Hei kaikki kokeneet skönärit! Viime kesän lopulla tuli toteutettua pitkäaikainen haave ja ostettua purjevene. Perusteet tuli myös itseopiskeltua ja opiskelu jatkuu ensi kesänä. Ainoa asia johon ei vielä ole perheen kanssa uskallettu ryhtyä on spinnulla purjehdus, kun siitä on lukenut pelottavia esimerkkejä veneen kaatumisista ja maston katkeamisista. Voisiko joku kertoa, onko näissä varoituksissa perää, ja jollei, niin miten 85-% maakrapuperhe pääsisi hyvään alkuun spinnulla seilaamisessa ensi kesänä?
Spinnu ylös?
Maza
237450
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Purjehduskoulut järjestävät spinakkeriajokursseja, joiden tavoitteena on saada valmius itsenäiseen harjoitteluun passeleissa olosuhteissa. Ainakin osaltani tämä toimi kun 2001 kävin moisen kurssin.
Spinnu ylös vaan, kannattaa harjoitella kevyillä tuulilla, itse käytän spinnua aina kun se on mahdollista ja järkevää, purje se on vaan niinkuin muutkin, ei sitä tarvitse pelätä.
Harjoitus tekee mestarin.
Sopivan leppoisa keli ja riittävästi vapaata vettä ympärillä / edessä, niin onnistuu ihan hyvin. Hyvä opikella hieman purjehduskirjoista ja lehdistä sitä, miten trimmataan ja miten nostetaan ja lasketaan. Muistaakseni sellainen kirja kuin 'Taitava Purjehtija' käsitteli tätäkin aihetta aika selekästi: löytyy kirjastosta.
Itseäni auttoi paljon se, että edellinen omistaja oli laittanut spinnulle kahdet kaijat/jalukset: yhdet purjeen nurkista veneen takakulmiin niinkuin yleensä, ja toiset rinnakkaiset varvaslistassa olevien plokien kautta veneen keskivaiheille. Toisen jaluksen saatavilla olo auttoi puomin jiippauksessa; kuulemma siitä on apua kovemmalla tuulellakin (ei ole tullut kokeiltua).
Todella yksinkertaiseksi homma tulee, jos raskit hankkia spinnu-sukan.
Veneen kaatumisia ei normaali perhepurjehduksessa tule: terve järki tai varakapteeni neuvoo ottamaan spinnun kyllä alas ennen moisia tilanteita.
Ne toiset"narut" ovat barperhaulerit, eli pasknarut. Niillä saa spinnun pysymään paikallaan plattista seilatessa. Ainakin toppirikisen spinnu on niin iso ja ylhäällä, et kaikkien kannattaa laittaa ko.pasknarut, lakkaa heiluminen.
Kahdet jalusköydet ja kaksi spinnupuomia. Laitat vain toisenkin valmiiksi ja voit jiipata rauhassa ja laskea toisen puomin alas kun homma hoidettu...Spinnuttelu onnistuu yksinkin kun hommaa voi hoitaa täysin istuinkaukalosta käsin.Kannella joudut käymään vain aloittaessa spinnulla purjehduksen ja lopettaessasi kun otat purjeen alas ja keräät puomit talteen.
Olen purjehtinut jo 25 vuotta. Alkuvuosina kun kilpailin, käytimme spinnua kun veneessä oli osaava ja riittävä miehistö (3ukkoa). Perheen kanssa en spinnua koskaan nostanut. Nykyisessa veneessäni ei edes ole spinnuvarustusta enkä sitä hanki. Genoa voidaan joskus spiirata täysmyötäisessä virsarilla. Spinnu suurena purjeena muodostaa uskomattomia voimia ja spinnupuomin virittely keulaan on hankalaa ja vaatii varmaa osaamista. Spinnulla ajettaessa sitlooda on kuin spagettikattila eli täynnä jaluksia. Ja sitten olet ihmeissä jos tuuli kääntyy sivulle tai vastaiseksi ja sinulla on 90 -100 m2 kangasta väärin päin taivaalla ja hetken päässä rusetilla keulavantin ympärillä. Ei se edes tule vetämällä alas. Genaakkeri voisi olla selvästi helpompi käyttää.
Mieti vielä. Haluathan elää onnellisessa parisuhteessa ja saada perheesi veneeseen mukaan pitkillekin matkoille. Perheveneily ei ole kilpaveneilyä, jossa ajetaan riskirajoilla ammattitaitoisen miehistön kanssa.
Ensimmäisessä veneessäni (Avance24) minulla oli spinnu, melko harvoin käytössä. Oli ylhäällä 2hlön miehistölläkin, mutta aikas stressaavaa menoa. Muissa veneissä on ollut /on genaakkeri, käsittely onnistuu yksinkin(autopilotin kanssa).
Kulkee mukavasti ja parisuhde säilyy :-)
Järkevästi käytettynä spinnu tuo mukavan lisän purjehduksen haasteisiin. Ongelmia syntyy usein silloin kuin yritetään ottaa spinnusta/purjeista enemmän irti kuin voidaan tai olosuhteet ovat liian yrmeät.
Retki/matka purjehduksessa harvemmin tarvitsee jiibata spinnua, eikä tähän ehkä veneilyn vaikeimpaa manöveeriin kannata ryhtyä ennen kuin tuntee spinnun käsittelyn muuten. Joren vinkki spinnu-jiibbiin helpottaa spinnun käsittelyä kummasti retkikäytössä.
Spinnua on käsitellessä on hyvä muistaa samat yksinkertaiset säännöt kuin muitakin purjeita käyttäessä. On tärkeätä tietää mikä jaluksista on tärkein siinä vaiheessa, kun tuntuu että mopo meinää lähteä käsistä.
Eli kun purjeessa on vain kaksi kulmaa tiukastiu kiini niin se lepattaa taivaalla eikä aiheuta juurikaan venettä kallistavia voimia, mutta ei myöskään vie venettä eteenpäin. Monesti riittää että purjeessa on yksi köysi kiini niin sen saa taivaalta tai merestä takaisin veneeseen.
Muu perhe ja vaimo kannattaa opettaa käsitelemään venettä muutenkin esim. turvallisuus syistä. Purjehdustaitoinen vaimo nauttii huomattavasti enemmän retkistä, kun ei tarvitse ihmetellä ja pelätä!
Spinnun nosto ja lasku sujuu ihan mukavasti yksin, joskin autopilotista on paljon apua, kun kuitenkin kannella joutuu aikansa puuhastelemaan. Kisassa jiippiä varten kutsutaan vapaavahtikin kannelle ja isommallekin miehistölle riittää tekemistä. Mutta jos sattuu olemaan yksi liikkeellä, se tehdään yksin. Yksin tehdessä tuplaskuutit selvästi helpottavat, mutta yhdellä puomillakin tulee hyvin toimeen. Ja jos tekijöitä on kaksi, eikä niitä tuplaskuuteja tai -puomeja ole, riittää sen toisen työpanokseksi ohjaaminen myötäiseen toimenpiteen ajan ja pyynnöstä tehtävä löysän antaminen yhteen skuutiin. Jiipin tekoa on sinänsä turha korostaa, useimmiten matkapurjehtijan ei sitä tarvitse tehdä. Oikeiden työtapojen oppimiseen ja turhien köysisotkujen välttämiseen auttaa tietysti, jos ensimmäiseen harjoitukseen saa jonkun osaavan mukaan. Yksinkertaisista ja pääteltävissä olevista, tai kirjoistakin opittavista asioita on kyse, mutta yksi mallisuoritus oman veneen varusteilla oikaisee mutkia.
Melkein ainoa asia, josta harjoittelijaa voisi varoittaa, on pienentuntuisten kurssin tuuleen nostojen vaikutus. Pian siinä oppii, mistä on kyse, kun puhutaan leikkaamisesta. Kisatessahan leikataan vielä siinäkin tuulessa, jossa matkapurjehtija ei enää spinnua nosta, joten se kuuluu asiaan, sen terävä vaikutus vain pitää alussa oppia.
Joka tapauksessa suosittelen lämpimästi spinnun vakituiseen käyttöön ottoa. Se tekee avotuulipurjehduksesta antoisaa verrattuna siihen melko puuduttavaan menoon läpsyttelevän genuan kanssa. Eikä sen spiirankaan purkaminen aina ole yhtään spinnun laskua helpompaa.
Itse aloitin spinnupurjehduksen viime kesänä. Tässä muutama niksi helppottamaan aloitusta:
- Älä laske fokkaa ennen spinnun nostamista. Muuten spinnu pyörähtää helposti etuvantin ympäri.
- Jos spinnupuomiasi säilytetään puomissa kiinni, niin pidä ylä- ja alakaija kiinni jatkuvasti, jotta voit vain nostaa puomin paikalle. Puomin nostaminen yläkaijasta oikeaan kulmaan on kiperä homma.
- Hanki spinnulle hyvin sijoitettu ja tarpeeksi väljä pussi, josta voit nostaa ja laskea purjeet todella nopeasti. (esim. H-veneeseen kannattaa hankkia kajuuttaluukkuun sopiva väljä kangaspussi).
- Pidä spinnunköydet juuri sopivan pituisina. Liian pitkät köydet sekoittavat kevyessäkin säässä.
Joten malliksi seuraava X-79 linkki
http://www.x79.dk/Images/bild_8_heller.jpg
Juu, tätä ei kokeilla koko perheen voimin. Tosin aalloista näkyy, että vähintään 8-10 m/s puuskittaista tuulta..(korjatkaa jos olen väärässä:).. Eli summasummarum, spinnu testataan ensin kaveriporukalla kevyellä säällä, ja pikkuhiljaa totuttaa perhe ajatukseen!! Kiitoksia monista kommenteista!
Tässä googelista yksi esimerkki:
http://groups.google.fi/groups?hl=fi&lr=lang_en|[email protected]
jos spinnu on alle 60 m2
Suuremmalla on otan ensin suosiolla fokan pois (näyttävät tekevän näin myös isoissa kisoissa mm. America's cup, joten nopeuden pudotus on pienempi paha, kuin spinnun ja fokan sotkeutuminen :-)
Spinnupussi kaiteeseen kiinni maston takapuolelle isopurjeen suojaan. Vene täysin myötäiseen. Barberhaulerit (tai ns. tuplaskuutit) alapuolen skuutti tiukalla ja spinnu ylös ison taakse.
Sitten yläpuolen skuuttia kiristämällä (alapuolta löysätään samalla :-) spinnuun veto päälle. Lopuksi löysätään barberit.
Poisotto tehdään käänteisessä järjestyksessä. Jos tuuli tulee suoraan takaa spinnun saa helposti suoraan pussiin ison suojassa, sivutuulella se kannattaa laskea/sulloa mahd. nopeasti hyttiin.
Spinnu on ihan kiva purje, kun malttaa saaristossa jättää sen viimeisen 0.5 mailia käyttämättä ennen käänöstä. Kun vesi loppuu ja joutuu kääntämään sivutuuleen, niin samalla alkavat ongelmat, eikä siinä sukkakaan paljoa auta - ompahan lisää köysiä sotkeutumassa.
En ole itse purjehtinut isolla purjeveneellä joten en tiedä eroaako paljon kevytpurjeveneellä purjehtimisesta. Mutta vene jolla olen purjehtinut on n.200kiloinen katamaraani kuutisen metriä pitkä 25 neliötä purjepinta-alaa plus reilu 20 neliön genaakkeri. Kun kaverin kans purjehditaan genaakkeri ylhäällä on jompikumpi aina niin lähellä jalusta että saa kovan puuskan tullessa genaakkerin löysäksi. Varsinkin sivumyötäseen mennessä kovan puuskan tullen genaakkeri painaa keulaa alaspäin josta seuraa keulan haukkaamisen kautta monesti kaatuminen. Ehkä hieman epäselvä teksti mutta pointtina se, että myötätuulipurjeen kanssa pitää aina olla varuillaan. Sillä purjehtiminen on hauskaa , mutta kaatumis riski kasvaa eritoten puuskaisella säällä.
Vilkaiseppa tätä:
http://www.seldenmast.com/download.cfm?download=7422&webnode_id=2099&filename=595-560.pdf
Aika hyvät "perus käyttöohjeet".
Ei muuta kuin spinnu ylös...
Treenaile kevyellä kelillä, silloin ei ole mitään kiirettä manöövereiden, nostojen, laskujen, jiippien, yms. kanssa... Pikkuhiljaa sitä uskaltaa nostaa sitten kovemmassa ja kovemmassa kelissä vähemmällä porukalla, kunnes sitten löytyy ne rajat, viime vuonna 25 m/s oli vähän liikaa kahdella miehellä... Perinteisen köliveneen ei pitäisi kaatua, broachaa kyllä, mutta ei kaadu. Mastokaan ei helposti katkea, ellet sitten ole jotain jo edellämainittua X-79:ä/ vastaavaa "saalingit suoraan sivulle venettä, barduunat" ole mennyt ostamaan.
Itse olen sitä mieltä, että pidä keulapurje ylhäällä spinnun nostossa, silloin ei spinnu varmasti kierry keulavantin ympärille. Kyllä muuten AC-veneetkin taitavat nostaa spinnunsa keulapurjeen alta...
Spinnun skuutit kannattaa pitää lähettyvillä, ellei koko aikaa jaksa pitää käsissä, tarvittaessa nopeasti vapautettavana ja ennen kaikkea solmuttomina. Nostin valmiiksi selvitettynä.
Alkuvaiheessa kannattaa myös katsella, että on tilaa suurinpiirtein täysmyötäiseen, silloin saat spinnun muiden purjeiden taakse suojaan ja vedottomaksi, ja tarvittaessa alas.
Kirjallisuutta spinnun käsittelystä löytyy paljon.
Ei muuta kuin treenailemaan...
Että spinnu pysyy pusissa kun todellinen tuuli on yli 10m/s ja jos tuulee yli 20m/s niin merellä ei näy yhtään purjevenettä pieninkään purje ylhäällä. Itse 50 vuotta merenranalla asuneena ja veneitä kiikaroineenna voin sen kertoa.
Jos sinulla on mitään mahdollisuutta päästä gastiksi mihinkään harrastelijaveneeseen, niin tee se. Monilla seuroilla on tiistai- tai keskiviikkokisoja, ja niiden nettisivuilla voi tarjoutua gastiksi.
Ei tarvitse monessa kisassa käydä treenaamassa, niin spinnulla ajelu alkaa tuntua ihan tutulta. Näkee nostot ja laskut sekä myös varmasti kriisitilanteet, mutta miehistön määrällä saa kompensoitua virheitä.
Kun riskit on tiedossa niin sitten voi omalla paatilla sopivassa kelissä 100% turvallisesti ajaa myös spinnulla.
Itse uskallan aika kovassakin kelissä nykyään ajaa omalla veneellä, koska tiedän miten saan joka tilanteessa vedon pois tai purjeen alas nopeasti ja ongelmitta. (aina tietysti voi johonkin jäädä ylimääräinen solmu kiinni tms. mutta se onkin sitten jo eri tarina :) )
vene voi kaatua jos tulee tuulen puuska ja spinnu on väärässä asennossa niin vene voi kaatua ja voi
kaatua aika pahasti ja koko vene kastuu patjoja myöten
Barberit on ihan jees. Parturissa kannattaa käydä jokaisen pitkätukan.
Mistä löysit 2005 spinnukeskustelun?
Spinnusukalla on turvallista nostaa purje ylös.
Onko skönä jo housussa?