Liperi , here i come !

Tuo väitteesi Ylämyllystä on ihan tosi. Paluumuutin Ylylle 2014. Olin käynyt kylällä vuosittain ja suhtauduin paluuseen varauksella. On ymmärrettävää että Joensuun läheisyys ja 30 vuotta muuttaa tuollaista paikkaa. Nyt asun Liperin kirkolla. Siellä on paremmat bussiyhteydet, terv.palvelut ja kaupat kuin Viinijärvellä. Kauppaan on matkaa kivenheiton verran. Riippuu tietysti aika paljon siitä kuka sen kiven heittää. Mikä parasta täällä on ranta lähellä ja minulla on soutuvene ja venepaikka. Ylämyllyllä en enää käy juuri muuten kuin sen verran mikä bussilla menee sitä kylää ohittaessa Joensuuhun mennessä, ainakaan talvella. Joensuussakin käyn aika harvoin, ehkä kerran kuussa. Kuluneena kesänä kävin Joensuussa kyllä useammin pyöräillen. Sitä ajatellen saatan ostaa sähköpyörän ensi kesäksi. Voisi ajella vaikka Okussa ja Polvijärvellä.

Paluumuuttanut kirjoitti:

Tuo väitteesi Ylämyllystä on ihan tosi. Paluumuutin Ylylle 2014. Olin käynyt kylällä vuosittain ja suhtauduin paluuseen varauksella. On ymmärrettävää että Joensuun läheisyys ja 30 vuotta muuttaa tuollaista paikkaa. Nyt asun Liperin kirkolla. Siellä on paremmat bussiyhteydet, terv.palvelut ja kaupat kuin Viinijärvellä. Kauppaan on matkaa kivenheiton verran. Riippuu tietysti aika paljon siitä kuka sen kiven heittää. Mikä parasta täällä on ranta lähellä ja minulla on soutuvene ja venepaikka. Ylämyllyllä en enää käy juuri muuten kuin sen verran mikä bussilla menee sitä kylää ohittaessa Joensuuhun mennessä, ainakaan talvella. Joensuussakin käyn aika harvoin, ehkä kerran kuussa. Kuluneena kesänä kävin Joensuussa kyllä useammin pyöräillen. Sitä ajatellen saatan ostaa sähköpyörän ensi kesäksi. Voisi ajella vaikka Okussa ja Polvijärvellä.

Lue lisää

Kiitos vinkistä. Kauan sitten sieltä lähdin - Isolla Kirkolla on jo kaikki nähty ja varoen on tullut harkittavaksi paluuta. Komeat maisemat, vaikka muutoksia on vuosikymmenien aikaan paljonkin tullut, silti siellä vaikuttaa olevan vielä kaikki ns. ihmisen kokoista, toivon mukaan myös ihmisen oloista, aktiivista ja vireää elämää.

Viinijärvi kuihtuu pikkuhiljaa samaan tapaan kuin Liperin kirkonkyläkin. Viinijärvellä asuu uteliaita ja uskovaisia, ilmeisesti yksi kauppa ja jonkinmuotoinen kioski palvelee asukkaita.

Joensuu on varteenotettava paikkakunta jonne muuttoa voi vakavissaan harkita. Kontiolahti on toinen kasvava ja elävä kylä kaikki muut paikkakunnat näivettyy ajan kanssa väkisineläjien paikoiksi..

Itse muutin Joensuuhun käytyäni muutamalla pienellä paikkakunnalla, olen viihtynyt hyvin ja suosittelen kaikille muuttoa varauksetta..

Kun Joensuun jo ennestäänkin korkeat asuntojen hinnat ja asumiskulut nousee, niin alkaa naapurikuntien taajamien puoli-ilmaiset tontit ja edulliset talot ja asunto-osakkeet olemaan taas haluttuja. Puolen tunnin ajomatka tai bussikyyti kaupunkiin ei merkitse mitään, jos siellä on välttämättä käytävä.

Esaias kirjoitti:

Viinijärvi kuihtuu pikkuhiljaa samaan tapaan kuin Liperin kirkonkyläkin. Viinijärvellä asuu uteliaita ja uskovaisia, ilmeisesti yksi kauppa ja jonkinmuotoinen kioski palvelee asukkaita.

Joensuu on varteenotettava paikkakunta jonne muuttoa voi vakavissaan harkita. Kontiolahti on toinen kasvava ja elävä kylä kaikki muut paikkakunnat näivettyy ajan kanssa väkisineläjien paikoiksi..

Itse muutin Joensuuhun käytyäni muutamalla pienellä paikkakunnalla, olen viihtynyt hyvin ja suosittelen kaikille muuttoa varauksetta..

Lue lisää

Viinijärvellä ei ole oikeastaan mitään, pankki lopetti toimintansa huhtikuussa 2018, kohta loppuu myöskin terveyspalvelut. On vain ajan kysymys, että koska kauppa lopettaa toimintansa kannattavuuden takia ja tilalle tulee jonkin toisen kauppaketjun pulju ja hinnat pilviin. Itse asunut tässä kärpäsenpaskan kokoisessa käpykylässä kohta 11 vuotta ja perheineen lähdetään heti viinijärveltä/liperistä kun saadaan asioita järjesteltyä.

Ja mitä asukkaisiin tulee, niin siinä kohtaan tulee itsesensuuri vastaan.

Paikkakunnan viihtyisyys riippuu tietysti siitä, mitkä on vaatimukset kotikunnaltaan. Onhan tietysti niitäkin joille ei riitä mikään tavallinen, pitää olla kulttuuririentoja, oopperaa ja operettia, taidenäyttelyitä ym . Sellaisen pitääkin sitten mennä asumaan kehäkolmosen eteläpuolelle. Mutta paljon ihmisiä joille se kärpäsenpaskankokoisuus on pelkkää plussaa asumisympäristönä. Onneksi on vielä valinnanvapaus.

xyzyys kirjoitti:

Paikkakunnan viihtyisyys riippuu tietysti siitä, mitkä on vaatimukset kotikunnaltaan. Onhan tietysti niitäkin joille ei riitä mikään tavallinen, pitää olla kulttuuririentoja, oopperaa ja operettia, taidenäyttelyitä ym . Sellaisen pitääkin sitten mennä asumaan kehäkolmosen eteläpuolelle. Mutta paljon ihmisiä joille se kärpäsenpaskankokoisuus on pelkkää plussaa asumisympäristönä. Onneksi on vielä valinnanvapaus.

Lue lisää

Ymmäsit nähtävästi väärin, sepä ei meikäläistä haittaa.

Viinijärvelle kaavoitettiin kuitenkin tontteja, jotka eivät nyt maksa juuri mitään ( 4000,-), luin Karjalaisesta. Eikö sen pitäisi olla kasvavan eikä kuihtuvan kylän merkki?
Ja kirkolta myydään myös puoleen hintaan hyvällä paikalla olevia omakotitontteja, a´7000 ;- .
Jos vanhat asunnot ei kiinnosta, kannattaa ostaa tontti ja rakentaa, tulee halvemmaksi kuin asua kaupungissa vuokralla. Uskoisin perheiden olevan kiinnostuneita.
Mitä tulee kulttuuritarjontaan, harva täällä pääkaupunkiseudullakaan käy alvariinsa oopperassa tai teatterissa. Yhtä hyvin voin hypätä Joensuusta ( = Liperistä) lentokoneeseen ja käydä katsomassa haluamaansa esitystä ja palata rauhalliseen kotimiljööseen virkistyneenä. Junat ja bussitkin kulkevat, halvimmat erikoistarjouksilla muutamalla kympillä.

takaisinko kirjoitti:

Viinijärvelle kaavoitettiin kuitenkin tontteja, jotka eivät nyt maksa juuri mitään ( 4000,-), luin Karjalaisesta. Eikö sen pitäisi olla kasvavan eikä kuihtuvan kylän merkki?
Ja kirkolta myydään myös puoleen hintaan hyvällä paikalla olevia omakotitontteja, a´7000 ;- .
Jos vanhat asunnot ei kiinnosta, kannattaa ostaa tontti ja rakentaa, tulee halvemmaksi kuin asua kaupungissa vuokralla. Uskoisin perheiden olevan kiinnostuneita.
Mitä tulee kulttuuritarjontaan, harva täällä pääkaupunkiseudullakaan käy alvariinsa oopperassa tai teatterissa. Yhtä hyvin voin hypätä Joensuusta ( = Liperistä) lentokoneeseen ja käydä katsomassa haluamaansa esitystä ja palata rauhalliseen kotimiljööseen virkistyneenä. Junat ja bussitkin kulkevat, halvimmat erikoistarjouksilla muutamalla kympillä.

Lue lisää

Outokummussakin kaavoitettiin ja rakennettiin kunnallistekniikka noin 5 vuotta sitten suolle, kukaan ei ole rakentanut tähän päivään mennessä yhtään taloa. Nyt suunnitelmissa sama ruletti uudelleen eri paikkaan varmasti yhtä laihoin tuloksin. Itse en rakenna kuolevalle paikkakunnalle koirankoppiakaan, rakentaminen maksaa ja sitten joskus kuoltua perikunnalle jää talo ja kenties velkaa eikä myydyksi saa halvallakaan...


Pikkupaikkakunnat kuihtuvat pikkuhiljaa aavepaikkakunniksi, viimeiset sammuttavat valot...

takaisinko kirjoitti:

Viinijärvelle kaavoitettiin kuitenkin tontteja, jotka eivät nyt maksa juuri mitään ( 4000,-), luin Karjalaisesta. Eikö sen pitäisi olla kasvavan eikä kuihtuvan kylän merkki?
Ja kirkolta myydään myös puoleen hintaan hyvällä paikalla olevia omakotitontteja, a´7000 ;- .
Jos vanhat asunnot ei kiinnosta, kannattaa ostaa tontti ja rakentaa, tulee halvemmaksi kuin asua kaupungissa vuokralla. Uskoisin perheiden olevan kiinnostuneita.
Mitä tulee kulttuuritarjontaan, harva täällä pääkaupunkiseudullakaan käy alvariinsa oopperassa tai teatterissa. Yhtä hyvin voin hypätä Joensuusta ( = Liperistä) lentokoneeseen ja käydä katsomassa haluamaansa esitystä ja palata rauhalliseen kotimiljööseen virkistyneenä. Junat ja bussitkin kulkevat, halvimmat erikoistarjouksilla muutamalla kympillä.

Lue lisää

Juu, kyllähän täällä tontteja on myytävänä sekä taloja pilkkahintaan, itse en ainakaan tunne yhtään niin yksikertaista ihmistä, että sijoittais rahansa tähän paikkakuntaan. Teollisuudelle vois olla hyötyä viinijärvestä kun se tuo rautatie vielä on toiminnassa. Se vaan tuon ylä-asteen lakkauttaminen ja siirto liperiin viinijärveltä oli se ensimmäinen kuolinisku tälle kyläpahaselle. Tähän vois heittää sen kuuluisan sanonnan että, kysynnän ja tarjonnan laki pätee aika monessa asiassa.

takaisinko kirjoitti:

Viinijärvelle kaavoitettiin kuitenkin tontteja, jotka eivät nyt maksa juuri mitään ( 4000,-), luin Karjalaisesta. Eikö sen pitäisi olla kasvavan eikä kuihtuvan kylän merkki?
Ja kirkolta myydään myös puoleen hintaan hyvällä paikalla olevia omakotitontteja, a´7000 ;- .
Jos vanhat asunnot ei kiinnosta, kannattaa ostaa tontti ja rakentaa, tulee halvemmaksi kuin asua kaupungissa vuokralla. Uskoisin perheiden olevan kiinnostuneita.
Mitä tulee kulttuuritarjontaan, harva täällä pääkaupunkiseudullakaan käy alvariinsa oopperassa tai teatterissa. Yhtä hyvin voin hypätä Joensuusta ( = Liperistä) lentokoneeseen ja käydä katsomassa haluamaansa esitystä ja palata rauhalliseen kotimiljööseen virkistyneenä. Junat ja bussitkin kulkevat, halvimmat erikoistarjouksilla muutamalla kympillä.

Lue lisää

Mikä muuten on se kummituskatu joka lähtee kun menee rautatiesillan alitse kuopiontietä kohti ja kääntyy sitten oikealle? Siellä on rakennettu jotain kunnallistekniikkaa, jotain lvi-tekniikkaa näyttää löytyvän ja katulamputkin on puoliksi laitettu. Mutta se katu on ollut tuollaisena jo vuosia, loppuiko rahat kesken vai mitä tapahtui?

Se on juuri kaavoitettu alue omakotitalo tonteille ja sen tien vasemmalta puolelta löytyy lisää tontteja.

ettäsellasta kirjoitti:

Se on juuri kaavoitettu alue omakotitalo tonteille ja sen tien vasemmalta puolelta löytyy lisää tontteja.

Ahaa - kun en ole käynyt ikinä siellä edes kääntymässä, en tunne tilannetta. Mutta nykyisellä kotiseudullani oli parikymmentä kunnan tonttia kaupan kymmenisen vuotta sitten, jotka nyt on rakennettu jokseenkin kaikki. Muutama vuokratontti. Verratkaapa hintoja. Täällä se oli n. 100 000 euroa kappale, kunnallistekniikka tontin rajalla.
Ei kauppaa, ei kioskia, ei koulua, ei päiväkotia. Keskellä metsää. Vain huonot bussiyhteydet ihmisten ilmoille. Lapsiperheet muuttivat sinne ja sitten ei luvattuja palveluita tullutkaan. Päiväkotia odotettiin kauan, lapset ehtivät kouluikäisiksi ennen sitä. Koulua ei ole vieläkään, eikä tulekaan. Siis kaksi autoa joka perheessä mieli käydä töissä ja kuskata lapset päivähoitoon - pahimmassa tapauksessa kunnan toiselle laidalle, kymmenien kilometrien päähän.
Koko maan suuntaus se, että kaikki rahdataan mammuttikouluihin ja päiväkoteihin - siis sama kuin Viinijärvellä kerroitte jo käyneen. Täällä odotellaan homeisten koulujen sijaan 1300 oppilaan koulukeskittymää. Päiväkoti samaan kampukseen - 230 pienokaista. Miettikää. Lapsi tulee päiväkotiin vuoden vanhana ja siitä samasta paikasta pääsee pois 15-16 vuotiaana!
Mitäs siitä sanotte? Täällä koulukkaat istuvat bussissa joka päivä sightseeing-reissuja kun keräillään sieltä täältä lapset kouluun. Se tulee olemaan arkea koko maassa, pohjoisessa se on ollut sitä jo iät ajat.

Jatkan.
Olisi mielenkiintoista kuulla aloittajan kanta muuton jälkeen, jos todella siihen ryhdyt/olet ryhtynyt. Kun kaukana asun, ei uutisia sieltä rintamaille juurikaan heru, vain Karjalaisen lööpit eivätkä ne juuri pieniä paikkakuntia koske.
Odotan siis.
Eikä kannata välittää noista pöhköistä herjoista - pipipäät kaikkeen ehtivät kun ei muuta elämää ole.

xyzy kirjoitti:

Kun Joensuun jo ennestäänkin korkeat asuntojen hinnat ja asumiskulut nousee, niin alkaa naapurikuntien taajamien puoli-ilmaiset tontit ja edulliset talot ja asunto-osakkeet olemaan taas haluttuja. Puolen tunnin ajomatka tai bussikyyti kaupunkiin ei merkitse mitään, jos siellä on välttämättä käytävä.

Lue lisää

Eikös Liperi ole kartalla keskellä Liperiä. Ylämylly on pikkasen syrjässä.

Totesinvaan kirjoitti:

Eikös Liperi ole kartalla keskellä Liperiä. Ylämylly on pikkasen syrjässä.

Eipä tuo Liperi ole sen kummempi taajama kuin viinijärvikään. Pankit lähti molemmista, muutaman vuoden päästä lähtee ylä-aste sieltäkin, nyt jo osa oppilaista opiskelee parakeissa. Niin kuin totesit, kyllähän se kartalla on mutta siihen se sitten jääkin. Ja mitä tulee tuohon Ylämyllyyn, niin siinä keskittymässä ei ole mitään positiivista muuta kuin se, että kuopiontie menee vierestä ja Shellin huoltoasema tai pitäiskö sanoa, että eri polttoaine laatujen jakelupiste.

Kyĺlä toimii ota yhteyttä aluksi vaikka terkkariin kyllä sinäkin sieltä avun saat mielenterveyspngelmiisi.

Ai niinkö? Miulla on 1949 rakennettu "perustönö", ei tosin Ylämyllyllä. Ostin sen 90-luvulla vakaan harkinnan jälkeen. Se on erittäin hyvässä kunnossa. Sokkelin korkeus maanpinnasta on 60 senttiä ja kokonaiskorkeus peräti 140 senttiä. Tuulettuva alapohja - se on ihan huippujuttu. Sadevedet on johdettu kauemmas sokkelista. Lisäeristeitä laiteltiin takavuosina. Vain luonnonkuitueristettä. Lasi- tai kivivillaa ei ole käytetty missään. Minä en luota niihin kumpaankaan. Muovia ei ole käytetty seinissä, lattioissa, eikä yläpohjassa. Ullakko eli vintti on rakentamaton, ja siis lisäeristettä lukuunottamatta alkuperäisessä asussaan. Ikkunat on vaihdettu ja niissä olevat lasituslistat taitavat olla muovia.
Sauna ja kylppäri on rakennettu talon yhteyteen, mutta erilliseksi, hyvin harkitun suunnitelman mukaisesti ja siten, ettei kosteusvaurioita pääse syntymään. Fysikaalisten ilmiöiden ymmärtäminen auttaa siinä todella paljon.
Perustönönkin käyttöikä on sata vuotta, jopa ylikin jos siitä pidetään huolta.
Olisikohan minulla lupa epäillä sinun tietotaitojasi näissä asioissa? Luulenpa että olisi.

SeVanhempiRakentaja kirjoitti:

Ai niinkö? Miulla on 1949 rakennettu "perustönö", ei tosin Ylämyllyllä. Ostin sen 90-luvulla vakaan harkinnan jälkeen. Se on erittäin hyvässä kunnossa. Sokkelin korkeus maanpinnasta on 60 senttiä ja kokonaiskorkeus peräti 140 senttiä. Tuulettuva alapohja - se on ihan huippujuttu. Sadevedet on johdettu kauemmas sokkelista. Lisäeristeitä laiteltiin takavuosina. Vain luonnonkuitueristettä. Lasi- tai kivivillaa ei ole käytetty missään. Minä en luota niihin kumpaankaan. Muovia ei ole käytetty seinissä, lattioissa, eikä yläpohjassa. Ullakko eli vintti on rakentamaton, ja siis lisäeristettä lukuunottamatta alkuperäisessä asussaan. Ikkunat on vaihdettu ja niissä olevat lasituslistat taitavat olla muovia.
Sauna ja kylppäri on rakennettu talon yhteyteen, mutta erilliseksi, hyvin harkitun suunnitelman mukaisesti ja siten, ettei kosteusvaurioita pääse syntymään. Fysikaalisten ilmiöiden ymmärtäminen auttaa siinä todella paljon.
Perustönönkin käyttöikä on sata vuotta, jopa ylikin jos siitä pidetään huolta.
Olisikohan minulla lupa epäillä sinun tietotaitojasi näissä asioissa? Luulenpa että olisi.

Lue lisää

Niinpä, oikeassa olet. Meillä sukuun naidun lapsuuskoti on hirrestä, 1778 rakennettu, vuosiluku kaiverrettu seinään. Siinä ovat asuneet lukuisat sukupolvet, eikä siitä ole vieläkään mainintaa "tullut käyttöikänsä päähän" kuten esim. kunnan kouluista tai virastoista sanotaan asiantuntijalausunnoissa. Vanhassa vara parempi - ellei joku poropeukalo käy sitä pilaamassa.

SeVanhempiRakentaja kirjoitti:

Ai niinkö? Miulla on 1949 rakennettu "perustönö", ei tosin Ylämyllyllä. Ostin sen 90-luvulla vakaan harkinnan jälkeen. Se on erittäin hyvässä kunnossa. Sokkelin korkeus maanpinnasta on 60 senttiä ja kokonaiskorkeus peräti 140 senttiä. Tuulettuva alapohja - se on ihan huippujuttu. Sadevedet on johdettu kauemmas sokkelista. Lisäeristeitä laiteltiin takavuosina. Vain luonnonkuitueristettä. Lasi- tai kivivillaa ei ole käytetty missään. Minä en luota niihin kumpaankaan. Muovia ei ole käytetty seinissä, lattioissa, eikä yläpohjassa. Ullakko eli vintti on rakentamaton, ja siis lisäeristettä lukuunottamatta alkuperäisessä asussaan. Ikkunat on vaihdettu ja niissä olevat lasituslistat taitavat olla muovia.
Sauna ja kylppäri on rakennettu talon yhteyteen, mutta erilliseksi, hyvin harkitun suunnitelman mukaisesti ja siten, ettei kosteusvaurioita pääse syntymään. Fysikaalisten ilmiöiden ymmärtäminen auttaa siinä todella paljon.
Perustönönkin käyttöikä on sata vuotta, jopa ylikin jos siitä pidetään huolta.
Olisikohan minulla lupa epäillä sinun tietotaitojasi näissä asioissa? Luulenpa että olisi.

Lue lisää

Miksiimet hernettä`? Tuollahan luki että: 30-vuotta vanha perustönö. Jos menet 30v taaksepäin, niin missä vuosikymmenessä ollaan? Ota vaikka laskukone käteen ja laske jos ei päässä taivu.
80-luvun unelmatalot.. niitähän siellä riittää.

KeimoMansikki kirjoitti:

Miksiimet hernettä`? Tuollahan luki että: 30-vuotta vanha perustönö. Jos menet 30v taaksepäin, niin missä vuosikymmenessä ollaan? Ota vaikka laskukone käteen ja laske jos ei päässä taivu.
80-luvun unelmatalot.. niitähän siellä riittää.

Lue lisää

Tarkoitit siis aiemmassa kommentissasi jotain muuta? Miksi sitten kirjoitit siten, että väärinymmärrys oli todennäköinen? Etkö osaa ilmaista itseäsi tuon selkeämmin?
Eikä se, että talo on rakennettu 80 -luvulla, tarkoita, että se olisi pilalla, saati tullut käyttöikänsä päähän.
Sinulla on kummallisen jäykkä asenne, mutta se lienee useimmiten sinun ongelmasi.

SeVanhempiRakentaja kirjoitti:

Tarkoitit siis aiemmassa kommentissasi jotain muuta? Miksi sitten kirjoitit siten, että väärinymmärrys oli todennäköinen? Etkö osaa ilmaista itseäsi tuon selkeämmin?
Eikä se, että talo on rakennettu 80 -luvulla, tarkoita, että se olisi pilalla, saati tullut käyttöikänsä päähän.
Sinulla on kummallisen jäykkä asenne, mutta se lienee useimmiten sinun ongelmasi.

Lue lisää

MINULTA ei ole mitään aiempaa kommenttia. Luin viestiketjun läpi ja minulle ei jäänyt epäselvää siitä että kirjoittaja viittaa 80-luvun tönöihin, joista todistetusti suuri osa on rakennettu miten sattuu. Mutta yksilöillähän on erilainen luetun ymmärtäminen ja ainahan se "koko ikäni näitä olen rakentanu"-tyyppi haluaa sanoa sen viimeisen sanan. Tekniikka kehittyy ja niin myös rakennustavat. Suunta voi toki olla hyvä tai huono. Kaikentietävät tyypit ovat niitä jotka taas menevät syvimmälle metsään... (ymmärtää tuon kuka tahtoo)
Kannattaa tutustua rakennusmateriaalien elinkaareen vaikka kuntokartoituksen muodossa. Jos joku väittää jotain muuta, niin... No, se asia tulee selville silloin kun tönöön tehdään kuntokartoitus, ja käytetään ihan oikeita menetelmiä eikä mitään pintakosteusmittauksia.
Mutta älkää rakastuko niihin "tönöihin". Tulee vielä se myyntihetki niin petytte vaan pahasti.