat kappaleet lapsillekin. Lasten yksi veneessä viihtymiskeino oli osallistua lokikirjan tekoon. Pienissä tiloissa asuminen venematkoilla on aika vaativaa, mutta valtavan hauskaakin. Lokikirjoissa on erityisen paljon havaintoja säästä, linnuista, saaristosta, muista merellä liikkujista , kalastuksesta, kekseliäistä ruokalistoista ajalta ennen venejääkaappia. Ifolorilla olen teettänyt monta valokuvakirjaa runsain omin tekstein, melko edullisiakin ovat. Kun minulta kysytään, mitä materiaalista ensimmäisenä pelastaisin tulipalosta, vastaus on valokuvat ja lokikirjat. Kaappaisin kyllä korurasiankin mukaan, siihenkin sisältyy ihania muistoja .
Uutuusromaaneja en ole oikeastaan koskaan ostanut, lahjaksi joskus saan, yleensä lainaan ne kirjastosta. Mielellään annetaan nuorille polville heitä kiinnostavia kirjoja , ei tarvitse perinnönjakoon odottaa. Itse ostan tai saan lahjaksi joskus kauniita kuvateoksia , lähinnä puutarha- ja luontoaiheisia. Ihan liikaa kirjoja on kertynyt, vaikka vähemmän tärkeää on karsittukin, jopa pahvin ja paperin keräykseen, antikvariaatteja ei esimerkiksi vanhentuneet tietokirjasarjat kiinnosta.
Kerrot osuvasti kirjoittamisen merkityksestä. Matka itsensä tuntemukseen etenee monilla juuri kirjoittamisen myötä. On terapeuttista antaa tunteiden purkautua sanoina, nähdä konkreettisesti kirjainjonot. Käsinkirjoituksessa persoona ja tilanne tulee parhaiten esiin, onhan käsiala moniulotteinen asia. On hyvä kirjoittaa myös aivan omaan tarkoitukseen, niinsanotusti pöytälaatikkoon tai lukittuun päiväkirjaan. Toisaalta on kutkuttavaa nähdä oma tekstinsä painettuna, vaikkapa vain lehtijutussa. Tässä palstakirjoittamisessa on omat haasteensa , tässä altistuu tuntemattomien kritiikille ja kommenteille. Pitäähän tässä olla oma viehätyksensä ja ehkä jännityksensä, ei täällä muuten vuodesta toiseen näpyteltäisi toisten samanmoisten ja tietysti virkistävän erilaisten persoonallisuuksien parissa. - hupsutuumailija
Ramoona_ kirjoitti:
Kirjojen ystävä minäkin olen, kunnon lasioviset kirjahyllyt täynnään ja käytössä, muille esineille on omat vitriininsä. Matkamuistotavaraa en harrasta, vaan olen aina pitänyt matkapäiväkirjaa ja valokuvannut paljon. Muutkin matkalle osallistujat saavat laittaa omat merkintänsä, pienimmät piirtämällä , miehelläni on jopa pilapiirtäjän taipumuksia. Sivujen välissä on tallella pääsylippuja, kassakuitteja, ruokalistoja , viinipullojen etikettejä , prässättyjä pieniä kukkia, kaikkea hengen ja ruumiin ravinnosta kertovaa. Eniten pidän lokikirjoista, noin 40 vuoden aikana tehdyistä venematkoista. Muutaman niiltä olen kirjoittanut puhtaaksi , skannannut valokuvia mukaan ja antanut omat kappaleet lapsillekin. Lasten yksi veneessä viihtymiskeino oli osallistua lokikirjan tekoon. Pienissä tiloissa asuminen venematkoilla on aika vaativaa, mutta valtavan hauskaakin. Lokikirjoissa on erityisen paljon havaintoja säästä, linnuista, saaristosta, muista merellä liikkujista , kalastuksesta, kekseliäistä ruokalistoista ajalta ennen venejääkaappia. Ifolorilla olen teettänyt monta valokuvakirjaa runsain omin tekstein, melko edullisiakin ovat. Kun minulta kysytään, mitä materiaalista ensimmäisenä pelastaisin tulipalosta, vastaus on valokuvat ja lokikirjat. Kaappaisin kyllä korurasiankin mukaan, siihenkin sisältyy ihania muistoja .
Uutuusromaaneja en ole oikeastaan koskaan ostanut, lahjaksi joskus saan, yleensä lainaan ne kirjastosta. Mielellään annetaan nuorille polville heitä kiinnostavia kirjoja , ei tarvitse perinnönjakoon odottaa. Itse ostan tai saan lahjaksi joskus kauniita kuvateoksia , lähinnä puutarha- ja luontoaiheisia. Ihan liikaa kirjoja on kertynyt, vaikka vähemmän tärkeää on karsittukin, jopa pahvin ja paperin keräykseen, antikvariaatteja ei esimerkiksi vanhentuneet tietokirjasarjat kiinnosta.
Kerrot osuvasti kirjoittamisen merkityksestä. Matka itsensä tuntemukseen etenee monilla juuri kirjoittamisen myötä. On terapeuttista antaa tunteiden purkautua sanoina, nähdä konkreettisesti kirjainjonot. Käsinkirjoituksessa persoona ja tilanne tulee parhaiten esiin, onhan käsiala moniulotteinen asia. On hyvä kirjoittaa myös aivan omaan tarkoitukseen, niinsanotusti pöytälaatikkoon tai lukittuun päiväkirjaan. Toisaalta on kutkuttavaa nähdä oma tekstinsä painettuna, vaikkapa vain lehtijutussa. Tässä palstakirjoittamisessa on omat haasteensa , tässä altistuu tuntemattomien kritiikille ja kommenteille. Pitäähän tässä olla oma viehätyksensä ja ehkä jännityksensä, ei täällä muuten vuodesta toiseen näpyteltäisi toisten samanmoisten ja tietysti virkistävän erilaisten persoonallisuuksien parissa.Olivat sanasi kuin minunkin suustani.
Täällä palstalla todella saa sitä kritiikkiä oven täydeltä.
Kirjoittelin välillä ahkerampaan tahtiin ja tottavie minuthan oikein yritettiin lannistaa, mutta itsetunto riittää kuuntelemaan ja ottamaan vastaan asiallisen kritiikin, muut voivat jäädä kirjoittajansa mielipiteen ilmaisuna merkityksettömiksi, mikäli ne onkin tarkoitettu poistumiskäskyksi palstalta.
Palstan kirjoittajana jo viime vuosituhannella, silloinkin kateuden katkeraa kalkkia joku yritti minulle juottaa. Loukkaannuinkin, sitä en kiellä, mutta lannistunut en, jäin joukoista pois.
Täällä on todella mahtavaa kirjoittajajoukkoa, mutta toki riittää arvostelijoitakin.
Heillä on tietysti oikeus sanoa sanottavansa, mutta sivullisenakin loukkaavia kommentteja lukiessa tuntee sääliä niiden kirjoittajia kohtaan. Itsetunto, se todella näkyy täällä, kun sitä on ja kun se puuttuu.
Sinua Ramoona olen aina seurannut, lukenu, mutta harvoinpa kommentoin, ellei aihe ole läellä minua, tai, viesti on itkän aikaa ssitten olleeseen ketjuun kirjoitettu.
Yleensä en täällä palstalla vieraile edes kuukausittain, nyt olosuhteista johtuen pieni viivähdys, mutta katoan taas piakkoin kirjoituskammiooni suunnittelemaan graafisia kuvioita ja palaan kun syyssateet ovat myrskyjä.
Sateeton aamu, yön sateen jälkeen vei ulkoiluun ja puuhiin alakerran varastossa.
- pisaran.oma
Sunnuntaina tuli lempeää tihkusadetta. Maanantaina löysin muutaman herkkutatin. Älköön tulko tänään sade, ainakaan ennen iltaa. Aion nimittäin pestä nuo pari ikkunaa. Kohta. Ihan varmasti pesen. Tänään.
Viikonloppuna menen vähän kauemmaksi sienimetsään. Miten tämä viikko on taas jo melkein taputeltu.- hupsutuumailija
Hirvikärpäset eivät lennä sateella, pitäneekö paikkansa?
Havahduin minäkin huomaamaan tänään olevan jo torstai.
Kävinpä eilen tekemässä silmälasitilauksen, kehykset eivät ihan minun mielikehykset, mutta kun parempia ei liikkeen valikoimissa ollut.
Millaisia kehyksiä liikkeen valikoimisa, kun kaikki silmälasiliikkeet myyvät samojen suunnittelijoiden malleja, se riippuu ihan kokonaan liikkeen sisäänostajasta.
Kun hänellä on jokin maku, sitä sitten tilataan, vaikka eilenkin äyttämästäni liikkeestä pari asiakasta poitui tyytymättömänä kehysvalikoimiin. Iäkkäämmät ihmisen eivät osta ohuita, mitättömillä nenänvarsituilla varustettuja laseja. Niitähän pitää säätää joka pesunkin jälkeen kun ovat kuin linnun varpaat, kääntyvät ja koukistuvat joka suuntaan.
Kuinka minä nyt menin silmälaseihin, no sienimetsälläkin pitää nähdä kunnolla.
Tuossa se viikko vierähti, sienimetsä jäi yhteen reissuun eikä saalista.
- hupsutuumailija
Sääennuste lupaa tuleviin päiviin runsaita sateita.
Oletteko käyneet Lapin ruskaa ihailemassa? Nyt kun saadaan sateita koko maahan, on uhkaamassa tilanne, että ruska päättyy nopeasti. Yöpakkaset saavat luonnon värit loistamaan, mutta vesi on niden pahin vihollinen. Puista tahtoo värikkaiden lehtien tanssi tuulisella ilmalla olevan ohi, kun vesi lehdet kastelee ja pudottaa alakuloisina alas maahan.
Kiireesti Lappiin jos ruska kiinnostaa, tuttavat ovat juuri lähdössä, itselläni ei haluja nyt, kun on muuta tekemistä."Kaikki se minkä kirjoittaen purkaa itsestänsä ulos, kasvattaa näkemään kuka minä oikeastaan olen, mitä minussa on sellaista jota en itse tiennytkään, sellaista joka tulee esiin sanoina ajatusten takaa. Kirsi Ranto eilen puhui televisiossa mm. itsetuntemuksesta. On monia tapoja löytää minuutensa, minulle se on kirjoittaminen.
Julkisuus ei ole tärkeä itsetunnon kannalta, tärkeintä on oma mielenrauha.
Minä olen minä ja sellaisenaan itselleni hyvä."
Nyt oli ihan pakko kopioida tuota aloittajan tekstiä, jotta se varmasti tulisi huomatuksi..)) Niin totta tuo kaikki on. Kirjoittamalla voi rakentaa omaa minuuttaan merkittävällä tavalla, ja minustakin oma rakentuminen on tärkeämpää kuin kirjoitusten saama huomio tai mahdollinen julkisuus.
Jos huomion saaminen tulee kirjoittajan ykköstavoitteeksi, lukija "haistaa" sen, koska hän jää ulkopuoliseksi, yleisöksi, eikä häntä ei kutsuta vuorovaikutukseen. Hän voi ihailla huomionhakuista hetken, onhan tällä usein annettavaakin, mutta ajan mittaan asetelma alkaa väsyttää, ehkä ärsyttääkin.
Täällä kirjoittaminen on minullekin antanut ja opettanut paljon, itsestäni, muista ihmisistä ja ennen kaikkea ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta.
Niin lapsellinen olen ollut, että olen kuvitellut ihmisten useimmiten ymmärtävän toisiaan. Täällä olen oppinut, että he harvoin ymmärtävät toisiaan..)) Väärinymmärrys on tahatonta tai tahallista, mutta kai me juuri siitä opimme tunnistamaan omaa laatuamme ja myös hyväksymään ihmisten erilaisuutta, arvostamaankin sitä.
Kun itse kirjoitan pääosin "ympäripyöreitä seliselijuttuja" (kirjoittajakollegan määritelmä) en ole pahasti joutunut kenenkään hampaisiin. Jokunen tuhahdus puskista joskus, jokunen pikainen analyysi omasta luonteesta "ylimielinen, pahantahtoinen näykkijä", tai muuta vastaavaa, mutta vähällä olen sittenkin päässyt. Hyvää palautetta olen saanut, ehkä liikaakin, ja aina se on lämmittänyt mieltä ja kannustanut olemaan mukana.
Hyvällä säällä tuolla ulkona on tekemistä vaikka miten, mutta kun paistaa liikaa tai satelee, sitä voi istahtaa koneelle ja tulla vanhojen ja uusien tuttujen seuraan..))
Ylläoleva demeter1: n teksti pitää paljolti paikkaa myös minun suhteeni. Nyt kun kirjoitan enemmän niin saan enemmän tuntumaa omaan itseeni. Lukemalla muiden kirjoituksia olen oppinut paljon muista ihmisistä, mutta kuitenkin se jää pinnalliseksi, varsinkin kun se mitä halutaan että muut ajattelevat minusta jää usein päällimmäiseksi ajatukseksi. Me rekisteröityinä kirjoittajat syyllistymme ehkä liiankin usein tällaiseen silotteluun: kaikkia asioita ei välttämättä tuoda tapetille ja ei varmaan ole tarviskaan.
Kopioin blogini linkin eka kertaa palstalle. Olen kuvittanut sitä ja laittanut mahdollisimman vähän tekstiä. Lukiessani omia ja niihin vastattuja kommentteja olen oppinut, että kertokoon kuvat niitä ei voi vääristellä kuten sanoja vääristellään.
Innostuin sunnuntaina bloggaamaan ja päivä siinä meni. Eilen olin mökkipuuhissa ja illalla vaihdoin blogini ulkoasun. Lisään vielä kuvia ja kirjoituksia. Pidän pienen tauon se antaa etäisyyttä ja huomaa jotain mikä on vielä kirjoittamisen väärtti.
Nyt kun kesämökkiprojekti on loppusuoralla ja reissu edessä on aikaa hiljentyä kirjoittamiseen. Hollannissa alkanee luppopäivien täyttönä kirjojen lukeminen ja sukkien kutominen.
Menemme syvemmälle minäämme, mitä vanhemmaksi elämme. Tutkimme ja kuulostelemme enempi itseämme kuin muita.Niin. Pientä pidättyvyyttä olen minäkin täällä oppinut..)) Kun kirjoittaa tällä tunnistettavalla nimimerkillä, pitää vähän ajatella, mitä sanoo - ettei tule sanoneeksi mitä ajattelee..))
Luulen, että tuo tunnistettavuus on juuri passeli pidäke, ainakin minulle. Mistä tiedän, vaikka ilman sitä menisi joskus päälle sellainen vaihde, joka pistäisi sanomaan asioita, joita myöhemmin katuu ?
Elävässä elämässä kun viestintäkanavia on enemmän käytössä, ylilyönnit eivät vaikuta samalla tavalla - pienet kärjitykset tai herjanheitot on helpo ymmärtää sellaisina kuin ne tarkoitti. Kirjoitettu viesti antaa tulkinnan mahdollisuuksia enemmän, huumorissa voi nähdä ivaa ja pilkkaa, provoissa ja kärjistyksissä "yläpuolelle asettumista" jne...
Toisaalta, "puskista" tehdään usein tarkkoja havaintoja ja saattavathan kärjekkäät näkemykset kertoa myös sen, mitä monet ajattelevat, mutta eivät kehtaa sanoa..))demeter1 kirjoitti:
Niin. Pientä pidättyvyyttä olen minäkin täällä oppinut..)) Kun kirjoittaa tällä tunnistettavalla nimimerkillä, pitää vähän ajatella, mitä sanoo - ettei tule sanoneeksi mitä ajattelee..))
Luulen, että tuo tunnistettavuus on juuri passeli pidäke, ainakin minulle. Mistä tiedän, vaikka ilman sitä menisi joskus päälle sellainen vaihde, joka pistäisi sanomaan asioita, joita myöhemmin katuu ?
Elävässä elämässä kun viestintäkanavia on enemmän käytössä, ylilyönnit eivät vaikuta samalla tavalla - pienet kärjitykset tai herjanheitot on helpo ymmärtää sellaisina kuin ne tarkoitti. Kirjoitettu viesti antaa tulkinnan mahdollisuuksia enemmän, huumorissa voi nähdä ivaa ja pilkkaa, provoissa ja kärjistyksissä "yläpuolelle asettumista" jne...
Toisaalta, "puskista" tehdään usein tarkkoja havaintoja ja saattavathan kärjekkäät näkemykset kertoa myös sen, mitä monet ajattelevat, mutta eivät kehtaa sanoa..))Viimeinen osio kommentistasi jäi minulle epäselväksi.
Esim. nimimerkki kristiina kommentoi mennen henkilööni ikävästi ja kuittaa kommentin olevan hänenlaistaan huumoria.
Itselleni ei ole selvinnyt ns. ...vitsi sitsi kommentit. Ne kun ovat kaksijakoisia.
Muistanet kuinka ennen viljelin hymiöitä. En enää juurikaan vain jos todella hörähdän nauruun saatan laittaa nauru hymiön.korpikirjailija kirjoitti:
Viimeinen osio kommentistasi jäi minulle epäselväksi.
Esim. nimimerkki kristiina kommentoi mennen henkilööni ikävästi ja kuittaa kommentin olevan hänenlaistaan huumoria.
Itselleni ei ole selvinnyt ns. ...vitsi sitsi kommentit. Ne kun ovat kaksijakoisia.
Muistanet kuinka ennen viljelin hymiöitä. En enää juurikaan vain jos todella hörähdän nauruun saatan laittaa nauru hymiön.Vähän vaikeasti sanottu, kieltämättä, korppis. Yritän tässä toimitella kahta työtä yhtä aikaa:
omenapannukakkua ja tätä kirjoittamista. Tarkoitin sitä mitä täällä on todettu monta kertaa: kun ei nähdä toista, tulkinta voi mennä pieleen...- mökkimullakin
korpikirjailija kirjoitti:
Kopioin blogini linkin eka kertaa palstalle. Olen kuvittanut sitä ja laittanut mahdollisimman vähän tekstiä. Lukiessani omia ja niihin vastattuja kommentteja olen oppinut, että kertokoon kuvat niitä ei voi vääristellä kuten sanoja vääristellään.
Innostuin sunnuntaina bloggaamaan ja päivä siinä meni. Eilen olin mökkipuuhissa ja illalla vaihdoin blogini ulkoasun. Lisään vielä kuvia ja kirjoituksia. Pidän pienen tauon se antaa etäisyyttä ja huomaa jotain mikä on vielä kirjoittamisen väärtti.
Nyt kun kesämökkiprojekti on loppusuoralla ja reissu edessä on aikaa hiljentyä kirjoittamiseen. Hollannissa alkanee luppopäivien täyttönä kirjojen lukeminen ja sukkien kutominen.
Menemme syvemmälle minäämme, mitä vanhemmaksi elämme. Tutkimme ja kuulostelemme enempi itseämme kuin muita.Ei nuo ventovieraiden ihmisten syömäkuvat ulkopuolisia kiinnosta, vaikka miten hienossa ravintolassa söisi. Ehkä se on itsellesi tosi iso juttu. Ketä varten tuo blogi on ? Se esittelee pienen piirin tavallisia touhuja ja tapaamisia . Ei tulisi mieleenkään omia albumejaan ja omaisiaan esitellä koko maailmalle, lapsiakin joukossa. Mökkejä on Suomessa ainakin miljoona, ei jaksa kiinnostaa muiden mökit täynnä hökötyksiä ja virityksiä.
mökkimullakin kirjoitti:
Ei nuo ventovieraiden ihmisten syömäkuvat ulkopuolisia kiinnosta, vaikka miten hienossa ravintolassa söisi. Ehkä se on itsellesi tosi iso juttu. Ketä varten tuo blogi on ? Se esittelee pienen piirin tavallisia touhuja ja tapaamisia . Ei tulisi mieleenkään omia albumejaan ja omaisiaan esitellä koko maailmalle, lapsiakin joukossa. Mökkejä on Suomessa ainakin miljoona, ei jaksa kiinnostaa muiden mökit täynnä hökötyksiä ja virityksiä.
Täytyy myöntää, että oma vastaanottokoneistoni on sillä tavalla rajoittunut, etten minäkään oikein blogeja jaksa, niitä kun on niin paljon.
Toki tuttujen blogeja olisi kiinnostava seurata, mutta aikani ja energiani ei yksinkertaisesti siihen riitä. Siitä syystä minä en juuri vieraile Facessakaan.korpikirjailija kirjoitti:
Kopioin blogini linkin eka kertaa palstalle. Olen kuvittanut sitä ja laittanut mahdollisimman vähän tekstiä. Lukiessani omia ja niihin vastattuja kommentteja olen oppinut, että kertokoon kuvat niitä ei voi vääristellä kuten sanoja vääristellään.
Innostuin sunnuntaina bloggaamaan ja päivä siinä meni. Eilen olin mökkipuuhissa ja illalla vaihdoin blogini ulkoasun. Lisään vielä kuvia ja kirjoituksia. Pidän pienen tauon se antaa etäisyyttä ja huomaa jotain mikä on vielä kirjoittamisen väärtti.
Nyt kun kesämökkiprojekti on loppusuoralla ja reissu edessä on aikaa hiljentyä kirjoittamiseen. Hollannissa alkanee luppopäivien täyttönä kirjojen lukeminen ja sukkien kutominen.
Menemme syvemmälle minäämme, mitä vanhemmaksi elämme. Tutkimme ja kuulostelemme enempi itseämme kuin muita.Katselin Korpikirjailija ilolla blogiasi tuolta KahviPirtistä.
Minusta se oli hauska, niin paljon visuaalisuutta, varsinkin nuo keramiikkanaamiot, oli taitavan modernejä ilmestyksiä ! Samoi pikkupatsaat, ihan hellyyttävä pikku tytöntylleröinenkin ruohikolla.
Hemaisevalta näytti nuo harsomaiset verhotkin laituribudoaarissasi heh heh! Kelpasi siinä nauttia superkesän antimia vieraidesikin.
Kiitos luottamuksesta rohjeta näyttää ja jakaa elämäniloasi, joka kyllä kuvastui nauravista kasvoistasi!sini.sirkku kirjoitti:
Katselin Korpikirjailija ilolla blogiasi tuolta KahviPirtistä.
Minusta se oli hauska, niin paljon visuaalisuutta, varsinkin nuo keramiikkanaamiot, oli taitavan modernejä ilmestyksiä ! Samoi pikkupatsaat, ihan hellyyttävä pikku tytöntylleröinenkin ruohikolla.
Hemaisevalta näytti nuo harsomaiset verhotkin laituribudoaarissasi heh heh! Kelpasi siinä nauttia superkesän antimia vieraidesikin.
Kiitos luottamuksesta rohjeta näyttää ja jakaa elämäniloasi, joka kyllä kuvastui nauravista kasvoistasi!Kiitos, sini.sirkku, kauniit sanat ovat harvinaista herkkua ; )
Arvostan omia kädentaitojani. Luovuus ja kädentaidot ovat lahjoja, joita ei pidä väheksyä "mitä ne hyöveijää" tai pelätä mitä nuo muut minusta ajattelevat.
Haluan positiivisellä elämän asenteellani olla esimerkkinä, että eläkkeelle jääminen ei ole kuolemantuomio. Toivon, että olisin myös esimerkkinä heille, jotka eivät tiedä, miten joutilaisuuden ongelmat ratkaistaan.
Minulla ei ole vapaa-ajan ongelmia. Kun yksi vaihe kuten nyt mökkikesä on ohi alkaa uusi vaihe, matkailu. Jouluksi kotiin ja tammikuussa harrastelijapiiriin kunnes keväthanget kutsuu laiturikoloon, termarin ja kanelipullan kanssa. Ihaillen kun joku hiihtelee hangilla ilokseen.
Mökki mullakin kysyi....ketä varten tuo blogi on. Se on kuten nimikin kertoo, Korvesta maailmalle, eläkeläisen päiväkirja. Kirjoittaminen ja valokuvaus ovat harrastuksistani joista nautin. Se on päiväkirjani, avoin luettavaksi. Josko vaikka joku jonkun idean sieltä löytäisi.
Vierivä kivi ei sammaloidu.korpikirjailija kirjoitti:
Viimeinen osio kommentistasi jäi minulle epäselväksi.
Esim. nimimerkki kristiina kommentoi mennen henkilööni ikävästi ja kuittaa kommentin olevan hänenlaistaan huumoria.
Itselleni ei ole selvinnyt ns. ...vitsi sitsi kommentit. Ne kun ovat kaksijakoisia.
Muistanet kuinka ennen viljelin hymiöitä. En enää juurikaan vain jos todella hörähdän nauruun saatan laittaa nauru hymiön."Esim. nimimerkki kristiina kommentoi mennen henkilööni ikävästi ja kuittaa kommentin olevan hänenlaistaan huumoria."
Pyydän anteeksi kirjoitustani.- siilälaillakristiina
Kristiina23 kirjoitti:
"Esim. nimimerkki kristiina kommentoi mennen henkilööni ikävästi ja kuittaa kommentin olevan hänenlaistaan huumoria."
Pyydän anteeksi kirjoitustani.Sinulla on sentään itsesuojeluvaisto tallella.
Kiitos kommentistasi, tottakait saat anteeksi. Oikeastaan minun pitää kiittää sinua kommenteistasi, jotka kannustivat minua avaamaan blogini luettavaksi palstalaisille. Se on ollut avoin, mutta en kuten jo kirjoitinkin jonnekin, en ole sitä mainostanut.
Kynnys on ylitetty, tiedän, että blogini jakaa mielipiteitä ja hyvä niin. Koen itsessäni kehittämisen varaa, vaikka joskus luulinkin olevani valmis.- sateestanauttiva
Sadetta ennustetaan.
Kovaa myrskyä tulossa, mutta lämpötilakin on ennusteissa 17 päivällä.
Kuinka te suhtaudutte sääennusteisiin?
Joku on kiukuissaan siitä, kun meteorologi mainitsee sääennusteessaan esim. Merilappi, Kaakonkulma, Kainuu, muutoinhan sääennusteissa puhutaan maakunnista.
Jotakuta kiukuttaa kun puhutaan Merilapista.
Merisäässä sen tienoon merialue on Perämeri.
Niin, kuuluu Kilpisjärvellä satavan ja Ruskamatkalaiset odottavat revontulia.
Haittaako sade syystöitä?
Kalastajat kuitenkin kehvat hyvillä muikkusaaliilla ja kuorettakin on noussut.
Oletko keittänyt kuoreista kalalientä, tai käyttänyt niitä muutoin? - lapinreissu
Lapinmatkaajille ukkosta ja rakeita! ilma on rajua ja kylmääkin...
Maapallon sää on muuttunut ja kun ilmasto lämpiää vielä 4 astetta niin Antarktiksen jäätiköt sulavat.
Hukutaankohan me?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Virkamiehille tarvitaan tuntuvat palkankorotukset
Naistenpäivänä on syytä muistuttaa, että virkamiehen euro on vain 80 senttiä. Palkat tulee saattaa samalle tasolle yksi735012Riikka Purran kaudella nousi bensan hinta yli 2 euron
Muistatteko kuinka edellisen vasemmistohallituksen aikana, ns. Marinin aikakaudella, bensiiniä sai 1,3 euron litrahinnal1194721- 804213
Olisipa saanut sinuun
Tutustua paremmin. Harmi että aloin lopulta jännittämään kun näytit tunteesi niin voimakkaasti ja lähestyit niin voimaak1074189Veli Sofia teki urosmehiläisen työn
Paljastaessaan kuinka TPS:ssä ei joukkuehenki toimi sooloilijoiden vuoksi, jonka takia koko seura ei pärjää kilpailussa33328Mitäs nyt sijoittajat?
Pörssit laskevat maailmalla Iranin sodan takia ja muutenkin ovat olleet Trumpin vallan alla epävarmat. Ainoa, mikä on no1243137- 352848
- 282787
- 402773
- 372762