Ministerin vakuutukseen siirtyminen valan sijaan

Esitämme, että jatkossa kaikki ministerit antavat uskonnollisesti neutraalin vakuutuksen. Kun tasavallan presidentti, eduskunnan puhemies ja oikeuslaitoksen tuomarit antavat virkaan astuessaan juhlallisen vakuutuksen, se sopii yhdenmukaisena ministerin virkaan astumiseen. Uskonnonvapaus ei tarkoita, että valtion toimintaan tulisi liittää julistuksellinen uskonnollinen seremonia; ministerit voivat vapaa-ajallaan osallistua esimerkiksi jumalanpalveluksiin. Ihmisiä tulee kohdella yhdenvertaisesti uskontoihin ja vakaumuksiin liittyen, joten julkisen vallan ja sen edustajien tulee kunnioittaa neutraliteettiperiaatetta omassa toiminnassaan.

Uskonnonvapaus, yhdenvertaisuus ja julkinen valta

Uskonnonvapauteen kuuluu yhtäältä vapaus osallistua uskonnonharjoitukseen ja julistaa uskoaan sekä toisaalta vapaus olla osallistumatta uskonnonharjoitukseen sekä oikeus pitää uskontonsa tai katsomuksensa omana tietonaan. Yhdenvertaisuuteen kuuluun, että ketään ei saa syrjiä myöskään uskontoon tai vakaumukseen liittyen, että julkinen valta suhtautuu tasapuolisesti, neutraalisti eri uskontoja ja vakaumuksia omaaviin ihmisiin.

Hallituksen esityksessä perustellaan uskonnollista valaa vaihtoehtona neutraalille vakuutukselle sillä, että se toteuttaa positiivista uskonnonvapautta. Näkemys on virheellinen. Positiivinen uskonnonvapaus tarkoittaa, että ministeritkin voivat vapaa-ajallaan harjoittaa uskontoaan. Kirkot ja muut uskontokunnat voivat järjestää esimerkiksi erityisiä juhlajumalanpalveluksia hallituksen nimittämisen johdosta, ja ministerit voivat halutessaan sellaisiin osallistua. Niiden ei tarvitse uskonnonvapauden perusteella olla eikä pidä olla osa virallista valtion järjestämää ohjelmaa, koska julkisen vallan toimintaan kuuluu neutraliteettiperiaatteen kunnioittamisen.

Esitys jättää kokonaan huomiotta yhdenvertaisuusnäkökohdan. Valtion ei tule syrjiä eikä suosia minkään maailmankatsomuksen omaavia. Erityisesti uskonnottomat ja ei-uskonnolliset ihmiset, käytännössä myös monet niin sanotut tapakristityt, kokevat ministerien puolueettomuuden ja luotettavuuden kannalta ongelmallisena, jos ministerit julistavat ”Jumalan lain” ja ”pyhän evankeliumin” etusijalle maalliseen lakiin nähden.

Ensimmäisessä luonnoksessa vala olisi annettu ”Jumalan” nimeen. Lopullinen hallituksen esitys vielä täsmensi tätä lisäämällä mukaan ”pyhän evankeliumin”. Näin ulkopuolelle suljetaan uskonnottomien lisäksi muiden uskontokuntien edustajat, esimerkiksi juutalaiset.

Vertailuna rukouspäiväjulistus

Lähin vertailukohta tällaiselle symboliselle valtiovallan eleelle lienee rukouspäiväjulistus. On selvää, että myös tasavallan presidentti saa rukoilla ja kehottaa muitakin rukoilemaan.

Toisaalta valtion toimintaan ei tällainen kehotus kuulu – julkisen vallan tulee olla puolueeton. Ja juuri näin eduskunta aikanaan päättikin. Rukouspäiväjulistuksen merkitseminen säädöskokoelmaan loppui vuonna 2004.

Evankelis-luterilaisen kirkon erityisasemasta

Sitä, että nimenomaan kristinusko mainitaan valassa, esitys perustelee näin ”- – kyse on myös suomalaisen kulttuurin syvärakenteen ilmentämisestä.” Perustelu on kopioitu kritiikittömästi erään
lausunnonantajan kommentista.

Ensimmäinen luonnos hallituksen esitykseksi mainitsi suoraan Suomen evankelis-luterilaisen kirkon erityisaseman. Vaikka nimenomaista mainintaa ei enää ole, asiallisesti sama pätemätön perustelu näkyy taustalla.

Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan 37/2014 todennut, ettei kahden uskontokunnan julkisoikeudellisesta erityisasemasta seuraa niille muita etuoikeuksia. Tämän perusteella kaatui esitys, jonka mukaan katsomusaineiden opetusraja olisi ollut valtionkirkkojen uskonnoilla kolme oppilasta, mutta muilla uskonnoilla korkeampi.

Muut valat ja vakuutukset

Hallituksen esityksessä mainitaan, että kaikki tuomarit antavat nykyään samanlaisen uskonnollisesti neutraalin vakuutuksen. Kertomatta jää, että myös oikeuden todistajilla tilanne on nykyään samanlainen. Todistajien osalta perusteluissa korostettiin yksityisyyden suojan näkökulmaa, tuomarien osalta tehtävän maallista luonnetta.

Tasavallan presidentti ja eduskunnan puhemies antavat aina vakuutuksen, kuten esityksessä mainitaankin. Vallan kolmijako-opin näkökulmasta juhlallinen vakuutus on jo käytössä 2½/3 (lainsäädäntövalta, tuomiovalta, tasavallan presidentti), joten olisi johdonmukaista, että ministerien virkaanastujaisissa olisi samanlainen neutraali juhlallinen lupautuminen. Lisäksi tämä on myös yksinkertaisin ratkaisu.

http://vapaa-ajattelijat.fi/blog/2018/07/16/jatkuuko-raamatun-nostaminen-suomen-lain-yli/