Muistoja T:mi Siivari

Aika vähän tuli käytyä silloin kasarilla Siivarissa ja Divarissa, varmaan silloin jos kävin niin tuli etsittyä tietokonelehtiä, Bitissähän oli niitä ohjelmalistauksia mitä sai itse naputella koneeseen silloin :)
Olisikohan joskus joku Commodore -lehti tullut ostetuksi kanssa.
Nyt on kaik mänt, hävinneet vuosien saatossa ne lehdet. Ensimmäinen tietokone tosin on tallessa edelleen mutta Commodore 64 tuli myydyksi pois jo 90-luvun alussa. Nyt jokunen viikko sitten hankin tosin tuon uuden Mini C-64:n mutta nyt alkaa mennä jo pahasti off-topiikiksi :P

Maire oli oikein hyvä asiakaspalvelija ja tunsi myös alansa hyvin. Pahalta tuntui kun kuulin että oli siirtynyt ajasta iäisyyteen, vaan vähän sen jälkeen kun sulki liikkeensä. Olisi saanut eläkepäivistä nauttia kyllä pitempään.
Tosiasiassa Siivari ainakin koko Pohjois -Savon luokassa todella mukava liike asioida. Joskus pikkupoikana tuli sarjakuvalehtiä itsekin ostettua. Myöhemmin albumeita ja kirjoja. 2000 luvun alun jälkeen en muista enää asioineeni, kun valitettavasti muualla jo asuin. Sitten en enää ehtinytkään.
Varsinkin 90 luvun alusta tuonne 2000luvun alkuun oltiin paremmissa väleissä kuin normaali asiakaspalvelu suhde asiakkaaseen on. Toki Maire oli henkilö, jonka tiedän että muitenkin asiakkaitten kanssa jutteli mielellään joko niitänäitä tai sitten vaikka asiantuntemuksella jostain uudesta kirjasta tai sarjakuva-albumista. Hän tunsi tosiaan hyvin alan jonka kanssa toimi työnsä puolesta.
Rakennuksen purkamisen myötä taas katoaa yksi kappale "vanhaa" Siiliä, uusi tulee eteen näemmä vieläkin vainvihkaa ja pala kerrassaan. Jotenkin tuntuu, että kaavoittamisessa pitäisi osata katsoa vieläkin paljon enemmän kokonaisuutta. En ole pitkään enää Siilissä asunut, joskus tulee käytyä. Ja se tunne mikä tulee tuosta "historiattomuuden" pala palalta luonnista tulee kyllä vieroittanut muistoista, tai ne muistot yhä on vaikka paikat muuttuu täysin, oli se hyvä tai paha sitten niin ...

Mutta kun en missään muualla tätäkään ole voinut toivottaa, niin tässä toivon Mairelle kaikkea hyvää sinne toiselle puolen, jossa surua on kuulemma vähemmän ja kepeyttä enemmän !!!

Toivonsäteestä ostin joskus jonkun kirjan. Sinne myös vietiin meiltä paljon tavaraa, kiitos kun ei tarvinnut kaikkea viedä kaatopaikalle, ovat varmaan päässeet hyvään uuteen kotiin ne tavarat, tiedä vaikka swasimaahan olisivat kulkeutuneet.

Siellä Siivarissa oli kuulemma Kuopiossa asunut äitini vakiasiakas, vaikka kävi Siilinjärvellä vain pari kertaa vuodessa. Varma tieto, kumpikin. Ostin lastenkirjojen poistoeriä sieltä ja satunnaisesti jotain muutakin. Kuulemma Siilinjärvi oli siihen aikaan sellainen "tuppukylä", ettei ihan kaikkea kirjallisuutta sinne divariin etsiytynyt. Euripideen näytelmiä ei esim. kannattanut kysellä. Nykyään on helpompaa löytää etsimänsä kirja nettidivareista, kunhan millon joutavat niitä muilta kiireiltään postittamaan.