Cleaver-potkurin valinta

No toihan on tavallaan aika lähellä sitä mun 80-luvun pakettia. Se kulksi 10x17 alupotkurilla hiukan yli 40 solmua, joten vauhtia tuli kyllä cleaverillä reilusti lisää.

Kyllähän konetta on pakko nostaa reilusti, jos aikaa saada cleaveristä jotain iloa. Ei se aiheuta mitään ongelmia aallokkoajossa, mutta tietysti alumiinipotkuria ei pysty vaihtamaan tilalla konetta laskematta. Yksi merkittävä etu cleaveristä on juuri se, että koneen saa nostettua korkealla vedestä jarruttamasta.

Joakim1 kirjoitti:

No toihan on tavallaan aika lähellä sitä mun 80-luvun pakettia. Se kulksi 10x17 alupotkurilla hiukan yli 40 solmua, joten vauhtia tuli kyllä cleaverillä reilusti lisää.

Kyllähän konetta on pakko nostaa reilusti, jos aikaa saada cleaveristä jotain iloa. Ei se aiheuta mitään ongelmia aallokkoajossa, mutta tietysti alumiinipotkuria ei pysty vaihtamaan tilalla konetta laskematta. Yksi merkittävä etu cleaveristä on juuri se, että koneen saa nostettua korkealla vedestä jarruttamasta.

Lue lisää

Unohtui vielä sanoa, että halkaisijan merkitys cleaverissä on aika vähäinen, jos moottorin korkeutta saa muuttaa vapaasti. Meillähän halkaisija oli tolkuttoman suuri (se 12"). Sinkkievä ei olisi edes mahtunut paikoilleen ja muutenkaan juuri isompaa ei olisi mahtunut. Tuosta seurasi huono nopeus kone "syvällä" eli vanhan cleaverin korkeudella, mutta parempi korkealla.

Noita Marinoita on viritelty kulkemaan hurjasti varsinkin Sipoossa. Kannattaa varmaan sieltä kysellä sopvia potkureita. Yksi tuollainen on ajellut komeassa asennossa ja kone korkealla hyvää vauhtia kotisataman ohi parina iltana. Vauhtia oli kyllä reilusti yli 40 solmua, mutta kone jäi tunnistamatta.

Jos kone on syvällä, etkä välttämättä halua nostaa sitä pintaan jolloin cleaver olisi parhaimmillaan niin kannattaa tutustua performance teräspotkureihin esim Turbo Hot Shot tai Stiletto.

No pitää varmaan vaihtaa tuohon 11x20 cleaveriin ja katsoa miten käy, eikö tuollainen pieninapainen puske aika paljon pakokaasuja lavoille, tarviiko ne vielä lisähappeakin ? ;)

Osaatteko sanoa silmämääräisesti uiko cleaver liian syvällä ?
https://www.youtube.com/watch?v=j6a7wAfHZMg
Kannattaako tuota trimmata vai onko koneen nostaminen ainut järkevä vaihtoehto ?
Jos pitää lähteä nostamaan niin Atlas MicroJacker tms. voisi olla passeli, painoa tulisi 10 kg lisää perälautaan mutta akkua voisin hieman keventää. Ootteko teettänyt koneen nostot pajalla ? ei ole helppoa irroitella 100 kg konetta kotikonstein.

Ne vaan on suunniteltu pinta-asennukselle, mutta on se mielenkiintoista nähdä mitä saat swingin kulkemaan uppoasennuksella. Mun mielestä käytät liikaa trimmiä.. Oletko laskenut luisto prosenttia suhteessa potkurin ilmoitettuun nousuun? Koneenkorkeus jumppaa varten tarvitset, vaikka auton moottorinostimen tai sitten vaikka puusta tehdyn pukin missä on ketjunostin.

selvatuner kirjoitti:

No pitää varmaan vaihtaa tuohon 11x20 cleaveriin ja katsoa miten käy, eikö tuollainen pieninapainen puske aika paljon pakokaasuja lavoille, tarviiko ne vielä lisähappeakin ? ;)

Osaatteko sanoa silmämääräisesti uiko cleaver liian syvällä ?
https://www.youtube.com/watch?v=j6a7wAfHZMg
Kannattaako tuota trimmata vai onko koneen nostaminen ainut järkevä vaihtoehto ?
Jos pitää lähteä nostamaan niin Atlas MicroJacker tms. voisi olla passeli, painoa tulisi 10 kg lisää perälautaan mutta akkua voisin hieman keventää. Ootteko teettänyt koneen nostot pajalla ? ei ole helppoa irroitella 100 kg konetta kotikonstein.

Lue lisää

Vaikea tuosta videosta on sanoa, mutta aika syvällä tuo vielä on. Tuolla 12x22 potkurilla olisi meillä näkynyt vaihteisto tuollaisessa videossa. Se 10x18 oli ehkä melkein noin syvällä.

Putkellisen ja putkettoman cleaverin toiminnassa ei ole valtavaa eroa. Ei se pakokaasujen pääsy ole oleellinen juttu. Cleaverit on suunnniteltu pintapotkureiksi. Parhaat nopeudet saa kun akseli on pohjan alareunan paikkeilla. Silloin vain yksi lapa on kerrallaan vedessä ja suurin osa perästä ja vaihteistosta poissa jarruttamasta.

Me teimme itse korotuksen alumiinilevyistä ja nostimme koneen käsin. Ei kai tuo vanha 2T kone 100 kg paina?

En tiedä Selvan painoa, mutta mulla on Yamaha 50hv Getol, jonka ilmoitettu kuivapaino on 102kg. Kyllä jos siitä hyvän haluaisi niin huutaisi konetta pintaan.. Performance teräspotkurilla voisi oletettavasti päästä suht samoihin vauhteihin ja käytettävä kierroslukualue olisi huomattavasti isompi. Pintaleikkaavat on hyvin usein pelkästään ON / OFF kaasulle sopivia.

Vähän pitää vielä ihmetellä tätä foorumin uutta linjaa. Taas lähti yksi kommentti kun mainitsin Facebook ryhmän nimen, joka keskittyy kilpaveneilyyn ja näin liittyy myös tähän aiheeseen keskeisesti.

Argon86 kirjoitti:

En tiedä Selvan painoa, mutta mulla on Yamaha 50hv Getol, jonka ilmoitettu kuivapaino on 102kg. Kyllä jos siitä hyvän haluaisi niin huutaisi konetta pintaan.. Performance teräspotkurilla voisi oletettavasti päästä suht samoihin vauhteihin ja käytettävä kierroslukualue olisi huomattavasti isompi. Pintaleikkaavat on hyvin usein pelkästään ON / OFF kaasulle sopivia.

Vähän pitää vielä ihmetellä tätä foorumin uutta linjaa. Taas lähti yksi kommentti kun mainitsin Facebook ryhmän nimen, joka keskittyy kilpaveneilyyn ja näin liittyy myös tähän aiheeseen keskeisesti.

Lue lisää

Kyllä tuolla meidän yhdistelmällä pystyi ajamaan 30-48 solmun vauhteja hyvin. Alempian nopeuksia rajoitti veneen ominaisuudet enemmän kuin potkurin. Hyvin takana olevan painopisteen takia se laukkasi voimakkaasti 15-30 solmun vauhdeissa.

Meidän Yamaha 40:ssä ei ollut trimmiä, mutta oli sähkökäynnistys. Se painoi hyvin lähelle 70 kg. Videon mukaan kyseessä on Selva Madeira 40, jolle ilmoitetaan painoksi 72 kg: https://www.gommoniribmarine.com/en-gb/madeira-40-xs

Tuo tosin on "basic verion". Ilman trimmiä? Trimmillä tuo 699 ccm Yamaha taisi painaa yli 80 kg. Olikos tuo Getol jo sitä suuremmalla perällä ja ehkä myös iskutilavuudella olevaa mallia? Alkuperäinen -84 Yamaha 50 oli identtinen 40:n kanssa painoltaan.

Foorumilla on ilmeisesti automaattinen sensurointi, joka poistaa epäilyttävät viestit. Ilmeisesti pelkkä linkki tai englanninkielinen teksi ovat tällaisia. Minulta ei tietääkseeni ole vielä poistettu yhtään viestiä, mutta laintankin aina suomenkielistä tekstiä linkkien lisäksi.

Sipoossa on tosiaan pitkä historia Swingien virittelystä. Tuo meidän 10x18 potkurin ostettiin Sipoosta ja oli ollut Swingissä Tohatsu 40:ssä, joka oli tuolloin varsin yleinen kone vauhtiveneissä pienen painon ja iskutilavuutensa takia. Oliskohan ollut -85? 12x22 potkurin toin jenkeistä kesällä 87 Ron Hilliltä.

Joakim1 kirjoitti:

Kyllä tuolla meidän yhdistelmällä pystyi ajamaan 30-48 solmun vauhteja hyvin. Alempian nopeuksia rajoitti veneen ominaisuudet enemmän kuin potkurin. Hyvin takana olevan painopisteen takia se laukkasi voimakkaasti 15-30 solmun vauhdeissa.

Meidän Yamaha 40:ssä ei ollut trimmiä, mutta oli sähkökäynnistys. Se painoi hyvin lähelle 70 kg. Videon mukaan kyseessä on Selva Madeira 40, jolle ilmoitetaan painoksi 72 kg: https://www.gommoniribmarine.com/en-gb/madeira-40-xs

Tuo tosin on "basic verion". Ilman trimmiä? Trimmillä tuo 699 ccm Yamaha taisi painaa yli 80 kg. Olikos tuo Getol jo sitä suuremmalla perällä ja ehkä myös iskutilavuudella olevaa mallia? Alkuperäinen -84 Yamaha 50 oli identtinen 40:n kanssa painoltaan.

Foorumilla on ilmeisesti automaattinen sensurointi, joka poistaa epäilyttävät viestit. Ilmeisesti pelkkä linkki tai englanninkielinen teksi ovat tällaisia. Minulta ei tietääkseeni ole vielä poistettu yhtään viestiä, mutta laintankin aina suomenkielistä tekstiä linkkien lisäksi.

Sipoossa on tosiaan pitkä historia Swingien virittelystä. Tuo meidän 10x18 potkurin ostettiin Sipoosta ja oli ollut Swingissä Tohatsu 40:ssä, joka oli tuolloin varsin yleinen kone vauhtiveneissä pienen painon ja iskutilavuutensa takia. Oliskohan ollut -85? 12x22 potkurin toin jenkeistä kesällä 87 Ron Hilliltä.

Lue lisää

Vielä noista painoista. Yamaha 40/50 698 ccm painoi trimmillä 84-87 kg. Getol on 849 ccm ja painoi tosiaan 102 kg. Madeira 40/50 painoi 72 kg ilman trimmiä ja trimmillä 90/92 kg.

Useiden kokemusten perusteella Solaksessa voi olla, jopa 2 tuumaa jyrkempi nousu todellisuudella kuin mitä ilmoitettu on. Säädettävä setback teline voisi olla, myös yksi vaihtoehto koneen nostamiseen ja korkeuden säätämiseen.

heh tämä saa nyt huvittavia piirteitä, koska en pääse enää kirjautumaan sisälle omaan profiiliin. Siinä poistetussa viestissä oli pelkkää tekstiä suomeksi ja erään fb ryhmän nimi, ei linkkiä ei mitään. En todennäköisesti saa kirjoittaa edes mun YouTube kanavan osoitetta niin jätän senkin kirjoittamatta.

Saatat olla oikeasta tuosta Solaksesta, 11x16 Solaksella kone kiersi jotain 5650 ja kun laittoin 11x17 niin kierrokset tippui lähemmäksi 400 kierrosta, yhden tuuman ei pitäisi noin paljon vaikuttaa. Täytyy katselle noita telineitä, jenkeissä tuntuu piisaavaan, Suomessa vähän heikommin,

En itsekään pysty kirjatumaan kuin toiselta koneelta, ymmärtääkseni heikko tekoäly moderoi 80 % viesteistä täällä :)

Onko muuten kokemuksia semi-cleavereistä, mihin noi oikein soveltuu ? Ajetaanko niitä yhtä pinnassa ?

Mun ensimmäinen cleaver oli Hill Marinen semi-cleaver. Se toimis ihan hyvin Argo 16:ssa, koska meidän kisasäännöt sanoo, että potkuriakseli täytyy olla vähintään -25mm pohjan alla.

Tiedän S24 tekoälyn se poistaa esim. viestit missä on runsaasti linkkejä, mutta tämä on jotain muuta =)

selvatuner kirjoitti:

Onko muuten kokemuksia semi-cleavereistä, mihin noi oikein soveltuu ? Ajetaanko niitä yhtä pinnassa ?

Sulla näyttää olevan blogi, jossa kerrot noista testeistä. Sen mukaan tuo semi-cleaveri otti vähemmän kierroksia ja oli hitaampi kuin Solas.

Semi-cleaver on minulle uusi tuttavuus nimenä. Ron Hill sanoo sitä myös "Yamaha style" tai cleaper. https://www.screamandfly.com/showthread.php?26277-Ron-Hill-semi-cleaver-(not-about-outboard-and-racing-history)

Ilmeisesti se on jonkinlainen kompromissi chopperin ja cleaverin välistä. Ron mainitsee hyvän hole-shotin eli ilmeisesti tuo pitää hyvin jo hiljaisessa vauhdissa.

Miten korkealla kone oli kun tuota kokeilit. Kaikilla potkureilla lähtökohtaisesti paras vauhti tulee kone mahdollisimman ylhäällä kunnes pito on liian huono ja luisto kasvaa liikaa. Kokeile tuota uudestaan kone niin korkealla, että ottaa kierroksia tarpeeksi.

Yleensä cleaver-tyyppiset potkurit tykkäävät kierroksista ja saattavat toimia huonosti alhaisilla kierroksilla. Sulla on koneessa selvästi tiuhempi välitys kuin Yamaha 40/50, jossa välitys oli 13/24. 6000 rpm sillä oli 3250 rpm potkuriakselilla. Sulla 5500 on vain 2650 rpm.

Me vaihdettiin Yamaha 40 Mercury 25:een ja toivottiin, ettö 10x18 cleaverillä vene olisi vielä kulkenut lähes 40 solmua. Paino tippui reilusti koneen ollessa kevyempi ja käsikäynnisteinen eli akku jäi pois. Tuo ei koskaan kulkenut hyvin. Mukana tulleella alumiinipotkurilla meni 31-32 solmua, vaikka nousua oli aivan liian vähän. Cleaverillä vain 33 solmua. Tuossa oli 2,25 välitys, joten potkuriakseli pyöri vain 2500 rpm paikkeilla. Se ehkä oli syy siihen, ettei tuo kulkenut alkuunkaan odotetusti cleaverillä. Tuli muita juttuja ja tuon paketin virittely jäi. Ajatuksena oli ostaa chopper tms. Tuolloin oli pieniin koneisiin todella niukka valikoima teräspotkureita tai suurinousuisia aluja. Nyt vene on jo hapertunut pusikkoon. Kone ja potkuri ovat vielä jäljellä.

Me muuten ei koskaan käytetty vaihteita kiinteänapaisen cleaverin kanssa. Eli käynnistettiin kone vaihde päällä ja harvoin pakkia tarvittaessa sammutettiin kone välissä. Tuo isompi potkuri hajotti potkuriakselin laakerin muutaman vuoden ajon jälkeen. Tai paremminkin laakeri tippui pois paikaltaan ja potkuriakseli heilui aika holtittomasti. Saatiin itse korjattua pelkällä laakerinvaihdolla.

Joo pakko pitää blogia että saisi kerättyä inffoa moottorin huoltamisesta, Suomessa pajat nostaa usein kädet pystyyn ja Selvalta ei saa service manuaalia edes ruinaamalla.

Testasin semi-cleaveriä kahdella eri korkeudella, myös korkeimmassa asennossa lopuksi, Selvassa ei ole kuin neljä asennuskorkeutta. Moottori ei tosiaan ottanut edes täysiä kierroksia, trimmiä sai laittaa paljon niin sitten alkoi hieman vauhtia tulla, varmaankin liian matalalla ui ja 11.25 halkaisija isompi verrattuna Solakseen, En ole luopunut potkurista niin täytyy testata jos moottoria saa nostettua.

Missä vaiheessa pitää alkaa harkitsemaan erillistä vedenottoa ? Hommasin bob's machinelta sellasen mutta Selvassa on vain 8 mm reikä huuhteluvedelle, en usko että riittäisi ruokkimaan vesipumppua täysilä kierroksilla. Ei nyt huvita ainakaan vielä lähteä porailemaan alaosaan isompaa reikää. Moottorissa on kaksi paria vedenottoaukkoja ja niistä alimmat ovat aika lähellä potkuria, ehkä ylemmät voisi tilkitä ja sitten laittaa vedenpainemittari, sillekään ei tietysti ole mitään valmista liitintiä

Meidän kilpaveneissä on aika reilusti setbackia, mutta ainakin itsellä Mercury F60 saa jäähdytysvettä vielä, vaikka potkuriakseli on -25mm pohjan alapuolella.

2t Yamahassa oli sylinterikannessa ylimääräinen pultti suoraan vesitilaan, johon sai kierrettyä nipan painemittarin letkulähdölle.

selvatuner kirjoitti:

Joo pakko pitää blogia että saisi kerättyä inffoa moottorin huoltamisesta, Suomessa pajat nostaa usein kädet pystyyn ja Selvalta ei saa service manuaalia edes ruinaamalla.

Testasin semi-cleaveriä kahdella eri korkeudella, myös korkeimmassa asennossa lopuksi, Selvassa ei ole kuin neljä asennuskorkeutta. Moottori ei tosiaan ottanut edes täysiä kierroksia, trimmiä sai laittaa paljon niin sitten alkoi hieman vauhtia tulla, varmaankin liian matalalla ui ja 11.25 halkaisija isompi verrattuna Solakseen, En ole luopunut potkurista niin täytyy testata jos moottoria saa nostettua.

Missä vaiheessa pitää alkaa harkitsemaan erillistä vedenottoa ? Hommasin bob's machinelta sellasen mutta Selvassa on vain 8 mm reikä huuhteluvedelle, en usko että riittäisi ruokkimaan vesipumppua täysilä kierroksilla. Ei nyt huvita ainakaan vielä lähteä porailemaan alaosaan isompaa reikää. Moottorissa on kaksi paria vedenottoaukkoja ja niistä alimmat ovat aika lähellä potkuria, ehkä ylemmät voisi tilkitä ja sitten laittaa vedenpainemittari, sillekään ei tietysti ole mitään valmista liitintiä

Lue lisää

Siis onko tuo 8 mm se yhteeseen tulevan letkuliittimen sisälle jäävä reikä vai onko tuossa M8 kierre?

8 mm reikä kyllä riittää, kun vedenoton rakentaa niin, että siihen tulee patopaine. Meillä oli 8 mm putkesta itse tehty sieppari tuossa Yamaha 40:ssä, eikä koskaan tullut lämpöongelmia, vaikka kone oli kokeiluissa potkuriakseli pohjaa korkeammalla ja ilman setbackiä.

40 solmun vauhdissa patopainetta on yli 2 bar ja sillä 8 mm reiästä menee läpi melkein 1 kg/s vettä, jolla saa yli 100 kW jäähdytystehon 40 asteen lämpötilaerolla. 50 hv 2T-kone kuluttanee n. 22 l/h, joka vastaa n. 200 kW lämpötehoa, josta syntyy 40 kW akselitehoa ja 160 kW lämpöä, josta n. puolet pakokaasuissa. Lohkon pitäminen vakiolämmössä vaatii siis vajaan 100 kW jäähdytyksen.

8 mm siis riittää, kunhan vauhtia on ja 8 mm on vain paikallisesti eikä koko letku mutkineen.

Tuohon 25 hv koneeseen tein vedenottoritilien tilalle alumiinilevyt, joista yhteen laitoin yhteen letkulle. Siinä ei ollut Flush-liittimelle paikkaa.

Mielenkiintoisia laskelmia. Tuossa Selvassa taitaa olla M8 kierre, hankkimassani low water pickupissa on putken sisähalkaisija lähes 13 mm, riittänee jäähdyttämään isommankin koneen.

Miten tuollainen 8mm putki toimii tyhjäkäynnillä, joutuuko impelleri tekemään työtä ja imemään vettä ? Entä oletko laittanut mitään filtteriä väliin, viime kesän sinileväkurassa kun ajaa niin voisi mennä helposti tukkoon.