Ollessani ala-asteella 70-luvulla opettajani, joka tuolloin oli jo siirtymässä eläkkeelle, ohjasi lievän ADHD taipuisuuteni kirjoittamiseen. Ala-asteella kirjoitinkin useita vihkoja täyteen, mitä mielikuvituksellisia tarinoita ja seikkailuja. Vasta myöhemmin, vuosia myöhemmin, löytäessäni nuo vanhat vihkot, huomasin ettei opettaja ollut niitä ehtinyt lukea lainkaan - mutta saipahan minut muuhin puuhiin eikä toisia häiritsemään.
Yläasteella sitten huomasin, että muistini pelaa varsin hyvin kuuleman perusteella ja tämä seikka alkoi näkyä numeroissakin ja teoriaineiden arvostelut nousivat 9 ja 10 tienoille ilman, että minun oikeasti tarvitsi paljonkaan lukea eli tehdä töitä ja kirjoittaminen jatkui... se jatkui lukiossakin ja sen jälkeen ja vähitellen sain jopa muutamia roposia rahaakin kirjoittamisestani.
Elämä kuitenkin vei ja ensimmäisen yritykseni perustin ohjelmatoimistoksi eli ravintola-ja hotelliviihteen pariin ja vedinkin sitä sitten reilut kymmenen vuotta ja itsekin sinä aikana tehden melkeinpä kaikkia töitä, mitä ravintola-alalla oli, mutta 90-luvun lopulla alkoi olla jo sellainen perhetilanne, että oli aika kehittyä eteenpäin.
90-luvun lopulla kirjoittamiseni johti minut sitten IT-alalla ja ohjelmistomaahantuojien palvelukseen markkinoinnin ja myynnintehtäviin ja taas meni sellainen kymmenen vuotta - tässä vaiheessa oli jo menossa yrittäjäelämänä toinen vaihe eli ohjelmatoimiston liiketoiminta oli käytännössä myyty ja firman toiminta oli markkinointia ja myyntiä tukevaa toimintaa erilaisille pienille yrityksille. Itse konsultoin tuohon aikaan pitkälti pörssiyhtiöitä - ja kirjoittelin.
Näiden vuosien aikana minulla ei kuitenkaan tullut missään vaiheessa pieneen mieleenkään, että vielä jonain päivänä oikeasti tienaisin pienet roposeni kirjoittamalla tarinoita ja artikkeleita ja haastattelemalla ihmisiä.
Kaikki oikeastaan tapahtui vahingossa kun 2007 yksi tiimistäni huomasi ilmoituksen, jossa haettiin apua myyntiin ja meillä sattui olemaan pari kaveria, jotka eivät olleet 100% buukattuja, joten aloitin yhteistyön kaupunkilehti Ykkös-Lohjan kanssa. Vähitellen yhteistyölaajeni ja syventyi ja lopulta 2015 hankin lehden julkaisunkin itselleni ja perustin sitä varten oman yrityksen.
Nyt 2018 kun muualla maailmassa puhutaan kuinka digi tulee ja valloittaa, minä ainakin paikallisesti huudan kovaan ääneen printin puolesta - kaupunkilehtiä tarvitaan vielä pitkään.
Yläasteella sitten huomasin, että muistini pelaa varsin hyvin kuuleman perusteella ja tämä seikka alkoi näkyä numeroissakin ja teoriaineiden arvostelut nousivat 9 ja 10 tienoille ilman, että minun oikeasti tarvitsi paljonkaan lukea eli tehdä töitä ja kirjoittaminen jatkui... se jatkui lukiossakin ja sen jälkeen ja vähitellen sain jopa muutamia roposia rahaakin kirjoittamisestani.
Elämä kuitenkin vei ja ensimmäisen yritykseni perustin ohjelmatoimistoksi eli ravintola-ja hotelliviihteen pariin ja vedinkin sitä sitten reilut kymmenen vuotta ja itsekin sinä aikana tehden melkeinpä kaikkia töitä, mitä ravintola-alalla oli, mutta 90-luvun lopulla alkoi olla jo sellainen perhetilanne, että oli aika kehittyä eteenpäin.
90-luvun lopulla kirjoittamiseni johti minut sitten IT-alalla ja ohjelmistomaahantuojien palvelukseen markkinoinnin ja myynnintehtäviin ja taas meni sellainen kymmenen vuotta - tässä vaiheessa oli jo menossa yrittäjäelämänä toinen vaihe eli ohjelmatoimiston liiketoiminta oli käytännössä myyty ja firman toiminta oli markkinointia ja myyntiä tukevaa toimintaa erilaisille pienille yrityksille. Itse konsultoin tuohon aikaan pitkälti pörssiyhtiöitä - ja kirjoittelin.
Näiden vuosien aikana minulla ei kuitenkaan tullut missään vaiheessa pieneen mieleenkään, että vielä jonain päivänä oikeasti tienaisin pienet roposeni kirjoittamalla tarinoita ja artikkeleita ja haastattelemalla ihmisiä.
Kaikki oikeastaan tapahtui vahingossa kun 2007 yksi tiimistäni huomasi ilmoituksen, jossa haettiin apua myyntiin ja meillä sattui olemaan pari kaveria, jotka eivät olleet 100% buukattuja, joten aloitin yhteistyön kaupunkilehti Ykkös-Lohjan kanssa. Vähitellen yhteistyölaajeni ja syventyi ja lopulta 2015 hankin lehden julkaisunkin itselleni ja perustin sitä varten oman yrityksen.
Nyt 2018 kun muualla maailmassa puhutaan kuinka digi tulee ja valloittaa, minä ainakin paikallisesti huudan kovaan ääneen printin puolesta - kaupunkilehtiä tarvitaan vielä pitkään.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.