Täällä toisinaan lukee niitä kirjoituksia joissa kirjoittaja tahtoo ikävänsä kohteen itselleen hinnalla millä hyvänsä. Kirjoittajalle ei ole merkitystä toisen osapuolen tahdolla ja tunteilla, vain hänen omansa merkkaavat.
Katsoin dokumenttielokuvan Diana: omin sanoin tässä aamukahvia sängyssä juoden samalla.
Elokuvassa käsitellään Dianan elämää hänen omasta näkökulmastaan.
Hän kertoo miten naiivi 19 -vuotias oli suostuessaan kihlautumaan Prinssi Charlesin kanssa. Hän oli niin lapsellinen vielä ettei ymmärtänyt tai halunnut nähdä unelmiensa seasta totuutta. Hän oli menossa järjestettyyn avioliittoon yksipuolisesti ihastuneena Charlesiin.
Charles täytti Dianalla vain velvollisuuden avioitua ja saada kruununperijän, mutta rakkaus, sitä hän ei vaimoonsa Dianaan tuntenut.
Diana oli vain sopivan ikäinen, hyvällä maineella, neitsyt ja aatelinen.
Rakkautta hän tunsi aivan toiseen naiseen. Avioliitossa elävään Camillaan, joka nykyisin on hänen vaimonsa.
Dianan elämä yksipuolisesti rakastuneena järjestetyssä järkiliitossa oli raskasta. Hänen psyykkinen terveys horjui.
Syömishäiriöö, itsetuhoisia ajatuksia, masentuneisuutta, yksinäisyyttä, hylätyksi itsensä tuntemista..
Avioliittoa varjosti koko ajan Charlesin suhde Camillaan.
Dianalle mies oli tunteeton ja tyly.
Diana toimi vain julkisuusvaimona ja jälkeläisten/perillisten synnyttäjänä.
Lopulta 10 vuoden liitossa sinnittelyn jälkeen avioero, joka kuninkaallisilla hyvin epätavallista. Lopun me tiedämmekin-Diana kuoli, Charles sai ainoan sydämensä aidon rakkauden.
Dianan tarina on hyvä muistutus täällä näille pakottaja ikävöitsijöille siitä että ei riitä että itse rakastaa ja sen varjolla pakottaa toisen omakseen, sen toisen täytyy tuntea samoin. Muuten suhde on onneton, täynnä petosta ja päättyy eroon!
Katsoin dokumenttielokuvan Diana: omin sanoin tässä aamukahvia sängyssä juoden samalla.
Elokuvassa käsitellään Dianan elämää hänen omasta näkökulmastaan.
Hän kertoo miten naiivi 19 -vuotias oli suostuessaan kihlautumaan Prinssi Charlesin kanssa. Hän oli niin lapsellinen vielä ettei ymmärtänyt tai halunnut nähdä unelmiensa seasta totuutta. Hän oli menossa järjestettyyn avioliittoon yksipuolisesti ihastuneena Charlesiin.
Charles täytti Dianalla vain velvollisuuden avioitua ja saada kruununperijän, mutta rakkaus, sitä hän ei vaimoonsa Dianaan tuntenut.
Diana oli vain sopivan ikäinen, hyvällä maineella, neitsyt ja aatelinen.
Rakkautta hän tunsi aivan toiseen naiseen. Avioliitossa elävään Camillaan, joka nykyisin on hänen vaimonsa.
Dianan elämä yksipuolisesti rakastuneena järjestetyssä järkiliitossa oli raskasta. Hänen psyykkinen terveys horjui.
Syömishäiriöö, itsetuhoisia ajatuksia, masentuneisuutta, yksinäisyyttä, hylätyksi itsensä tuntemista..
Avioliittoa varjosti koko ajan Charlesin suhde Camillaan.
Dianalle mies oli tunteeton ja tyly.
Diana toimi vain julkisuusvaimona ja jälkeläisten/perillisten synnyttäjänä.
Lopulta 10 vuoden liitossa sinnittelyn jälkeen avioero, joka kuninkaallisilla hyvin epätavallista. Lopun me tiedämmekin-Diana kuoli, Charles sai ainoan sydämensä aidon rakkauden.
Dianan tarina on hyvä muistutus täällä näille pakottaja ikävöitsijöille siitä että ei riitä että itse rakastaa ja sen varjolla pakottaa toisen omakseen, sen toisen täytyy tuntea samoin. Muuten suhde on onneton, täynnä petosta ja päättyy eroon!
Vastaukset 3
Vanhimmat
huolisi sellaista miestä jolla ei ole tunteita minua kohtaan..niinku täälki esitetty jollekki uhkauksia, että jos et nyt halua minua, niin otan ne 2 muuta vaihtoehtoa.
Tai sitte koitetaan joku homoseksuaali käännyttää heterorakkauteen.
Minulle tuli jännä tunne, sellainen tunne kun olin joskus lukiossa ja tyttöjä, jotenkin niin että aika hauskaa oli sinänsä, tuli mieleen eräästä paikasta jossa joskus vierailen.
Sellasta se on kouluissa. Tyttöjä ja poika on paljon! On se erikoista kun enää ei ole tyttö ja poikakouluja erikseen!
Nyt minä pistäydyn kuule kaupassa jossa kans on tytöt ja pojat sekaisin!
On se jännää !