Valokuituyhtiöllä vaikeuksia , kuka maksaa

Nou tsääns. Näistä maksellaan vielä pitkään, ja varsinaiset vaikuttajat (myös ne taustajuntat) pääsevät kuin kastikkeen haju liesituulettimesta. Nähty jo niin monen keissin yhteydessä. Verorahoilla maksatetaan - taas.

Mahdotonta lähes on eroonpääsy Karstulalla. Kuvetta tulee kaivaa vaan. Holding -yhtiön rooli ja kuntien huimat takaukset poisti tuet.

Juttuvinkki Viispiikkiselle. Otsikko Miten tässä nyt näin kävi? Haastateltavina Jukka Hiltunen ja Ari Piesalalla.

Viispiikkisessä luetaan ja keskusteeaan näistä kirjoituksista satavarmaan ,kyllä tiedossa on mutta niistä vaijetaan koska keskustalaiset ovat kuseet veronmaksajien nilkkaan taas kerran ja ovat vastuussa näistä tyrimisistä.

Noh, Hakala, AP ja muut tietäjät, alkakaa selittämään missä mennään. Kotisivujen mukaan Karstula on viestintämyönteinen kunta jossa kuntalaiset pidetään tietoisina tärkeistä asioista. Kuntalaisten luottamus valtuutettuihin ja johtoon alkaa olla vähissä.

Rikoslaki ja sieltä virkavastuu, ensisijaisesti valtuutetut ja he saavat osoittaa halutessaan sormellaan muita.

Verkkoyhtiöitä suunniteltaessa on mainittu että se edellyttäisi julkista kilpailutusta, mutta tätä ei enää kilpailutettu ja siten jätettiin oman maakunnan yritykset paitsioon. EU:n määrittelemä perusta tuille on avoin, syrjimätön, tasapuolinen kilpailutus.

Suunnittelijat ja taka-ajatus ja maksajat unohtivat kokonaan Valtion avustuslain, jossa julkinen takaus on mainittu valtion tueksi. Tästäkö se maukas soppa sitten syntyy keittäjille?

Tämä kuituvedätys on puhtaasti Kepulaisten viritys. Keski-Suomen kunnanjohtajat ovat kuin jahtiporukka käskynjaolla Pekkarisen antaessa käskyjään. Sama toistuu kun kuntajohtaja kävelee kuntaansa ja ohjeistaa valtuustoa. Ei mitään vastaanpanemisia vaikka kunnan rahakirstu on tyhjä ja tiedetään että metsään mennään että rytisee. Sipiläkin ohjeistaa omiaan ettei Hallinto-oikeuksien päätöksillä ole mitään merkitystä, saatikka EU:n säännöillä. Näinköhän Sipilä hoiti omia yrityksiäänkin?

Valokuitua kansalle joka netissä surffaa.

Joko kansa alkaa huomaamaan kepulaisten elämäntyylin, yhteiskuntaa huijataan minkä ennättävät, tukiviidakossa elävät ja erillaisilla avustuksilla, mutta itse eivät varoja maksa.

Onkohan sinne Saarijärven metsikköön muuttaneilla ulkomaalaisilla valokuituliittymä? Olisi hyvä mainos:"Metsikköön muuttanut tarvitsee ainoastaan valokuituliittymän!"

Valokuituyhtiön vaikeudet ovat vain väliaikaisia. Ei syytä huoleen, rahaa kyllä on.

Finanssipoliittinen suunnitteluvirhe vain ajautui nyt meidän niskaan, mutta saman virheen tekijät jakavat kai?

Herra U kaivaa kuidut käsin maahan ja halvalla.

Tuo selvitysryhmä synnytti kuin käki kuituyhtiökonsernin munimalla kuntien pesään munan. Konsernista piti tulla tosi tuen saaja mutta siitä tulikin Molokki.

Onko tulossa taas kunnille verkkoyhtiöltä miljoona anti, koska kuulin että huippuyhtiöllä on taas rahat loppu. Paunonen taas varmaankin aktivoituu omistajakuntiin kerjuu reissuille.
Rahakkailla rupukunnilla on rahaa mistä jakaa. Kuulin Karstulan torilla erään kepulaisen kertovan, että olen mieluimmin ilman ruokaa kuin kuituyhteyttä.

Tässä kannattaa mennä sylttytehtaaseen, ja kysellä, mikä sai hemmot tekemään tuommoisen kuntien rahannielijän.

Oliko ne hemmot hätähousuja, koska pilasivat hyvän hankkeen?

Kunnilla oli valttikortit käsissä laajakaista ongelmassa ennenkö selvitysryhmä jakoi uudet kortit. Ja sitten joka kunnalle tuli Kaksi mustaa ässää ja kaksi mustaa kasia. Mustat ässät oli holding -yhtiömalli ja 100% takaus. Mustat kasit oli turha kiire ilman todellista kiirettä ja liiketoiminnan osto eurolla.

Ensi vuonna tulee kaupallisen rakentama 5 G Jyväskylään ja Saarijärvi hakee 5G pilottikunnaksi. Kyllä olimme Karstulassa hulluja kun sijoitimme kaikki viimeiset ropomme vanhaan ja kalliiseen valokuituun. Konkurssipesän maksuvelvoitteet hönkivät jo niskaan. Ei olisi pitänyt uskoa lessu johtoisen puolueen höpötyksiin. Koko kusetus kaatuu nyt kuntien niskaan , vai vieläkö joku uskoo tähän hölmöilyyn.

Niin. Se 5G vaan edellyttää hyvin tiheän valokuituverkon.

Erona on että sen kuituverkon rakentaa kaupallinen ja vakaa operaattori ja ilman kuntien rahoja. Meille hölmöläisille nauraa ainakin Saarijärvi ja Viitasaari. Meille jää konkurssin jälkeen isot velat ja Euroopan kalleimmat kuidut. Kannattaa alkaa jo miettimään lasten ja koulujen sekä vanhustenhoidon rahojen siirtämistä näiden rakkaiden kuitujen velkojen maksuun. Keski-Suomen Valokuituverkot kiittää ja kumartaa omistajakuntia hienosta yhteistyöstä ja ennenkaikkea anteliaasti rahan jaosta.

Joo, siellä ne sörsseljöönit kirjoittaa nimiä alle papereihin, että saavat lisää rahaa kunnilta. Milloin tulee köyden pää vetävän käteen?

Tätä nyt tarkasteltuani ja sisäisesti kauhisteltuani olen havaitsevinani ja toteavinani että köyden pää on juuri tulossa vetävän käteen.

Ei valokuitu lisäarvoa elämääni ole tuonut. Tavallinen hemmo kuten minä käyttää keskimäärin nettiä ehkä maksimissaan 20 minuuttia vuorokaudessa. Televisiota saisi katella pari tuntia vuorokaudessa. Siinä se onaikamäärä jonka rajoissa näköjään piti korpihemmon elämää nopealla ja kalliilla tiedonsiirtomenetelmällä tehdä mielekkäämmäksi ja onnellisemmaksi.

Katsokaa MOT tv:stä tänä iltana.

Järjenvalo on kadonnut kuntamme päättäjiltä jotka tekivät tämän päätöksen. Hankasalmella oli järkeviä päättäjiä kun ymmärsivät hankkeen suuret riskit.

Kuntien asukit maksavat lainojen muodossa.

Jokohan pian Karstulan päätösten valitukset käsitellään hallinto-oikeudessa? Multia on jo ehtinyt uuden päätöksensä saada ja niin vaan meni valitus läpi että napsahti. Asiantuntevia on olleet niin asiantuntijat, virkamiehet kuin päättäjätkin.

Karstulalainen kokoomus valtuutettu itkee lehtikirjoituksessaan , että käsittämättömät laajakaistapäätökset konkurssikypsälle verkkoyhtiölle olisivat muitten syytä. Kaikki uhkat ja surkeat talousennusteet on tuotu tällekin pyrkyri kokoomukselaiselle moneen kertaan esille. Ei vaan ole mennyt perille. Tämäkin valtuutettu on vain kuunnellut kunnanjohtajiensa ja yhtiön toimitusjohtajan julistamaa sanomaa. Kannattaa nyt kysellä itseltään, että miksi olin päättämässä näin hölmöä hanketta kunnan maksettavaksi.

Karstulassa on valtuustoon aina päässyt vähän pehmeäpäisiä valtuutettuja syrjäkylistä.

Keski-Suomen Verkkoholding Oyn ja Keski_Suomen Valokuituverkot Oyn pystyttivät 10 rupukuntaa ihan itse Mauri Pekkarisen johdolla.
Olin Pekkarisen tilaisuuksissa Karstulassa ja Saarijärvellä, kun hän kävi ohjeistamassa kunnan valtuutettuja ja kyläläisiä. Jyväskylän valtuustoosa hän paasasi valokuidusta jopa väärissäkin kokouksissa lujempaa kun puheenjohtajan nuijan pauke.

Oli kuntiakin, jotka eivät riskien ja olemattoman "talouden" vuoksi eivät lähteneet hönötettäväksi.

Kinnula, Saarijärvi, Jyväskylä, Äänekoski, Laukaa, Hankasalmi, Viitasaari,Muurame, Jämsä ja nyt vielä Keuruu

Eikö päättäjillä ole kannettavanaan muuta kuin poliittinen vastuu?

Konneveden talousarvion tekstiosassa oli valokuiturakentamisesta kauhuskenaario maininta. Vajaa neljämiljoonaa euroa kuitutakauksista on merkitty riskirahoitukseksi, ja ei syyttä. Muiden omistajakuntien talousarvioista en löytänyt mainintoja kyseisestä asiasta, vaikka kaikilla omistajilla on suuri vaara joutua maksumiehiksi. Kyse on kymmenistä miljoonista. Olisi syytä varoittaa veronmaksajia ja päättäjiä mahdollisista yllättävistä talouteen liittyvistä asioista. Mitähän on sovittu yhtiön viimeviikon ylimääräisessä yhtiökokouksessa, salamyhkäisyys on pahan enne.

Karstulan päättjät ovat avarakatseisia ja kaukokatseista porukkaa ja ovat varautuneet tuollaisten pikkulaskujen maksamiseen kun laskun eräpäivä koittaa.
Jos kunnalla ei ole varaa maksaa niin he maksaa omasta lompakostaa.

Kriisikuntakriteerit on edelleen Suomessa voimassa. Keski-Suomessa ovat ensi vuonna ainakin Konnevesi, Kivijärvi, Kannonkoski ja Karstula Suomen kärkeä näillä kriteereillä. Salkkumiehet tulevat kylään , ja siinä taitaa olla meidän rahamiehet. Verkkoyhtiö velkasaneeraukseen ja velat kuntien maksettavaksi, ja kuntien kuituosakkeet lähes ovat arvottomia. Oisko kuitenkin pitänyt jotain mainita talousarviossakin?

Uutispaukku Karstulasta! Valokuitutakaukset olivat laitonta tukea. Hallinto-oikeus kumosi Karstulan kunnanhallituksen rahanpumppauksen KSSV:n maakaapeloinnille. Sijoitukset katsottiin laittomaksi avustukseksi. Suuret kiitokset Annalle ja Leeville. Voimia ja jaksamista.

Keskisuomalainen kertoo Vaaherkumpu kirjoittaa.

KEPUN vaalisensuuri iski

Eija Ruoho Suur-Keuruu 22.2.2019

Hämeenlinnan hallinto-oikeus on kumonnut Multian kunnan päätöksiä, jotka liittyvät kunnan rooliin Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n rahoitusasioissa.

Kunnallisvalitukset päätöksistä on tehnyt Pasi Koppinen, jonka mielestä päätöksissä on kyse kielletyn valtiontuen myöntämisessä. Hallinto-oikeus on puntaroinut, ovatko rahoitusjärjestelyt olleet Euroopan Unionin valtiontukisääntöjen mukaisia.

Ensimmäinen valitus koski Multian kunnanhallituksen päätöksiä 13. joulukuuta 2016 sekä 9. helmikuuta 2017. Kunnanhallitus oli 13.12. nimennyt Seppo Lampisen kunnan edustajaksi Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n osakkeenomistajien kokoukseen. Hänet oli valtuutettu osallistumaan yksimielisen päätöksen tekemiseen Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:lle annetun pääomalainan muuttamisesta sijoitukseksi yhtiön vapaaseen omaan pääomaan.
Koppinen vaati ensin oikaisuvaatimuksessa kunnanhallituksen päätöksen kumoamista, mutta kunnanhallitus hylkäsi oikaisuvaatimuksen. Koppinen valitti hallinto-oikeuteen.

Hallinto-oikeus päätti tutkia valituksen ja päätyi kumoamaan Multian kunnanhallituksen päätökset. Lisäksi hallinto-oikeus velvoittaa Multian kunnan maksamaan Koppisen oikeudenkäyntikuluja 300 euroa.
Toinen valitus koski Multian kunnanvaltuuston päätöstä 30. toukokuuta 2017. Tuolloin Multian kunnanvaltuusto päätti, että kunta osallistuu Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n osakeantiin merkitsemällä 21 147 kappaletta yhtiön uusia osakkeita yhteensä 552 994 euron hintaan. Koppisen mukaan tässäkin on kyse kielletyn valtiontuen myöntämisestä.

Hämeenlinnan hallinto-oikeus antoi asiassa välipäätöksen 4.7.2017 ja kielsi kunnanvaltuuston päätöksen täytäntöönpanon, kunnes asia on ratkaistu. Päätöksessään 19.2.2019 hallinto-oikeus kumoaa kunnanvaltuuston päätöksen ja velvoittaa kunnan korvaamaan Koppisen oikeudenkäyntikuluja 300 euroa.

Kolmas valitus koski Multian kunnanvaltuuston päätöstä 10.4.2018. Kunnanvaltuusto päätti, että Multian kunta osallistuu Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n osakeantiin merkitsemällä 5 075 yhtiön uutta osaketta 132 720 euron merkintähintaan. Valtuusto päätti samalla ottaa samansuuruisen määrärahan talousarvioon merkintähinnan maksamista varten.
Koppinen pitää järjestelyä kielletyn valtiontuen myöntämisenä. Lisäksi hän sanoo valituksessaan, että osakkeiden merkintä ei palvele kuntaa ja kuntalaisia. Osallistuminen riskialttiiseen yritystoimintaan ei kuulu kunnan toimialaan.

Hämeenlinnan hallinto-oikeus kielsi 18.5.2018 antamallaan välipäätöksellä kunnanvaltuuston päätöksen täytäntöönpanon. Nyt hallinto-oikeus kumosi valtuuston päätöksen ja velvoitti Multian kunnan suorittamaan Koppisen oikeudenkäyntikuluja 300 euroa.

On teillä pienet murheet.Mokoma valokuitu.hohhohoh

Ainaki 30 miljoonaa on pelissä! Repikää kunnat siitä sitte!

Ei pahin ole kymmenien miljoonien eurojen tappio, vaan kuntapoliitikkojen suhtautuminen lakeihin. Kittilä on julkisuudessa eniten esillä, mutta kyllä varsinainen pommi on kymmenen kunnan välinpitämättömyys oikeuden päätöksiin. Keski-Suomen ely-keskuksessa on vallalla sama tauti. Tukea pitää syytää jopa vastoin lakeja.

Outoa kun ei noita oikeudenpäätöksiä ole juurikaan lehdissä käsitelty. Haluttaanko olla hiljaa ettei kuntalaiset huomaa miljoonamenetyksiä.

Ei ole näkynyt valokuituverkkojen (holding ja ksvv) puolustelijoita tänä vuonna. Mitä noissa kymmenessä kunnassa mietitään?
Miten möhlityt rahat saataisiin takaisin?
Valokuituyhtiöt pitäisi hakea konkurssiin ja tutkia onko tehty lakien vastaista.

Mikäli on tehty lainvastaisia päätöksiä kunnassa, voi olla että jonkun rintakarvat vielä palaa. Kunnalle tuotettu vahinkoa, joten joku saattaa perätä kunnan rahoja takaisin.

Nimet esiin, jotka ovat tehneet näitä laittomia päätöksiä.

Edukuntaan vaaliehdokkaina Keski-Suomesta on pitkä liuta nykyisiä kunnanvaltuutettuja, istuvia kansanedustajia ja jopa entinen kunnanjohtajakin. Kuntien tekemiä laajakaista päätöksiä on kumottu Hallinto-oikeudessa lähes kaikki, joista on lähetetty valitus. Kaikkiaan 12 kpl on kumottu. Useita myös Karstulasta. Eivät kumoudu pelkästää muotovirheillä, kuten näitä kumottuja päätöksiä on tapana uutisoida, vaan selvillä asioiden virheellisyyksillä. Miten on mahdollista, että näin honosti on käynyt? Missä on tietämys ja ennen kaikkea päätettävien asioiden laintuntemus? Kuntalaiset luottavat päättäjiin entistä vähemmän. Nyt on skarppaamisen aika.

Olipa todella erikoinen Karstulan kunnanhallituksen päätös, jolla aiotaan valittaa eteenpäin Hallinto-oikeuden kumoamista päätöksistä, koskien Kuituverkkoyhtiön kanssa tehtyjä osake-kauppoja. Kun lukee kunnanhallituksen päätöstekstiä, niin siitä ei kukaan saa selvää, että mitä ja mihin oikein papereita ollaan lähettämässä. Tällä päätöksellä ei Korkein hallinto-oikeus ota kyseistä asiaa yhtään mihinkään. Pöytäkirja on esittelijän hyväksymä, ja pöytäkirjan tarkastus ilmeisesti tehty. Päätös on varustettu vieläpä muutoksen hakukiellolla. Jos päätöstekstiä muutellaan jälkikäteen on se pöytäkirjan väärentämistä.

Multia hyväksyy hallinto-oikeuden päätökset eikä valita.
(Ksml-Liimatainen Päivi.)
Multian kunta ei hae muutosta Hämeenlinnan hallinto-oikeuden äskettäisiin päätöksiin, joilla oikeus kumosi kunnan tekemiä, laajakaistaliiketoimintaa harjoittavaan Keski-Suomen Verkkoholding Oy:öön liittyviä ratkaisuja. Kunnanhallitus totesi tiistaina, että oikeuden päätöksen myötä riski verkkoyhtiötä koskevien kunnan myöntämien takausten lankeamisesta kunnan maksettaviksi kasvaa merkittävästi.

Hallitus päätti viedä oikeuden päätökset tiedoksi valtuustolle. Samalla se muistutti, että verkkoyhtiöön kaavaillulla pääomasijoituksella oli tarkoitus osallistua asiakasliittymien rakentamiseen. Ne olisivat parantaneet myös kunnan omalla osuudellaan omistaman yhtiön taloudellista asemaa. "Kunnanvaltuuston päätösten tultua kumotuiksi tilattujen asiakasliittymien rakentamiselle ei ole näköpiirissä rahoitusta", hallitus kirjasi.

Hallinto-oikeus kumosi useita päätöksiä, jotka koskivat muun muassa edustajan nimeämistä Keski-Suomen Verkkoholdingin osakkeenomistajien kokoukseen valtuutuksella osallistua pääomalainajärjestelyihin sekä kunnan osallistumista yhtiön osakeantiin. Rahoja ei ole maksettu, koska hallinto-oikeus jo aiemmin kielsi valitustenalaisten päätösten täytäntöönpanon.

Oikeuden mukaan valtuuston päätökset osakeanneista syntyivät virheellisessä järjestyksessä. Niissä ei oltu selvitetty, sisältääkö yhtiön toiminnan rahoittamiseksi tehty pääomasijoitus EU:n komission hyväksymään tukiohjelmaan kuulumatonta valtiontukea. Jos näin on, tuesta olisi pitänyt ennen täytäntöönpanoa ilmoittaa komissiolle, eikä tällaista ilmoitusta ollut tehty.

Pitää ottaa huomioon että kunta saa verotuloilla rahoittaa lainsäätämiä tehtäviään ja muita itselleen ottamia tehtäviä muttei kuitenkaan verovaroja saa käyttää riskiyritykseen joka toimii markkinoilla.

Jos tämä kuntien yhtiö olisi pysynyt Karstulassa haja-asutusalueella eikä lähtenyt kilpailuille markkinoille niin tilanne olisi silloin ollut jotensakin toinen, mutta nyt on vaikeata alkaa ihmettelemään takausvastuita joihin ei ilmeisesti saa käyttää verovaroja vaikka kunta olisikin sitoutunut takausvastuisiin.

Eikä tässä voi käyttää perusteluina laajakaistahanketta koska se ei koske kilpailuilla markkinoilla toimimista muutakuin siten, että yhtiön on omilla varoilla eikä julkisilla rakennettava tukikelvottomat alueet.

Eikö TukiToivon pitäiosi olla selvillä näistä tukiasioista perinpohjin, vai koskeeko se vain maataloustukia.

Tuli mieleen tuosta että kuntien pitäisi korjata asiavirheenä ne kaikki lainvastaiset laajakaistapäätöksensä. Kunnanhallitukset ei voi seisoa tumput suorina kun tietävät että ovat laittaneen täytäntöön lainvastaisia päätöksiä.

Kuka virheensä tunnustaa, ei ainakaan kunta = viranhaltijat ja luottamushenkilöt!
Ei kannata edes uneksia.
Valpas kuntalainen on ainoa, joka voi tehdä aloitteen asiassa.
Sitä se on se kunnan itsehallinto eli ei tarvitse edes laeista välittää. Ilmankos menee kehnosti!

Edellinen kunnanhallitus toteutti svopitukset ilman valtuuston hyväksyntää, tais Koskela asiasta tehdä jopa oikaisuvaateen, jota ei noteerattu. Nyt on kasassa siis vastuulliset tuottamuksellisesta virkavirheestä ja Karstulan miljoonien maksajat tiedossa.

Tämä on kyllä täysin uskomatonta kun MOT:n ohjelmasta selvisi että liittymä on maksanut Multialla jotain 45 000€ keskimäärin. Tuo on melkein kokonaan julkisella rahalla kustannettu tai se on vieläkin jotenkin maksamatta. Kuntien rahoilla kustannettu tai tullaan kustantamaan. Miten siihen enää mitään "Viestintäviraston lupaamia" rahoja tulisi kun laajakaistalain liittymän myyntihinnalta edellytetään kohtuullisuutta ja sitä ettei Valtion varoja kuluteta turhaan.

Kuntien päättäjät on olleet ihan tuuliajolla ja rakentaneet tuulenpesää. Olisivat nostaneet hoitopaikkojen tasoa ennemmin kuin rakentaneet veroeuroilla tuulenpesää.

Onkohan Karstulassa korruptiota niin kuin väitetään?
Paljastuksia....

Noita taustoja kannattaa penkoa. Miksi laskutetaan kaivuumetreistä ylihintaa? Rahaa kun seuraa niin tarkoituskin voi paljastua. Pelkkä ahneus ei kaikkea selitä. Omaan taskuun, puolueelle ja muuhunkin siä varmaan on yritetty.

Selvennykseksi vielä että tässä laajakaistahankkeessa Karstulassa kunnan osuus oli 22% tukikelpoisista kustannuksista ja julkisen rahan osuus yhteensä oli ja on vieläkin 66% tukikelpoisista kustannuksista. Tämän järjestelyn Suomen valtio on sopinut Komission kanssa.

44% julkista rahaa tuli EU:lta Elyn kautta ja MAVI maksoi sen.

Karstulan kunta on kuitenkin päättänyt myöntää ja myöntänyt yli 100% julkista tukea tähän hankkeeseen ja sen päälle on tullut vielä Elyn päättämät tuet maksimaalisesti.

Samansuuntainen julkisen rahan määrä on kaikkien omistajakuntien kohdalla paitsi että Viestintävirasto ei maksanut laajakaistatukea päinvastoin kuin Ely koska julkisen rahan määrä oli jo räikeästi ylittynyt muutenkin tukikelpoisista kustannuksissa. Kunnat ovat takauksina ja suorina tukina siis käyttäneet varojaan jotka ovat valtion varoja lähes 100% kokonaiskustannuksista oman alueensa kuituihin puhumatta ollenkaan tukikelpoisista kustannuksista jotka ovat kokonaiskustannuksia pienempiä.

Sitten kuntien kautta lausutaan ettei Viestintävirasto anna lupaamiaan varoja tähän hankkeeseen, mutta kuntien avokätisyyden vuoksi näihin hankkeisiin ei enää mahdu julkista rahaa. Kunnat ovat antaneet hankkeisiin sen määrän rahaa jo mikä olisi tullut vielä Viestintäviraston kautta. Kun kunnat nyt tähän mennessä ovat antaneet reippaasti yli sallitun määrän tukea, pitää ylimääräisiin tukiin saada Komission suostumus koska sitä ei ole vielä neuvoteltu.

On se niin iso firma, ettei se voi nurin mennä, mutta niin vaan kaluttiin sisältä ontoksi jotta saatiin pikkufirmoja elätettäväksi.
Lopulta niin heikossa hapessa, että piti mennä kunnalta pyytämään apua.
Tämä tapahtui siis Karstulassa.

Pihtipudas ja Karstula aikovat valittaa Korkeimpaan hallinto-oikeuteen laajakaistapäätöksistä. Laitoin alle Hämeenlinnan Hallinto-oikeuden päätöksestä kohdan,joka todistaa ettei Pihtiputaan ja Karstulan jatkovalituksella ole mitään mahdollisuutta menestyä. Pihtipudas ja Karstula saivat kuntien antaman tuen lisäksi alla todettua Ely-keskuksen tukea, jota ei ole laissa hyväksytty. Jatkovalitukset tulevat kaatumaan sata prosenttisesti. Kulut maksaa kunta. Kunnanjohtajat tietävät asian aivan varmasti. Luottamusmiehiä viedään kuin litran mittaa.

Komissio on päätöksellään 7.9.2012 K(2010) 6182 final hyväksynyt sisämarkkinoille soveltuviksi sille ilmoitetut muutokset edellä mainittuun tukiohjelmaan. Ilmoitetut ovat koskeneet muun ohessa hankekohtaisen tuen kumulatiivisen enimmäisintensiteetin korottamista 66 prosentista 90 prosenttiin ja lisärahoitusvälineitä, joita ovat pääomalainat, vaihtovelkakirjalainat, lainajärjestelysopimukset, pääoman ehtoinen rahoitus, matalakorkoiset lainat ja lainantakaukset, joiden arvo voi olla jopa 100 prosenttia lainan määrästä, sekä muut alkuperäiseen toimenpiteeseen kuulumattomat suorat avustukset. Komission päätöksen mukaan Suomen viranomaiset ovat ilmoittaneet edellä mainitut toimenpiteet 27.1. 2012 päivätyllä kirjeellä ja antaneet niistä komission pyynnöstä lisätietoja 19.4. ja 9.7.2012 saapuneilla kirjeillä. Ensiksi mainitussa kirjeessä on todettu , että ilmoitetut muutokset eivät koske elinkeino,-liikenne- ja ympäristökeskusten Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta myöntämiä tukia.

Eikö Korkeimpaan oikeuteen haeta valituslupaa? Automaattisesti ei valitusta oteta käsitelyyn?

Jälki Karstulassa tulee olemaan rumaa. Kuinkahan moni kuntalainen ymmärtää mitä se voi pahimmillaan tarkoittaa? Veroäyrille, palveluille, velkataakalle, itsenäisyydelle.... on kyllä hurja tilanne kunnassa.

Kumpikin kunta aikoo tuoda asian tiedoksi valtuustolle. Kun virkavastuulla oleva kunnanjohtaja tai -hallitus tuo ylintä valtaa käyttävälle valtuustolle asioita tiedoksi on selvityksien oltava tarkasti perusteltu että miksi näin tehdään. Selvityksestä ei saa tarkoituksellisesti jättää mitään olennaista mainitsematta. Hallinto-oikeus on tutkinut todella tarkasti annetun kumoavan päätöksen. Jos viranhaltija antaa väärää tietoa tai jättää olennaista pois, syyllistytään tuottamuksellisen virkavirheeseen.

Jos valtuusto katsoo hallituksen tiedoksi tulevan asian puutteellisesti valmistelluksi tai asiassa ei ole mitään järkeä, voi myös tiedoksisaannin lähettää uuteen valmisteluun. Pihtiputaalla oli hallituslistalla selvitelty mitä valtuustolle ei kuulu. Valtuusto voi ottaa halutessaan minkä tahansa asian käsiteltäväksi, jos se katsoo asian tärkeäksi.

On ihmeellistä että kunta haluaa välttämättä ostaa kannattomia valokuituyhtiön osakkeita lähemmäs 800 000 eurolla jatkovalittamalla Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Onko Karstulalla todellakin ylimääräistä rahaa maksaa kannattamattoman yhtiön osakkeista? Kuntalaisten valitus olisi säästänyt kunnan vastuita lähemmäs miljoonan. Mikä on tämän takana, Oisko todellakin korruptio näin vahvasti mukana?

Mahtaako syy olla se, että yhtiön kaaduttua se käy kalliimmaksi, kuin 800 000€ sijoitus nyt? Kyllä kakki on housussa.

Jo karvalakkimiehetkin ymmärsi ja varoitti ns. "viisaita" tästäkin mokasta päättäjiä mutta eihän tavallista tallaajaa kuunnella koska eihän tämä voi olla oikeassa koska me päättäjät olemme viisaampia.
Pöytäkirjat esille ja tutkimaan ketkä viisaat olivat päätöksen takana.
Nyt on päättäjien aika latoa miljoonat pöytään tekemistään virkavirheistä, mars mars.

Kuka muistaa mille kylille ensimmäisenä vedettiin kuidut ? Se voi avata vastuunkantajia. Olisi myös mielenkiintoista tietää mitä liittymät maksoivat kunnalle, verkkoyhtiölle ja tilaajille ? Onko tietoa tai hyviä arvauksia ?

Pohjoisen Keski-Suomen Verkkopalvelut Oy rakensi 1999 kuituyhteydet yhdeksän kunnantalon välille. Yhtiö laajensi 2006 verkon pohjoisen Keski-Suomen 53 kylään. Verkkoa ei kuitenkaan otettu kylien osalta käyttöön. Rahoitukseen saatiin tukea EU:lta, kunnilta ja TeliaSonera Oyj:ltä. Laajakaista oraville -televisioohjelma kertoo kuinka kuitujen päät törröttävät nuorisoseurantalojen ja kylätalojen ym pihoilla.

Laajakaista kaikille -laki 2009 antoi perustan haja-asutusalueen laajakaistarakentamiselle. Se esti kuitenkin tuen saannin, jos hankkeeseen oli aiemmin jo myönnetty tukea. Siis PKSV:n verkko piilotettiin.

Kehään astui Verkko-osuuskunta Kuistakaista 2011 Keski-Suomen liiton tuella. VOKK joutui yrityssaneeraukseen. Osuuskunnalla ei ollut lainkaan omaa rahaa vaadittuun 33 prosentin omarahoitusosuuteen.

Maakuntaliiton johdolla selviteltiin jatkoa ja syntyi 2014 Keski-Suomen Verkkoholding Oy ja Keski-Suomen Valokuituverkot Oy. Tuo kaksikko on tahkonnut nyt siis kymmenelle kunnalle yli 30 miljoonan velat ja vastuut.

Luin Karstulaa koskevan hallinto-oikeuden päätöksen ja siinähän asia on ratkaistu siten ja josta on helppo päätellä että aikoinaan kunnan yhtiön toimintaan lähtiessä tehty Svop -sijoitus Verkkoholding - yhtiöön on lainvastaisesti toteutettu, koska pääomasijoitus ei ollut silloin tukiehtoihin kuuluva rahoitusjärjestely.

Toinen selväksi tuleva asia päätöksessä on se, että kun tuki kohdistuu holding yhtiöön joka osallistuu tytäryhtiönsä hallinnointiin määräysvaltansa nojalla ja osallistuu tätä kautta tytäryhtiönsä taloudelliseen toimintaan, ei ole tarpeen erikseen katsoa kohdistuuko tuki tytäryhtiöön.

Tässä on siis tilanne se että kaikki kunnan holding yhtiölle myöntämä tuki kohdistuu siis myös Valokuituverkot yhtiöön jolle Ely myönsi tuet. Samaa tukipolitiikkaa täsmensi myös kho:n päätös viime vuonna.

Sama on muissakin kunnissa tässä tapauksessa, että kuntien myöntämä tuki kohdistuu siihen tytäryhtiöön jonka pitäisi saada laajakaistatuet mutta johon sitä ei voi enää antaa, koska tuen määärä on jo ylittynyt, vaikka kunnat on mielestään viisaasti antaneet tuen emoyhtiölle eikä tytäryhtiölle. Todellisuudessa ja käytännössäkin tuki on mennyt tytäryhtiölle joten hallinto-oikeus on oikein tuominnut.

Edellä oleva kirjoitus pitää viedä niille kunnanjohtajille , jotka ovat viemässä Korkeimpaan Hallinto-oikeuteen jatkovalitusta. Siinä todetaan aivan suomenkielellä mitä on tehty väärin. Yksikään tuomari ei asioita muuksi muuta. Päätökset on olleet laittomia ja nyt yritetään kuntalaisia sumuttaa jollakin päättömällä valituksella. Virkamiehet ovat nyt todella oudolla tiellä, josta ei ole paluuta. He ilmeisesti luulevat, että joku suojelusenkeli auttaa, mutta se kannattaa muistaa että Suomessakin on vielä lainnoudattajia.

Mitenkähän tämä saataisiin jonkun virkamiehen virkavirheeksi, niin poliitikkojen vastuunkanto saataisiin kumottua.

Poliittinen vastuu = yhtä tyhjän kanssa; pelkkä hokema. Poliitikot ovat virkamiesten kanssa samalla viivalla, jos on tullut lakia rikottua.

Muistelen tässä että poliitikot puhuivat miljoonabisneksistä tämän yhtiön avulla ja näillä rahoitusjärjestelyillä.

Bisneksestä jäi yksi tärkeä tekijä huomaamatta: liittyjien todellinen määrä! Toiveajatteluun tämän lisäksi kuului tukien yli 100%n saanti. Ei huomattu ajatella että lakiakin pitää noudattaa. Jotenkin vain on totuttu siihen että kun valtuusto päättää niin kaikki on oikein.

Pahin virhe oli todella tuo liittyjien määrän yliarviointi. Kuka nyt kuitua tarvii kun mopiili pelaa!

Toiveajattelu tukien yli 100%:n toteutui kun kunnat tukivat typeryyttään tuota yhtiötä julkisella tuella yli 100%. Ja nyt kunnat eivät mahda mitään kuten toimitusjohtaja lehdessä totesi suunnilleen näin "Se on kuntien ja pankin välinen asia" tarkoittaen toimittajalle ehkä sitä jos takaukset menee maksuun.
Tuossa lausahduksessa näkyy totuus miten bisneksiä hoidetaan.

Multian kohdalla takausta on liikaa vaikka takaussitoumus kuulema koskee vain haja-asutusaluetta, muualla takaukset koskee koko kunnan aluetta. Kunnilla on ollut vuodesta 2013 lähtien aikaa selvitellä EU lainsäädäntöä ja valtion avustuslakia kun tätä laajakaistaa alkoivat työstää, mutta ei ja ei - sitä ei ole viitsitty tehdä.

Tuossa lausahduksessa näkyy siis totuus miten bisneksiä hoidetaan koska eihän tämä kuntien toiminta kuntoimitusjohtajan vika ole.

TakausriskitErityisesti Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n takaukset 4 303 065 € ja epävarmuudet sen tulevaisuudesta. Yhtiön taloustilanne heikkenemässä edelleen hallinto-oikeuden ku-mottua kuntien osakemerkintäpäätöksiä.Parhaillaan odotetaan TEM:n päätöstä Demi-nimistuesta, joka on luvattu 22.3.2019 mennessä. Mikäli tukea ei myönnetä, helmikuun Kuntarahoituksen lyhennys-ja korkolasku tulee takaajille maksettavaksi. Karstulan osalta takaus koskee helmikuun maksierän korko-osuutta.
Oikeudenkäynnit-Hämeenlinnan hallinto-oikeudessa on käsittelyssä Karstulan kunnanvaltuuston päätöksestä 29.5.2017 § 20 sekä 14.5.2018 § 12 tehdyt päätökset. Molemmat koskevat päätöstäosallistua Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n maksulliseen osakeantiin. Hallinto-oikeus on päätöksillään 19.2.2019 (päätösnumero 19/0173/2 ja 19/0179/2) kumonnut molemmat kunnanvaltuuston päätökset.

Pihtiputaan kunnanvaltuustossa joku valtuutettu mainitsee julkisessa puheessaan että Keski-Suomen Valokuituverkot on joutunut kiusanteon kohteeksi ja valittajat on estäneet yhtiötä kehittymästä. Huhhuh ja Hehheh. Kunnat on kiusanneet asukkaita tekemällä vartavasten lainvastaisia päätöksiä jotta saisivat työnnettyä verovaroja kyseiseen yhtiöön. Näyttää äkkiseltään ainakin siltä ulospäin koska eihän lain noudattaminen kovin vaikeaa voi olla. Siis itse aiheuttaneet sen ettei yhteiskunnalta tule enää tukea yhtiöön ja sitten syytetään siitä asiasta henkilöitä jotka uskovat vielä oikeuteen ja sääntöihin ja yrittävät valituksilla ohjata toimintaa kaikkien hyväksymälle oikealle tielle. Eihän kenenkään ehdoin tavoin pidä vääryyden tielle mennä.

Ärsyttää tuommoinen tietämättömyys ja omahyväisyyden sokeus todella. Tämä lainvastaisia rahoituspäätöksiä sisältävä toiminta on todella saatettava poliisin tutkintaa ja äkkiä ettei se jatku liian pitkälle ja yhä useampi joudu turmion karuille teille.

Valokuituyhtiöllä vaikeuksia , kuka maksaa ? Tämä oli alkuperäinen kysymys.
Kuntalainen tietenkin maksaa! Siis YMMÄRTÄMÄTÖN, NENÄSTÄ VEDETTÄVÄ KUNTALAINEN!
Ja miksi maksaa? No tietenkin siksi, että muutama tukia kalasteleva ja laeista piittaamaton kykenee höynäyttämään kunnan päättäjät.
Onneksi joissakin kunnissa on omilla aivoillaan ajattelevia ja rohkeita valtuutettuja!

Täh....vaaditaan Karstulassa järkeä? Täällä missä pysäköidään keskelle ajoväylää, kevyenliikenteenväylille jne. Hah...vielä pitäisi järkeä löytää.

Karstulassahan on hyvin yksinkertaisia syrjäkylien tukijusseja, joilla ei ole mitään käsitystä laista, vaan oma hyvä on etualalla. Ajavat vaikka laittomuuksia, jos siitä hyötyvät.

Saipa tukijussit viimevuona taas noin 20000000000 euroa ( 2 miljardia) sosiaaliapuja yhteiskunnalata, olisko tuossakaan vielä kaikkikaan mahdolliset tuet.

Näitä tukijusseja sitten on päättämässä yhteisistä asioista, kun eivät pysty edes itse elämään ilman tukia

Yhden puolueen valta kannustaa oman voiton tavoitteluun, tukien kalasteluun, epärehellisyyteen, lakien huomioimatta jättämiseen ja ylimielisyyteen.

Lainaus: Keskisuomalainen 27.03.2019 20:25

Konneveden kunta on kriisikunnan rajoilla

Konneveden kunnan tilinpäätöksen luvut ovat kriisikuntamaisia. Tilinpäätös on 1,4 miljoonaa euroa alijäämäinen ja konsernin alijäämä lähes 1,6 miljoonaa euroa. Konsernilla lainaa on runsaat 25 miljoonaa euroa ja kunnalla 19,7 miljoonaa euroa. Kunnan lainaa on 7 993 euroa ja konserni lainaa 9 415 euroa asukasta kohden.

Näinhän se menee. Taloustaakka vain kasvaa laajakaistapelin kanssa.

Karstulan päättäjäjienkin on laitettava mietintämyssy syvälle päähän mietitäessä mitenkä tästä MOKASTA selvitään ja kuka kantaa virheestä vastuun.Kyse on isoista summista Karstulan kukkarossa.

Vastuulliset selvitettävä. Konserniohjaus, hallitusjäsenet, virkamiesohjaus ja valmistelu, konsultit ja ennen kaikkea operatiivinen johto. Ulkopuolinen erityistilin- ja toiminnantarkastus järjestettävä.

Karstulan kepulaisten pitää kantaa vastuu tekemistään virheistä ja taloudellisista vahingoista jotka aiheutuu kunnalle.
Laittalaa asiat vireille seuraavaan kokoukseen.

Ei tämä kunta oikein valoisalta näytä tulevaisuutta ajatellen. Uuden asunnon hankkiminen rajan toiselta puolelta lienee olla ainoa järkevä ratkaisu. Ei ihan heti tekisi mieli olla maksamassa näin idioottimaisia päätöksiä.

Eikö löydy vastuunkantajaa Karstulan kepulaisista?

Ei löydy ei, kuidulla ajavat kunnan valtion holhoukseen ja sotkevat vielä järvetkin.

Laajakaistakuntien ahdinko syvenee
Mielipidekirjoitus 05.04.2019 03:00

”Kannonkosken tulos himpun verran miinuksella”, ”Konneveden kunta on kriisikunnan rajoilla”, ”Kyyjärvi täyttää nyt kriisikunnan kriteerit”, ”Pihtiputaan kunnan talous repsahti” ja ”Talous romahti Uuraisilla”. Nämä ovat poimintoja viime päivien uutisotsikoista.

Karstulan tilinpäätöksessä 2018 todetaan: ”Erityisesti Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n takaukset 4 303 065 euroa ja epävarmuudet sen tulevaisuudesta...” Multian tilinpäätöksessä 2018 todetaan: ”Omistajakuntien takausvastuut ovat yhteensä vajaat 30 milj. euroa. Riskinä on, että takausvastuut lankeavat kunnille, jollei yhtiön rahoitusta saada kuntoon.”

Huoli kuntien kyvyistä selviytyä ydintehtävistään antaa syyn pohtia kuntien hallinnollisia, oikeudellisia ja taloudellisia ongelmia laajakaistarakentamisessa.

Oikeusistuimet, korkein hallinto-oikeus mukaan lukien, ovat kumonneet kuntien laajakaistapäätöksiä toistakymmentä kappaletta. Viestintävirasto (Liikenne- ja viestintävirasto Traficom 1.1.2019 alkaen) on hylännyt osakaskuntien tukihakemuksia.
Keski-Suomen Verkkoholding Oy/Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n kymmenen osakaskuntaa (Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Konnevesi, Kyyjärvi, Luhanka, Multia, Petäjävesi, Pihtipudas ja Toivakka) ovat vakavissa ongelmissa. Uurainen tehtyään Verkko-osuuskunta Kuuskaistan kanssa onnettoman sopimuksen, on myös ongelmissa.

Tässä ei pitäisi olla uutta eikä yllättävää, sillä kuntien luottamuselimissä, lehtien palstoilla ja muissakin tiedotusvälineissä hanketta on käsitelty kriittisesti vuodesta 2011 alkaen.
On aihetta tutkia, onko Keski-Suomen alueen laajakaistaverkkojen rakentamisessa toimittu lainvastaisesti, annettu väärää tietoa kuntien päätöksentekijöille, jätetty huomioimatta tai tarkastamatta päätöksenteossa virkavelvollisuuteen kuuluvia huolellisuuteen velvoittavia seikkoja, jatkettu kriisiyhtiöiden toimia lisäämällä vastuita sekä haettu ja saatu valtion ja EU-tukia väärin perustein.

Tutkinnan tulisi koskea laajakaistakuituverkkojen rakentamista, niihin osallistuneiden kuntien päätöksiä takauksien ja suoran rahoituksen muodossa, hankkeeseen myönnettyjä valtion ja EU-tukia, rakentamiseen liittyviä kriisiyhtiöitä ja virkavastuulla toimivien päätöksentekoja, sekä kriisiyhtiöiden kirjanpitoja ja tilintarkastuksia.

Hannu Luotola
Saarijärvi

https://www.ksml.fi/mielipide/mielipidekirjoitus/Laajakaistakuntien-ahdinko-syvenee/1352049

Karstulan tilinpäätöksessä 2018 todetaan: ”Erityisesti Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n takaukset 4 303 065 euroa ja epävarmuudet sen tulevaisuudesta...”

Nyt Karstulan kepupäättäjiltä pääsee paskat housuiun.

Näinhän siinä käy, kun päättämässä on kouluja käimättömiä tukijusseja ja mehtäteknikoita. Taloudesta laista ei ymmärretä tuon taivaallista. Järvet sotketaan , luonto saastutetaan cruisailulla ja pohjavesiäkin yritetään saastuttaa crossailulla.

Tilanne on kriittinen. Viestit poistetaan. Keskisuomalaisen 6.4.2019 kirjoitusta Valukuituyhtiö-kuntien takausten lankeamisesta maksuun ei suvaita laittaa tälle saitille. Tämän vuoden maksut ovat noin 550 000€. Karstula mukana maksuineen.

Lainaus:
06.04.2019 07:00 Keskisuomalainen
Keski-Suomen laajakaistasotkussa uusi käänne – valokuituyhtiön 130 000 euron lainaerä kuntien maksettavaksi Valokuituverkkojen rakentamiseen käytetyt velat ovat vaarassa langeta Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n omistajakuntien vastuulle.
Maarit Vaaherkumpu
Kymmenen kunnan omistama Keski-Suomen Verkkoholding (KSVH) Oy ei ole pystynyt maksamaan tämän vuoden ensimmäistä lainanhoitoeräänsä Kuntarahoituksen myöntämästä lainasta. Kuntarahoitus on jo jyvittänyt erän omistajakunnille, joilla on yhteensä 29 miljoonan euron takausvastuut yhtiön lainoista.
Laskut lainanhoitoerästä voidaan laittaa kunnissa maksuun jo aiempien takauspäätösten perusteella ilman erillistä päätöksentekoa.
KSVH omistaa Keski-Suomen Valokuituverkot (KSVV) Oy:n joka on rakentanut nopeiden tietoliikenneyhteyksien valokuituverkkoja pääasiassa omistajakuntiinsa. KSVH on rahoittanut KSVV:n toimintaa sijoituksilla ja lainoilla.
Kuntien takaamia lainoja on ollut tarkoitus hoitaa KSVV:n tuloilla, mutta tulot eivät nykytasolla riitä tähän. Jos lainat kaatuvat kokonaan omistajien niskaan, se toisi vaikeuksia erityisesti heikoimmassa taloustilanteessa oleville kunnille.
KSVV:n toimitusjohtajan Janne Paunosen mukaan kuntien nyt maksettavaksi päätynyt lainanhoitoerä oli 130 000 euroa. Kunnille siitä jaetut osuudet vaihtelevat sen mukaan, kuinka suuret kuntien takaukset ovat ja maksetaanko lainoista tässä vaiheessa pelkkiä korkoja vai myös lainanlyhennystä.
Lainanhoitomaksuja kertyy tänä vuonna Paunosen mukaan 545 000 euroa. KSVH ei Paunosen mukaan pysty hoitamaan tämän vuoden muitakaan lainanhoitoeriä, ellei se saa Viestintävirastolta hakemiaan tukirahoja tai muuta ulkopuolista rahoitusta.
– KSVV:lle on kertymässä tänä vuonna käyttökatetta 300 000 euroa, mutta se on jo korvamerkitty viime vuoden valokuiturakentamisen maksuihin, Paunonen kertoo.
KSVV on odottanut saavansa Viestintävirastolta 4,6 miljoonaa euroa valtakunnallisen Laajakaista kaikille -hankkeen tukia kuuteen kuntaan jo rakennetuista verkoistaan. Yhtiö on aiemmin saanut valokuiturakentamiseen ely-keskuksen kautta EU-tukia 3,2 miljoonaa euroa.
Viestintävirasto on tehnyt osasta tukihakemuksia jo kielteiset päätökset muun muassa sillä perustella, että hankkeissa on käytetty liikaa julkista tukea. Valitusprosesseja näistä päätöksistä on yhä kesken.
Viime vuonna KSVH muutti yhtiöiden välisiä rahoitusjärjestelyjä toivoen, että vielä keskeneräiset tukipäätökset kääntyisivät myönteisiksi. Toive ei toteutune, sillä tällä viikolla Viestintävirasto antoi kaksi kielteistä tukipäätösluonnosta. Yhtiö valmistelee nyt niistä lausuntoja.
Verkkoyhtiöiden omistajakunnat ovat Konnevesi, Kannonkoski, Toivakka, Kyyjärvi, Karstula, Multia, Luhanka, Pihtipudas, Kivijärvi ja Petäjävesi. Yhtiöt perustettiin vuonna 2014 jatkamaan laajakaistahankkeita, jotka olivat jääneet Verkko-osuuskunta Kuuskaistalta kesken.
Takausten lisäksi kunnat ovat antaneet yhtiöön pääomia.

Kehitysyhtiön kunnalle tulouttamista rahoista voidaan ottaa näihin maksuihin. Onhan kehitysyhtiö ollut ajamassakin valokuituun hirttäytymistä.

Siinä sitä kehitystä! Noi kuntien kehitysyhtiöt on yhtä humpuukia...

Ennustan että AP:lle ja kumppaneille koittaa kusinen tulevaisuus, jos Karstulassa aikoo oleskella, mutta tietenkin muuttaa uuteen kuntaa uusine juonineen.

Karstulan takaamat Valokuituyhtiön lainat tulevat maksuun veronmaksajiemme piikkiin. Arviot liikkuvat Keskisuomalaisen mukaan kymmenistä vuosista jopa kertarysähdykseen. Siinä tapauksessa, lainat siirtyisivät kuntien taseisiin jo tänä vuonna. Kuitulainoja käsiteltäisiin muiden velkojen tapaan kunnan lainakantana.

Valokuidun tilanneita odottavat kohonneet maksut. Niin ja jos liittyimiä on maksettu eikä kuitua ole vielä nurkalla?

No niin te sopimuksen allekirjoiianeet alkakaapa kaivamaan kukkaroa olisiko siellä muutama miljoona laskujen maksuun.
Jos sattuu niin ikävästi ettei kukkarossa ole niitä miljoonia niin sitten kannattaa laittaa asunto pikaisesti myyntiin.

Kiitävän hetken huuma- hyytävä lasku

Olihan se kunnanjohtaja Eino Nissinen joka junttasi ja juoni laajakiastayhtiöt Karstulaan

Eiköhän kuituhommat alkaneet Hiltusen ollessa lähes diktaattorina kunnassa

Riittääkö Hiltusen täpäkät korvaamaan vahingit, no ainakin osittain.

Hiltunen muuttaa pois Karstulasta lähiaikoina?

Tälläinen juttu oli Suurkeuruun nettilehdessä 7.4.2019

> Eija Ruoho Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n takausvastuita on langennut omistajakunnille. Yhtiö ei ole kyennyt maksamaan 130 000 euron lainanhoitoerää Kuntarahoitukselle, joka on sitten jakanut erän omistajakuntien maksettavaksi. Multia yhtenä kymmenestä omistajakunnasta on saanut kymppitonnin laskun. Maksut on jyvitetty kunnille sen mukaan, miten suuret takausvastuut kunnilla on. – Lainanlyhennys ja korot helmikuun maksuerän osalta ovat tosiaan langenneet kunnille. Multian osalta tämä oli noin 10 600 euroa. Vuoden 2019 osuus kokonaisuudessaan on noin 46 000 euroa, vahvistaa Multian kunnanjohtaja Noora Pajari. Kunnilla on yhteensä 29 miljoonan euron takausvastuut Keski-Suomen Verkkoholdingin lainoista. Keski-Suomen Verkkoholding omistaa ja rahoittaa Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:tä, joka on rakentanut valokuituverkkoja kuntiin. MAINOS, JUTTU JATKUU ALLA – Multialla takausvastuita on yhteensä 1,9 miljoonaa, mutta yhtiö on lyhentänyt lainaa, joten takausvastuu on tällä hetkellä noin 1,7 miljoonaa. Mikäli takausvastuut lankeavat kokonaisuudessaan kunnille, tarkoittaa se yksinkertaisesti sitä, että Multian kunta maksaa tuon 1,7 miljoonan lainan kokonaan. Lyhennys on tänä vuonna 46 000 euroa, osuus kasvaa hieman vuosittain korkojen noustessa, sanoo Pajari. Viestintävirasto on toistuvasti evännyt Keski-Suomen Verkkoholdingin hakemia laajakaistarakentamisen tukia. Ilman tukia yhtiö ei suoriudu veloistaan. – Saamattoman tuen määrä on noin 4,6 miljoonaa. Tämän takia yhtiön velat saattavat kaatua kokonaisuudessaan kunnille, mikä on tietenkin iso haaste. Multian osalta se tarkoittaa sitä, että meidän pitää jostakin kaivaa varat lainan lyhentämiseksi, pohtii Pajari. – Voidaanko jotakin tehdä tilanteen pelastamiseksi? Jostakin pitäisi löytyä rahoitusta yhtiön tilanteen tasapainottamiseksi. Valtio on jättänyt yhtiön ja sitä kautta kunnat erittäin suureen pulaan. Eri vaihtoehtoja tilanteen pelastamiseksi on etsitty jo pitkään. Esimerkiksi ulkoinen sijoittaja voisi olla yksi ratkaisu, sanoo Pajari.

> Monimutkainen vyyhti poikinut tutkintapyynnön Laajakaistarakentamiseen liittyy useita valitusprosesseja, ja laajakaistarakentamisesta on myös tehty maaliskuussa tutkintapyyntö. Tutkintapyynnössä 19.3.2019 keskusrikospoliisille, valtakunnansyyttäjävirastolle, ja eduskunnan oikeusasiamiehelle pyydetään tutkimaan, onko Keski-Suomen alueen laajakaistaverkkojen rakentamisessa toimittu lainvastaisesti, annettu väärää tietoa kuntien päätöksentekijöille, jätetty huomioimatta tai tarkastamatta päätöksenteossa virkavelvollisuuteen kuuluvia huolellisuuteen velvoittavia seikkoja, jatkettu kriisiyhtiöiden toimia lisäämällä vastuita sekä haettu ja saatu valtion ja EU-tukia väärin perustein. Tutkintapyyntö koskee laajakaistakuituverkkojen rakentamista, niihin osallistuneiden kuntien päätöksiä takauksien ja suoran rahoituksen muodossa, hankkeeseen myönnettyjä valtion ja EU-tukia, rakentamiseen liittyviä kriisiyhtiöitä ja virkavastuulla toimivien päätöksentekoja, sekä kriisiyhtiöiden kirjanpitoja ja tilintarkastuksia. Tutkintapyynnön on allekirjoittanut kahdeksan kuntalaista eri puolilta Keski-Suomea: Jyväskylästä, Karstulasta, Pihtiputaalta, Kyyjärveltä, Multialta, Saarijärveltä ja Viitasaarelta. Keski-Suomen Verkkoholdingin omistajakuntia ovat Konnevesi, Kannonkoski, Toivakka, Kyyjärvi, Karstula, Multia, Luhanka, Pihtipudas, Kivijärvi ja Petäjävesi.

Olipa outo pääkirjoitus Keskisuomalaisessa tänään. Siinä selvästi vääristellään asiaa. Kyllä maar lakeja pitää noudattaa, kuntienkin. Eikä tuo tukipussi ole pohjaton kun yli sadan prosentin mennään eikä kuitu mene tilaajalle.

Keskustan lehti kaunistelee keskustalaisten tyrimisiä, niin se aina on mennyt.

Eikö tätäkin asiaa saada Areenan piikkiin.

Kerraankin saa jotain vastinetta maksetuille veroille. Valokuitu on POP!

Myyn valokuituliittymäni halavalla 30 000 euroa.

Luojalle kiitos kun en ottanut kaapelia ollenkaan, hienosti pelittää tämä nykyinenkin ja himpan edullisemminkin.

Ois kannattanu ottaani olis tullu halvemmaksi per liittymä.

Kun noita tukia ei saa kaikkeen,harmi.

Lainaus:
Mielipidekirjoitus 15.04.2019 03:00 Keskisuomalainen
Laajakaistasotkuissa valtio on väärä syyllinen
Pääkirjoituksessaan 10.4. Keskisuomalainen sortuu halpaan populismiin syyttäessään valtion ajavan digitalisoituvia kuntia kriisiin.
Suomessa valtaa käytetään eduskunnan säätämien lakien ja tätä nykyä myös Euroopan unionin säädösten puitteissa.
Viranomaisen tulee toimia lakien mukaan. Näin on Traficomkin (aikaisemmin Viestintävirasto) toiminut laajakaistahankkeessa. Tämän ovat oikeusistuimet (Korkein hallinto-oikeus, Hämeenlinnan hallinto-oikeus) useaan otteeseen todenneet.
Vastoin lakia on siis toimittu sekä kunnissa että valokuituyhtiössä.
Tästä ei pidä valtiota syyttää. Kunnissa on peiliin katsomisen paikka.
Kuntien itsehallinnollinen asema on turvattu perustuslaissa, joskin sitä on jouduttu Kittilän tapauksen johdosta jossain määrin suitsimaan.
Kuntien tehtävät on kirjattu lakiin. Laajakaistayhteyksien oma rakentaminen ei kuulu kuntien ydintehtäviin.
Osa keskisuomalaisista kunnista on lukuisista varoituksista huolimatta lähtenyt ensin Verkko-osuuskunta Kuuskaistan ja sittemmin Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n / Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n ”kelkkaan” ottamatta huomioon näiden taloudellista kantokykyä, osaamista ja erityisesti EU:n ja laajakaistalain tukiedellytyksiä. Realismia asiassa ei ole ollut yhtään.
Kukaan ei kiistä laajakaistayhteyksien tarpeellisuutta, mutta kiinteän valokuituyhtey­den vetäminen joka niemeen ja notkoon nykytekniikan aikakaudella ei ole edes tarpeellista, järkevää eikä taloudellisesti mahdollista.
Kalevi Kuorelahti
Jyväskylä

Karstulaahan johtaa kepun syrjäkylän tukijussit, jotka ovat halunneet kuidun kustannuksista ja laista välittämättä syrjäkylille. Tämä on lopputulos, kuntalaiset maksaa viulut.

Kuorelahen kirjoitus on hyvä. Hyvä on että tutkintapyyntö on tehty. Koska vaan ruvetaan tutkimaan, siinä se tärkein asia.

Herroilla alkaa kohta kesälomat. Kuka silloin tutkii? Varmaan vähän ennen juhannusta pistetään tutkinta laatikkoon ja unohetaan sinne. Ja voihan se olla niinki kun uusi hallitus tulee niin se keksii uuden lain jolla koko paketti pistetään kaikkien maksettavaksi verorahoilla.

Pitäisi olla kaunis nainen asialla niin alkaisi tapahtua.

Jos verkkoholdingin takaus on 4,3 miljoonaa euroa, niin kuinka suuri on kokonaiskustannus, kun laina hoidetaan takaajan toimesta alkuperäisen sopimuksen mukaisesti? Ylimääräiset kulut, korkojen osuus ja pitkä maksuaika. Kunnalle marginaali olisi varmasti edullisempi kuin verkkoholdingille on ollut. Onkohan korkosuojausta?

Koville joutuu päättäjien kukkarot, vastuut on tietenkin kannettava virhepäätöksistä.

Mihinkö kuntapäättäjä luottaa? Siihen luottaa, että toimii joko oman ymmärryksensä mukaan tai luottaa ryhmän ymmärrykseen ratkaistessaan miten päättää päätöksen kohdalta tulevassa ratkaisutilanteessa. Ja luottaa siihen ettei tule vahingonkorvaustilannetta. Vahingonkorvaustilanne on vain hölynpölyä ja utopistinen käsite.

Vahingonkorvaus on mahdollista, jos on syyllistytty rikokseen.
Tuottamuksellisuus ( suomeksi tyhmyys) on sitten vähän eri asia.

Kuntapäättäjät tietyissä asemissa (kunnanhallitus esim) verrataan virkamiehiin, joilla on rikosvastuu ja vahingonkorvausvastuu. Tämä on syytä huomata, vaikka näitä tuomioita ei juurikaan ole annettu. Kittilä purkaa ruuhkaa ja laajakaista varmaankin jatkaa ruuhkan purkamista.
Saman maakunnan poliisit ja syyttäjät useimmiten laittavat nostetut jutut sivuun tai hylkäävät. Korruptiota mitä suurimmassa määrin.
Valta tuo vastuuta, tai ainakin pitäisi tuoda.
Lauman ei pidä suojella lainrikkojia.

Huonoja on ollut Karstulan päättäjien päätökset viimeiset 20 vuotta kun tyhmistä päätöksistä kunta on maksanut ja tulee maksamaan kymmeniä miljoonia euroja. Nyt niitä rahoja kaivattaisiin kipeästi investointeihin.

Luin jostain tai käsitin että syytteen nostamisen jälkeen voi olla mahdollista että selvissäkin tapauksessa syyte raukeaa. Syyttäjä on voinut nimittäin muotoilla syytteen siten että syyte hylätään viimeistään hovissa.

On se vaan tarpeen että tutkintapyyntö on jätetty. Toivon mukaan siihen on saatu sellaiset ainekset mukaan että on pakko ryhtyä tutkimaan.

Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n ylimääräinen yhtiökokous pidetään 8.5.2019 Konnevedellä. Yhtiökokouksessa käsitellään yhtiön erittäin vaikeaa taloudellista tilannetta ja siihen liittyviä KSVH:n hallituksen ratkaisuehdotuksia.

Keskisuomalainen on varmaankin tikkana paikalla ja uutisoi hyvistä päätöksistä?

Kuulolla ollaan Konnaveden yhtiökokkouksen osalta. Onko matoja löytynnä purkkiin?

Ylihuomenna 8.5 kuullaan tuloksia laajakaistayhtiön tulevaisuudesta...

Tuskin liittymä tekee kenestäkään jäävin. Ei puhelinosake tai vastaava ole jääväävä. Eri asia on, jos on yhtiön vastuutehtävässä.

Miten jos joku luottamusasemassa oleva ois saanut nimikkeellä testiliittymä? MOT!!!!!!!

... voitaisiin puhua lahjomasta ja luottamusaseman väärinkäytöstä...

Yhtiöllä on loppuliuku alkamassa.
Matkustajat varmaan taputtavat niin kuin ennen vanhaan lentokoneen onnistuneen maahantulon yhteydessä?

Joko pian miekkataksi pysähtyy hakemaan tutkittavia?
Eikö yhteiskunnan kova koura yletykään laajakaistan kanssa rahastusta tekeviin?

Enpä tiedä ylettyykö? KSVV:n toimitusjohtaja kiertää kuntia lisää rahaa keräämässä. Uskomatonta!

ELY-keskus varmaankin ponsoroi vastoin lakia?

Yhtiö saa toimia kilpailuilla markkinoilla markkinaehtoisesti, muttei se saa polkea hintoja ja parantaa omaa asemaansa kuntien veroeuroilla kysymättä lupaa EU komissiolta.

Nämä on tilapäisiä karheikkoja. Investointi on erittäin hyvä - näkeehän sen kuinka suuret operaattoritkin on mukana. Kohta alkaa suuret muuttomassat vyöryä etelästä. Kärsivällisyyttä Veljet, kärsivällisyyttä. Ja ehkä hiukan rahaakin.

Määkin olen nähnyt kaikenlaista mutten näin hyvää. USAkin on mukana.

Uuraisilla on löydetty kultakaivos tekemään rahaa eli tehdään raskaasti tappiollisesta verkkoyhtiöstä osa kuntakonsernia! Näin sitä kunta siirtyy ihan uuteen tulevaisuuteen...
Nyt vaan jokaiseen KSVV:n kuntaan ikioma verkkoyhtiö rahaa tahkoamaan!

Sitten uudet tukianomukset vetämään viestintävirastoon... peli sen kun jatkuu...

Valokuituyhtiöllä vaikeuksia , kuka maksaa ?

No, kuntaparat maksavat eli kuntalaisparat maksavat:

KSVH Oy:n yhtiökokouksessa 8.5.2019 päätettiin, että yhtiön hallituksen
ensisijaisena tehtävänä on estää KSVH Oy:n ajautuminen konkurssiin ja
hoitaa yhtiön operatiivinen toiminta 30.9.2019 asti siten, että yhtiö
maksaa operatiiviseen toimintaan liittyvät laskut, vaikka samanaikaisesti
yhtiö ei pysty maksamaan Kuntarahoituksen lainanhoitokuluja. Tänä
aikana yhtiöiden omaisuuden siirtäminen kunnille ja yhtiöiden
velkasaneerausvaihtoehdot selvitetään.
Pihtiputaan kunta on tilannut selvityksen BDO:lta yhtiöiden omaisuuden
siirtämisestä kunnille.

JA TARINA SE VAAN JATKUU...

"Kuntien verkkoyhtiön tervehdyttämisen haasteet" Keskisuomalaisessa 23.05.2019.

Onko se tämä?

Kuntien verkkoyhtiön tervehdyttämisen haasteet
23.05.2019
Keski-Suomen Verkkoholding Oy (KSVH) haluaa 8.5.2019 pidetyn ylimääräisen yhtiökokouksen mukaan tervehtyä (KSML 9.5.), koska se ei pysty maksamaan tänä vuonna 545 000 euron lainanhoitokulujaan 29 miljoonan euron takauksista. Lainanhoitokulut ovat seuraavien kolmen vuosikymmenen ajan 800 000 euroa vuodessa.
Tervehdyttäminen on vaikeaa, sillä vakava puutostauti jylläsi jo ennen KSVH:n ja sen omistaman Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n (KSVV) synnyttämistä. Taudin siemen siirtyi niihin rivakasti nyttemmin yrityssaneerauksessa olevasta Verkko-osuuskunta Kuuskaistasta.
Potilaalle tehtiin jopa kauneusleikkaus riittävän reseptilääkkeen (valtiontuki) saamiseksi: omistajakuntien perustama holdingyhtiö hallinnoimaan verkkoyhtiötä. Plastiikkakirurgina lienee toiminut Inspira Oy, Kuntaliiton omistaman Kuntarahoituksen tytäryhtiö.
KSVV:n käyttökate on vain 300 000 euroa vuodessa. Paranna sillä sitten vakavaa tautia!
Taudista toki varoiteltiin vuosikausia moninaisin äänin ja toimin, mutta kukapa mukaan höynäytetty ikäviin tosiasioihin vakavasti suhtautuisi ja ajattelemattomuuttaan tunnustaisi.
Puutostautiin haettiin valtiolta lääkettä (tukea) ja sitä uskottiin saatavan niin, että jotain jopa jäisi taudin mahdollisten jälkitautienkin hoitoon.
Ongelmaksi muodostui kuitenkin se, että tautiin ei ollut mahdollista saada yliannostusvaaran vuoksi reseptiä. Lääkettä oli jo aiemminkin annosteltu yli määränsä.
Yhtiökokous pohti itsehoitolääkkeenä sitä, voisivatko omistajakunnat maksaa lainanhoitokuluja vakavasti sairaan yhtiön puolesta muutamien vuosien ajan tai siirtää valokuituverkkoja kuntien omistukseen. Ei ajateltu, että yliannostus vain lisääntyisi näillä lumelääkkeillä.
Onko parantumattomasti sairasta syytä pitää hengissä? Letkujen irrottaminen tulee kalliiksi, mutta kalliimpaa on tekohengittäminen. Hoitovirheitäkin saatetaan tutkia.
Tämän erittäin omalaatuisen järjestelyn taustalla ”tukeaan” on osoittanut poikkeuksellisen mittavaksi kasvatettu Kuntaliitto-konserni, joka antaa kunnille oikeudellisia, hankinta-, rahoitus-, tilintarkastus- ym. moninaisia kuntakentän palveluja.
Olisiko jo aika miettiä, toimiiko tuo valtio valtiossa -konserni yhteiskuntaa hyödyntäen? Siinähän ovat yksissä käsissä niin sanotut vaaralliset yhdistelmät aina hankinnoista ja rahoituksesta valvontaan ja tarkastukseen.
Hannu Luotola
Saarijärvi

Ajoiko keskustalaiset karhinsa kiveen ja yrittävät pimittää sen ja veronmaksajat ovat maksumiehimä.

Ei veronmaksajat tämän yhtiön korkoja tule maksamaan.

Jos mennään niin kun täällä tavallisesti niin kesän yli odotellaan. On katos virkamiesten kesälomat ja kaikkea muuta.
Sitten mietetitään kenelle asia kuuluu ja pallotellaan syksyn mittaan.
Odotellaan että saadaan asia vanhennettua.
Että silleen se menee...

Pitkää ikää ja terveyttä Hannu Luotolalle. Oikeasti ja vilppittömästi tätä toivon. Hän on polttanut kynttiläänsä molemmista päistä yhtaikaisesti. Nämä venäläisten Salusharjut ja Kolkanlahden ceissit. Onkohan tämä kaapelikaivuukin saman porukan aikaansaantia. Ainakin miljoonaat virtaa kuntien kukkaroista joillekin.

On hienoa että on Luotolan kaltaisia ihmisiä jotka uskaltaa ja osaa sanoa jutut niin kun ne oikeasti on. Nurkantakana juttelijoita kyllä riittää mutta mitään ei tapahdu.

...kevät toi, kevät toi punamultamaalarin... kesä toi kepuhanslankarin...

Taitaa olla monen monta laajakaistakuntaa/KSVV miinuskuntien joukossa siinä tilinpäätösluettelossa, jonka iltapäivälehti jaulkaisi 2.6?

Ja tulevaisuus ei niitten osalta ruusuiselta näytä muutaman seuraavan kymmenen vuoden aikana.

Laajakaistakunnat hakevat tukea harkinnanvaraisista valtiontuista HATARIN PERUSTEIN. Karstulassa näin:

Kunnanhallitus§ 19717.06.2019
Harkinnanvaraisen valtionavun hakeminen75/02.05.01/2019
Kunnanhallitus 17.06.2019 § 197
Valtionvarainministeriö on ilmoittanut kuntien harkinnanvaraisen valtionosuuden korotuksen hakemisesta vuonna 2019VM/864/02.02.06.01/2019. Kunnan valtionosuutta voidaan kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 30 § mukaan korottaa, jos kunta ensisijaisesti poikkeuksellisten tai tilapäisten ????? kunnallistaloudellisten vaikeuksien vuoksi on lisätyn taloudellisen tuen tarpeessa.
Valtionosuuden korotuksen myöntämisen ehtona on, että kunta on hyväksynyt taloutensa tasapainottamiseksi toteutettavia toimenpiteitä.
Ehtoina saamiselle on lisäksi, että korotus ei saa aiheuttaa vastaavan suuruista kunnan omassa päätäntävallassa olevien menojan lisäystä sekä, että korotus on tarkoitettu varautumiseen niihin talouden tervehdyttämistarpeisiin, jotka ovat syntyneet kunnan talouden aikaisemman kehityksen ???? johdosta.
Edellämainitut ehdot Karstulan kunnan talouden rasitteista täyttyvät ainakin Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n tapauksessa!!!!!. Liikenneviraston lupaamien????? tukien maksamatta jättämisestä on yhtiölle aiheutunut taloudellinen ahdinko, mistä syystä kunta on joutunut maksamaan antamiensa lainatakausten takausvastuita. Yhtiön saneeraustoimenpiteiden toteutuessa kunnan vastuulle jäänee sen takaamien velkojen hoidettavakseen ottaminen kokonaisuudessaan. Toinen kunnan taloutta koetteleva ennakoimaton tilanne on aiheutunut KSSHP:n rakennuttaman uuden Sairaala Novan aiheuttamien kustannusten koitumisesta kuntien maksettaviksi. Sairaalan aiheuttamien kustannusten oli määrä siirtyä valmisteilla olleessa sote- ja maakuntauudistuksessa uuden maakunnan kuluksi. Tilanne realisoitui uudistuksen kaaduttua keväällä 2019. Käynnissä olevien välttämättömiin peruspalveluihin liittyvien investointien ohella edellämainitut rasitteet ovat suuruusluokaltaan sellaisia, että kunnan talouden kantokyky ei riitä. Huomionarvoista on, että molemmissa edellämainituissa tapauksissa kunnalla ei ole ollut mahdollisuutta?????? vaikuttaa asioiden toteutumiseen. Kunnassa on aloittanut toimintansa talouden tasapainottamisen työryhmä, jonka tavoitteena on tuottaa talouden tasapainotusohjelma marraskuuhun2019 mennessä. Kunnan tulee harkita harkinnanvaraisen valtionavun hakemista. Lisätietoja: talous- ja hankintapäällikkö Marja-Terttu Koivula, puh.044 459 6697.
Päätösehdotus:(vt. kunnanjohtaja) Kunnanhallitus antaa ohjeet valmistella harkinnanvaraisenvaltionavun hakemiseen liittyvää päätöstä seuraavaan kunnanhallituksen kokoukseen.
Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti.

Karstulassa on tehty laajakaista- asiassa useita laittomia päätöksiä. On turha syyttää viestintävirastoa, koska kunta ylitti jo hankkeen alkuvaiheessa julkisen tuen sallitun määrän. Syylliset löytyvät kunnan virkamiehistä, koska ei tutkittu tarkasti mitä laki sanoo tukiasiasta. En usko että valtio myöntää avustuksia, koska on tehty hallinto-oikeuksien mukaan laittomuuksia ja sillä on aiheutettu kunnalle suuria tappioita.

Päätösten takana olevat päättäjät vastuuseen älyttömistä teoistaan!
Lukekaa pöytäkirjat kuka oli päättämässä asioista, kruunut alkaa hapettua, mutta ylpeys ei.

No kun ne ajatteli että Karstulasta tulee takapajula, jos ei saada valokuitua.

Päättäjät ajatteli ?

Samoihin aikoihin valokuitupäätöksen kanssa päätettiin ostaa kallista tonttimaata paska-avenuen suunnalta ja sinne tehtiin miljoonien tie ja kunnallistekniikka alueelle. Sinne piti muuttaa etelän rikkaita etätyöläisiä vuolemaan kunnalle rahaa. Nämä niitä visioita joita muutamat visio. Arvatkaa ketkä?

Muutama luottamushenkilö yritti puhua järkeä porukoille, mutta heitä ei kuunneltu. Kunnalla olisi ollut mahdollisuus vaikuttaa valokuituverkkoon ja Jyväskylän ökysairaalaan pumpattuihin rahoihin. Nyt herää kysymys, ketkä ovat olleet kunnan edustajina kuituverkkoyhtiöissä ja sairaanhoitopiirin hallinnossa? Onko valvonta ollut riittävää tai onko sitä ollut ollenkaan? Kuka kantaa vastuun?

Vastuu?
Poliittinen vastuu on yhtä tyhjän kanssa.
Rikosoikeudellinen vastuu voi toteutua, jos on toimittu vastoin lakia. Harvoin tuomittu. Kittilä on hyvä esimerkki siitä, miten poliitikot venkoilevat viimeiselle rajalle. On mielenkiintoista nähdä, toteutuuko oikeus.

Itsekseen ja odottelemalla ei tapahdu mitään. Tarvitaan valveutuneita ja aktiivisia henkilöitä, jotka laittavat asiat tutkintaan. Poliisi ja syyttäjä eivät tee mitään, jos on pienikin mahdollisuus jättää tutkimatta. Siksi näytön on oltava pitävä.

Toteutettiinkohan tämä valokuitu täällä Keski-Suomessa takapajulan konsteilla?

Yritystä on ainaski riittäny! Koko ajan keksitään lissää!

Taas kerran asiallinen kirjoitus!

Mielipidekirjoitus Keskisuomalaisessa 6.7.2019
Komission pitkä käsi

Kalevi Kuorelahti valotti oivallisesti Keski-Suomen Verkkoholding Oy/ Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n (KSVH/ KSVV) ankeaa tilannetta (KSML 30.6.). Yhtiö osakaskuntineen (Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Konnevesi, Kyyjärvi, Luhanka, Multia, Petäjävesi, Pihtipudas, Toivakka) oli laskenut toimintansa valtiontukien varaan. Huomioon ei otettu lainsäädäntöä, jossa Suomen tulee noudattaa myös Euroopan unionin valtiontukien säätelyä.
Keski-Suomen ely-keskuksenkin tulisi ottaa huomioon EU:n säädökset laajakaistaa koskevissa tukipäätöksissään.
Valtiontukien säätelyn kannalta ei ole merkitystä sillä, onko kyseessä yksityinen vai julkisomisteinen yritys. Valtiontukisäännöksiä sovelletaan myös kuntien tai kuntayhtymien omistamiin yrityksiin. Koska valtiontuet ovat lähtökohtaisesti kiellettyjä, annettavalle tuelle tulee olla hyväksyttävä peruste. Tukia on myönnettävä yksityiskohtaisten menettelysäännösten mukaisesti. Näin KSVH/ KSVV ja sen osakaskunnat eivät ole menetelleet.
KSVH/ KSVV:n osakaskunnat ovatkin saaneet virittelemäänsä laajakaistaan liittyen oikeusistuimien kumoavia päätöksiä ja kielteisiä viranomaispäätöksiä: yksi korkeimman hallinto-oikeuden päätös, 12 Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätöstä ja 7 Viestintäviraston päätöstä. Näyttää siltä, että KSVH/ KSVV yrittää pitää päänsä pinnalla millä hinnalla tai keinoilla millä tahansa. Se ei ole suositeltavaa. Laillisesti toimiminen on varteenotettava vaihtoehto.
Joka tapauksessa toiminnassa tulisi ottaa huomioon Euroopan komission ”pitkä käsi” (Helsingin Sanomat 29.6.). Helsingin Bussiliikenne oli saanut laitonta tukea Helsingin kaupungilta. Komissio määräsi tuet perittäväksi korkoineen eli 54,2 miljoonaa euroa. Myönnetyt tuet eivät olleet EU:n valtiontukisääntöjen mukaisia.
EU:n valtiontukisäännöt velvoittavat ripeään takaisinperintään.
On selvää, että Euroopan tilintarkastustuomioistuin ja petostentorjuntavirasto ottavat tiedon saadessaan käsiteltäväkseen laajakaistarakentamiseen liittyvät valtiontukiasiat. Kunnat myönsivät KSVH/ KSVV:lle noin 30 miljoonan euron verran tukia, jolloin takaisin maksettavaa korkoineen voi tulla huomattava summa.

Hannu Luotola
Saarijärvi

Takapajulan konsteilla toteutettu laajakaistahanke aikaansaa omistajakunnissa todellisen takapajulan. Hanke toteutettiin innolla jolla korvattiin taito ja lain vaatimukset. Tämän toteaa jo Suhmuran Sandrakin.

Kauvanko kuntien ...setus jatkuu? Eikös tehty pyyntö tutkimisesta jo kevväällä? Onko polliisilla oikeet jauhot pussissa?

Kuuskaista on monen pahan alku ja juuri. Ensin se kalasteli keskisuomalaisten rahoja ja pääsi saneeraukseen. Sitten se oli mukana Keskisuomen valokuituverkkojen rakentamisessa joka on veloissa ja rahapulassa. Kolmanneksi se häärää Uuraisten rahapussilla:

Mielipidekirjoitus 17.07.2019 02:00 Keskisuomalainen
Veronmaksajana saa ihmetellä Uuraisten valokuitupäätöksiä
Uuraisten Valokuituverkot Oy (UurVV Oy) on vuonna 2015 perustettu yhtiö, josta Osuuskunta Kuuskaista omistaa 99,9% ja kunta 0,1%. Kunta on takaajana yhtiön 2,8 miljoonan euron lainalle. Sen takausprovisio 3,8% on EU:n komission mukaan aloittelevien yritysten osalta valtiontakaukseen liittyvä pienin vuosimaksu.
Verkko-osuuskunta Kuuskaista ajautui 2017 yrityssaneeraukseen. Myös sen tytäryhtiön UurVV Oy:n taloudellinen tilanne on ollut haastava. Se ei pystynyt maksamaan lainan ensimmäistä 300 000 euron lyhennyserää eikä sovittuja takausprovisioita. Kunnanhallitus laski 26.2.2018 takausprovision 2,0 %:iin. Voi kysyä, ylittikö se toimivaltansa, kun antoi asian valtuustolle vain tiedoksi, vaikka alunperin valtuusto on tehnyt provision määrää koskevan päätöksen.
Uuraisten valtuusto päätti 28.5.2018, että takaajana kunta ottaa vastatakseen em. 300 000 euron lainaerän. 5 000 eurolla ostetaan 24,9 %:n omistusosuus yhtiöstä ja lopusta summasta syntyy kunnalle regressisaatava.
Tämä operaatio oli päättäjiltä vain ongelmien lykkäämistä. Sillä ei ollut mitään mahdollisuutta parantaa yhtiön kassavirtaa ja kannattavuutta, koska liittymiä on liian vähän. Miten valtuutetut tohtivatkin tehdä kuntalaisten rahoilla tällaisen riskisijoituksen?
Kuntalain 129 § sanoo: ”Lainaa, takausta tai muuta vakuutta ei voi myöntää, jos niihin sisältyy merkittävä taloudellinen riski”.
Riskinottoa on sekin, että tulevaisuudessa yhtiön toiminta edellyttää jatkuvasti kunnan lisärahoitusta. 129 § koskee myös vastavakuutta.
Inspira Oy arvioi UurVV Oy:n velattomaksi arvoksi noin 1,7 miljoonaa euroa, joten ei ole riittävä vastavakuus saada yhtiöltä 3 miljoonaa euroa yrityskiinnityksiä.
Tästä on valitettu Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen, joka antoi valtuuston päätökselle täytäntöönpanokiellon 27.6.2018.
UurVV Oy:n talousongelmat vain jatkuivat, ja 20.5.2019 valtuusto teki päätöksen, jossa yhtiö ottaa kunnalta 1,7 miljoonan euron vaihtovelkakirjalainan 8%:n korolla. Kunnalla on optio-oikeutena merkitä yhtiön osakkeita. Tällä järjestelyllä kunta pyrkii saavuttamaan yhtiössä määräysvallan ja lopulta lunastamaan sen kokonaan.
Mutta vaihtovelkakirjalainaa koskevassa sopimuksessa lähtökohtana on se, että kunta omistaa nyt 24,9 % osakkeista, vaikka tästä asiasta valtuuston 28.5.2018 tekemä päätös ei ole saanut lainvoimaa. Tästä valtuuston 20.5.2019 tekemästä päätöksestä on valitettu Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen, joka on antanut asiassa täytäntöönpanokiellon 20.6.2019.
Kummassakin tapauksessa kunnanhallitus kiirehti valtuuston päätöksen toimeenpanon ennen valitusajan päättymistä ylittäen näin toimivaltansa. Kummankin valituksen käsittely on kesken hallinto-oikeudessa.
Takausprovision alentaminen ja muu yhtiön lainojenhoitokulujen helpottaminen on julkista tukea, mikä puolestaan vähentää valtion antamaa laajakaistatukea. Traficom (ent. Viestintävirasto) ei maksanut laajakaistatukea UurVV Oy:lle täysimääräisenä.
Nyt olisi päättäjien syytä tutkia kuntalakia ja katsoa kunnan tehtävät. Niihin ei kuulu valokuituyhtiön ylläpito ja tekohengityksen antaminen.
Täytäntöönpanokiellon vastaisesti Uuraisten kunta on siis maksanut UurVV Oy:n velkoja. Veronmaksajana kysyn: Pitäisikö kunnan noudattaa näitä hallinto-oikeuden välipäätöksiä ja odottaa sen aikanaan antamia lopullisia päätöksiä?
Päivi Partanen
Uurainen

Kunnat ovat vaikeuksissa tuollaisten lipeväkielisten rahastajien pyörityksessä. Nehän osaavat tärkeimmät päättäjät punoa pauloihinsa. Demokraattinen päätöksenteko on hampaatonta ja hidasta, jos väärinkäytöksiä todetaan. Kuka sitä paitsi virheitään tunnustaisi ja ryhtyisi perumaan puheitaan. Antaa mennä niin kauan kun seinä tulee vastaan. Hyvässä tapauksessa päättäjät ovat vaihtuneet.

Kuntalaiset maksavat joka tapauksessa - ja kalliisti!

Kyllä Karstulassa muutama taloudesta jotakin ymmärtävä tuore luottamushenkilö yritti kyseenalaistaa valokuituun, sinänsä tarpeelliseen mutta ylikalliseen kouluun ja keskussairaalaan upotettavien rahojen käytön. Vaan miten kävi? Kysyjiä ja kyseenalaistajia kohtaan käynnistettiin ennennäkemätön mustamaalaus ja painostus. Sivusta seuranneena, mutta asioihin perehtyneenä hämmästyttää, miten kauan nuo muutamat vastuuntuntoiset ja kunnan parasta ajattelevat "toisinajattelijat" vielä jaksavat ottaa harteilleen heihin kohdistuneita erottamisyrityksiä, lähipiiriin vaikuttamisyrityksiä, puhutteluja ja henkilökohtaisuuksiin menevää mustamaalausta.

Kuntapolitiikassa päättävässä asemassa on ASIAAN PEREHTYMÄTÖN JA YMMÄRTÄMÄTÖN ENEMMISTÖ, jota muutama saman puolueen kellokas paimentaa. Kellokkaalla on OMA ETU ensin, sitten "PUOLUEEN ETU" ja kuorrukkeena yhteinen etu, mitä ei perustella.

HELPPOA ON SAADA YHTEISET RAHAT vaikka minkälaisiin huuhaa-hankkeisiin...

Näin se demokratia kunnassamme toimii, huijareita ja oman edun tavoittelioita porukassa liikaa, mutta he ovatkin kepulaisia.

Luotola saa kirjottaa mitä kirjottaa.Toivottavasti saamme kuidun.Monen elinkeino riippuu tästä ainakin minun.

Kukapa ei halua, jos joku muu maksaa. Joo ja laittomia päätöksiä. Ihan vastuutonta.

Hyvä siitä tulloo kun valmiiksi saadaan.Eikös luksustuotteet olenkin kalliimmasta päästä.sitten ei Marista kun on valmista kaikki on tyytyväisiä.

Valmista ei taida näillä eväillä tulla.

" Hyvä siitä tulloo kun valmiiksi saadaan. "

Tarkoitatko Kalmarin tai Huopanankosken verkkoa joita 100 € maksusta tuotiin nurkalle? Tai Jyväskylän Kuohun?
Näitä Karstula on rahoittanut. Nähin Karstulaan kuulumattomiin kyläkuntiin KSVV on kaivanut mm. Karstulan rahoituksella valokaapeleita, eikä näiden kylien emokunnat ole mukana lystissä lainkaan.

Maksumiehiä (naisia) ovat entinen maakuntajohtaja ja tämän entinen professori puoliso, jotka yllyttivät asiantuntemattomuudellaan suuren harmin maakunnassa.

Yle uutisoi KSVV OY - Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n olevan myyntilistalla.
Yhtiö on maksukyvytön. Nämä rupukunnat, tai näiden luottamusmiehet, vastoin varoituksia pumppasivat miljoonia euroja kuntiensa varoja huntin p..rsieen.
Konnevesi Kannonkoski Toivakka Kyyjärvi Karstula Multia Luhanka Pihtipudas Kivijärvi ja Petäjävesi.

Uutisia 2019 helmikuulta Ylen verkosta. Suuret kiitokset niille päättäjille, jotka rohkeasti puolustivat kuntamme etua. Risuja taas niille keskustalaisille isännille ja enenkaikkea emännille jotka olivat leipomassa tai lihapatojen äärellä paistamassa Verkkoholding Oy:lle miljoonia euroja kuntamme varallisuuksista. Nyt Verkkoholding on myynnissä. Kuitenkaan miljoonien tappioilta ei voi kuntamme välttyä, koska mikään ostajakanditaatti ei maksukyvyttömästä Laajakaistayhtiöstä maksa siihen sijoitettuja miljoonia.

" Hämeenlinnan hallinto-oikeus on kumonnut Karstulan valtuuston toissavuotisen osakemerkintää koskevan päätöksen.

Tapaus liittyy valokuituverkon rakentamiseen. Karstulan valtuusto päätti toissa keväänä merkitä Keski-Suomen Verkkoholding yhtiön osakkeita yhteensä yli 600 000 euron edestä.
Kunnan selvityksen mukaan osakemerkintä ei ollut EU-sääntöjen vastaista valtiontukea. Joukko Karstulan perussuomalaisia kuntapoliitikkoja valitti päätöksestä hallinto-oikeuteen, ja hallinto-oikeus on nyt kumonnut valtuuston päätöksen.
Hallinto-oikeuden mukaan osakemerkintäpäätös oli syntynyt virheellisessä järjestyksessä, sillä rahoitustuesta olisi pitänyt ilmoittaa Euroopan komissiolle. "

" Risuja taas niille keskustalaisille isännille ja enenkaikkea emännille jotka olivat leipomassa tai lihapatojen äärellä paistamassa Verkkoholding Oy:lle miljoonia euroja kuntamme varallisuuksista."
Taas nähtiin päättäjiemme viiasus ja kaukonäköisyys.Mitenkä nämä päättäjät hoitaa oman taluotensa kun yhteiseisten asioiden hoito ei onnistu. Suurin osa taitaa elää yhteiskunnan ja eu tukien varassa.

Ilmainen raha, paras raha :))

Tukitopi ja tukieero vetävät isot siivut tukieuroista.

Nyt myydään lypsävää lehmää.
Se lehmä on lypsänyt kuntia.

pettuveen paikallisosasto rukoilee tupaillassaan jotta ostaja löytyy samalla paikalliset poliitikot pääsee eroon tästä vittumaisesta tilanteesta.lopuksi vielä veisataan virsi.

Tässä tuosta, lukekaa lukukykyiset ja kertokaa niille jotka eivät sisälukutaitoa omaa:
https://yle.fi/uutiset/3-11054309

Karua luettavaa KSVVn tilinpäätös 2018. Saapa nähdä mitä KSVH:n tilinpäätös pitää sisällään. On siinä tilintarkastajalla kynä poskessa.

No jos Hiltunen ja Piesala ratkaisevat ongelman.

Kumminkohan tässä käynee? (arveluja, löytyy aiemmin tästä ketjusta)

15.05.2019 17:54
Nämä on tilapäisiä karheikkoja. Investointi on erittäin hyvä - näkeehän sen kuinka suuret operaattoritkin on mukana. Kohta alkaa suuret muuttomassat vyöryä etelästä. Kärsivällisyyttä Veljet, kärsivällisyyttä. Ja ehkä hiukan rahaakin.

28.05.019 19:54
Jos mennään niin kun täällä tavallisesti niin kesän yli odotellaan. On katos virkamiesten kesälomat ja kaikkea muuta.
Sitten mietetitään kenelle asia kuuluu ja pallotellaan syksyn mittaan.
Odotellaan että saadaan asia vanhennettua. Että silleen se menee...

Vai kääntyy se kumminkin näin?

30.05.2019 13:43


Yli viiden miljoonan euron velka ei kesässä vanhene. Päinvastoin, koko ajan tulee lisää maksettavaa Karstulan veronmaksajille.

Hannu Luotola kirjoittaa Keskisuomalaisessa 19.11.2019 verkkoyhtiön katastrofaalisesta tilasta.

Jos historia ei opeta, se rankaisee.

”Kunnat kyyryssä velkataakan alla” otsikoi Keskisuomalainen (14.11.) kirjoituksensa Keski-Suomen Verkkoholding Oy/Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n (KSVH/KSVV) katastrofaalisesta tilanteesta. ”Keski-Suomen kunnat haluavat eroon laajakaistayhtiöstä, jonka velat ovat tikittävä aikapommi”, uutisoi Yle ( 8.11.)aiemmin.

Kymmenen keskisuomalaista kuntaa (Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Konnevesi, Kyyjärvi, Luhanka, Multia, Petäjävesi, Pihtipudas ja Toivakka), joiden talous muutoinkin on ahtaalla, on palkannut avukseen kallispalkkaisen konsulttiyrityksen (KPMG Oy). Kuntaliiton konsultit eivät ilmeisesti kelpaa, koska lainarahaa on saatu Kuntarahoitus Oyj:ltä?

Kalevi Kuorelahden mielipidekirjoitus (KSML 30.10.) puuttui mm. siihen, että KSVH ja KSVV eivät ole lähettäneet tilinpäätöksiään säädetyllä tavalla patentti- ja rekisterihallitukselle (prh). Kuorelahti peräsi kuntapäättäjien saattamista vastuuarviointiin.

KSVV on uhkasakon velvoittamana toimittanut 7.11.2019 prh:lle tilinpäätöksensä vuodelta 2018. Tilintarkastaja tilintarkastuskertomuksessaan kritisoi tilinpäätöstä muun muassa yhtiön oman pääoman kirjauksista. Yhtiön hallitus ei ole myöskään noudattanut osakeyhtiölakia ja kirjanpitolakia. Tilintarkastaja ei puolla yhtiön johdolle tili- ja vastuuvapautta, joka on todella harvinaista. KSVH:n tilinpäätös puuttuu edelleen prh:n uhkasakosta huolimatta.

Kun KSVH/KSVV:n lisäksi mukaan otetaan kokonaisuuteen liittyvä Verkko-osuuskunta Kuuskaista (yrityssaneeraus), Pohjoisen Keski-Suomen Verkkopalvelut Oy, Uuraisten Valokuituverkot Oy ja Kuhmoisten Laajakaista Oy, kuntien velkavastuut ovat kymmenenä viime vuotena kasvaneet 50–60 miljoonaan euroon. Olisiko tälle rahalle ollut todella tarpeellista käyttöä?

Pihtiputaan lainaosuuden takausvastuu on lehtitiedon mukaan 5,6 miljoonaa euroa. On siinä sulattelemista pienellä kunnalla! Saarijärven osuus olisi nyt kaksin- tai kolminkertainen, jos kaupunki olisi mukaan lähtenyt.

Tämä pistää kuntalaisen miettimään, millä osaamisella ja vastuilla kuntia johdetaan.

Hannu Luotola

Saarijärvi

Kotisairaanhoitaja tarvitsee Koskisen mukaan kiinteän laajakaistan kohteessa asiakkaansa tykönä. Nyt kysyisinkin, minkälaista dataa asiakkaan kotona kotisairaanhoitaja lähettäisi tai vastaanottaisi valokuitukaapelia käyttäen?


Tässä tämä laajakaistaa puolustava kannanotto keskustapuolueen eduskuntavaalien ehdokkaan kynäilemänä.

Sunnuntai 12.3.2017 - Satu Koskinen Karstula

Uudet maakunnat tulevat nojaamaan toiminnoissaan yhä enemmän siihen, että tieto liikkuu sähköisesti ja ajantasaisesti. Keski-Suomessa Sairaala Nova keskustelee maakunnan sote-keskusten kanssa sähköisesti. Kotihoidossa tieto kulkee hoitajan mukana taajamassa ja taajaman ulkopuolella. Tieto kulkee ja työ helpottuu. Myös osa palveluista on ajateltu tuotettavan sähköisesti, netin välityksellä. Sama kehitys on käynnissä oikeastaan kaikilla yhteiskuntamme toimialoilla, sekä yksityisillä että julkisilla.

Vain muutos on pysyvää, joten emme voi tietää mikä osa palveluista on netissä kymmenen vuoden kuluttua ja sen jälkeen. Digitaalisuus luo mahdollisuuksia vapauttaa käsiä siihen oikeaan asiakastyöhön, mutta se edellyttää koulutusta ja sitä, että nämä digipalvelut suunnitellaan ja toteutetaan niin, että ne ovat helppokäyttöisiä, sekä asiakkaalle että palvelun tuottajalle.

Keski-Suomi on tässä edistyksellinen maakunta, josta löytyy sekä julkisen- että yksityisen puolen osaamista asiaan liittyen. Meillä digiloikka ei jää osaamisesta kiinni.

Mutta. Huolta pitää kantaa maakuntamme tietoliikenneyhteyksistä, niin kaupungeissa kuin kunnissakin.

>>>>Esimerkkinä vaikkapa kotisairaanhoitaja, joka tekee asiakastyötä Saarijärven Koskenkylällä, Multian Väätäiskylällä tai Karstulan Vehkaperällä. Onko niillä alueilla valokuitu siinä iskussa, että tieto kulkee?<<<<

Maakuntaamme tarvitaan reunoja myöten kattava, nopea ja toimiva valokuituverkko, jotta olemme valmiita digipalvelujen yleistymiseen osana julkisia palveluja. Näissä talkoissa tulisi Suomen valtion olla vielä vahvemmin mukana. Onhan digiloikka ajateltu osaksi satavuotiaan Suomen kuntoon laittamista.

Satu Koskinen

Keskustan kunnallisvaaliehdokas Karstulasta.

KSVV:n tilinpäätös 2018 tilintarkastuskertomuksineen on puistattavaa luettavaa. KIeli poskessa odotellaan KSVH:n tilinpäätöstä 2018.

Kuka maksaa ,oli alkup, kysy. No minä ainakin olen maksanut yli 2 v. oman kuituyhteyteni 26 eur. kuukausi , olen erittäin tyytyväinen . Ei pätki ja nopeus riittää mulle . Saan sanoa irtikin ,jos haluan ei se sen vaikeempaa ole.!

Olet aivan oikeassa, vain oleellinen on tärkeää.! Ja tääl on samanlaisia ,hintaisia paljon , ja homma toimii. Ja JOS alkaa nousee hinnat, lyön homman poikki. Siinä se on koko niksi, lauloi KariTapiokin aikanaan.

Minulla on netit älykänn. ym, niin työkkärist eivät vastanneet ,kun yritin hoitaa käytännön asioita, laitoimpa vanhan-ajan kirjepostia menemään Jyväskylään ja vähän selitin asoita , mitä meinaatte, Ja kas ei mennyt monta päivää ,kun ottivat ,soittivat ja homma alkoi pelaamaan . Et vielkin vanha konsti toimi PALJON paremmin, kuin mitkään tietsik netti älykän .homma . Et silviisiin. Kokeilkaapa, jos ette muuten saa asioita selville, kyl siellä vielä luetaan paperistakin näköjään.

Minäkin laitoin kirjeen postimyyntiliikkeeseen ja tilasin työkalupakin.

Kahden viikon päästä posti toi pyykinkuivaus telineen?

Niist en tiijä, kun en käytä sellassii tilauksia, ostan kun olen paikalla liikkeistä suoraan , onnistuu " ehkä" luotettavammin? Viimeksi porakoneen ja ilmakompressorin ja oikeat oli vermeet.

lhmeellisen hiljaista on kuituyhtiön ja verkkoholdingin ympärillä. Onko loppunut eurot vai kokonaan kiinnostus kunnilla asiaan?

Voi olla että kiinnostaa kun verkkoholdingin tilinpäätös julkistetaan.

Aivan ,tarkoitankin sitä, jos ostaa PITÄÄ tietää ,mikä on laatua ja toimii, köyhän ei kannata huonoa oastaa , pitää paikkansa tai väärää. Se on jo säästöä.

Suuri ongelma Karstulassa ja koko Suomessa on älyn puute, ei riitä aivotoiminta järkeviin asioiden hoitamiseen, tämä on rotuominaisuus, ei vika.

Jep, ja on hieman lisääntynyt sitten " vapaan " kasvatuksen alettua. siis järjen käyttö Suomessa.Harmillista siniristilipun kannalta.

Mut kuitu on ykkönen, tarvitaan jopa ihmiselämänkin kannalta, " toimii" paremmin.??

Nettiliittymä ei ole ykkönen

Nettiliittymiä Suomessa on noin10 miljoonaa kappaletta ja lisääntyvät nopeasti.
Kuituliittymiä on noin 1 miljoona kappaletta eivätkä lisäänny

Traficomin (entinen viestintävirasto) tilaston mukaan.

SUOMENMAA

Pienet Keski-Suomen kunnat roikkuvat löysässä hirressä laajakaista- yhtiön takausvastuiden pelossa
– Pihtiputaan kunnanjohtaja: ”Odotamme valtiolta hallitusohjelman mukaisia toimenpiteitä”

Kattavien nettiyhteyksien tarjoaminen asukkaille voi koitua kalliiksi joillekin keskisuomalaisille kunnille.

Risto Luodonpää 11.12.2019

Maksettavaa voi tulla yhden koulun verran eli yli viisi miljoonaa

POLITIIKKA

Kymmenen keski¬suomalaista kuntaa on joutunut hankalaan välikäteen yhteisesti omistamansa laajakaista¬yhtiön taloudellisten vaikeuksien vuoksi.

Pihtiputaan, Kyyjärven, Karstulan, Multian, Kivijärven, Petäjäveden, Luhangan, Konneveden, Kannonkosken ja Toivakan yhteinen Keski-Suomen Valokuituverkot Oy ei selviä lainoistaan, jotka ovat lankeamassa omistajakuntien maksettaviksi.

Kunnat ovat taanneet Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n kautta omistamansa yhtiön lainoja 27 miljoonan euron edestä.

Suurin maksurasite on Pihtiputaalla, jonka osuus lainapotista on 5,6 miljoonaa euroa.

Kunnanjohtaja Ari Kinnunen myöntää, että takausvastuissa puhutaan merkittävistä summista.
– Pihtipudas on pinta-alaltaan iso kunta. Verkkoja on jouduttu vetämään laajalle alueelle. Yhden koulun verran siitä voi tulla maksettavaa, hän arvioi oman kuntansa osalta.

Ongelma juontaa juurensa valtakunnallisesta ”Laajakaista kaikille” -hankkeesta.
Sen avulla syrjäseutujen laajakaistahankkeita saatiin vauhditettua ja yhteyksiä muutenkin parannettua.

Tukipolitiikassa on kuitenkin ilmennyt ongelmia, joiden seurausta yhtiön talousongelmat pitkälti ovat.
– ELY-keskuksen kautta haetut EU-tuet on saatu, mutta Viestintävirasto ei ole maksanut haettuja tukia ollenkaan, Kinnunen harmittelee.

Kunnat ovat Kinnusen mukaan halunneet pääomittaa yhtiötä, jotta jatkorakentamisen voitaisiin varmistaa.
– Pääomittamisyritykset ovat kuitenkin kumoutuneet hallinto-oikeudessa. Syynä on käytetty markkina neutraliteettiperiaatetta, jonka mukaan taloudellisissa vaikeuksissa olevaa osakeyhtiötä ei voi pääomittaa, kunnanjohtaja selvittää.

Rahapula on omiaan haittaamaan myös yhtiön investointeja, jotka ovat Ari Kinnusen mukaan tällä hetkellä jäissä.
– Investoinnit ovat jäissä, vaikka halukkaita liittymän ostajia olisi merkittävä määrä. Jonossa on tälläkin 1900 halukasta ostajaa.

Omistajakunnat toivovat tilanteeseen pikaista ratkaisua, sillä mahdolliset velkavastuut vaikuttavat merkittävästi myös niiden talouden suunnitteluun.
– Pihtipudas on jo joutunut maksamaan ensimmäisiä takauseriä vuoden 2019 aikana. Semmoinenkin riski on olemassa, että jäljellä oleva velka erääntyy kerralla maksettavaksi, kunnanjohtaja Kinnunen muistuttaa.

Velkasaneerauksen vaihtoehdoksi on väläytelty myös verkkoyhtiön myyntiä, mikäli sopiva ostajaehdokas jostakin ilmaantuisi.

Ari Kinnunen johtaa omistajakuntien perustamaa myyntityöryhmää, mutta tehtävä velkaisen yhtiön kauppaamiseksi on kaikkea muuta kuin helppo.

Myynti vaatisi lisäksi kaikkien omistajakuntien valtuustojen hyväksynnän.
– Myynti on mahdollinen ja ostajaehdokkaitakin jo olemassa, mutta yhtiön käypä myyntihinta on edelleen selvittelyn alla. Myyntihinta voi olla kunnille tappiollinen, hän arvelee.

Yhtenä vaihtoehtona voisi olla myös valtion mukaantulo jonkinlaisen rahoitusjärjestelyn turvin.

Kinnusen mukaan perusteluja löytyy tuoreesta hallitusohjelmasta.
– Hallitusohjelmassa todetaan, että ”Laajakaista kaikille" -hankkeen sitoumukset saatetaan päätökseen. Odotamme valtiolta hallitusohjelman mukaisia toimenpiteitä rahoituksen järjestämiseksi, Kinnunen painottaa.

https://www.suomenmaa.fi/uutiset/pienet-keskisuomen-kunnat-roikkuvat-loysassa-hirressa-laajakaistayhtion-takausvastuiden-pelossa--pihtiputaan-kunnanjohtaja-odotamme-valtiolta-hallitusohjelman-mukaisia-toimenpiteita-6.3.564415.56aaa17508

Mikä mättää kun edes kunnanjohtajat ei tajua holtittomuutta tässä laajakaista-asiassa. Lakeja rikotaan, syytetään valtiota, yritetään saada tukia vippaskonsteilla jne. Jotain on näissä poliitikoissa vialla. Vastuuseenhan ne pitää laittaa, maksamaan viulut koko sekoilusta.

Kovapalkkaiset ihmiset tekevät miljoonien mokia, onko vuosien opiskelut menneet harakoille? Jonkinlaista vastuuta teoistaan kyllä pitää kantaa.

Miksi valtion pitäisi avustaa näitä kuntia kun itse ovat itsensä liemeen laittaneet?
Touhuun liittyy vielä joukko arveluttavia jopa säädösten vastaisia päätöksiä ja menettelyjä. Miksi näiden jälkeen pitäisi antaa vielä rahaa omien tekosien korjaamiseen ja peittelyyn?

Missäs on ne tilien päätökset, ni alkaas selvetä suuret saikkailut digimaailman poluilla?

Se verkkohoulding ei oo jättänyt tilinpäätöstä vaikka niin pitäs tehä. Valokuituverkot on jättäny ja se päätös ei naurata.

Nyt tarvitaan apuun Torpan Maisaa!

Pitäskö tilinpäätöksen torppaus purkaa?

On se kierous ihmisissä huipussaan.

Eipä ole verkkoholding toimittanut tilinpäätöstään patentti- ja rekisterihallitukseen. Mitä tuumivat vastuullisten kuntien (10) vastuulliset päättäjät?

KOKO MAATA KÄSITTÄVISSÄ VALOKUITUHANKKEISSA ON MONTA KUNTAA MUKANA JA MONTA KUNTAA ON LUOPUNUT TAI JÄÄNYT ULKOPUOLELLE HANKKEISTA.
KYMYSHÄN ON RAHASTA, KALLIISTA HANKKEISTA. EI NIINKÄÄN SIITÄ HYÖDYSTÄ.
VALOKUITU.
YKSIKERTAISESTI SE ON NYKYAIKAN VÄLTTÄMÄTÖNTÄ. ILMAN VALOKUITUA EI OLE MAHDOLLISTA TULLA TOIMEEN JA SE ON TURVALLISIN, NOPEIN TIEDONSIIRRON MUOTO, VARMINKIN.
KÄYTTÖ KASVAA HUIMAA VAUHTIA, ETTÄ VIRANOMAISIA JA MUITA ROISTOJAKIN HIRVITTÄÄ. TIEDE JA TEKNIIKKA, KEHITTYVÄT.
PAKOLLISEKSI KAIKKIIN ASUIN,LIIKE, TEOLLISUUS JA HUVILA KIINTEISTÖIHIN.

Olihan purkaus!
Kuitu on tarpeen vaikkapa teollisuudessa ja tietoliikenteen välitinasemissa. Tavallinen tallaaja tulee hyvin toimeen langattomilla yhteyksillä. Niin tulevat toimeen liikenteen harjoittajat, metsäkoneyrittäjät ym.
Ja lakeja kun noudattaa, ei tule ongelmia kuidunkaan kanssa.

Just niin! Ihan ydinasia. Ei joka niemeen ja notkoon kuitua tarvita, Arvatkaa miten kalliiksi se tulisi vaikkapa 20 euron metrimaksulla. Sillä sitä on yritetty valtiota kupata, ensin Kuuskaista ja sitten KSVV.

Asiakkaat ja markkinat ovat ratkaisseet mobiili-valokuitu kiistan jo ajat sitten mobiilin ylivoimaiseksi voitoksi.

Mobiili nettiliittymiä Suomessa on noin10 miljoonaa kappaletta ja ne lisääntyvät edelleen nopeasti.

Kuitu- ja lankaliittymiä on noin 1 miljoona kappaletta eivätkä ne enää lisäänny

Traficomin (entinen viestintävirasto) tilaston mukaan.

Kattokaa kenen allekirjoitus on papereissa niin kirjoittaja vastaa tekosistaan. löytyykö sopimuspaperit netistä?

Se on kiinni allekirjoittajasta jos takamettää riittää kattamaan velkasumman.

Eipä taija tulla selevää KSVHn viime vuojen tileistä. Oisivatko jääny tilintarkastelijan haaviin? Miten on vastuuvappauven laita?

Iloisia ilmeitä valoisaa kaapelia. Keskusta kantaa aina vastuunsa.
Laaja­kais­talle vankka kannatus Keski-Suomen piiri­ko­kouk­sessa.
Satu Kos­ki­nen Kars­tu­las­ta ko­ros­ti, et­tä laa­ja­kais­ta­verk­ko on osa tu­le­vai­suu­den inf­rast­ruk­tuu­ria, ei­kä sen kus­tan­nuk­sia tule tar­kas­tel­la ly­hy­el­lä ai­ka­pers­pek­tii­vil­lä.

https://www.suomenmaa.fi/?app=NeoDirect&com=6/3/52215/e75cc6e33b&app=NeoDirect&com=6/3/52215/e75cc6e33b

No sittehän se on helppo kun maksajat on nyt tiedossa, vai meinaavatko yhteiskunnalla maksattaa niinkuin keskustalaisilla on tapana elellä siivellä.

No nyt kannattaa kirjottaa JOULUPUKILLE , en tiiä toimiiko se, mutta saahan sitä kokkeilla?? Voiha se joillakin.

Ei heitetä vielä kalsareita oksalle, sillä likvidihuolet ovat vain tilapäisiä. Satu fiksaa!

Kaikissa kunnianhimoisissa projekteissa tulee aina vastaan pieniä karheikkoja. Mutta eipä syytä huoleen! Maaseudun menestystekijä -nettipokeri- tulee kohta pyörimään huonollakin kelillä. Siihen saakka - uskoa veljet, uskoa!

Kyllä näille päättäjille saakin lyödä hilut kinttuihin ja pidemmäksi aikaa.

Tätä hankkeen syntyä suosi syntymään myös se että sen tulee olla taloudellisesti kannattavaa. Huomioi ’kannattavaa’ ei niin että
joskus siintävässä tulevaisuudessa kannattava. No tätä kannattavuutta on hankala saada toteutettua jos se unohdetaan, koska sitä ei voi tehdä niin että kunnat syöttää yhtiöön rahaa peräjälkeen yhtäkyytiä eikä kannattavuus ole itsestään selvänä automaattisesti tuleva kuin Manulle illallinen.

Nyt on sitten näköjään (Svop ja desSvop ja taas Svop) toteutettu pitäen silmällä kannattavuutta kuin pöllö hangen alla piipertävää hiirtä silmä kovana ja tahto lujana. Nyt on rahaa ja yhtiö on paperilla kannattava. Jopa niin kannattava että voiko sitä myydäkään! Ainakaan halvalla ei voi myydä kannattavaa yhtiötä, sanoi mussukka.

Kuntalaissa sanotaan jotain rahan laittamisesta tolkuttomiin kohteisiin,,, jotenkin niin että riskiä ei saa olla?

Kuntalaki 129 §
Lainan taikka takauksen tai muun vakuuden antaminen

Kunnan myöntämä laina, takaus tai muu vakuus ei saa vaarantaa kunnan kykyä vastata sille laissa säädetyistä tehtävistä. Kunta ei saa myöntää lainaa, takausta tai muuta vakuutta, jos siihen sisältyy merkittävä taloudellinen riski. Kunnan edut tulee turvata riittävän kattavilla vastavakuuksilla.

Kunta voi myöntää takauksen tai muun vakuuden kilpailutilanteessa markkinoilla toimivan yhteisön velasta tai muusta sitoumuksesta ainoastaan, jos yhteisö kuuluu kuntakonserniin tai se on kuntien tai kuntien ja valtion yhteisessä määräysvallassa.

Mutta Karsulan päättäjiä tällaset säännöt eivät koske.

Kun kunta käy takausta päättäessään riskiä läpi sanomalla ettei riskiä ole, niin se on sillä kuitattu koko juttu. Kun joku pösilö sitten sanoo, että siinä on suuri riski, niin hän on pösilö ja negatiivinen.

Nyt pitäisi selvittää, pystyykö kunta (10 kuntaa) toteuttamaan tehtävänsä. Ettei vaan joku niistä olisi sellainen kriisikunta? Joo, ja johtuuko kriisiytyminen kuituyhtiöön mukaan lähtemisestä.
Tarkastuslautakunnat ovat oletettavasti olleet kantaa ottamatta mokomaan pikkujuttuun?
Uusi vuosi tuo jotain tullessaan tähänkin totuuden välttelyyn.

Onko totta että on tehty uusia rahoituspäätöksiä, svoppauksia tai swappauksia. Oman pääoman ehtoinen rahoitus tai osakkeiden/osuuksien vaihto sellaiseen lainoitukseen/muuhun sijoitukseen on RISKISIJOITUS!!!

Toisaalla kyseltiin, että mikä olisi sopiva uuden kunnan nimeksi kun kun kuntia liitetään yhteen.
Nimihän on jo valmiina ja se lähetetään postissa Helsingistä.

KRIISIKUNTA.

Mieluummin kunnissa nostetaan vanhustenhoitoon kuuluvia maksuja kuin että luovuttaisi kuituasiakkaiden maksujen nostosta. Liittymä esim. Viitasaarelle luvattiin ilmaiseksi tai 99€:lla, vaikkei Viitasaari ole edes tämän yhtiön omistajakuntia.

Erikoiskohtelua näissä omistajakunnissa erikoisasemassa olevalle pienelle osalle kuntalaisista. Tämä erikoiskohtelu koskee kuituasiakkaita, koska heille ei tule kulukorotuksia mutta vanhustenhoitoon on tullut viidessä vuodessa ja tulee lisää tulevaisuudessa. Tämä ’ kuitu osa’ kuluttaa lisäksi kunnissa muitakin resursseja muihin verrattuna huimasti.

Joku merkillinen taho ajaa kuntien päättäjiä tekemään näin vastuuttomia päätöksiä. Johan tavallinen vähän koulua käynytkin ymmärtää että noista kymmenien miljoonien hukkaan heitetyistä rahoista ei koskaan saada mitään takaisin.
Mikä se semmonen taho on?
Ei pienten kuntien, siis pienten kuntien päättäjät ilman houkuttelua lähde moiseen touhuun. Onko jotain luvattu? Ja kenelle luvattu?
Miksi se maakuntaliitto on hommassa mukana? Entä elykeskus?
Ei mahdu pieneen päähän.

Mitenkä KSVV Oy valokuituyhtiö myytäisiin

No se myydään niin, että

Kaikki hyvä, pikku nippelit, pannaan perunan nostossa käytettyy pärekoriin.

Kaikki paha, eli jättilainat, ja muut kuntien maksamaksi tulevat takaukset, perinnät, ja maksut pannaa hevosen vetämään rekeen heinähäkkiin.

Sitten ostaja vie perunakorin eikä maksa mitään.

Ja kunnat ajavat hevosella heinähäkin kotiin ja piilottavat sen sontasäiliön taakse
Ja tappioista ei sitten puhuta kuntalaisille. Se ovat liikesalaisuus.

Kuntarahoituksen tehtävänä on rakentaa vastuullisesti parempaa tulevaisuutta ...! Luinko oikein Kuntarahoituksen mainoksesta?

Taitaapi kuntarahoituksen tehtävänä perustamisesta lähtien olla kerätä rahaa KEPU- imperiumin piilotukeen

Parempata uutta vuotta kepuleille ja muillekki!

Novosibirskin lavastus:
"Suomen politiikka oli vuonna 1961 "hämmästyttävän korruptoitunut, ja suhtautuminen lahjontaan poikkesi länsimaisesta käytännöstä", kuten Con O'Neill mainitsi eräässä raportissaan. "Vaikka poliitikon osoitetaan tehneen väärinkäytöksiä, kukaan ei välitä... ja he jatkavat tehtäviään kuin mitään ei olisi tapahtunut... Maalaisliittolaiset poliitikot, jotka ovat tottuneet lahjontaan, ovat kuin takametsien apinamiehiä", päätti O'Neill arvionsa."

Mikään ei ole muuttunut kuudessa vuosikymmenessä kepun osalta, tosin demarit tulevat hyvinä kakkosina perässä (vrt. valehtelut postin asiassa).

Asiallinen kirjoitus Kuorelahdelta!

Koska Keskisuomalaisen toimitus kirjoittaa tästä 50 miljoonan euron kuprusta perusteellisen ja taustojakin valottavan kirjoituksen? Toimituksessa on oltu kummallisen hiljaa. Joskus Vaaherkumpu yritti kirjoittaa, tosin sekin jäi hieman yksipuoliseksi. Eiko osaaminen riitä, vai eikö haluta penkoa tunkiota?

Keskisuomalaiset kansanedustajat ovat myös olleet suu supussa. Ovatko huomanneet veikanneensa väärää hevosta?

EI OLE MITÄÄN ONGELMIA TÄSSÄ VALOKUIDUN RAHOITTAMISESSA. KANNATTAAKIN KÄÄNTYÄ MINISTERI PEKKA HAAVISTON PUOLEEN, KYLLÄ ASIA HOITUU VÄHIN ÄÄNIN JA KAIKKI RAHOITUS HOITUU KÄDENKÄÄNTEESSÄ. KAIKKI KEHITYSAPUUN ULKOMAILLE MENEVÄT VARAT OHJATAAN VALOKUITUVERKON RAKENTAMISEEN NOIN TUHAT MILJOONAA EUROA VUOSITTAIN, KYLLÄ JUULISI RAHAN RIITTÄVÄN KOKOMAAN KATTAVAN VERKON RAKENTAMISEEN JA KÄTEISELLÄ ILMAN VELKAA.
JA LISÄKSI VOIDAAN KAIKKI MUUTKIN ULKOMAAN TURHAT KALLIIT OPERAATIOT KESKEYTTÄÄ SIKSI AIKAA, RAUHANTURVAAMISEKSI.

Noissa kunnissa lienee yhteensä n. 10 000 todellista veronmaksajaa.
Nopeasti laskien velka tuosta tekee n. 5000 € / veronmaksaja.

Kyllä nyt pitää ottaa yhteyttä tupee Pekkariseen miten edetään jatkossa,.

Ei sitä kovin kummoista tarvita. Lakeja kun noudattaa, kepulointeja ei ole tarvis.

Uusi vuosi kannattaa alottaa ottamalla valokuitupäättäjät pihteihin ja vaatimalla selvitystä kuituyhtiön talouvesta!
Sitten vaan rahat takasin!

Kattellaan nyt ensin loppiaisen yli, kuulostellaan sen jälkeen jonkun aikaa ja sitten rytkästään...

Näillä aloitellaan uutta vuotta:

Lainaus YLE Keski-Suomen aamun uutisista

Kunnat neuvottelevat verkkoyhtiönsä ostajaehdokkaiden kanssa, myyjillä vielä erimielisyyttä hintatasosta

Keski-Suomen Verkkoholdingin myynnistä on käyty neuvotteluja ennen vuodenvaihdetta, ja neuvottelut jatkuvat tammikuussa.

laajakaista 3.1.2020 https://yle.fi/uutiset/18-15997

Pihtiputaan kunnanjohtaja Ari Kinnunen uskoo, että verkkoyhtiön tulevaisuudesta saadaan ratkaisu kevään aikana. Simo Pitkänen / Yle

Kymmenen keskisuomalaista kuntaa jatkaa maksuvaikeuksista kärsivän laajakaistayhtiönsä myyntineuvotteluja.

Verkkoyhtiölle on konsultin avulla määritelty lähtömyyntihinta, jota myyntityöryhmän nokkamies, Pihtiputaan kunnanjohtaja Ari Kinnunen ei kuitenkaan halua kertoa julkisuuteen. Kinnusen mukaan osakaskunnilla on vielä myös eriäviä näkemyksiä myyntihinnasta.

Ostajaehdokkaiden kanssa on neuvoteltu ennen vuodenvaihdetta, ja tapaamisia jatketaan nyt tammikuussa, Kinnunen kertoo. Laajakaistayhtiön myynnin vaihtoehtona on pidetty velkasaneeraukseen hakeutumista. Kinnunen uskoo, että ratkaisu asiassa syntyy kevään aikana.

Keski-Suomen Verkkoholding Oy ei pysty huolehtimaan lainamaksuistaan, joten ne lankeavat nyt takaajille eli omistajakunnille. Esimerkiksi Pihtipudas maksaa noin 5,6 miljoonan euron lainaosuudestaan takauksia vuositasolla parisataa tuhatta euroa.

Kuntien maksuosuudet ja -summat vaihtelevat, sillä osa kunnista on esimerkiksi maksanut vain lainojen korkoja, Ari Kinnunen toteaa. Kuntien suurimpana pelkona on se, että lainojen takaisinmaksu kaatuisi täysin niiden vastuulle.

Keski-Suomen kunnat haluavat eroon laajakaistayhtiöstä, jonka velat ovat tikittävä aikapommi – "Kiinnostusta on, mutta ei meillä ole minkäälaista käsitystä hinnasta"

Virpi Kotilainen
https://yle.fi/uutiset/3-11141788

...Kuntien suurimpana pelkona on se, että lainojen takaisinmaksu kaatuisi täysin niiden vastuulle.

On muuten oikeutettu pelko! Eikö ne miljoonavelat ole käytännössä jo kaatunu kunnille? Toiveajattelua muu.

..."Keski-Suomen kunnat haluavat eroon laajakaistayhtiöstä, jonka velat ovat tikittävä aikapommi"...

Kukapa ei haluaisi! Olisi pitänyt uskoa "valittajia". Lisäksi auttaisi, jos osaisi laskea yhteen. Eivät ole kovin vaikeita kunnanvaltuutettujenkaan ymmärtää.

Tukipolitiikassakin pitäisi noudattaa lakeja. Ei kovin vaikeaa sekään.

Ei Karstulassa oteta vastaan erinlaisia mielipiteitä, valittajat leimataan vain hulluiksi häiriköiksi. Mitenkäs taas kävikään, eikä ollut ensimmäinen kerta. Kunta olisi säästänyt MILJOONIA jos olisi asioita ajateltu vähän perusteellisemmin.
Eikä oppi mene perille näillä ns. "viisailla".

Kansakoulupohjan yhteen- ja vähennyslasku riittää tosiaan tällaisten kuntien päättäjille. Ei ole varaa menoihin, jos ei tule tuloja. Toiveajattelu ja tukien kalastelu lakeja väheksymällä ei pitkälle kanna.

Päättäjät ovat ajaneet kunnan ahdinkoon järjettömillä päätöksillään, säästömiljoonat on hupuloitu pitkin maailmaa, mutta vastuunkantajaa ei tunnu löytyvän.
Olisiko aika istahtaa, katsoa peiliin ja tunnustaa ettei minusta ole tähän.

Tämmöstä ajatteluahan ei löydy Suomesta, kunnista puhumattakaan. Virheitä ei tunnusteta, laitetaan pikemmin muitten syyksi. Odotetaan pelastavaa kättä jostain "valtiolta". Sieltä kuntaliitostahan se pelastus löytyy, vai löytyykö tällä kertaa? Se on sen vastuun kanssa vähän kuin yhteisen omaisuuden (kommunistit) kanssa: kun vastuu on kaikilla, se ei ole kellään! Mitä sillä on väliä, jos ne yhteiset miljoonat menevät joillekin huijareille...

Karstulassa kunnanhallitus puheenjohtajineen täysin ulkona todellisuudesta. Se porukka tuntuu käpertyvän entistä tiukemmin omaan kuplaansa. Sillä porukalla menee nyt kaikki aika omien tekojensa peittelemiseen ja syyllisten hakemiseen ulkopuolelta. Kunnan kehittäminen on täysin pysähdyksissä.

Alahuuli pitkällään odotellaan koska tipahtaa...

Täytyy luottaa vaan, että on kuitu, sehän toimii. Mitäpäs muuta sanoisi, eihän nämä tietysti ole mitään äkkinäisen hommia.

Toimii ja toimii, mutta millä hinnalla ja kenen rahoilla? Mitä sillä väliä jos kunnat maksumiehinä, parhailla yli kymmenen miljoonaa haussa.

Keski-Suomen Verkkoholding Oy ei ole toimittanut vuoden 2018 tilinpäätöstään patentti- ja rekisterihallitukselle uhkasakosta huolimatta!
Mitä tämä merkitsee?
Tilintarkastaja on ison asian äärellä. Onko kirjoittanut todellisen tilanteen auki?
Mitä yhtiön vastuulliset hallituksen jäsenet ovat tehneet? Olisiko konkurssiuhasta pitänyt jo ilmoittaa?

Tarina jatkuu...On mielenkiintoista seurata, mitä tapahtuu.

Keskisuomalainen Mielipidekirjoitus 21.01.2020 02:02
Kohti kauhuskenaariota
Kyyjärven kunnanjohtaja Matti Muukkonen varoitti syksyllä 2010 ”kauhuskenaariosta”: Laajakaista 2015 -hanke voi mönkään mennessään viedä joukon viranhaltijoita ja luottamushenkilöitä vastuuarviointiin. Keski-Suomessa Muukkosta eikä muitakaan varoittajia uskottu. Sen sijaan uskottiin, että 130 miljoonaa euroa vain odotti ottajaansa.
Ongelmana oli kuitenkin tietoisuus siitä, että lain sallima valtion tuki oli jo käytetty vuodesta 1999 alkaen Pohjoisen Keski-Suomen Verkkopalvelu Oy:n (PKSV) verkkoon. Uusien tukien saamiseksi verkko pitikin ”unohtaa”.
Keski-Suomen liitto päätti toimia. Niinpä kesällä 2010 Verkko-osuuskunta Kuuskaista (VOKK) teki hanke-ehdotuksen liitolle. VOKK ”voitti” kilpailun ja lähti toteuttamaan hanketta ilman lain vaatimaa operaattorin 34 prosentin vähimmäispääomaa.
Hanke päättyi VOKK:n yrityssaneeraukseen, missä mukana olleet kunnat ja liittymän ostaneet kärsivät menetyksiä. Kunnat olivat etukäteen (!) maksaneet 6,5 miljoonaa euroa yksityisten 2,5 miljoonan euron tavoin.
Noin 12 miljoonan euron velkojen rasittamalle VOKK:n rauniolle kunnat (10) perustivat keväällä 2014 Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n (KSVH) ja sille tytäryhtiöksi Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n (KSVV), jotta valtion ja EU:n tukiedellytykset täyttyisivät. Lisäksi kunnat kikkailivat ottamalla Kuntarahoitus Oyj:ltä miljoonalainat KSVH:lle, joka lainasi varat edelleen KSVV:lle pyrkien näin saamaan ne näyttämään rakentajaoperaattorin pääomalta.
Kunnat takasivat lainat Kuntarahoitus Oyj:lle ja toimivat tällöin lainvastaisesti. Tämän osoittavat lainvoimaiset Viestintäviraston (Traficom), Hämeenlinnan hallinto-oikeuden ja Korkeimman hallinto-oikeuden 18 päätöstä. KSVV ja KSVH ovat vasta nyt ilmoittaneet osakepääomansa menettämisestä. Kuntalaisten rahaa ollaan menettämässä kymmeniä miljoonia euroja.
Keski-Suomeen perustettiin toiveajattelun lujalle pohjalle muitakin valokuituyhtiöitä: Uuraisten Valokuituverkot Oy (UVV) ja Kuhmoisten Laajakaista Oy. VOKK ja Kuuskaistan Palvelut Oy hääräävät alueella. UVV on vaikeuksissa Kuuskaistan jätettyä maksuvelvoitteensa sille.
KSVH/KSVV on ollut Keski-Suomen ely-keskuksen tuella synnyttämässä kyläverkkohankkeita eri puolille Keski-Suomea. Myös KSVV:n toimitusjohtaja on synnytellyt pieniä verkkoyhtiöitä varsinkin Jyväskylän lähialueille.
Kuntien itsehallintoa voidaan monilla syillä perustella. Kuitenkin edellä kuvattu hanke on yksi katastrofaalisista esimerkeistä, joihin osaamattomat ja asioihin perehtymättömät mutta ”poliittisesti valveutuneet” päättäjät on höynäytettävissä.
Esitutkinta- ja syyttäjäviranomaisten tulisikin arvioida kuntien päättäjien ja osakeyhtiöiden toimet edellä kuvatuissa tapauksissa.
Kysymys on niin laajakantoisesta asiasta, että se on mahdollista saattaa Euroopan tilintarkastustuomioistuimen ja petostorjuntaviraston (OLAF) tietoon.
Hannu Luotola

"Kuitenkin edellä kuvattu hanke on yksi katastrofaalisista esimerkeistä, joihin osaamattomat ja asioihin perehtymättömät mutta ”poliittisesti valveutuneet” päättäjät on höynäytettävissä."

Onko mahdollista että Karstulan kepulaisille olisi käynyt näin ohrasesti ?

Kuntalaisten rahoilla näyttäisi olevan käyttöä vastaisuudessakin...

On mielenkiintoinen tarina, jonka loppua odotan malttamattomasti!

Maksuhetki on jo koittanut! Kunnat maksavat alkupään maksuja. Homma jatkuu 20-30 vuotta.
Muut seuraukset ovat varmaan tulossa. Mitä ne ovat, on vielä auki.

Tämän katastoofin aiheuttajat ovat hiljaa kuin kusi sukassa ei minkäänlaista kommenttia kuuku, ei näy naamat Viispiikkisessä. Miksi?

Voishan se kirjottaa että VALTIO on syyllinen kun muita syyllisiä ei löyvy.

Syytetään valtiota eli yhteiskunnan syytä kaikki tyynni kun ei otettu ohjeista vaarin.

Bongattu "Kuituverkko" keskustelusta 22.1.2029. On hyvä, jos on totta!:


Keski-Suomen kuntien laajakaistasekoilu

1. Kunnat maksoivat Kuuskaistalle ennakkomaksuja 6,5 Me
2. Yksittäiset ennakkotilaajat maksoivat Kuuskaistalle ennakkomaksuja 2,5 M€

Kuuskaista jätti työn kesken, piti rahat ja myi rupukunnille vähäiset kaapelinpätkät ja velat 1 eurolla.

3. Rupukunnat 10 kpl maksoivat Keski-Suomen Verkkoholdingille (KSVH) alkajaisiksi 1 M€

4. KSVH haki kolmella uudella osakeannilla uutta rahaa kunnilta noin 8 M€. Kaikki kunnat eivät olleet enää innokkaita pumppaamaan uutta rahaa, joten osakeanneista tulikin rahaa vain noin 5 M€

5. KSVH otti kuntarahoitukselta velkaa noin 30 M€ kuntien omavelkaisesti takaamana.

6. KSVV kertoi viimeisessä 2018 tilinpäätöksessään, että heidän oma pääoma on 16 M€ negatiivinen. Heidän rakentama verkko-omaisuus on liikearvoltaan vai 5,4 M€

Kun summataan nuo kuntien ja asiakkaitten ennakkomaksut, kuntien osakemerkinnät ja kuntien takaama Kuntarahoituksen laina, sekä hukattu KSVH/KSVV oma pääoma syntyy 61,5 M€ rahameno. Tuolla on saatu KSVV:n oman selvityksen mukaan vain 5,4 M€ liiketoiminta arvo ja omaisuus.

Tuohan on hirvittävä kuntien rahanhävitys operaatio eikä KSVV pysty edes toimimaan liiketuloillaan.

Omistajakunnat valittavat kun eivät saa tuon 61,5 M€ lisäksi pumpata lisää kuntien rahaa lainvastaisesti laajoihin kaistoihin.

Omistajakunnat syyllistävät, äkäilevät, hyökkäilevät kuntalaisiaan vastaa, jotka ovat valittaneet lain mukaisesti oikeusistuimiin estääkseen tuon vahingollisen rahanhukkaamisen, valtiota vastaan, jonka ei hyväksy eikä tue lainvastaisena kuntien rahoitus sekoilua, sekä oikeusistuimia vastaan, jotka ovat antaneet langettavia tuomioita kunnille.

Tähän mennessä tuomioita on jo 18 kpl.

80 rahoitustransaktiota on tehty lainvastaisesti tässä operaatiossa yhteensä äkkiseltään laskettuna eikä ole välitetty oikeuslaitosten tuomioista. Mitä tämä oikein on?