Todellinen äärettömyys

Universumin äärettömyys on asia, joka voidaan kuvata neliulotteisena tilana jossa koordinaatit ovat suunnattoman pitkiä, mutta kuitenkin määrätyn pituisia. Kolme ulottuvuutta ovat eteen, sivulle, ylös. Neljäs ulottuvuus tekee tilasta suljetun, kaikenkäsittävän tilan ilman ulkopuolta.

Neljäs ulottuvuus on siis todellisuudessakin yhtä konkreettisesti kuin ne kolme muutakin.

Sellainenhan ääretön avaruus on. Siinä se matemaattinen malli on hyvin yksinkertaisena mitä BB- teorian kriitikoilta aina valmiina vaaditaan. Valmis on.

Ei kannata syyttää että aina avaan keskustelun samasta asiasta. Tämä on täsmällinen, rajattu ja uusi asia. Kuuluisi matematiikan, tähtitieteen ja fysiikan foorumeihin myös, mutta niissä tätä ei ainakaan suvaita ilman rasittavaa sättimistä ja st.teorian dogmaattista ja mekaanista puolustamista ja vastapuolen hyökyaaltoa.
Ilmianna
Jaa

86 Vastausta



No laita sitten se matemaattinen kuvaus esiin, että näemme, miten se ratkaisee ongelman. Nyt juttusi on samanlaista käsien heiluttelua kuin Savorisellakin.
Kommentoi
2
Ilmianna
Jaa
5 VASTAUSTA:
Ei se todellakaan ole valmis matemaattis- fysikaalinen malli koko universumin fysiikalle. Se on totta. Huomasit sen. Se on malli vasta äärettömästä, rajattomasta tilasta, ei vielä kappaleista sen sisällä. Ajasta ja materiasta (erilaisista aineista ja energioista, säteilystä, voimista ja kentistä) tarvitaan myös malli.

Voi siihen silti laittaa galaksit liikkumaan niinkuin nyt ajatellaan empiirisistä tuloksista, jos joku osaisi sen tehdä. Ne osaisivat, jotka ovat tehneet ne tietokonemallit galaksiketjuista. Ei niihin tarvitsisi kuin muuntaa ne kolmiulotteisesta mallista neliulotteiseksi ja sitten liike mukaan niinkuin se päätellään punasiirtymästä.

Ajatuskokeena näkee, ymmärtää kyllä, että galaksit liikkuisivat juuri niin kuin on havaittu. mutta avaruus ei laajenisi, vaan olisi aina saman kokoinen. Sopivatko muut havainnot tähän, sitä kai tutkitaan koko ajan. Koska on väitetty, että kaikkia mahdollisuuksia tutkitaan ammatillisesti koko ajan. Uskon siihen vakaasti. Vain alan ammattilaiset voivat tehdä tämän. Filosofia voi antaa ideoita.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Olli.S kirjoitti:
Ei se todellakaan ole valmis matemaattis- fysikaalinen malli koko universumin fysiikalle. Se on totta. Huomasit sen. Se on malli vasta äärettömästä, rajattomasta tilasta, ei vielä kappaleista sen sisällä. Ajasta ja materiasta (erilaisista aineista ja energioista, säteilystä, voimista ja kentistä) tarvitaan myös malli.

Voi siihen silti laittaa galaksit liikkumaan niinkuin nyt ajatellaan empiirisistä tuloksista, jos joku osaisi sen tehdä. Ne osaisivat, jotka ovat tehneet ne tietokonemallit galaksiketjuista. Ei niihin tarvitsisi kuin muuntaa ne kolmiulotteisesta mallista neliulotteiseksi ja sitten liike mukaan niinkuin se päätellään punasiirtymästä.

Ajatuskokeena näkee, ymmärtää kyllä, että galaksit liikkuisivat juuri niin kuin on havaittu. mutta avaruus ei laajenisi, vaan olisi aina saman kokoinen. Sopivatko muut havainnot tähän, sitä kai tutkitaan koko ajan. Koska on väitetty, että kaikkia mahdollisuuksia tutkitaan ammatillisesti koko ajan. Uskon siihen vakaasti. Vain alan ammattilaiset voivat tehdä tämän. Filosofia voi antaa ideoita.
Ei se ole malli edes äärettömästä rajattomasta tilasta. Puheet neljännestä ulottuvuudesta ovat tyhjiä ilman matemaattis esitystä siitä, miten se liittyy kolmeen avaruudelliseen ulottuvuuteen.

Millään ajatuskokeella ei kumota sitä, että galaksit etääntyvät. Se on empiirisesti todennettu fakta. Mikään ajatuskoe ei myöskään kumoa avaruuden laajenemista kun nykyiset galaksien etääntymiset huomioidaan.
Kommentoi
2
Ilmianna
Jaa
KäsienHeiluttelua kirjoitti:
Ei se ole malli edes äärettömästä rajattomasta tilasta. Puheet neljännestä ulottuvuudesta ovat tyhjiä ilman matemaattis esitystä siitä, miten se liittyy kolmeen avaruudelliseen ulottuvuuteen.

Millään ajatuskokeella ei kumota sitä, että galaksit etääntyvät. Se on empiirisesti todennettu fakta. Mikään ajatuskoe ei myöskään kumoa avaruuden laajenemista kun nykyiset galaksien etääntymiset huomioidaan.
Etääntyminen on fakta jos punasiirtymän tulkinta on oikea. Laajentuminen on totta vain jos BB on totta, ei siis fakta.

Laajeneminen on sitä, kuinka 3+1 einsteinilainen avaruus laajenee 4+0 avaruuteen. Neljäs ulottuvuus on laajenemisen suunta, T. Suntolan sanoin.

Laajenemista ei siis ole 4+0 avaruudessa, universumin avaruuden todellisessa tilassa, se avaruus ei laajene. 3+1 avaruus ikäänkuin laajenee, kun sitä tarkastelee 3+1 tilassa. Kun galaksien etääntymistä tarkastelee 4+0 tilassa, avaruus itse ei laajene, vaan galaksit vaan etääntyvät. Niinkuin pitääkin. Ei avaruuden laajenemista vaan galaksien etääntyminen. Niinkuin pitääkin. Avaruus ei ole 3+1 vaan 4+0, vaikka se siltä näyttää, koska me näemme 3+1 tavalla emmekä pysty näkemään 4+0 tavalla, mikä kuitenkin on avaruuden todellinen tila.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Olli.S kirjoitti:
Etääntyminen on fakta jos punasiirtymän tulkinta on oikea. Laajentuminen on totta vain jos BB on totta, ei siis fakta.

Laajeneminen on sitä, kuinka 3+1 einsteinilainen avaruus laajenee 4+0 avaruuteen. Neljäs ulottuvuus on laajenemisen suunta, T. Suntolan sanoin.

Laajenemista ei siis ole 4+0 avaruudessa, universumin avaruuden todellisessa tilassa, se avaruus ei laajene. 3+1 avaruus ikäänkuin laajenee, kun sitä tarkastelee 3+1 tilassa. Kun galaksien etääntymistä tarkastelee 4+0 tilassa, avaruus itse ei laajene, vaan galaksit vaan etääntyvät. Niinkuin pitääkin. Ei avaruuden laajenemista vaan galaksien etääntyminen. Niinkuin pitääkin. Avaruus ei ole 3+1 vaan 4+0, vaikka se siltä näyttää, koska me näemme 3+1 tavalla emmekä pysty näkemään 4+0 tavalla, mikä kuitenkin on avaruuden todellinen tila.
Suuntolan mallissakin avaruus laajenee.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
kjkljkllj kirjoitti:
Suuntolan mallissakin avaruus laajenee.
Neljäs ulottuvuus on avaruuden laajenemisen suunta. Eli 3+1 avaruus laajenee 4+0 avaruuden suuntaan. 4+0 avaruus ei laajene vaan galaksit vaan etääntyvät siinä avaruudessa katsojasta, joka näkee 3+1 avaruuden.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Suljetulla tilalla on omat vaatimuksensa. Hetken surffailun jälkeen, vapaasti suomennettuna allamainitusta lähteestä. Parempaakaan tähän en löytänyt, mutta jos tästä olisi apua.

( Lähde : https://www.quora.com/Is-the-universe-a-four-dimensional-sphere )

On olemassa kriittinen energiatiheys, ja sen arvoksi on laskettu 9.47×10⁻²⁷ kg/m⁻³.

Yleinen sääntö:
Jos havaittu energiatiheys on sama, kuin kriittinen, maailmankaikkeus on laakea.
Jos havaittu energiatiheys on suurempi, maailmankaikkeus on suljettu.
Jos havaittu energiatiheys on pienempi, maailmankaikkeus on avoin.

Tutkintaa voi jalostaa yksinkertaisemmaksi jakamalla havaitun energiatiheyden yllämainitulla kriittisen energiatiheyden arvolla, ja jos kutsutaan jakolaskun tulosta maailmankaikkeuden energiatiheyden parametriksi Ω.

Tästä syntyy seuraavanlaista, kolme erilaista skenaariota:
Ω<1. Tässä tapauksessa maailmankaikkeus on avoin tai hyperbolinen.
Ω=1. Tässä tapauksessa maailmankaikkeus on laakea tai Euklidinen.
Ω>1. Tässä tapauksessa maailmankaikkeus on suljettu tai elliptinen.

Saatujen tutkimustulosten mukaan, ja olemassaolevalla virhemarginaalilla, meidän maailmankaikkeutemme Ω=1 ± 0,02. Eli ±2% tarkkuus.

Eli käytännössä se tarkoittaa sitä, että maailmankaikkeus on virhemarginaalin keskellä laakea. Tosin, samaisten marginaalien rajoissa voi olla myös avoin tai suljettu. Tässä kuitenkin se huomio, että jos kaartuu johonkin suuntaan, kaartuma on todella pieni.

Eli käytännössä, mikäli Ω>1 eli maailmankaikkeus on suljettu, tällöin saadulla maailmankaikkeuden energiatiheyden maksimivirhemarginallillakin (Ω=1,02) koko maailmankaikkeuden säteeksi tulee satoja miljardeja valovuosia (huom. säde). Havaitun maailmankaikkeuden ollessa se arvioitu about 90 miljardia valovuotta halkaisijaltaan.

Yleinen ymmärrys ja konsensus on, että maailmankaikkeus on laakea.

Omaa kommenttia: Se, että tuot mukaan neljännen ulottuvuuden, matematiikka sitä varten on olemassa ja löytyy helposti hakemalla internetistä, mutta se mitä neljäs ulottuvuus tarkoittaa, sitä ei olla vielä määritelty, ei osata sanoa mitä se tarkoittaisi. Einsteinilla aika-avaruus- käsitteessä aika muodostaa neljännen ulottuvuuden. Neljänteen ulottuvuuteen liittyviä ilmiöitä ei olla havaittu, paitsi ajan tapauksessa, se on ilmiönä tiedetty, mutta mistä se johtuu, se on mysteeri. Se, että se 4. ulottuvuus tekisi maailmankaikkeudesta suljetun, kuten väität: no, tehdyt mittaukset antavat sille mahdollisuuden, eli havainnot eivät rajaa sitä yksiselitteisesti ulos, mutta ei ole mitenkään saletti, koska voi yhtä todennäköisesti olla myös avoin (tai elliptinen) ja josta syystä laakean ollessa siinä välissä, sen on todettu olevan todennäköisintä.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
10 VASTAUSTA:
Tuo on hyvä juttu. Siinä kuitenkin vastataan kysymykseen neljnnestä ulottuvuudesta niin, että ruvetaan esittämään arvioita ja laskuja 3+1 avaruuden pohjalta. Siis ei vastata ollenkaan.

3+1 avaruus on todellinen. Kolme ulottuvuutta on ja aika.

4+0 koko universumin avaruus on myös totta. Ääretön, rajaton, kaikenkäsittävä, ulkopuoleton tila on juuri sellainen. Neljäs ulottuvuus on todellisuudessa, se on tila- ulottuvuus, se on se asia mikä tekee universumin rajatuksi suljetuksi tilaksi ilman raja- aitaa kuitenkaan.

Yksinkertaisin tapa mallintaa todellinen äärettömyys. Vaikka avaruus jää meille käsittämättömäksi asiaksi edelleen.

Laajenemisen suhteen se neljäs tila- ulottuvuus on laajenemisen suunta, T. Suntolan sanoin. Pystytkö ajattelemaan näin?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Olli.S kirjoitti:
Tuo on hyvä juttu. Siinä kuitenkin vastataan kysymykseen neljnnestä ulottuvuudesta niin, että ruvetaan esittämään arvioita ja laskuja 3+1 avaruuden pohjalta. Siis ei vastata ollenkaan.

3+1 avaruus on todellinen. Kolme ulottuvuutta on ja aika.

4+0 koko universumin avaruus on myös totta. Ääretön, rajaton, kaikenkäsittävä, ulkopuoleton tila on juuri sellainen. Neljäs ulottuvuus on todellisuudessa, se on tila- ulottuvuus, se on se asia mikä tekee universumin rajatuksi suljetuksi tilaksi ilman raja- aitaa kuitenkaan.

Yksinkertaisin tapa mallintaa todellinen äärettömyys. Vaikka avaruus jää meille käsittämättömäksi asiaksi edelleen.

Laajenemisen suhteen se neljäs tila- ulottuvuus on laajenemisen suunta, T. Suntolan sanoin. Pystytkö ajattelemaan näin?
Niinno jos se 4. ulottuvuuden funktio on tehdä topologiasta suljettu, kaivetun perusteella totesin vaan, että joo on se mahdollista, muttei saletti, eikä treenatumpien aivojen mielestä todennäköinen.

Ja se ykeinkertaisesti tarkoittaa mielestäni sitä, että

a) neljättä ulottuvuutta ei ole
b) jos on, neljännen funktio ei ole muodostaa suljettua topologiaa
c) jos b, myöskään sitä useammat ulottuvuudet eivät ole sulkevia

--> eli jos monimutkaistamisen tielle lähdetään, mikään ei rajaa pois 5. tai n. ulottuvuuden olemassaoloa.

Jos tähän saa soveltaa kuuluisaa partaveistä, mikäli mikään tosiasia ei yksiselitteisesti vaadi monimutkaistamista tai monimutkaisuutta, ja on vähintään kaksi eri vaihtoehtoa, näistä yksinkertaisempi vaihtoehto on todenäköisempi.

Monimutkaisuus vaatii tyypillisesti jotain energiaa tai enerfialähdettä sen ylläpitoon. Turhaan monimutkaisuutta ei yleensä ole, joku ilmiö ja yleensä myös tarve johonkin liittyy tyypillisesti kaikkeen.

Tällaisena keskitien kulkijana on tosin partaveitsi ehkä hieman liiankin usein käytössä.

Lupaan tutustua Suntolaan, jos vaan saan jostain jotain aiheeseen liityvää käsiini. Kerron fiilikset sen jälkeen mielelläni.
Kommentoi
1
Ilmianna
Jaa
planeetta_ei.kirj kirjoitti:
Niinno jos se 4. ulottuvuuden funktio on tehdä topologiasta suljettu, kaivetun perusteella totesin vaan, että joo on se mahdollista, muttei saletti, eikä treenatumpien aivojen mielestä todennäköinen.

Ja se ykeinkertaisesti tarkoittaa mielestäni sitä, että

a) neljättä ulottuvuutta ei ole
b) jos on, neljännen funktio ei ole muodostaa suljettua topologiaa
c) jos b, myöskään sitä useammat ulottuvuudet eivät ole sulkevia

--> eli jos monimutkaistamisen tielle lähdetään, mikään ei rajaa pois 5. tai n. ulottuvuuden olemassaoloa.

Jos tähän saa soveltaa kuuluisaa partaveistä, mikäli mikään tosiasia ei yksiselitteisesti vaadi monimutkaistamista tai monimutkaisuutta, ja on vähintään kaksi eri vaihtoehtoa, näistä yksinkertaisempi vaihtoehto on todenäköisempi.

Monimutkaisuus vaatii tyypillisesti jotain energiaa tai enerfialähdettä sen ylläpitoon. Turhaan monimutkaisuutta ei yleensä ole, joku ilmiö ja yleensä myös tarve johonkin liittyy tyypillisesti kaikkeen.

Tällaisena keskitien kulkijana on tosin partaveitsi ehkä hieman liiankin usein käytössä.

Lupaan tutustua Suntolaan, jos vaan saan jostain jotain aiheeseen liityvää käsiini. Kerron fiilikset sen jälkeen mielelläni.
Se asia on todellisuudessa, että universumin avaruus on kaikenkäsittävä tila. Ja se malliintuu kauniisti neljän ulottuvuuden avaruutena, jolla on määrätty, suunnattoman pitkä säde. Eikö tämä ole ihan yksinkertainen asia. sitä vaan ei ole aikaisemmin tajuttu, että tällä tavoin ajateltuna neljäs ulottuvuus on todellisuudessakin? Se onkin minun keksintöni. En ole sitä muualla nähnyt.

Mieti vaan ihan rauhallisesti asiaa ja tutustu Suntolaan. Huomaat että ajatuksessa on itua. Ei kaikki tähän tietenkään ratkea, mutta eteenpäinmenoa tämä on.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Olli.S kirjoitti:
Se asia on todellisuudessa, että universumin avaruus on kaikenkäsittävä tila. Ja se malliintuu kauniisti neljän ulottuvuuden avaruutena, jolla on määrätty, suunnattoman pitkä säde. Eikö tämä ole ihan yksinkertainen asia. sitä vaan ei ole aikaisemmin tajuttu, että tällä tavoin ajateltuna neljäs ulottuvuus on todellisuudessakin? Se onkin minun keksintöni. En ole sitä muualla nähnyt.

Mieti vaan ihan rauhallisesti asiaa ja tutustu Suntolaan. Huomaat että ajatuksessa on itua. Ei kaikki tähän tietenkään ratkea, mutta eteenpäinmenoa tämä on.
Tutustuin Suntolaan, tai teksteihin hieman ja yhteen haastatteluun.

Pidin Suntolan tavasta käsitellä asioita.

Koin historian esiintuonnin hieman häiritseväksi, mutta toisaalta ymmärsin pointin, mutta vähän siitä jäi sellainen maku, että sen tehtävä oli tuoda asioille "oikeutus" miltei enemmän jatkumon takia, kuin sisällöstä.

Toisaalta, onhan se aina mahtavaa nähdä miten asiat liittyvät toisiinsa, ja miten eri sankarit pitkin aikoja ovat pystyneet viemään asiaa eteenpäin.

Muuten Dynamic Universum ei ole olleenkaan huono juttu, näen siinä paljon hyvää. Jos ei muuta, niin vähintään edes se, että se saattaa olla kuitenkin ihan harkittava asiana, vaikuttaisi olevan hyvin kuvattu, aika paljon testattu, se todennäköisesti herättää uusia ajatuksia tai ainakin antaa käsityksen siitä miten asioita voi ajatella myös toisella erilaisella tavalla.

Sama pätee tietysti kaikkeen muuhunkin erilaiseen. Joskin odotan kaikelta erilaiselta aika pitkälti samaa, kuin mitä tuossa näin. Eli testattavuutta, hyvin kuvattu, ennustettavuus jne.

Siitä pidin myös, että hän on aktiivisesti tutkinut itse teorioitaan. Se on jäänyt epäselväksi onko hän pystynyt antamaan työkaluja siihen, että teoria voidaan kaataa jollain specifisellä havainnolla, jonka teoria ennustaa. Ennemminkin jäi sellainenkin kutina käteen, että havainnot olivat lähinnä teorian pönkittämiseksi.

Mutta toisaalta sekin voi olla jollain tavalla ihan ymmärrettävää sekin, koska Suntola ei tuolla alueella ole nimeä vielä tehnyt, vaikka muuten onkin muissa yhteyksissä arvostettu mies ja edelläkävijä.

Nyt jottei kenellekään tule vääriä mielikuvia, mikä minä olen arvostelemaan, en pääse meriiteissä lähellekään Suntola millään alueella.

Joten jää siksi puhtaaksi tunteella väännetyksi mielipiteeksi.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Olli.S kirjoitti:
Se asia on todellisuudessa, että universumin avaruus on kaikenkäsittävä tila. Ja se malliintuu kauniisti neljän ulottuvuuden avaruutena, jolla on määrätty, suunnattoman pitkä säde. Eikö tämä ole ihan yksinkertainen asia. sitä vaan ei ole aikaisemmin tajuttu, että tällä tavoin ajateltuna neljäs ulottuvuus on todellisuudessakin? Se onkin minun keksintöni. En ole sitä muualla nähnyt.

Mieti vaan ihan rauhallisesti asiaa ja tutustu Suntolaan. Huomaat että ajatuksessa on itua. Ei kaikki tähän tietenkään ratkea, mutta eteenpäinmenoa tämä on.
Ja vielä kommentti/kritiikki koskien 4+0 avaruuden suljettua topologiaa.
Ja tätä: "...voidaan kuvata neliulotteisena tilana jossa koordinaatit ovat suunnattoman pitkiä, mutta kuitenkin määrätyn pituisia..."
Ja aloituksesi otsikkoa "Todellinen äärettömyys" suhteessa siihen mitä on kirjoitettu.

Nuo ovat mielestäni loogisesti ristiriitaiset, noista kolmesta yksi tai mielellään kaksi kohtaa täytyy olla erilailla.

Tai olen käsittänyt jonkin asian taas väärin. Ehkä tuo "suljettu" tarkoittaa jotain muuta, kuin topologiaa. Tai "suunnattoman pitkä" tarkoittaa "äärettömän pitkää", koska jos suunnaton on erisuuri kuin ääretön, eli äärellinen, heikko ohta on siinä, koska mikään äärellinen kertolasku ei tuota ääretöntä. Ehkä otsikon "todellinen äärettömyys" oli jotain sarkasmia tai vastaavaa irvileukailua.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
planeetta_ei.kirj kirjoitti:
Ja vielä kommentti/kritiikki koskien 4+0 avaruuden suljettua topologiaa.
Ja tätä: "...voidaan kuvata neliulotteisena tilana jossa koordinaatit ovat suunnattoman pitkiä, mutta kuitenkin määrätyn pituisia..."
Ja aloituksesi otsikkoa "Todellinen äärettömyys" suhteessa siihen mitä on kirjoitettu.

Nuo ovat mielestäni loogisesti ristiriitaiset, noista kolmesta yksi tai mielellään kaksi kohtaa täytyy olla erilailla.

Tai olen käsittänyt jonkin asian taas väärin. Ehkä tuo "suljettu" tarkoittaa jotain muuta, kuin topologiaa. Tai "suunnattoman pitkä" tarkoittaa "äärettömän pitkää", koska jos suunnaton on erisuuri kuin ääretön, eli äärellinen, heikko ohta on siinä, koska mikään äärellinen kertolasku ei tuota ääretöntä. Ehkä otsikon "todellinen äärettömyys" oli jotain sarkasmia tai vastaavaa irvileukailua.
Todellinen äärettömyys ja ikuisuus ovat jotain, jota mielemme ja teoriamme eivät vielä pysty käsittelemään, emmekä tiedä millainen universumi näissä suhteissa on, se on edelleen ikuien kysymys ja arvoitus ja salaisuus ja tuntematon asia.

Tämä on lähtökohta, joka pitäisi olla kaikilla. Valitettavasti ei ole.

Sitten voidaan matemaattisesti mallintaa kaikenkäsittävä tila, joka näin ilmaistuna verbaalisesti kuvaa avaruutta, esimerkiksi neliulotteiseksi palloksi, jolla on määrätty, tosin suunnattoman suuri, äärettömyyttä lähenevä säde.

Koko juju on siinä, että kolmiulotteisella pallolla on aina pinta, ja aina joku suurempi tila, missä se on. Vain jos koordinaatit ovat äärettömiä, se mallintaa äärettömän tilan.

Neliulotteinen pallo määrätyllä säteellä taas mallintaa kaikenkäsittävän tilan ilman että koordinaattien täytyy olla juuri täsmälleen äärettömiä. Ne voivat olla määrätyn pituisia tai jonkinlaisia raja- arvoja äärettömyyden suuntaan. Sen nyt luulisi kaiken järjen mukaan kaikkein parhaiten mallintavan todellisen avaruuden. Se on aivan yksinkertaista matematiikkaa, siirrytään vaan neliulotteiseen tilaan analyyttisessä geometriassa eli neljän vektorin malliin vektorialgebraassa. Neljäs vektori ja sen määrätty pituus aivan täsmällisesti mallintaa kaikenkäsittävän tilan, tilan ilman ulkopuolta.

Nyt pitää vaan katsoa, sopivatko havainnot tähän, vai onko niin, että ne eivät sovi tähän, niinkuin väitetään. Tieteellinen kiista koskee sitä, kumpi pitää paikkansa ja BB:n mukaan tulkituissa havainnoissa on ilmiselvä kehäpäätelmän vaara.

Ääretön kolmiulotteinen tila on käsitteellisesti hieman liiallinen ja ristiriitainen oletus ja ilmeisesti empiirisesti falsifioitu. Ei sovi esimerkiksi Olbersin paradoksiin. Silloin pitäisi taivaan olla kirkas.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
planeetta_ei.kirj kirjoitti:
Tutustuin Suntolaan, tai teksteihin hieman ja yhteen haastatteluun.

Pidin Suntolan tavasta käsitellä asioita.

Koin historian esiintuonnin hieman häiritseväksi, mutta toisaalta ymmärsin pointin, mutta vähän siitä jäi sellainen maku, että sen tehtävä oli tuoda asioille "oikeutus" miltei enemmän jatkumon takia, kuin sisällöstä.

Toisaalta, onhan se aina mahtavaa nähdä miten asiat liittyvät toisiinsa, ja miten eri sankarit pitkin aikoja ovat pystyneet viemään asiaa eteenpäin.

Muuten Dynamic Universum ei ole olleenkaan huono juttu, näen siinä paljon hyvää. Jos ei muuta, niin vähintään edes se, että se saattaa olla kuitenkin ihan harkittava asiana, vaikuttaisi olevan hyvin kuvattu, aika paljon testattu, se todennäköisesti herättää uusia ajatuksia tai ainakin antaa käsityksen siitä miten asioita voi ajatella myös toisella erilaisella tavalla.

Sama pätee tietysti kaikkeen muuhunkin erilaiseen. Joskin odotan kaikelta erilaiselta aika pitkälti samaa, kuin mitä tuossa näin. Eli testattavuutta, hyvin kuvattu, ennustettavuus jne.

Siitä pidin myös, että hän on aktiivisesti tutkinut itse teorioitaan. Se on jäänyt epäselväksi onko hän pystynyt antamaan työkaluja siihen, että teoria voidaan kaataa jollain specifisellä havainnolla, jonka teoria ennustaa. Ennemminkin jäi sellainenkin kutina käteen, että havainnot olivat lähinnä teorian pönkittämiseksi.

Mutta toisaalta sekin voi olla jollain tavalla ihan ymmärrettävää sekin, koska Suntola ei tuolla alueella ole nimeä vielä tehnyt, vaikka muuten onkin muissa yhteyksissä arvostettu mies ja edelläkävijä.

Nyt jottei kenellekään tule vääriä mielikuvia, mikä minä olen arvostelemaan, en pääse meriiteissä lähellekään Suntola millään alueella.

Joten jää siksi puhtaaksi tunteella väännetyksi mielipiteeksi.
Joo, eikö ole hieno juttu, että sellainen mies ja teoria on olemassa. Häntä ei voi sivuuttaa niinkuin meidät muut, joilla ei ole takanaan muuta kuin filosofista kosmologista toisinajattelua, joka voidaan leimata huuhaaksi.

Vaikka minä esittäisin ajatukseni kuinka järkevästi, minut kuitenkin on helppo jyrätä tiedeyhteisön arvovallalla ja korkeammalla matematiikalla, jota en tunne.

Neljäs ulottuvuus avaruudessa, ei siis aikaulottuvuus, vaan tilaulottuvuus, neljäntenä, on Suntolan teoriassa, ja se on Dynaamisessa Universumissa avaruuden laajenemisen suunta, mitä se sitten tarkoittaneekin.

Minun ajattelussani se on se asia, että universumi muodostaa kaikenkäsittävän tilan, neljäs ulottuvuus määrätyllä ulottuvuuksien pituuksilla tekee kaikenkäsittävän tilan. Ja minä tiedostan, että se on vain matemaattinen malli universumin avaruudelle, joka voi olla vielä toisenlainenkin, ja toisella tavalla vielä paremmin mallinnettavissa. Universumin avaruus on kaikenkästittävä, siis ulkopuoleton tila, joka loogisesti voi olla ääretön joka suuntaan tai sitten ääretön jollakin äärettömän ja äärellisen raja- arvolla, tai sitten vielä jotakin muuta, jota emme vielä ymmärrä emmekä tule ajatelleeksi.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Olli.S kirjoitti:
Joo, eikö ole hieno juttu, että sellainen mies ja teoria on olemassa. Häntä ei voi sivuuttaa niinkuin meidät muut, joilla ei ole takanaan muuta kuin filosofista kosmologista toisinajattelua, joka voidaan leimata huuhaaksi.

Vaikka minä esittäisin ajatukseni kuinka järkevästi, minut kuitenkin on helppo jyrätä tiedeyhteisön arvovallalla ja korkeammalla matematiikalla, jota en tunne.

Neljäs ulottuvuus avaruudessa, ei siis aikaulottuvuus, vaan tilaulottuvuus, neljäntenä, on Suntolan teoriassa, ja se on Dynaamisessa Universumissa avaruuden laajenemisen suunta, mitä se sitten tarkoittaneekin.

Minun ajattelussani se on se asia, että universumi muodostaa kaikenkäsittävän tilan, neljäs ulottuvuus määrätyllä ulottuvuuksien pituuksilla tekee kaikenkäsittävän tilan. Ja minä tiedostan, että se on vain matemaattinen malli universumin avaruudelle, joka voi olla vielä toisenlainenkin, ja toisella tavalla vielä paremmin mallinnettavissa. Universumin avaruus on kaikenkästittävä, siis ulkopuoleton tila, joka loogisesti voi olla ääretön joka suuntaan tai sitten ääretön jollakin äärettömän ja äärellisen raja- arvolla, tai sitten vielä jotakin muuta, jota emme vielä ymmärrä emmekä tule ajatelleeksi.
Suntolan hommeli koskien 4. ulottuvuutta, perustuen hänen kertomaan. Ymmärsin sen liittyvän avaruuden laajanemiseen (laajenemisen suunta on 4D pallon säteen suunta). Eli liittyy avaruuden omaan liikeeseen, ja tietyllä tavalla tämän energian säilymiseen.

Kuten heilurissa, välillä 4. ulottuvuuden liike-energiana ja välillä potentiaalienergiana.

Ja että tämä 4. ulottuvuuden liike-energia on meidän näkövinkkelissä lepoenergiaa, koska me liikumme avaruuden mukana.

"Ääriasennoissa" maailmankaikkeuden 4. ulottuvuuden liike-energia on maksimissa ja gravitaatio on minimissä, tai päinvastoin.

Valonnopeus määräytyy 4. ulottuvuuden nopeudesta. Eli laajenemisnopeudesta. Koska kaikki valonnopeuden mittaamiseen käytetyt suureet riippuvat laajenemisesta, se näyttäytyy meille kuitenkin paikallisesti vakiona, eli käytännössä valonnopeus paikallisesti on gravitaatiotilan funktio. Mutta ei ole kuitenkaan vakio.

Sinänsä melko helppotajuista. Vähän samaa kuin vallallaolevat teoriat, mutta toisesta näkökulmasta.

Itseasiassa tuo valonnopeus on se minulle mielenkiintoinen asia, koska itse olen pohdiskellut asiaa koordinaatisto- näkökulmasta, eli käytännössä minun oma kysymys on ollut, että voisiko nyt vakioiksi tulkittuja asioita oll kuitenkina muuttuvia, kuten gravitaatiovakio tai valonnopeus, eri eri aikakausien välillä, koska laajenemisen takia koordinaatisto on erilainen. En kuitenkaan tässä ole päässyt paljoakaan eteenpäin. Eikä siitä kannata sen enempää puhua, kun ei ole tuon enempää puhuttavaa.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
planeetta_ei.kirj kirjoitti:
Suntolan hommeli koskien 4. ulottuvuutta, perustuen hänen kertomaan. Ymmärsin sen liittyvän avaruuden laajanemiseen (laajenemisen suunta on 4D pallon säteen suunta). Eli liittyy avaruuden omaan liikeeseen, ja tietyllä tavalla tämän energian säilymiseen.

Kuten heilurissa, välillä 4. ulottuvuuden liike-energiana ja välillä potentiaalienergiana.

Ja että tämä 4. ulottuvuuden liike-energia on meidän näkövinkkelissä lepoenergiaa, koska me liikumme avaruuden mukana.

"Ääriasennoissa" maailmankaikkeuden 4. ulottuvuuden liike-energia on maksimissa ja gravitaatio on minimissä, tai päinvastoin.

Valonnopeus määräytyy 4. ulottuvuuden nopeudesta. Eli laajenemisnopeudesta. Koska kaikki valonnopeuden mittaamiseen käytetyt suureet riippuvat laajenemisesta, se näyttäytyy meille kuitenkin paikallisesti vakiona, eli käytännössä valonnopeus paikallisesti on gravitaatiotilan funktio. Mutta ei ole kuitenkaan vakio.

Sinänsä melko helppotajuista. Vähän samaa kuin vallallaolevat teoriat, mutta toisesta näkökulmasta.

Itseasiassa tuo valonnopeus on se minulle mielenkiintoinen asia, koska itse olen pohdiskellut asiaa koordinaatisto- näkökulmasta, eli käytännössä minun oma kysymys on ollut, että voisiko nyt vakioiksi tulkittuja asioita oll kuitenkina muuttuvia, kuten gravitaatiovakio tai valonnopeus, eri eri aikakausien välillä, koska laajenemisen takia koordinaatisto on erilainen. En kuitenkaan tässä ole päässyt paljoakaan eteenpäin. Eikä siitä kannata sen enempää puhua, kun ei ole tuon enempää puhuttavaa.
Paitsi koordinaatistoa koskien häröilyä: Jos ajatellaan, että alussa laajeneminen oli nopeata, ja se hidastui n. 9 miljardin vuoden ajan aina ajankohtaan 5 miljardia vuotta sitten, jolloin käntyi taas kiihtyväksi.

Miten se liittyy "koordinaatistoon"?

Ei ehkä mitenkään, mutta tuli mieleen yksinkertaisesti karttapallo. Keskimmäiset ruudut päivänrasaajalla ovat suurimmat. :-)

Ja se laitettuna siihen mitä aiemmin oli mainittu: tuo 5 miljardia vuotta sitten oli ehkä päiväntasaajan alue, jolloin laajeneminen oli hitaimmillaan. Sitten me vaan mentiin sen yli, ja nyt ollaan toisella puolella menossa kohti toista napaa. Ja ruudut pienenee taas, kiihtyminen kasvaa.

Mutta sen taas pitäisi johtaa universumin pienenemiseen, jos olisi negaatio alun ajoille.

Näin taas ei näytä kätvän, päinvastoin, maailmankaikkeuden koko vaikuttaa kasvavan. Paitsi ehkä näkyvän universumin kohdalla, materiaa "putoaa" horisontin taakse pikkuhiljaa. Horisontti taas ei ole fyysinen raja tai fyysinen asia, pelkkä horisontti, eli raja sille miten vanhoja asioita on mahdollista nähdä.

Sinänsä hauskaa, että horisontti on samalla myös se verho, jonka taakse ei voida nähdä myöskään sen takia, että "ennen horisonttia" ei varsinaisesti ollut myöskään mitään nähtävää, universumi oli niin nuori, ettei ollut tähtiä tai galakseja tms. Sen takia (eli koska laajeneminen kiihtyy) näemme jatkossa vain asioita, jotka ovat olleet meitä lähempänä ja lähempänä. Eli tavallaan horisontti siirtyy lähemmäs ja lähemmäs.

Eli sama miten kelaa, käytännössä horisontti lähestyy, eli napa lähestyy. Onko se sama napa mistä lähdettiin, mielestäni ei, mutta siellä ollaan taas jossain kääntöpisteessä, ja sillä kertaa kunnon kiihtyvyydessä, kunnes taas alkaa hidastumaan. Mutta se onko silloin enää mitään nähtävää, sitä en osaa sanoa. Mutta veikkaisin, että jos karttapallo vertaus pitää paikkansa, silloin ollaan matkalla "takaisinpäin", ehkä ajan suunta myös toisinpäin.

Jos valonnopeus ei ole vakio, ehkä aika ajankuluminen ei ole vakio myöskään, eli se miten nopeasti se koetaan. Joten montako vuotta siihen menee, että toinen napa tulee vastaan, nyt voisi ehkä arvata, että 4 miljardia vuotta tällä "nykykellolla", perustuen siihen kuinka kauan näyttää menneen päästä päiväntasaajalle, mutta se voi ehkä kokemus kulumisesta voi olla toinen, eli kellon viisari tikuttaa eri tahtiin, kuin tänään.

Doh. Sellainen perjantai-illan häröily tälläkertaa.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
planeetta_ei.kirj kirjoitti:
Suntolan hommeli koskien 4. ulottuvuutta, perustuen hänen kertomaan. Ymmärsin sen liittyvän avaruuden laajanemiseen (laajenemisen suunta on 4D pallon säteen suunta). Eli liittyy avaruuden omaan liikeeseen, ja tietyllä tavalla tämän energian säilymiseen.

Kuten heilurissa, välillä 4. ulottuvuuden liike-energiana ja välillä potentiaalienergiana.

Ja että tämä 4. ulottuvuuden liike-energia on meidän näkövinkkelissä lepoenergiaa, koska me liikumme avaruuden mukana.

"Ääriasennoissa" maailmankaikkeuden 4. ulottuvuuden liike-energia on maksimissa ja gravitaatio on minimissä, tai päinvastoin.

Valonnopeus määräytyy 4. ulottuvuuden nopeudesta. Eli laajenemisnopeudesta. Koska kaikki valonnopeuden mittaamiseen käytetyt suureet riippuvat laajenemisesta, se näyttäytyy meille kuitenkin paikallisesti vakiona, eli käytännössä valonnopeus paikallisesti on gravitaatiotilan funktio. Mutta ei ole kuitenkaan vakio.

Sinänsä melko helppotajuista. Vähän samaa kuin vallallaolevat teoriat, mutta toisesta näkökulmasta.

Itseasiassa tuo valonnopeus on se minulle mielenkiintoinen asia, koska itse olen pohdiskellut asiaa koordinaatisto- näkökulmasta, eli käytännössä minun oma kysymys on ollut, että voisiko nyt vakioiksi tulkittuja asioita oll kuitenkina muuttuvia, kuten gravitaatiovakio tai valonnopeus, eri eri aikakausien välillä, koska laajenemisen takia koordinaatisto on erilainen. En kuitenkaan tässä ole päässyt paljoakaan eteenpäin. Eikä siitä kannata sen enempää puhua, kun ei ole tuon enempää puhuttavaa.
Olisi tosiaan mielenkiintoista tietää tuosta teoriasta tarkemmin. Netissä se oli aika teknisesti selitettynä.

Kuitenkin siinä on neljäs ulottuvuus, joten laajeneminen ei ole sama asia kuin 3+1 avaruudessa, jossa laajeneminen popularisoidaan avaruuden laajenemiseksi, vaikka se on aika- avaruuden laajenemista, mikä lienee eri asia.

Minusta 4+0 avaruus ei laajene, vaikka joka paikasta katsottuna 3+1 avaruudessa galaksit katsojasta etääntyvätkin. Sen etääntymisen selitys on, että oikeasti ne etääntyvät 4+0 avaruudessa jolloin etääntyminen on ympyräliikettä siinä avaruudessa enemmänkin, eikä enää vaadi itse avaruuden laajenemista. Onkohan tämä sama asia?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
missä ei mitään on = ei missään = se ei ole olemassa

jotain on jossakin = se on olemassa

Mistä asiasta olet aivan varma näin filosofina ?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
4 VASTAUSTA:
Kun jotain kerran on jossain, niin on myös kaikki se mitä on, eli kaikkeus on olemassa. Ja koska ajattelu on olemassa on jokin ympäristö, missä se ajattelu tapahtuu ja jokin joka sitä ajattelua suorittaa, eli

varmoja on
- että on jokin joka ajattelee jossakin,
- kaikkeus on olemassa

eli ulkomaailmakin on todistettu. Sitä paitsi muu ajattelu johtaa sopisismiin, ja empiirinenkin tieto on tietoa, ja varmaa käsitteiden merkitysten yhteydessä ja yhteisössä joka sitä kieltä ymmärtää ja siinä kontekstissa mitä tutkimus koskee.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Olli.S kirjoitti:
Kun jotain kerran on jossain, niin on myös kaikki se mitä on, eli kaikkeus on olemassa. Ja koska ajattelu on olemassa on jokin ympäristö, missä se ajattelu tapahtuu ja jokin joka sitä ajattelua suorittaa, eli

varmoja on
- että on jokin joka ajattelee jossakin,
- kaikkeus on olemassa

eli ulkomaailmakin on todistettu. Sitä paitsi muu ajattelu johtaa sopisismiin, ja empiirinenkin tieto on tietoa, ja varmaa käsitteiden merkitysten yhteydessä ja yhteisössä joka sitä kieltä ymmärtää ja siinä kontekstissa mitä tutkimus koskee.
"varmoja on
- että on jokin joka ajattelee jossakin,
- kaikkeus on olemassa"

Väitteesi ovat selvästi virheellisiä.

Sen voi sanoa olevan loogisesti varmaa, että "jokin" ajattelee, mutta mitään "ympäristöä" sille ei tarvitse olettaa. Tähän ympäristöön voidaan soveltaa Occamin partaveistä: sitä ei tarvita.

Myöskään kaikkeuden olemassaolo ei ole varmaa, vaan se voi olla ajattelussa oleva harha. (Descartes itse piti mahdollisena, että demoni johtaa meitä harhaan.)

Lopulta Descartin teoreemasta ei jää jäljelle kuin, että "jokin on". Se ei välttämättä ole mieli, mutta jokin (ainakin harhaiseen) ajatteluun kykenevä olisi varmasti olemassa. Tämä johtaa solipsismiin, jos tätä ajattelua vie loppuun saakka.

Siksi Descartin voi pistää sinne, minne auronko ei paista. ;)
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
koittakaakehitellä kirjoitti:
"varmoja on
- että on jokin joka ajattelee jossakin,
- kaikkeus on olemassa"

Väitteesi ovat selvästi virheellisiä.

Sen voi sanoa olevan loogisesti varmaa, että "jokin" ajattelee, mutta mitään "ympäristöä" sille ei tarvitse olettaa. Tähän ympäristöön voidaan soveltaa Occamin partaveistä: sitä ei tarvita.

Myöskään kaikkeuden olemassaolo ei ole varmaa, vaan se voi olla ajattelussa oleva harha. (Descartes itse piti mahdollisena, että demoni johtaa meitä harhaan.)

Lopulta Descartin teoreemasta ei jää jäljelle kuin, että "jokin on". Se ei välttämättä ole mieli, mutta jokin (ainakin harhaiseen) ajatteluun kykenevä olisi varmasti olemassa. Tämä johtaa solipsismiin, jos tätä ajattelua vie loppuun saakka.

Siksi Descartin voi pistää sinne, minne auronko ei paista. ;)
Tuo on riitelyä skeptisismin ja terveen järjen välillä ja kokonaan oma juttunsa.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Olli.S kirjoitti:
Tuo on riitelyä skeptisismin ja terveen järjen välillä ja kokonaan oma juttunsa.
Ei ole. En ole skeptismin kannattaja. On paljon muita vaihtoehtoja kuin skeptismi. Niistä lisää joskus toiste.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Neljäs ulottuvuus on huuhaata jolle ei ole mitään todisteita. Sanoohan se järkikin että ei voi olla enemmän kuin kolme ulottuvuutta. Kolmella ulottuvuudella voi määrittää missä esine on, ei siihen mitään neljättä ulottuuvutta tarvi.

Ei jokin asia voi olla äärettömän ja äärellisen pituinen yhtä aikaa.
Kommentoi
1
Ilmianna
Jaa
11 VASTAUSTA:
No miten itse sitten käsität äärettömän tilan? Kaikki kolme koordinaattia vaan jatkuvat ikuisuuteen vai missä raja tulee? Lankkuaita jossakin?

Se mitä filosofiassa voidaan tehdä, on miettiä loogiset vaihtoehdot ja miettiä sitten mikä niistä voisi olla paras ja millä perusteella.

Tämä kysymys on vielä ikuinen, ratkaisematon, ja siksi filosofiaa eikä tähtitiedettä, vaikka nykyiset kosmologit ovat hienon matematiikan ja kaukoputkiensa takia niin ylpistyneet luulemaan.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Olli.S kirjoitti:
No miten itse sitten käsität äärettömän tilan? Kaikki kolme koordinaattia vaan jatkuvat ikuisuuteen vai missä raja tulee? Lankkuaita jossakin?

Se mitä filosofiassa voidaan tehdä, on miettiä loogiset vaihtoehdot ja miettiä sitten mikä niistä voisi olla paras ja millä perusteella.

Tämä kysymys on vielä ikuinen, ratkaisematon, ja siksi filosofiaa eikä tähtitiedettä, vaikka nykyiset kosmologit ovat hienon matematiikan ja kaukoputkiensa takia niin ylpistyneet luulemaan.
Joo, koordinaatit tietysti jatkuu vaan suoraan koko ajan. Koordinaatithan ei ole mitään todellisia asioita edes, vaan abstrakteja matemaattisia asioita. Mutta tietysti universumissa voi mennä koko ajan eteenpäin, eikä tule jotain lankkuaitaa eteen, kuten sun universumissa vissiin tulee.

Sun universumissa tila loppuu ilmeisesti, ja tila on pallon muotoinen. Mitä tilan ulkopuolella sitten on, mitä tapahtuu jos menee ulkopuolelle, tai mikä estää menemästä ulkopuolelle? Tämähän on se klassinen kysymys, että aina on pakko olla tilaa jonkin asian ulkopuolella. Missä se sun pallouniversumi lojuu, jos ei jossain suuremmassa tilassa?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Trexnonar kirjoitti:
Joo, koordinaatit tietysti jatkuu vaan suoraan koko ajan. Koordinaatithan ei ole mitään todellisia asioita edes, vaan abstrakteja matemaattisia asioita. Mutta tietysti universumissa voi mennä koko ajan eteenpäin, eikä tule jotain lankkuaitaa eteen, kuten sun universumissa vissiin tulee.

Sun universumissa tila loppuu ilmeisesti, ja tila on pallon muotoinen. Mitä tilan ulkopuolella sitten on, mitä tapahtuu jos menee ulkopuolelle, tai mikä estää menemästä ulkopuolelle? Tämähän on se klassinen kysymys, että aina on pakko olla tilaa jonkin asian ulkopuolella. Missä se sun pallouniversumi lojuu, jos ei jossain suuremmassa tilassa?
Tuo vain osoittaa, että koko äärettömyyden asia on vaikea ymmärtää. Kun miettii, millainen tuo ääretön universumi tuolla taivaalla joka puolella on, niin ensimmäiseksi tietysti ajattelee, että se on vain ääretön joka suuntaan ja sillä siisti, Ja se onkin yksi looginen mahdollisuus. Mutta kun toisaalta ajattelee että siinä on kaikki tila, koko avaruus, niin ei se silloin voi olla sellainen, että se vaan jatkuu joka suuntaan ikuisesti. Kaikki tilahan taas on äärellinen asia.

Jatkuminen ikuisesti joka suuntaan on ristiriidassa sen asian kanssa että siinä on kuitednkin kaikki tila. Kumpi siis pitää paikkansa? Jompi kumpi. Loogisesti voi olla kumpi vaan.

Jos ajattelemme, että kaikki tila, ja unohdetaan se jatkuminen loputtomasti joka suuntaan, niin silloin yksi matemaattinen malli sille on neliulotteinen tila. Se vaan on niin ajatellun äärettömän tilan yksinkertaisin malli. Fysikaalinen todellisuus lienee juuri sellainen. Se on neliulotteinen pallo, kaikenkäsittävä suunnattoman suuri pallo, jonka halkaisija on fysikaalisesti, todellisuudessa oleva pisin mahdollinen etäisyys, tuntematon halkaisija, mutta määrätyn pituinen kuitenkin.

Pallolla ei ole pintaa eikä rajaa, mutta pallo se on tai jokin sentapainen. Kikenkäsittävä tila kuitenkin oli matemaattinen malli siitä millainen vaan.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Olli.S kirjoitti:
Tuo vain osoittaa, että koko äärettömyyden asia on vaikea ymmärtää. Kun miettii, millainen tuo ääretön universumi tuolla taivaalla joka puolella on, niin ensimmäiseksi tietysti ajattelee, että se on vain ääretön joka suuntaan ja sillä siisti, Ja se onkin yksi looginen mahdollisuus. Mutta kun toisaalta ajattelee että siinä on kaikki tila, koko avaruus, niin ei se silloin voi olla sellainen, että se vaan jatkuu joka suuntaan ikuisesti. Kaikki tilahan taas on äärellinen asia.

Jatkuminen ikuisesti joka suuntaan on ristiriidassa sen asian kanssa että siinä on kuitednkin kaikki tila. Kumpi siis pitää paikkansa? Jompi kumpi. Loogisesti voi olla kumpi vaan.

Jos ajattelemme, että kaikki tila, ja unohdetaan se jatkuminen loputtomasti joka suuntaan, niin silloin yksi matemaattinen malli sille on neliulotteinen tila. Se vaan on niin ajatellun äärettömän tilan yksinkertaisin malli. Fysikaalinen todellisuus lienee juuri sellainen. Se on neliulotteinen pallo, kaikenkäsittävä suunnattoman suuri pallo, jonka halkaisija on fysikaalisesti, todellisuudessa oleva pisin mahdollinen etäisyys, tuntematon halkaisija, mutta määrätyn pituinen kuitenkin.

Pallolla ei ole pintaa eikä rajaa, mutta pallo se on tai jokin sentapainen. Kikenkäsittävä tila kuitenkin oli matemaattinen malli siitä millainen vaan.
En vieläkään kyllä näe mitään ristiriitaa siinä että universumi on ääretön ja siinä on kaikki tila. Kaikki tila = ääretön tila. Mitä ristiriitaa tuossa on?

Me ollaan tietysti täällä maapallolla totuttu että kaikessa on äärellinen tila, kuten vaikka kahvikuppi, johon mahtuu vaan tietty määrä kahvia. Mutta ei universumin tila voi olla äärellinen, koska ei ole mitään tapaa millä sitä voisi rajoittaa, koska aine on ainoa tapa rajoittaa tila. Aine on se joka rajoittaa kahvin määrän kahvikupissa.

Ainoa tapa rajoittaa universumi olisi jos siellä olisi aineellinen seinä joka puolella joka jatkuu äärettömyyten, mutta se ei tietenkään olisi mahdollista, koska me tiedämme että aine muuttuu mustaksi aukoksi jos sitä on liian paljon ja tiiviisti yhdessä paikassa.

Meillä ei ole mitään esimerkkiä neljäulotteisista esineistä, joten ei ole mitään syytä olettaa että sellaista olisi olemassa, ja että universumi olisi sellainen.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Trexnonar kirjoitti:
En vieläkään kyllä näe mitään ristiriitaa siinä että universumi on ääretön ja siinä on kaikki tila. Kaikki tila = ääretön tila. Mitä ristiriitaa tuossa on?

Me ollaan tietysti täällä maapallolla totuttu että kaikessa on äärellinen tila, kuten vaikka kahvikuppi, johon mahtuu vaan tietty määrä kahvia. Mutta ei universumin tila voi olla äärellinen, koska ei ole mitään tapaa millä sitä voisi rajoittaa, koska aine on ainoa tapa rajoittaa tila. Aine on se joka rajoittaa kahvin määrän kahvikupissa.

Ainoa tapa rajoittaa universumi olisi jos siellä olisi aineellinen seinä joka puolella joka jatkuu äärettömyyten, mutta se ei tietenkään olisi mahdollista, koska me tiedämme että aine muuttuu mustaksi aukoksi jos sitä on liian paljon ja tiiviisti yhdessä paikassa.

Meillä ei ole mitään esimerkkiä neljäulotteisista esineistä, joten ei ole mitään syytä olettaa että sellaista olisi olemassa, ja että universumi olisi sellainen.
Ei sen tarvitse olla juuri neliulotteinen, mutta se on tapa mallintaa ääretön tila ilman että sen tarvitsisi olla akseleiltaan ääretön tai olla tietynkokoinen kolmiulotteinen pallo. Ja ilman että sen tarvitsisi laajentua niinkuin BB avaruus.

Kun se malli universumista on juuri senkokoinen kun universumi oikeasti on, ja neliulotteinen, niin silloin se kuvaa todellisen äärettömän tilan olematta ääretön kolmiulotteinen avaruus joka suuntaan tai sensuuruinen kolmiulotteinen pallo.

Kolmiulotteisella pallolla olisi kuitenkin pinta ja se olisi jossakin suuremmassa tilassa.

Äärettömien akselien kolmiulotteinen tila on toinen looginen mahdollisuus. Ilmeisesti se ei sovi havaintoihin. Neliulotteisestakin väitetään kyllä niin.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Olli.S kirjoitti:
Tuo vain osoittaa, että koko äärettömyyden asia on vaikea ymmärtää. Kun miettii, millainen tuo ääretön universumi tuolla taivaalla joka puolella on, niin ensimmäiseksi tietysti ajattelee, että se on vain ääretön joka suuntaan ja sillä siisti, Ja se onkin yksi looginen mahdollisuus. Mutta kun toisaalta ajattelee että siinä on kaikki tila, koko avaruus, niin ei se silloin voi olla sellainen, että se vaan jatkuu joka suuntaan ikuisesti. Kaikki tilahan taas on äärellinen asia.

Jatkuminen ikuisesti joka suuntaan on ristiriidassa sen asian kanssa että siinä on kuitednkin kaikki tila. Kumpi siis pitää paikkansa? Jompi kumpi. Loogisesti voi olla kumpi vaan.

Jos ajattelemme, että kaikki tila, ja unohdetaan se jatkuminen loputtomasti joka suuntaan, niin silloin yksi matemaattinen malli sille on neliulotteinen tila. Se vaan on niin ajatellun äärettömän tilan yksinkertaisin malli. Fysikaalinen todellisuus lienee juuri sellainen. Se on neliulotteinen pallo, kaikenkäsittävä suunnattoman suuri pallo, jonka halkaisija on fysikaalisesti, todellisuudessa oleva pisin mahdollinen etäisyys, tuntematon halkaisija, mutta määrätyn pituinen kuitenkin.

Pallolla ei ole pintaa eikä rajaa, mutta pallo se on tai jokin sentapainen. Kikenkäsittävä tila kuitenkin oli matemaattinen malli siitä millainen vaan.
Mitä on sen neliuloitteisen pallon ulkopuolella?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Matemaattisesti kirjoitti:
Mitä on sen neliuloitteisen pallon ulkopuolella?
Siinä se vitsi juuri on, että neliulotteisena ja oikean kokoisena se on todellisen kaikkeuden kaikenkäsittävä tila.

Ulkopuolta ei yksinkertaisesti ole.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Olli.S kirjoitti:
Siinä se vitsi juuri on, että neliulotteisena ja oikean kokoisena se on todellisen kaikkeuden kaikenkäsittävä tila.

Ulkopuolta ei yksinkertaisesti ole.
Missä se vitsi sitten lilluu?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Vitsailijalle kirjoitti:
Missä se vitsi sitten lilluu?
Ku siinä on kaikki olemassaoleva tila. Sillai sen voi mallintaa, ja silloin se ei enää lillu missään.

Niin se vaan on. Et taida tajuta.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Olli.S kirjoitti:
Ku siinä on kaikki olemassaoleva tila. Sillai sen voi mallintaa, ja silloin se ei enää lillu missään.

Niin se vaan on. Et taida tajuta.
Mutta jos siinä ei ole ulkopuolta, se on epälooginen, koska kaikella on aina ulkopuoli, muuten niillä ei voisi olla sisäpuoltakaan.

Et myöskään vastannut siihen että mikä universumin rajoittaa, jos ei joku äärettömän paksu seinä. Miten se rajoittaa itsensä, niin että joku ei voisi teoreettisesti esimerkiksi mennä ulos tuosta universumista? Tuleeko paksu seinä vastaan, vai onko se Einsteinin kaareutuva aika-avaruus joka rajoittaa sen, vai joku muu?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Trexnonar kirjoitti:
Mutta jos siinä ei ole ulkopuolta, se on epälooginen, koska kaikella on aina ulkopuoli, muuten niillä ei voisi olla sisäpuoltakaan.

Et myöskään vastannut siihen että mikä universumin rajoittaa, jos ei joku äärettömän paksu seinä. Miten se rajoittaa itsensä, niin että joku ei voisi teoreettisesti esimerkiksi mennä ulos tuosta universumista? Tuleeko paksu seinä vastaan, vai onko se Einsteinin kaareutuva aika-avaruus joka rajoittaa sen, vai joku muu?
Juuri nuo ikuiset ongelmat siinä ratkeavat. Ei ole ulkopuolta eikä sisäpuolta vaan kaikki tila on jo siinä. Kaikenkäsittävä tila, ulkopuolta ei yksinkertaisesti ole olemassakaan. Se mitä on, on taas kaikki, ei mikään sisäpuoli.

Juuri tällaisen tilan saa aikaiseksi neljäs ulottuvuus sillä todellisella säteellä mikä todellisuudessa on. Jokin valtava pituus, jota ei tunneta.

Jokin tällainen on todellinen avaruus. Vähän vaikea käsittää, muttei se oikein muunlainenkaan voi olla, paitsi että on sitten vaan ääretön joka suuntaan, missä on omat paradoksinsa
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Ääretön 3 avaruus riittää.

Kaikki höpö höpö ylimääräiset tilaulottuvuudet ovat vastaavia käsitteitä kuin mitä jumalat ovat.

Jos ei ymmärrä ääretöntä avaruutta joka on ei yhtään mitään, ei se tietysti tarkoita sitä etteikö avaruus silti olisi ääretön 3 D tila joka itsessään on ei yhtään mitään.

Vain avaruudessa liikkuva asia on jotakin fyysisen konkreettisesti olemassa olevaa ja systeemit jotka koostuvat tästä fyysisen konkreettisesti olemassa olevasta asiasta voivat muuttua avaruudessa koska erillisten osien liike avaruudessa suhteessa toisiinsa.

:)
Kommentoi
1
Ilmianna
Jaa
1 VASTAUS:

Tästä on poistettu viesti sääntöjen vastaisena.

Kommentoi
1
Ilmianna
Jaa
Loogisesti on tämäkin mahdollisuus. Kolmaskin mahdollisuus on, tai siis neljäs, ettemme vaan vielä ymmärrä millainen avaruus on, että se menee yli ihmisen käsityskyvyn.

Onpa fysiikassa myös mietitty erilaisia mahdollisia avaruuksia, joita ei ole tässä vielä ollenkaan käsitelty. Enkä tunne niitä. Joku kertoi joskus niistä näissä keskusteluissa. Minä olen vaan miettinyt tätä äärettömyys asiaa. Ja siltä pohjalta todellista avaruutta.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Missä laskussa tai operaatiossa ylipäänsä sitä neljättä ulottovuutta sitten tarvitaan?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
15 VASTAUSTA:
Ajatuksena on varmaankin se, että laajenemisen sijaan maailmankaikkeus kiertää ikuisesti ympäri
maailmankaikkeuden ulkopuolella olevaa pistettä samalla etäisyydellä siitä. Tämä ympyräliike vain näyttää laajenemiselta.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Koko universumin mallissa, ja kaikissa pitkien matkojen tähtitieteellisissä laskuissa.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
inti kirjoitti:
Ajatuksena on varmaankin se, että laajenemisen sijaan maailmankaikkeus kiertää ikuisesti ympäri
maailmankaikkeuden ulkopuolella olevaa pistettä samalla etäisyydellä siitä. Tämä ympyräliike vain näyttää laajenemiselta.
Mielenkiintoinen ajatus.

Ainakin voidaan ajatella että kaikki havaintomme rajoittuvat vain pieneen osaan universumista, jolloin kaikki päätelmämme siitä saattavat olla väistämättä raakileita, riittämättömällä havaintopohjalla totuuden hahmottamiseksi.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Olli.S kirjoitti:
Mielenkiintoinen ajatus.

Ainakin voidaan ajatella että kaikki havaintomme rajoittuvat vain pieneen osaan universumista, jolloin kaikki päätelmämme siitä saattavat olla väistämättä raakileita, riittämättömällä havaintopohjalla totuuden hahmottamiseksi.
Kyllä. tuntemattomalla planeetalla VOI elää lentäviä yksisarvisia, mutta biologia ei käsittele niitä niin kauan, kun niistä ei ole vähäisintäkään näyttöä.
Ei ole mitään syytä olettaa, että avarruus olisi näkyvän osansa ulkopuolella erilainen.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
jhkhjkkjhk kirjoitti:
Kyllä. tuntemattomalla planeetalla VOI elää lentäviä yksisarvisia, mutta biologia ei käsittele niitä niin kauan, kun niistä ei ole vähäisintäkään näyttöä.
Ei ole mitään syytä olettaa, että avarruus olisi näkyvän osansa ulkopuolella erilainen.
Tuo on puolinainen johtopäätös. Vaikka emme jotain tiedä, voimme kuitenkin tuntemattomista asioista tehdä päätelmiä nykyisen tiedon pohjalla, jolloin jotkut päätelmät ovat järkevämpiä kuin jotkut toiset päätelmät. Perustelut voivat joihinkin asioihin olla pätevämmät kuin joihinkin toisiin asioihin.

Biologia voi esimerkiksi päätellä minkälainen elämä olisi mahdollista milläkin planeetalla ja mihin ihmisen biologinen evoluutio johtaa tästä eteenpäin.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Ymmärtääkseni Suntolan mallissa 3D avaruus kaartuu neliulotteisen pallon pinnaksi. Tämän 4D pallon säde laajenee (kuin paisuva ilmapallo) vakionopeudella, jolloin myös sen 3D ”pinta” laajenee. Laajeneminen sisältyy itse universumin topologiaan eikä sen selittämiseksi tarvita pimeitä energioita. Toki malli ennustaa (muokkaamattomana) 3D avaruuden laajenemisen hidastumisen, mikä on ristiriidassa viimeisten havaintojen kanssa.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Järkisyitä kirjoitti:
Ymmärtääkseni Suntolan mallissa 3D avaruus kaartuu neliulotteisen pallon pinnaksi. Tämän 4D pallon säde laajenee (kuin paisuva ilmapallo) vakionopeudella, jolloin myös sen 3D ”pinta” laajenee. Laajeneminen sisältyy itse universumin topologiaan eikä sen selittämiseksi tarvita pimeitä energioita. Toki malli ennustaa (muokkaamattomana) 3D avaruuden laajenemisen hidastumisen, mikä on ristiriidassa viimeisten havaintojen kanssa.
Sekin malli sisältää laajenemisen, minkä Olli kieltää. Neliulotteisuus ei siis asiantuntijan mukaan ratkaisisi ongelmaa.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Olli.S kirjoitti:
Tuo on puolinainen johtopäätös. Vaikka emme jotain tiedä, voimme kuitenkin tuntemattomista asioista tehdä päätelmiä nykyisen tiedon pohjalla, jolloin jotkut päätelmät ovat järkevämpiä kuin jotkut toiset päätelmät. Perustelut voivat joihinkin asioihin olla pätevämmät kuin joihinkin toisiin asioihin.

Biologia voi esimerkiksi päätellä minkälainen elämä olisi mahdollista milläkin planeetalla ja mihin ihmisen biologinen evoluutio johtaa tästä eteenpäin.
Johtopäättös oli, ettei miellä ole mitään syytä olettaa, että avaruus olisi jotenkin erilainen näkyvän alueen ulkopuolellakaan. Kyseessä ei ole puolittainen johtopäätös, vaan Occamin periaatteeseen tukeutuva mielipide.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
lkkjkljljlj kirjoitti:
Sekin malli sisältää laajenemisen, minkä Olli kieltää. Neliulotteisuus ei siis asiantuntijan mukaan ratkaisisi ongelmaa.
Neljäskin ulottuvuus on kuitenkin Suntolallakin tila- ulottuvuus. Ja st.mallissakin on neljä ulottuvuutta. Neljä ulottuvuutta siis tarvitaan joka tapauksessa. Muuten mikään ei natsaa universumin todellisuuden kanssa, ja siihen perustuu nykyisenkin teorian toimivuus jollakin tavoin ilmeisesti.

Mikä se neljäs siis oikeasti olisi? Ilmeisesti se ainakin on. Eiköhän se paras tulkinta ole se minun, että se aikaansaa kaikenkäsittävälle tilalle matemaattisen mallin.

3+1 avaruus laajenee 4+0 avaruudessa, tai siis avaruus vaan näyttää laajenevan siinä, vaikka todellisuudessa vaan galaksit etääntyvät 4+0 avaruudessa. Miten sen nyt sanoisi. Sitä voidaan sanoa avaruuden laajenemisen suunnaksi.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
uoiuouiouiou kirjoitti:
Johtopäättös oli, ettei miellä ole mitään syytä olettaa, että avaruus olisi jotenkin erilainen näkyvän alueen ulkopuolellakaan. Kyseessä ei ole puolittainen johtopäätös, vaan Occamin periaatteeseen tukeutuva mielipide.
Tuo on kyllä oiva johtopäätös.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Olli.S kirjoitti:
Neljäskin ulottuvuus on kuitenkin Suntolallakin tila- ulottuvuus. Ja st.mallissakin on neljä ulottuvuutta. Neljä ulottuvuutta siis tarvitaan joka tapauksessa. Muuten mikään ei natsaa universumin todellisuuden kanssa, ja siihen perustuu nykyisenkin teorian toimivuus jollakin tavoin ilmeisesti.

Mikä se neljäs siis oikeasti olisi? Ilmeisesti se ainakin on. Eiköhän se paras tulkinta ole se minun, että se aikaansaa kaikenkäsittävälle tilalle matemaattisen mallin.

3+1 avaruus laajenee 4+0 avaruudessa, tai siis avaruus vaan näyttää laajenevan siinä, vaikka todellisuudessa vaan galaksit etääntyvät 4+0 avaruudessa. Miten sen nyt sanoisi. Sitä voidaan sanoa avaruuden laajenemisen suunnaksi.
"Neljä ulottuvuutta siis tarvitaan joka tapauksessa."

Ei edes todennäköisesti. On erittäin suuri todennäköisyys, että Suntolan teoria on väärä. Se on joiltain osin vastoin havaintoja.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
EiJokaTapauksessa kirjoitti:
"Neljä ulottuvuutta siis tarvitaan joka tapauksessa."

Ei edes todennäköisesti. On erittäin suuri todennäköisyys, että Suntolan teoria on väärä. Se on joiltain osin vastoin havaintoja.
Tarkoitin, että neljä on Einsteinillakin. 3+1. Suntolallakin on neljä. En tiedä miten hän ajan ajattelee.

Einsteinin on huonompi jo rationaalisestikin. Eihän aika ole ulottuvuus, ei ainakaan tila- ulottuvuus. Aika on aika. Kuitenkin se toimii, koska se on neliulotteinen malli ja universumi on neliulotteinen, vaikeasti hahmotettavissa. Satulamainen, ympyrä tai ääreton niinkuin Friedmanin yhtälöissä.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Suntolan mallissa aika on absoluuttinen ja tilaulottuvuuksista erillinen käsite aivan kuten Newtonilaisessakin avaruuskäsityksessä. Suntolan avaruuden neljäs tilaulottuvuus ei oikeastaan ole ulottuvuus siinä mielessä, että sinne voisi mennä - vaan kysymys on kolmiulotteisen avaruuden laajenemisesen mallintamisesta tuomalla yksi ulottuvuus lisää. Neljäs ulottuvuus vastaa avaruuden kaareutumista.

Suntolan paperi löytyy mm:
https://www.researchgate.net/publication/242211961/download
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Järkisyitä kirjoitti:
Suntolan mallissa aika on absoluuttinen ja tilaulottuvuuksista erillinen käsite aivan kuten Newtonilaisessakin avaruuskäsityksessä. Suntolan avaruuden neljäs tilaulottuvuus ei oikeastaan ole ulottuvuus siinä mielessä, että sinne voisi mennä - vaan kysymys on kolmiulotteisen avaruuden laajenemisesen mallintamisesta tuomalla yksi ulottuvuus lisää. Neljäs ulottuvuus vastaa avaruuden kaareutumista.

Suntolan paperi löytyy mm:
https://www.researchgate.net/publication/242211961/download
Kun se on neljäs tilaulottuvuus, niin se on neljäs tilaulottuvuus. Se miksi se tulkitaan on sitten eri asia. Sitä voidaan sanoa vaikka avaruuden laajenemisen suunnaksi, mutta oikeampi tulkinta on varmaankin se, että se on avaruuden se ominaisuus, että se on kaikenkäsittävä tila. Joka tapauksessa Suntola on osoittanut, että se sopii parmmin todellisen avaruuden mallintamiseen kuin 3+1 avaruus. Ainakin hän väittää niin.

Sitä en tiedä, miten hän ajan mallintaa, varmaan niin kuin aika kappaleilla meneekin. Lineaarisesti aina vaan eteenpäin kulkevana niinkuin Newtonilla, väität ilmeisesti.

Jos aika riippuisi kappaleen nopeudesta eikä sitä olisi universumille kokonaisuutena, niin silloin kappaleilla olisi 3+1 avaruus ja aika, tai 4+1 avaruus ja aika, ja koko universumilla 4+0 aika, eli ei aikaa ollenkaan. Suntolallakin on vielä säätämistä ja rukkaamista mallissaan. Eikä hän varmaan enää ole ainoa näitä malleja kehittelemässä, kun fyysikot ovat huomanneet hänen mallinsa toimivuuden.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Olli.S kirjoitti:
Mielenkiintoinen ajatus.

Ainakin voidaan ajatella että kaikki havaintomme rajoittuvat vain pieneen osaan universumista, jolloin kaikki päätelmämme siitä saattavat olla väistämättä raakileita, riittämättömällä havaintopohjalla totuuden hahmottamiseksi.
Kun kello tikittaa ja kellon viisarit liikkuvat kellotaulussa ja aika kuluu 1 min, 2 min jne, niin samalla viisarin etaisyys kasvaa pisteesta.0 min. Siten kellon tapauksessa voidaan puhua ajan sijaan myos fyysisesta etaisyydesta.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
albert sano
kaksi asiaa on ääretöntä
1. ihmisten tyhmyys
2. avaruus

ja avaruus on kyseenalainen

Mitä mieltä ?
Kommentoi
2
Ilmianna
Jaa
7 VASTAUSTA:
Albert oli pasifisti, joten pointti on validi.

Ihmismieli on monipuolinen ja hyvä keksimään asioita, pasifistisesta näkökulmasta näyttäisi olevan erityisen kekseliäs silloin, kun tarkoituksena on saada toisia ihmisiä hengiltä.

Avaruuden äärettömyys on edelleen epävarma, mutta mittausten valossa se näyttää laakealta. Niitä mittaustuloksia ei Albertin aikoihin vielä ollut tiedossa. Mutta äärettömyys ole vieläkään saletti.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
planeetta kirjoitti:
Albert oli pasifisti, joten pointti on validi.

Ihmismieli on monipuolinen ja hyvä keksimään asioita, pasifistisesta näkökulmasta näyttäisi olevan erityisen kekseliäs silloin, kun tarkoituksena on saada toisia ihmisiä hengiltä.

Avaruuden äärettömyys on edelleen epävarma, mutta mittausten valossa se näyttää laakealta. Niitä mittaustuloksia ei Albertin aikoihin vielä ollut tiedossa. Mutta äärettömyys ole vieläkään saletti.
Avaruuden ominaisuuksia ei voi täysin mitata. Se on ja pysyy myös tuntemattomana ja käsittämättömänä asiana. Voidaan vaan tehdä havaintoja, ja keksiä malleja, ja katsoa mikä malli parhaiten tuntuisi sopivan havaintoihin.

Nyt on mäjähdetty alkavan ja laajenevan avaruuden malliin sadaksi vuodeksi, vaikka se on täysin järjetön ajatus. Se vaan aluksi tuntui selittävän havainnot parhaiten. Nyt se ei enää pysty selittämään Hubblen kuvia halkaisijaltaan 26 miljardin avaruudesta menneisyydessä muuta kuin hyvin keinotekoisesti, avaruuden moninkertaisella ylivalonnopeuden laajenemisella, siihen näkyvään tilaan ja tähän kokoon ja kuluneeseen aikaan verrattuna hyvinkin äskettäisestä alkutilasta.

Tämä on tosiasiallinen tilanne kosmologiassa, vaikka sitä yritetään peitellä ja selitellä ja vähätellä. Edelleen puhutaan "nuoresta universumista" jne vaikka nuoria ja vanhoja ovat vaan tähdet ja galaksit, eivät universumi itse eikä ainakaan sen avaruus.Avaruus on ikiaikainen tila, jonka ymmärtäminen on edelleen olematonta, hakusessa, tuntematonta.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Olli.S kirjoitti:
Avaruuden ominaisuuksia ei voi täysin mitata. Se on ja pysyy myös tuntemattomana ja käsittämättömänä asiana. Voidaan vaan tehdä havaintoja, ja keksiä malleja, ja katsoa mikä malli parhaiten tuntuisi sopivan havaintoihin.

Nyt on mäjähdetty alkavan ja laajenevan avaruuden malliin sadaksi vuodeksi, vaikka se on täysin järjetön ajatus. Se vaan aluksi tuntui selittävän havainnot parhaiten. Nyt se ei enää pysty selittämään Hubblen kuvia halkaisijaltaan 26 miljardin avaruudesta menneisyydessä muuta kuin hyvin keinotekoisesti, avaruuden moninkertaisella ylivalonnopeuden laajenemisella, siihen näkyvään tilaan ja tähän kokoon ja kuluneeseen aikaan verrattuna hyvinkin äskettäisestä alkutilasta.

Tämä on tosiasiallinen tilanne kosmologiassa, vaikka sitä yritetään peitellä ja selitellä ja vähätellä. Edelleen puhutaan "nuoresta universumista" jne vaikka nuoria ja vanhoja ovat vaan tähdet ja galaksit, eivät universumi itse eikä ainakaan sen avaruus.Avaruus on ikiaikainen tila, jonka ymmärtäminen on edelleen olematonta, hakusessa, tuntematonta.
Sä kun diggailet galaksien kuvia, tässä tuoreempaa Hubblea.

( Linkki : https://www.nasa.gov/feature/goddard/2018/hubble-goes-wide-to-seek-out-far-flung-galaxies )
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
planeetta kirjoitti:
Sä kun diggailet galaksien kuvia, tässä tuoreempaa Hubblea.

( Linkki : https://www.nasa.gov/feature/goddard/2018/hubble-goes-wide-to-seek-out-far-flung-galaxies )
Joo, noi on mahtavia ja hienoja!
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Olli.S kirjoitti:
Avaruuden ominaisuuksia ei voi täysin mitata. Se on ja pysyy myös tuntemattomana ja käsittämättömänä asiana. Voidaan vaan tehdä havaintoja, ja keksiä malleja, ja katsoa mikä malli parhaiten tuntuisi sopivan havaintoihin.

Nyt on mäjähdetty alkavan ja laajenevan avaruuden malliin sadaksi vuodeksi, vaikka se on täysin järjetön ajatus. Se vaan aluksi tuntui selittävän havainnot parhaiten. Nyt se ei enää pysty selittämään Hubblen kuvia halkaisijaltaan 26 miljardin avaruudesta menneisyydessä muuta kuin hyvin keinotekoisesti, avaruuden moninkertaisella ylivalonnopeuden laajenemisella, siihen näkyvään tilaan ja tähän kokoon ja kuluneeseen aikaan verrattuna hyvinkin äskettäisestä alkutilasta.

Tämä on tosiasiallinen tilanne kosmologiassa, vaikka sitä yritetään peitellä ja selitellä ja vähätellä. Edelleen puhutaan "nuoresta universumista" jne vaikka nuoria ja vanhoja ovat vaan tähdet ja galaksit, eivät universumi itse eikä ainakaan sen avaruus.Avaruus on ikiaikainen tila, jonka ymmärtäminen on edelleen olematonta, hakusessa, tuntematonta.
"vaikka se on täysin järjetön ajatus. "

Pidät siis huippututkijoita järjettöminä ja itseäsi älykkäänä. Dunning-Kruger vinoutumaa puhtaimmilaan. Olet siinä suhteessa yhtä sekaisin kuin Savorinenkin.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Olli.S kirjoitti:
Avaruuden ominaisuuksia ei voi täysin mitata. Se on ja pysyy myös tuntemattomana ja käsittämättömänä asiana. Voidaan vaan tehdä havaintoja, ja keksiä malleja, ja katsoa mikä malli parhaiten tuntuisi sopivan havaintoihin.

Nyt on mäjähdetty alkavan ja laajenevan avaruuden malliin sadaksi vuodeksi, vaikka se on täysin järjetön ajatus. Se vaan aluksi tuntui selittävän havainnot parhaiten. Nyt se ei enää pysty selittämään Hubblen kuvia halkaisijaltaan 26 miljardin avaruudesta menneisyydessä muuta kuin hyvin keinotekoisesti, avaruuden moninkertaisella ylivalonnopeuden laajenemisella, siihen näkyvään tilaan ja tähän kokoon ja kuluneeseen aikaan verrattuna hyvinkin äskettäisestä alkutilasta.

Tämä on tosiasiallinen tilanne kosmologiassa, vaikka sitä yritetään peitellä ja selitellä ja vähätellä. Edelleen puhutaan "nuoresta universumista" jne vaikka nuoria ja vanhoja ovat vaan tähdet ja galaksit, eivät universumi itse eikä ainakaan sen avaruus.Avaruus on ikiaikainen tila, jonka ymmärtäminen on edelleen olematonta, hakusessa, tuntematonta.
"Nyt se ei enää pysty selittämään Hubblen kuvia halkaisijaltaan 26 miljardin avaruudesta menneisyydessä muuta kuin hyvin keinotekoisesti, avaruuden moninkertaisella ylivalonnopeuden laajenemisella"

Hubblen kuvilla ei ole tuon kanssa mitään tekemistä. Taas kerran osoitit vain tietämättömyytesi. Inflaatioteoria keksittiin paljon ennen Hubble teleskooppia. Alan Guth esitti inflaatioteorian 1981, kun taas Hubble laukaistiin taivaalle 1990.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Olli.S kirjoitti:
Avaruuden ominaisuuksia ei voi täysin mitata. Se on ja pysyy myös tuntemattomana ja käsittämättömänä asiana. Voidaan vaan tehdä havaintoja, ja keksiä malleja, ja katsoa mikä malli parhaiten tuntuisi sopivan havaintoihin.

Nyt on mäjähdetty alkavan ja laajenevan avaruuden malliin sadaksi vuodeksi, vaikka se on täysin järjetön ajatus. Se vaan aluksi tuntui selittävän havainnot parhaiten. Nyt se ei enää pysty selittämään Hubblen kuvia halkaisijaltaan 26 miljardin avaruudesta menneisyydessä muuta kuin hyvin keinotekoisesti, avaruuden moninkertaisella ylivalonnopeuden laajenemisella, siihen näkyvään tilaan ja tähän kokoon ja kuluneeseen aikaan verrattuna hyvinkin äskettäisestä alkutilasta.

Tämä on tosiasiallinen tilanne kosmologiassa, vaikka sitä yritetään peitellä ja selitellä ja vähätellä. Edelleen puhutaan "nuoresta universumista" jne vaikka nuoria ja vanhoja ovat vaan tähdet ja galaksit, eivät universumi itse eikä ainakaan sen avaruus.Avaruus on ikiaikainen tila, jonka ymmärtäminen on edelleen olematonta, hakusessa, tuntematonta.
"Avaruuden ominaisuuksia ei voi täysin mitata"

Avaruutta ei voi mitata yhtään!!!

Avaruus itse ei säteile infoa!!!

Ei ole mitään keinoa mitata avaruutta!!!

Ei edes 0,00000001 prosenttia!!!

Vain avaruudessa liikkuvia kohteita voidaan mittailla ja tutkia tieteellisesti.

Vain avaruudessa liikkuvaa ainetta ja avaruudessa liikkuvaa valoa voidaan manipuloida.

Muuttuva avaruus on täysin uskonvarainen käsite ja jokaisen joka kykenee pohtimaan asiaa itsenäisesti, pitäisi pystyä tämä äärimmäisen yksinkertainen asia ymmärtämään!!!

.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Ainakaan toistaiseksi ei ole tietoa siitä, että universumi olisi rajaton. Toki se voi olla, emme vain tiedä.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
9 VASTAUSTA:
Ei ole tietoa ei. Muutama mahdollisuus, mutta tuntemattomaksi jää.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Rajallinen universumintarkoittaisi sitä, että vastaan tulisi jonkinlainen seinämä. Tälläinen ei tunnu kovin mielekkäältä ajatukselta, mutta vaikea sellaista ajatusta on poiskaan sulkea.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Järkisyitä kirjoitti:
Rajallinen universumintarkoittaisi sitä, että vastaan tulisi jonkinlainen seinämä. Tälläinen ei tunnu kovin mielekkäältä ajatukselta, mutta vaikea sellaista ajatusta on poiskaan sulkea.
Rajallinen universumi on ainoa mikä voidaan poistaa mahdollisuuksista. Loogisesti on mahdollista absoluuttisesti ääretön kolmiulotteinen tila tai suunnaton neliulotteinen tila, jota voidaan sanoa rajattomaksi, tai sitten jotain mitä emme pysty ymmärtämäänkään.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Olli.S kirjoitti:
Rajallinen universumi on ainoa mikä voidaan poistaa mahdollisuuksista. Loogisesti on mahdollista absoluuttisesti ääretön kolmiulotteinen tila tai suunnaton neliulotteinen tila, jota voidaan sanoa rajattomaksi, tai sitten jotain mitä emme pysty ymmärtämäänkään.
Päin vastoin. Universumi voi olla äärellinen ja se on yleisen suhteellisuusteorian mukaan todennäköisin avaruuden koko. Avaruus vuorovaikuttaa jatkuvasti aineen kanssa ja avaruuden kvanttikentät ovat oikeastaan osa ainetta. Niinpä ääretön avaruus olisi myös sama kuin rajaton aine. On hyvin vaikea ajatella rajatonta ainetta. Eikö gravitaatiokin kasvaisi silloin äärettömäksi. Silloin universumin pitäisi romahtaa gravitaation vaikutuksesta. Toisaalta jos on olemassa antigravitaatiota, niin mainittu ongelma poistuu. Pimeä energiahan vaikuttaa gravitaatiota vastaan antipainovoiman kaltaisesti.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
albertinystävä kirjoitti:
Päin vastoin. Universumi voi olla äärellinen ja se on yleisen suhteellisuusteorian mukaan todennäköisin avaruuden koko. Avaruus vuorovaikuttaa jatkuvasti aineen kanssa ja avaruuden kvanttikentät ovat oikeastaan osa ainetta. Niinpä ääretön avaruus olisi myös sama kuin rajaton aine. On hyvin vaikea ajatella rajatonta ainetta. Eikö gravitaatiokin kasvaisi silloin äärettömäksi. Silloin universumin pitäisi romahtaa gravitaation vaikutuksesta. Toisaalta jos on olemassa antigravitaatiota, niin mainittu ongelma poistuu. Pimeä energiahan vaikuttaa gravitaatiota vastaan antipainovoiman kaltaisesti.
Sinun ajatusmaailmasi on vielä sekava. Tosin ei näitä kukaan vielä oikein ymmärrä. Ei universumi ole äärellinen eikä ääretön. Se on äärellinen tietyllä tavalla ja ääretön tietyllä tavalla, ja senkun tietäisi millä tavalla!

Minun ymmärrykseni mukaan paras tapa olisi ymmärtää se neliulotteisena universumina, jolla saadaan malli kaikenkäsittävälle tilalle. Se olisi parempi kuin einsteinilainen 3+1 universumi, eikä se varsinaisesti kumoaisi sitä vaan kehittäisi sitä teoriaa vielä paremmaksi.

Materia (aine ja energia, säteilyt, voimat ja kentät) ja avaruus ovat tosiaan aina yhdessä, niitä ei ole erikseen todellisuudessa, vaikka niitä fysiikassa täytyy käsitellä erillisinäkin. Siihen ratkeaa tuo ongelmasi ja kaikenkäsittävään tilaan.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
albertinystävä kirjoitti:
Päin vastoin. Universumi voi olla äärellinen ja se on yleisen suhteellisuusteorian mukaan todennäköisin avaruuden koko. Avaruus vuorovaikuttaa jatkuvasti aineen kanssa ja avaruuden kvanttikentät ovat oikeastaan osa ainetta. Niinpä ääretön avaruus olisi myös sama kuin rajaton aine. On hyvin vaikea ajatella rajatonta ainetta. Eikö gravitaatiokin kasvaisi silloin äärettömäksi. Silloin universumin pitäisi romahtaa gravitaation vaikutuksesta. Toisaalta jos on olemassa antigravitaatiota, niin mainittu ongelma poistuu. Pimeä energiahan vaikuttaa gravitaatiota vastaan antipainovoiman kaltaisesti.
Yleinen suhteellisuusteoria on 100% paskaa.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
thoyssa kirjoitti:
Yleinen suhteellisuusteoria on 100% paskaa.
Osoita se. Pääset kättelemään Ruotsin kunkkua ja saat repullisen riihikuivaa rahaa.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Olli.S kirjoitti:
Sinun ajatusmaailmasi on vielä sekava. Tosin ei näitä kukaan vielä oikein ymmärrä. Ei universumi ole äärellinen eikä ääretön. Se on äärellinen tietyllä tavalla ja ääretön tietyllä tavalla, ja senkun tietäisi millä tavalla!

Minun ymmärrykseni mukaan paras tapa olisi ymmärtää se neliulotteisena universumina, jolla saadaan malli kaikenkäsittävälle tilalle. Se olisi parempi kuin einsteinilainen 3+1 universumi, eikä se varsinaisesti kumoaisi sitä vaan kehittäisi sitä teoriaa vielä paremmaksi.

Materia (aine ja energia, säteilyt, voimat ja kentät) ja avaruus ovat tosiaan aina yhdessä, niitä ei ole erikseen todellisuudessa, vaikka niitä fysiikassa täytyy käsitellä erillisinäkin. Siihen ratkeaa tuo ongelmasi ja kaikenkäsittävään tilaan.
"Sinun ajatusmaailmasi on vielä sekava. Tosin ei näitä kukaan vielä oikein ymmärrä."

albertinystävän teksti oli ihan ymmärrettävää ja yhteensopivaa LQG teorian kanssa.

Maallikoiden on vaikea ymmärtää modernia fysiikkaa, mutta onneksi on paljon teoreettisia fyysikoita, jotka ymmärtävät. On turha kuvitella, että mallien hyvyys selviää filosofisella pohdinnalla. Loppujen lopuksi mittari on se miten hyvin malli sopii havaintoihin.

Silti hyvillä fyysikoilla kuten Albertilla oli vahva intuitiivinen ajatus mallinkehityksen pohjana.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
hkjhkjhkjh kirjoitti:
Osoita se. Pääset kättelemään Ruotsin kunkkua ja saat repullisen riihikuivaa rahaa.
En haluaisi iskeä kättäni paskaan.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Voisiko olla niin, että tilan ja materian määrä on muuttumaton, vakio, ja tila on vielä absoluuttinen, muuttumaton, staattinen? Se on se staattinen asia universumissa, kaikki muu on suhtellista ja muuttuvaa. Tai on tietysti sen lisäksi muitakin ikuisia asioita, mutta ne täytyy eritellä toisella tavalla.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
15 VASTAUSTA:
Ei voi. Kuten Einstein osoitti avaruus on dynaaminen, ei saattinen. Vain aika-avaruus on vakio. Tämä on todennettu empiirisin mittauksin.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
hkjhkjhkjhkh kirjoitti:
Ei voi. Kuten Einstein osoitti avaruus on dynaaminen, ei saattinen. Vain aika-avaruus on vakio. Tämä on todennettu empiirisin mittauksin.
Ei avaruutta itseään voi mitata.

Ei ole olemassa infoa jota avaruus itse olisi säteillyt!!!

Vain avaruudessa liikkuvia kohteita voidaan mitata ja tutkia. Niiden liikeratoja suhteessa toisiinsa voidaan mitata ja sitten te vain joudutte uskottelemaan itsellenne että avaruus sitä ja avaruus tätä.

Mutta ei se avaruus oikeasti tee yhtään mitään.

Vain avaruudessa liikkuvat systeemit vuorovaikuttavat toistensa kanssa ja muuttavat toistensa liikeratoja ja nopeuksia.

Luuserit ovat luovuttaneet ja tempaisseet hatustaan uusia jumalia kuten laajeneva ja kaareutuva avaruus joita ei oikeasti ole olemassa.

.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Niin,, ja ne. Avaruus voi olla useita,, eri todellisuudessa,,jne,,päällekkäistä, limittäin tämä, rajatonta ja jne.....
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Laajaaon kirjoitti:
Niin,, ja ne. Avaruus voi olla useita,, eri todellisuudessa,,jne,,päällekkäistä, limittäin tämä, rajatonta ja jne.....
Tuo on varmaan se asia, mitä ei voida vielä ymmärtää. Pohjimmiltaan universumi ja avaruus ovat tuntemattomia ja käsittämättömiä asioita. Siitä pitäisi aina lähteä, eikä luulla mitään mallia lopulliseksi.

Tieteessä on vain se tie, ei ole muuta tietä, että tehdään malli, sitten katsotaan sopiiko se havaintoihin, kehitetään mallia, katsotaan taas, jne. Ikuinen prosessi. Nyt on jostain syystä jämähdetty st.teorian malliin, mutta ei siitä pidä pelästyä, tiede on itsensäkorjaavaa. Tähän on tultu, muttei se tähän jää.

Vika lienee siinä, että nykyinen teoria antaa vielä väärän kuvan koko universumista. Ja sen voi selvästi jo nähdä. Universumi kokonaisuudessaan on varmasti aivan erilainen kuin alkava ja laajeneva universumi, mihin nykyinen teoria viittaisi. Universumi on ennemminkin ikuinen ja rajaton, ei alkava eikä laajeneva, se on vain mekaanista teorian yleistämistä koko universumiin, asiaan jota se oikeasti ei vielä tiedä. Ei vielä tiedetä millainen universumi on.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
hkjhkjhkjhkh kirjoitti:
Ei voi. Kuten Einstein osoitti avaruus on dynaaminen, ei saattinen. Vain aika-avaruus on vakio. Tämä on todennettu empiirisin mittauksin.
Ei ne mitään todista muutakuin tästä tunnetusta universumista, paikallisesta universumista, ja nekin voivat olla kehäpäätelmiä.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Olli.S kirjoitti:
Ei ne mitään todista muutakuin tästä tunnetusta universumista, paikallisesta universumista, ja nekin voivat olla kehäpäätelmiä.
Tässä kohden Ollikin on oikeassa. Kaikki nykyfysiikka puhuu havaittavasta universumista; siis siitä osasta universumia, mistä valo on periaatteessa voinut tänne meille asti ehtiä tulla. Muusta emme edes todennäköisesti voi tietää paljoakaan.

Se, mitä on havaittavan universumin ulkopuolella perustuu spekulatiiviseen päättelyyn. Kun havaittavan universumin joka suunnassa on lähes samanlaista taustasäteilyä, voidaan tästä tehdä teoreettisia päätelmiä, millainen se muukin universumi voisi olla. Mutta mitään havaintoja ei silti voi olla havaintojen tekemisen horisontin ulkopuolelta, eikä sieltä voi todisteita koskaan tullakaan.

Avaruus vaikuttaa varsin laakealta ja samankaltaiselta kaikkialla, mutta havaittavan universumin ulkopuolella voisi olla vaikka jokin "tyhjä" kohta tai kupla, josta meillä ei olisi mitään tietoa. Miten tällainen voisi olla sinne syntynyt, olisi tietenkin nykyisten teorioiden pohjalta täysin arvoitus, mutta sellainenkin outous olisi mahdollinen, joskin epätodennäköinen.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
albertinystävä kirjoitti:
Tässä kohden Ollikin on oikeassa. Kaikki nykyfysiikka puhuu havaittavasta universumista; siis siitä osasta universumia, mistä valo on periaatteessa voinut tänne meille asti ehtiä tulla. Muusta emme edes todennäköisesti voi tietää paljoakaan.

Se, mitä on havaittavan universumin ulkopuolella perustuu spekulatiiviseen päättelyyn. Kun havaittavan universumin joka suunnassa on lähes samanlaista taustasäteilyä, voidaan tästä tehdä teoreettisia päätelmiä, millainen se muukin universumi voisi olla. Mutta mitään havaintoja ei silti voi olla havaintojen tekemisen horisontin ulkopuolelta, eikä sieltä voi todisteita koskaan tullakaan.

Avaruus vaikuttaa varsin laakealta ja samankaltaiselta kaikkialla, mutta havaittavan universumin ulkopuolella voisi olla vaikka jokin "tyhjä" kohta tai kupla, josta meillä ei olisi mitään tietoa. Miten tällainen voisi olla sinne syntynyt, olisi tietenkin nykyisten teorioiden pohjalta täysin arvoitus, mutta sellainenkin outous olisi mahdollinen, joskin epätodennäköinen.
Tässä on kuitenkin se ikävä asia, että st.teorian käsitys havaittavasta universumista on popularisoitu tieteen käsitykseksi koko universumista. Se on väärin sekä tiedettä kohtaan että yleisöä kohtaan.

Koko maailma luulee, että koko universumi on alkanut 13-14 miljardia vuotta sitten, ollut silloin pieni, eli pienempi kuin nyt, ja nyt laajenee. Että tämä on tieteen käsitys.

Eikä tämä ole väärin, ja selittää vaihtoehtoisten teorioiden suosion ja pitäisi autoritatiivisesti korjata lehdistössä ja muussa mediassa?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
albertinystävä kirjoitti:
Tässä kohden Ollikin on oikeassa. Kaikki nykyfysiikka puhuu havaittavasta universumista; siis siitä osasta universumia, mistä valo on periaatteessa voinut tänne meille asti ehtiä tulla. Muusta emme edes todennäköisesti voi tietää paljoakaan.

Se, mitä on havaittavan universumin ulkopuolella perustuu spekulatiiviseen päättelyyn. Kun havaittavan universumin joka suunnassa on lähes samanlaista taustasäteilyä, voidaan tästä tehdä teoreettisia päätelmiä, millainen se muukin universumi voisi olla. Mutta mitään havaintoja ei silti voi olla havaintojen tekemisen horisontin ulkopuolelta, eikä sieltä voi todisteita koskaan tullakaan.

Avaruus vaikuttaa varsin laakealta ja samankaltaiselta kaikkialla, mutta havaittavan universumin ulkopuolella voisi olla vaikka jokin "tyhjä" kohta tai kupla, josta meillä ei olisi mitään tietoa. Miten tällainen voisi olla sinne syntynyt, olisi tietenkin nykyisten teorioiden pohjalta täysin arvoitus, mutta sellainenkin outous olisi mahdollinen, joskin epätodennäköinen.
Voiphan se on nuinkin, mutta voip olla olemattakin.

Jos ja kun laajenevan näkyvän maailmankaikkeuden läpi työntyy miljoonia miljardeja vuosia vanhojen havaittavan kaltaisten maailmankaikkeuksien jäänteitä erittäin nopealla vauhdilla, kiihdyttäen laajenevan näkyvän maailmankaikkeuden laajenevan aineen ja laajenevan valon laajenemista, on tuon työntävän voiman olemassa olo tulevaisuudessa mahdollista todistaa tieteellisesti.

Kunhan teknologia ja teoriat ensin kehittyvät.

.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
EtimespaceYoutubesta98 kirjoitti:
Voiphan se on nuinkin, mutta voip olla olemattakin.

Jos ja kun laajenevan näkyvän maailmankaikkeuden läpi työntyy miljoonia miljardeja vuosia vanhojen havaittavan kaltaisten maailmankaikkeuksien jäänteitä erittäin nopealla vauhdilla, kiihdyttäen laajenevan näkyvän maailmankaikkeuden laajenevan aineen ja laajenevan valon laajenemista, on tuon työntävän voiman olemassa olo tulevaisuudessa mahdollista todistaa tieteellisesti.

Kunhan teknologia ja teoriat ensin kehittyvät.

.
Ja sitten meillä on informaatiota kohteista joissa jokaisessa on äärimmäisen paljon enemmän työntävää voimaa kuin näkyvässä maailmankaikkeudessa on yhteensä ja jokaisessa niistä tuo työntävä voima on äärimmäisen tiheäksi puristuneena siten että jokaisessa oleva työntävä voima vaihtuu ajan kanssa kokonaan.

.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Olli.S kirjoitti:
Tässä on kuitenkin se ikävä asia, että st.teorian käsitys havaittavasta universumista on popularisoitu tieteen käsitykseksi koko universumista. Se on väärin sekä tiedettä kohtaan että yleisöä kohtaan.

Koko maailma luulee, että koko universumi on alkanut 13-14 miljardia vuotta sitten, ollut silloin pieni, eli pienempi kuin nyt, ja nyt laajenee. Että tämä on tieteen käsitys.

Eikä tämä ole väärin, ja selittää vaihtoehtoisten teorioiden suosion ja pitäisi autoritatiivisesti korjata lehdistössä ja muussa mediassa?
"Koko maailma luulee, että koko universumi on alkanut 13-14 miljardia vuotta sitten, ollut silloin pieni, eli pienempi kuin nyt, ja nyt laajenee."

Tämä käsitys on oikea. Universumi on syntynyt n. 13,8 mrd v sitten. Sen me näemme nykyisin, kun havainnoimme havaittavissa olevaa universumia. Toki se aivan ensimmäisen sekunnin murto-osa jää nykyteorioiden ulkopuolelle, koska puuttuu se Kaiken Teoria.

Mitään korjattavaa ei ole medioissa.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
albertinystävä kirjoitti:
"Koko maailma luulee, että koko universumi on alkanut 13-14 miljardia vuotta sitten, ollut silloin pieni, eli pienempi kuin nyt, ja nyt laajenee."

Tämä käsitys on oikea. Universumi on syntynyt n. 13,8 mrd v sitten. Sen me näemme nykyisin, kun havainnoimme havaittavissa olevaa universumia. Toki se aivan ensimmäisen sekunnin murto-osa jää nykyteorioiden ulkopuolelle, koska puuttuu se Kaiken Teoria.

Mitään korjattavaa ei ole medioissa.
Sitten pitää korjata se, että se koskee vain havaittavaa universumia.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Olli.S kirjoitti:
Tässä on kuitenkin se ikävä asia, että st.teorian käsitys havaittavasta universumista on popularisoitu tieteen käsitykseksi koko universumista. Se on väärin sekä tiedettä kohtaan että yleisöä kohtaan.

Koko maailma luulee, että koko universumi on alkanut 13-14 miljardia vuotta sitten, ollut silloin pieni, eli pienempi kuin nyt, ja nyt laajenee. Että tämä on tieteen käsitys.

Eikä tämä ole väärin, ja selittää vaihtoehtoisten teorioiden suosion ja pitäisi autoritatiivisesti korjata lehdistössä ja muussa mediassa?
"Koko maailma luulee, että koko universumi on alkanut 13-14 miljardia vuotta sitten, ollut silloin pieni, eli pienempi kuin nyt, ja nyt laajenee. Että tämä on tieteen käsitys."

Koko maailma muutamaa hömelöä lukuun ottamatta luulee oikein. Universumimme ikä on n. 14 miljardia vuotta. Havaittavan universumin ulkopuolella ei voi olla sen vanhempaa universumia ainakaan lähellä 14 miljardin valovuoden rajaa (tai oikeammin nykyisin yli 40 miljardiin), koska silloin se olisi ollut kausaalisessa vuorovaikutuksessa kanssamme ja voisimme havainnoida sitä.
Kommentoi
1
Ilmianna
Jaa
Olli.S kirjoitti:
Sitten pitää korjata se, että se koskee vain havaittavaa universumia.
" pitää korjata se, että se koskee vain havaittavaa universumia."

Ei tarvitse. Kyllä se muukin universumi syntyi samalla kertaa kuin näkyväkin. Se on selvä asia, vaikka emme voikkaan varmuudella tietää, millainen täsmälleen ottaen havaintojen ulkopuolella oleva universumi on.

Kuulostaa itse asiassa järjettömältä ajatella, että universumin syntyhistoria olisi jonkinlainen monisynnytysprosessi. Ensin syntyisi sektori A (sanotaan sita vaikka Aatamiksi) ja sen jälkeen muu osa B (vaikkapa nimeltään Eeva). Ja Eeva olisi syntynyt Aatamin kyljestä.
Kommentoi
1
Ilmianna
Jaa
albertinystävä kirjoitti:
" pitää korjata se, että se koskee vain havaittavaa universumia."

Ei tarvitse. Kyllä se muukin universumi syntyi samalla kertaa kuin näkyväkin. Se on selvä asia, vaikka emme voikkaan varmuudella tietää, millainen täsmälleen ottaen havaintojen ulkopuolella oleva universumi on.

Kuulostaa itse asiassa järjettömältä ajatella, että universumin syntyhistoria olisi jonkinlainen monisynnytysprosessi. Ensin syntyisi sektori A (sanotaan sita vaikka Aatamiksi) ja sen jälkeen muu osa B (vaikkapa nimeltään Eeva). Ja Eeva olisi syntynyt Aatamin kyljestä.
Järjetöntä on ajatella että jotakin voisi syntyä totaalisesta olemattomuudesta hokkus pokkus.

Järkevää sen sijaan on ajatella että äärettömässä avaruudessa on äärettömästi kohteita joista pois päin työntyvästä äärimmäisen tiheästä työntävästä voimasta syntyy aika ajoin galakseja sisältä ulos päin ziljoonittain saman aikaisesti valmiiksi kauaksi toisistansa.

Ja näin uusia havaittavan kaltaisia maailmankaikkeuksia joissa olevan laajenevan työntävän voiman vauhti kiihtyy kenties miljardeja miljardeja vuosia ennen kuin saavuttaa toisen äärimmäisen massiivisen ja tiheän kohteen josta pois päin työntyvästä tiheästä työntävästä voimasta uusia laajenevia galakseja sisältä ulos päin.

.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
EtimespaceYoutubesta98 kirjoitti:
Järjetöntä on ajatella että jotakin voisi syntyä totaalisesta olemattomuudesta hokkus pokkus.

Järkevää sen sijaan on ajatella että äärettömässä avaruudessa on äärettömästi kohteita joista pois päin työntyvästä äärimmäisen tiheästä työntävästä voimasta syntyy aika ajoin galakseja sisältä ulos päin ziljoonittain saman aikaisesti valmiiksi kauaksi toisistansa.

Ja näin uusia havaittavan kaltaisia maailmankaikkeuksia joissa olevan laajenevan työntävän voiman vauhti kiihtyy kenties miljardeja miljardeja vuosia ennen kuin saavuttaa toisen äärimmäisen massiivisen ja tiheän kohteen josta pois päin työntyvästä tiheästä työntävästä voimasta uusia laajenevia galakseja sisältä ulos päin.

.
Ihan järjetöntä ajatella jotain ihan järjetöntä ihan järjettömästi, hokkus pokkus pimpsala pim!!!
Tälläkääkin hetkellä ziljoonat kalagsit etääntyvät toisistaan ihan ziljoonaa, eikä se johdu laajenevasta avaruudesta, vaan ziljoonista ziljoona vuotta vanhoista fotooneista, jotka tönivät toisiaan toisia ja muita päin.

.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti

Vastaa alkuperäiseen viestiin

Todellinen äärettömyys

Universumin äärettömyys on asia, joka voidaan kuvata neliulotteisena tilana jossa koordinaatit ovat suunnattoman pitkiä, mutta kuitenkin määrätyn pituisia. Kolme ulottuvuutta ovat eteen, sivulle, ylös. Neljäs ulottuvuus tekee tilasta suljetun, kaikenkäsittävän tilan ilman ulkopuolta.

Neljäs ulottuvuus on siis todellisuudessakin yhtä konkreettisesti kuin ne kolme muutakin.

Sellainenhan ääretön avaruus on. Siinä se matemaattinen malli on hyvin yksinkertaisena mitä BB- teorian kriitikoilta aina valmiina vaaditaan. Valmis on.

Ei kannata syyttää että aina avaan keskustelun samasta asiasta. Tämä on täsmällinen, rajattu ja uusi asia. Kuuluisi matematiikan, tähtitieteen ja fysiikan foorumeihin myös, mutta niissä tätä ei ainakaan suvaita ilman rasittavaa sättimistä ja st.teorian dogmaattista ja mekaanista puolustamista ja vastapuolen hyökyaaltoa.

5000 merkkiä jäljellä

Peruuta