Rakastinhan minä/ sen hetken.. tai olenko vieläkin unessa, koska en ole päässyt hänestä irti?
Kuka tietää vastauksen, en ainakaan minä.. se on jossain muualla isompana, josta kukaan ei tiedä.
Olisin voinut tuoda silloin tunteitani ilmi enemmän sinua kohtaan, mutta en uskaltanut enkä ollut <varma tunteistani. Nyt voin olla varma unesta jota epäilin. Haluan vain tallettaa rakkauteni syvälle sydämmeeni muistoihin unohtamatta häntä koskaan, silti laimeana versiona ja pois mielestä.
Sinä vain viet mukanasi minua ja toisinpäin, en haluaisi asiaa hyväksyä etkä sinäkään.. olemme avuttomia rakkauden edessä ja nyt kärsimme siitä ja aina.
Kuka tietää vastauksen, en ainakaan minä.. se on jossain muualla isompana, josta kukaan ei tiedä.
Olisin voinut tuoda silloin tunteitani ilmi enemmän sinua kohtaan, mutta en uskaltanut enkä ollut <varma tunteistani. Nyt voin olla varma unesta jota epäilin. Haluan vain tallettaa rakkauteni syvälle sydämmeeni muistoihin unohtamatta häntä koskaan, silti laimeana versiona ja pois mielestä.
Sinä vain viet mukanasi minua ja toisinpäin, en haluaisi asiaa hyväksyä etkä sinäkään.. olemme avuttomia rakkauden edessä ja nyt kärsimme siitä ja aina.
Vastaukset 4
Vanhimmat
...minä hyväksyin jo tunteeni häntä kohtaan. En voi paeta. Sitä ei voi paeta jos tunne on näin suuri. Rakkauden edessä on nöyrä. Uni ei ole enää unta. Unella on vastine.
On vaikeaa ymmärtää jos kaksi ihmistä todella rakastaa toisiaa , niin miksi se rakkaus ei voi toteutua??
Jos on varattuja molemmat niin eihän se helppoa ole . Mutta kun se tunne ei häviä..
Yksi elämä ja sekin pitäisi viettää ihmisen kanssa jota ei rakasta. Eihän se oikein ole.
Ajatuksissa on vain sen toisen ihmisen kanssa koko ajan..
Mitä iloa tuollaisesta rakkauden muistamisesta on! Minusta olisi parempi jos voisi totaalisesti unohtaa..
Varsinkin jos koskaan ei ole tarkoitus mitään tullakkaan..
En haluaisi sellaista elämää.
Mielummin elämä oikean rakkauden kanssa.
Minä rakastan häntä. Hän on sanonut että rakastaa, muttei jaksa mitään suhdetta. Tapailut loppuivat, mutta tunteet yhä kiinni hänessä. Vaikka seisoisin päälläni lumihangessa, ei tunteet katoa mihinkään.
Keskityn muihin asioihin, sellaisiin, jotka parantavat omaa hyvinvointiani. Tai ainakin yritän tehdä niin. Pahinta on, etten ole voinut luopua ajatuksesta, että jotain voisi tullakin hänen kanssaan. Se on melko raastava tunne, kun todellisuuden aistii koko ajan kuitenkin.
En haluaisi kärsiä tästä :(:(:(