Ihmisen arvo

Olen viimeaikoina miettinyt paljon yhtä asiaa ennen kaikkea filosofiselta suunnalta:

Usein sanotaan, että ihmisen on ensin rakastettava itseään, että voi rakastaa muita. Mutta toisaalta voi pohtia, miten ihminen mittaa oman arvonsa, ellei muiden rakkaudesta? Yksi kysymys, mikä tästä seuraa on tämä:

Mitä tapahtuu ihmiselle, jota kukaan ei rakasta?

Kauanko hän jaksaa rakastaa tai uskotella rakastavansa itseään? Ja mitä sitten tapahtuu, kun tuo kupla puhkeaa? Mitä ihmisestä jää jäljelle? Miten hän kokee iloa tai surua sen jälkeen? Jääkö mitään tunteita jäljelle? Eikö itsesäälikin ole jo menettänyt merkityksensä tuossa vaiheessa?

Tämä on aihe, joka koskee ainakin vanhenevia yksin asuvia miehiä. Yleensä mummuja rakastetaan, mutta jos mies on jäänyt yksin kaiken ulkopuolelle, mistä hän löytää enää mitään merkitystä? Mikä on se motivaatio, joka vie eteenpäin?

Varmaan löytyy muitakin. Joku on eristäytynyt muista jo koulukiusaamisesta lähtien ja toinen voi olla terveydellisistä syistä eristäytynyt muista ihmisistä.

Kysymykset heräsivät mielessäni hiljan, kun kävin pientä debattia siitä, mitä ihmisarvo on ja miten se määritetään? Ainakin se helppoja sanoa.
052
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset

Vanhimmat

Ei vielä vastauksia

Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.

Kommentoi aloitusta


Neoniitse kirjoitti:

Olen viimeaikoina miettinyt paljon yhtä asiaa ennen kaikkea filosofiselta suunnalta:

Usein sanotaan, että ihmisen on ensin rakastettava itseään, että voi rakastaa muita. Mutta toisaalta voi pohtia, miten ihminen mittaa oman arvonsa, ellei muiden rakkaudesta? Yksi kysymys, mikä tästä seuraa on tämä:

Mitä tapahtuu ihmiselle, jota kukaan ei rakasta?

Kauanko hän jaksaa rakastaa tai uskotella rakastavansa itseään? Ja mitä sitten tapahtuu, kun tuo kupla puhkeaa? Mitä ihmisestä jää jäljelle? Miten hän kokee iloa tai surua sen jälkeen? Jääkö mitään tunteita jäljelle? Eikö itsesäälikin ole jo menettänyt merkityksensä tuossa vaiheessa?

Tämä on aihe, joka koskee ainakin vanhenevia yksin asuvia miehiä. Yleensä mummuja rakastetaan, mutta jos mies on jäänyt yksin kaiken ulkopuolelle, mistä hän löytää enää mitään merkitystä? Mikä on se motivaatio, joka vie eteenpäin?

Varmaan löytyy muitakin. Joku on eristäytynyt muista jo koulukiusaamisesta lähtien ja toinen voi olla terveydellisistä syistä eristäytynyt muista ihmisistä.

Kysymykset heräsivät mielessäni hiljan, kun kävin pientä debattia siitä, mitä ihmisarvo on ja miten se määritetään? Ainakin se helppoja sanoa.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu