Pyöräilyyn satsataan.
https://youtu.be/HBhPrwhVbzQ
https://youtu.be/HBhPrwhVbzQ
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 33
Vanhimmat
Missä ei pääse pyörällä suomessa?
Täällä pitää alkaa purkaa taloja sitten jos molemminpuolin tietä tyhjillään olevat pyörätiet ei vielä riitä.
Suomi on niin takapajula että pyöräily ei vielä ole kunnolla rantautunut tänne. Vielä koittaa sekin aika.
Sinun mielestäsi köyhissä kehitysmaissa ( takapajulat ) ajetaan suurimmalta osalta autoilla ja rikkaammissa maissa polkupyörillä?
Tulevaisuudessa näin varmasti on. Fiksuissa rikkaissa maissa tähän suuntaan ollaan menossa. Kööpenhamina näyttää mallia.
" Tulevaisuudessa näin varmasti on. Fiksuissa rikkaissa maissa tähän suuntaan ollaan menossa. Kööpenhamina näyttää mallia. "
Henkilöautoilu lisääntyy Suomessa vuosi vuodelta. Liikenneviraston tuoreiden tilastojen mukaan henkilöautoilla ajettiin viime vuonna 46 800 miljoonaa kilometriä. Kasvua tuli reilu puoli prosenttia.
Vaikka autoilu yhä lisääntyy, kasvu on hidastunut. Kymmenen viime vuoden aikana henkilöautoilu kasvoi maanteillä yhteensä seitsemän prosenttia ja kaduilla sekä yksityisteillä vajaat kolme prosenttia. Vuosien 1995-2004 kasvut olivat 26 ja 14 prosenttia.
Turun yliopiston tulevaisuuden tutkimuksen professori Petri Tapio arvioi, että viime vuosien pieni kasvu johtuu ennemminkin väestönkasvusta kuin ihmisten siirtymisestä polkupyöristä auton ratteihin.
Henkilöautoliikenteen kilometrimäärien kasvu on perinteisesti noudattanut myös bruttokansantuotteen kehitystä.
Kasvueroja maan- ja kaupunkiteiden välillä Tapio selittää istumalihaksilla.
”Tutkitusti ihmiset suostuvat istumaan liikennevälineissä vain tietyn ajan. Kun nopeus kasvaa, matka lisääntyy. Kaupungeissa ei voi ajaa nopeampaa, toisaalta moottoriteitä rakennetaan koko ajan.”
”Isossa linjassa henkilöautoilun kasvu alkaa olla aihe historiassa. Huippuvuodet saavutetaan vuosina 2020-2025, jonka jälkeen autoilu tuskin lisääntyy”, Tapio arvioi.
Autoilun vähentymistä tukee ensinnäkin autoilua lisänneiden 1940-50-luvulla syntyneiden naisten jääminen pikkuhiljaa eläkkeelle. Toisaalta etenkin isommissa kaupungeissa, joissa on toimiva joukkoliikenne ja hyvät kevyen liikenteen väylät, nuoret lykkäävät ajokortin hankkimista. Eikä autoilu ole samanlainen statussymboli kuin ennen.
Professori ei silti usko autojen määrän merkittävään supistumiseen. Nykyinen autoverotus on tehnyt auton hankkimisesta edullisempaa kuin muutama vuosi sitten, toki autoa ei tarvitse käyttää.
”Jos autoteollisuus saa teknologian puhtaammaksi ja öljyriippuvuuden katkaistua, kasvua voi löytyä jatkossakin.”
Että näin on todellisuudesss. Mistä muuten ne köyhät maat saavat rahaa siihen lisääntyneeseen autoiluun? Ja jos köyhät saavat lisää rahaa, ne eivät ole enää köyhiä, ja taas se autoilu lisääntyy. Ihminen on luonteeltaa laiska ja mukavuudenhaluinen. Kun ihminen tai kansakunta vaurastuu se huomaa että asioita voi tehdä mukavamminkin ja helpommin. Kun köyhä saa rahaa ja huomaa että pystyykin siirtymään pyörän satulasta pois auton ratin taakse, se varmasti sen tekee. Vaurastuminen lisää syömistä ja sitä kautta ihmiset alkavat lihomaan ja taas kerran löytyi yksi syy pyöräilyn lopettamiseen. Kehitysmaissa ei edes liikunta ole mikään porkkana pyöräilyn lisäämiseen.
Ihminen on siis mukavuudenhaluinen ja laiska. Vasta kun auton rinnalle saadaan jokin muu, yhtä mukava liikkumismuoto, autoilu alkaa vähenemään. Myös aikanaan kun öljy loppuu, loppuu polttomoottoriautoilu nykymuodossaan, mutta siihen mennessä on jo kehitetty autoon uudet energialähteet ja taas autojen tyyppiset kulkuneuvot lisääntyvät polkupyörän kustannuksella.
Se että henkilöautoilu lisääntyy juuri nyt, ei tarkoita sitä että se olisi näin tulevaisuudessa. Videolla kuullaan miten paljon autoilu on vähentynyt Kööpenhaminassa viime vuodet. Monessa muussa isossa kaupungissa trendi on nähtävissä. Tuskin autoilu loppuu kokonaan mutta vähentyy varamsti jossain vaiheessa. Maailmalla joidenkin kaupunkien ratkaisu vähentää autoilua keskustassa ajaa myös tähän suuntaan.
Muutama mielenkiintoinen innovaatio tuolla videolla.
Tuo vino roskis oli aika hauska.
Kyllä on se vaan menoa vaikka vain 10 asteen pakkasella ilman välihousuja tai tangat. Kyllä se vaan hienostimenee, siinä sitten tunnin verran poljet.
Miksi muuten käyt siellä kuntosalilla polkemassa mikset työmatkasi kulje pyörällä
Aika epä loogista.
" Miksi muuten käyt siellä kuntosalilla polkemassa mikset työmatkasi kulje pyörällä
Aika epä loogista. "
Kuntosalilla polkemisen voi lopettaa jos homma ei kiinnosta, ei jaksa polkea tai alkaa vaikka joku paikka kipuilemaan. Oikealla pyörällä ei polkemista voi lopettaa koska silloin ei pääse perille vaan jää nk. tien päälle. Ihan loogista.
Hivenen alle 15 km työmatkani fillaroin ympäri vuoden. Kertaakaan en ole kymmenen vuoden aikana jäänyt "tien päälle". Muutama puhjennut kumi on haitannut menoa mutta paikkaussarja repussa ja korjaus tien laidalla, niin homma jatkuu.
Tiedän ettei nykyistä pullamössösukupolvea saa liikkeelle eiväktä jaksa kävellä kuin jääkaapille. Löhöävät sohvalla ja syövät pitsaa. Sairastuvat sitten kaikenlaisiin ylipainosta johtuviin tauteihin, joka tulee yhteiskunnalle erittäin kalliiksi.
Jollet muuten satu tietään niillä siis polkupyörillä sitä ennen liikuttiin ,
Ei ole mikään uusi keksintö, mukavuuden halu ja sade kylmät ilmat vain ajaa edelle,
Suomessa melko lailla viileämpää lokakuusta - huhtikuuhun Verraten näihin esimerkki maihin.
Vois sitä ihan ulkona käydä joskus niin tietäis mistä kirjoittaa.
Mennään sitten taas pyörällä kun öljy ja sähkö loppuu.
Vähän kannattaa näitä realiteetteja miettiä kun näitä fiksuja ideoita heittelee,
Tanska pieni maa , keskimääräistä lämpimämpää kuin meillä,
Lyhyet matkat, paljon ihmisiä pienellä alueella,
Tanskanmalli se lisäs hallituksen ohjelmaan tai. Niitä malleja on kyllä ollut tämän hallituksen kaudella. Afrikanmalli kun vielä sieltä Saharassa haetaan...
Eikö meillä ole ihan oma malli millä tehdä ja toimia, ei niin tyhmiä pidä olla ettei osaa järkeä käyttää.
Ei se Tanskan keskilämpötila paljonkaan korkeampi ole. Pyöriin löytyy nastarenkaat ja hyvin toimii. Ei ole olemassa huonoja kelejä, on vain huonoja varusteita. Pikemminkin asenteesta ja mukavuudenhalusta kiinni kuin mistään muusta.
Nytkin talvella ajetaan henkilöautolla kylmissään toisen puskurissa kiinni, ettei vaan lämpö karkaa , kun etummaisen jarruttaa niin niin kymmenen auton jono siinä samalla jarrun painalluksella torppaa.
Mitenhän liki sitä pyörällä pitää ajaa kun ei ole lämmityslaitetta.
Miten puskurissa kiinni ajaminen vaikuttaa lämmön karkaamiseen? Ja mikä lämpö karkaa ja mistä?
Montako pottapäätä bongasitte tuossa "pyöräilyn mallimaan" videossa?
Onkohan tuolla tanskanmaalla laissa mitään kypärän käytöstä? Aika oudon näköistä on meno videolla jos vertaa suomeen, jossa enemmistöllä on jo kypärä käytössä.
Suomessakaan ei laki edellytä kypärää pyöräilijällä.
Kyllä edellyttää, jopa määrää.
Se on suositus. Uudessa tieliikennelaissa tämäkin poistuu. Itse aion käyttää jatkossakin.
Laissa ei ole suosituksia, vaan määräys, sanamuoto; "on käytettävä".
Se ettei siitä ole määrätty sanktiota, ei tee siitä suositusta.
Osin siksi se poistetaankin uudessa tieliikennelaissa, koska laeissa ei ole suosituksia.
Tieliikennelain mukaan polkupyöräilijän sekä polkupyörän kyydissä olevan matkustajan on ajon aikana yleensä käytettävä asianmukaista suojakypärää. Johtuen ilmauksesta "yleensä", laki ei siis määrää käyttämään pyöräilykypärää. Lain esitöissä todetaan, että säännös on suositusluonteinen eikä ilman kypärää ajamisesta rangaista pyöräilijää. Säännöksen tavoitteena on ollut lisätä polkupyöräkypärän käyttöä.
>> "Johtuen ilmauksesta "yleensä", laki ei siis määrää käyttämään pyöräilykypärää."
Sanan määrityksen perusteella tuo väite on puppua. Yleensä = tavallisesti, useimmiten, yleisesti, eli miten toimitaan pääsääntöisesti. Poikkeustilanteessa tehdään sitten toisella tavalla.
Yleensä, eli pääsääntöisesti polkupyöräilijän ja polkupyörän matkustajan on ajon aikana käytettävä asianmukaista suojakypärää.
Ei muuten poisteta. Tämä lukee uudessa laissa 92 §, joka siis tulee voimaan 1.6.2020.
"Polkupyöräilijän ja polkupyörän matkustajan on ajon aikana yleensä käytettävä suojakypärää."
Lähde: https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2018/20180729
"Sanan määrityksen perusteella tuo väite on puppua. Yleensä = tavallisesti, useimmiten, yleisesti, eli miten toimitaan pääsääntöisesti. Poikkeustilanteessa tehdään sitten toisella tavalla."
Yleensä mutta ei aina. Milloin sitten ei, tätä ei määritellä eli jäänee pyöräilijän omaan harkintaan, pitääkö nuppiaan vaivan arvoisena. Minkään laista sanktiota käyttämättömyydestä ei seuraa.
Mitä olen seurannut niin pyöräilijät näyttäisivät toimivat kuten laissa suositellaan, Tavallisesti kypärä on mutta ei kaikilla.
"Yleensä, eli pääsääntöisesti polkupyöräilijän ja polkupyörän matkustajan on ajon aikana käytettävä asianmukaista suojakypärää."
Tämä on oikein suositeltavaa.
Kesä ja talviaika vaatii pari fillaria, joten tanskanmalli ei toimi.
Huomaa ettet tiedä pyöräilystä paljonkaan.
Samalla tavalla vaatii kaksi autoa.
Suomessa on olosuhteet sellaiset ettei ole mitään järkeä satsata hirveästi pyöräilyyn ja infran rakentamiseen sen suhteen. Sen verran pieni kansanosa pyöräilee ja talvella vain muutama omituinen hyypiö.
Pyöräily, joukkoliikenne tai käveleminen eivät ole ratkaisu liikuntarajoitteisille. On suuri joukko ihmisiä, jotka eivät vammansa tai kroonisen sairautensa vuoksi pysty esim. nousemaan linja-autoon tai kävelemään (pitkää matkaa) pysäkille tai asemalle. He pystyvät kuitenkin käymään töissä, opiskelemaan ja suorittamaan ostoksensa yms., kunhan pääsevät kotoa liikkeelle autolla.
Pitäisikö näiden ihmisten jämähtää koteihinsa ja syrjäytyä, kun eivät pysty polkemaan pyörillä? Kaikki eivät ole riittävän terveitä ja riittävän nuoria pyöräilemään.
Onko joku sanonut, että ihmisten, jotka eivät pysty pyöräilemään, pitäisi pysyä kotona?
Ei kukaan ole sanonut että autoilu pitäisi kieltää kokonaan. Itse omistan halvan auton jota käytän silloin kun pitää roudata kamaa kuten eism. ostosreissut. Muuten käytän fillaria.