Kertokaahan kokeneemmat, jotka olette asentaneet purjeveneeseenne keulapotkurin, että paljonko se tuulitunneli vaikuttaa nopeuteen. Hidastuuko vauhti esim 5 solmusta 4.5 solmuun vai jopa 4 solmuun.
Keulapotkurin tunnelin vaikutus
Keulis
492876
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 49
Vanhimmat
0,75 solmua pienellä veneellä, 0,4 solmua suurella veneellä.
Laitappa tunnelin päihin edestä saranoidut kuperat scoopit, ne pysyvät purjehtiessa aukkojen edessä ja toisella puolen aukeaa aina kun surautat keulapotkuria
Vaan ei aukene siltä puolen josta pitäisi virrata veden tunneliin kun potkuri pyörii?
Edestä saranoidut skuupit ovat kuperia joten ne ovat aina auki takaa, joten takaapäin pääsee aina virtaamaan vettä sisään tunneliin. Ajattelin että tätä ei tarvitse selittää
Vesisuihku ei kaipaa tunnelia ja suuttimen aukot ovat pienemmät. Hinta systeemille on kalliimpi.
Ei vaikuta ollenkaan. Yritä nyt aluksi pysäyttää veneesi vermällä ämpäriä perässä. Keulapotkurin tunneli vsikuttaa vähemmän.
Ja ne pinnat.
Nähdään kaikki.
Ämpärin vetäminen perässä purjehtiessa ei onnistu koska vastus on niin iso, että ämpäri hajoaa.
Ei sen tunnelin asentaminen vaikuttanut nopeuteen mitenkään kun asennus tehtiin oikein.
Pysyt siis parkissa koko ajan? Aivan varmasti vaikuttaa nopeuteen. Kevyellä tuulella kun vauhti on selvästi alle runkonopeuden vaikutus on todella dramaattinen. Kovemmalla tuulella pienempi, mutta selkeä. Olettaisin, että Joakim tulee kohta esittämään asiaan liittyvää numeerista faktatietoa.
Höpö höpö.
Tämän+mukaan+jarruttaa+100+N+-+500+N+voimalla.+Vaikutus+10+%+luokkaa+nopeuteen+(200+N)+kurssista+riippuen.+
Jos viistotaan tunnelin takareuna oikeaoppisesti, on vaikutus korkeintaan solmun sadasosia. Suurimmassa osassa ei tehdä kallista viistotusta, jolloin vastus on moninkertainen. Vaikuttaisiko jopa solmun kymmenyksen verran?
Voi myös etupuolelle muotoilla "johtoreunan". Takareunan viistoaminen tietty oikeaoppisempaa. Mutta pääasia, ettei tunnelin takaseinämä näy venettä edestä katsottaessa.
Halvempaa on laittaa tunnelin aukkojen päälle ne ne edestä saranoidut skuupit, niin tunnelin takaseinämä ei näy edestä katsottaessa.
Oiskohan jollain kuvaa laittaa tänne noista saranoiduista skuupeista?
Noihin linkkikuvan keulapiikin jokamiehen saildriveihin tarvittais ne paljetiivisteet:
http://i64.photobucket.com/albums/h174/wallytacyano/bowthruster_zpsa017ad12.png
Laivoista:
http://fourelagadec.com/pages.php?lang=en&id_page_select=34
läppiä:
http://fourelagadec.com/private9/images/pdf/46.pdf
Tunnelin etureunan puolelle voi tehdä halvalla pienet matalat kiinteät skuupit jotka ohjaavat potkurivirtaa vain hieman takaviistoon, silloin tunnelin takaseinämä ei näy venettä edestä katsottaessa eli vastus on pieni.
Etureunan korotusta käytetään lähinnä moottoriveneissä, joissa keulatunneli nousee ajossa vesirajan yläpuolelle. korotus vähentää hieman vastusta aallokossa keulatunnelin sukeltaessa silloin tällöin aaltoon. Purjeveneissä, joissa keula on koko ajan vedessä, sen hyöty on minimaalinen, joskin parempi kuin suoraan paikalleen lätkäisty.
Menee nyt hieman asian sivusta, mutta tuli vaan mieleen, että jälkiasennetut tunnelit heikentää veneen keulan kestävyyttä, jos tunneli saa kolhua, siihen tulee helpommin vuotoa, kuin rakenteellisesti ehjään, millaiseksi se on alunperin suunniteltu. Ainakin keulapotkuriasentajan pitää todella tietää mitä tekee, sitä ei voi kaikista aina sanoa.
Yhden kesän kokemuksella keulapotkuri on tosi hyvä. Ne pari kertaa kun keulaa ei ole saatu ajoissa rantaan kiinni, niin keulapotkurilla on saatu tilanne korjattua ilman uutta lähestymistä.
Itse asentaessa tunnelin paikan määritys ja suuntaaminen olivat vaikeammat osuudet. Tarvitaan pienet esireijät ja reikäsahaan 40cm pitkä keskiterä.
Omassa veneessä veden alla on kerrosrakenne. Vaikka teoriassa tiesin viisteiden tärkeyden, niin käytännössä siinä kohtaa kun veneen kyljessä oli 130mm reikä ja sovitti putkea siihen, niin viiste jäi tekemättä. Toki jonkinnäköinen pyöristys tuli tehtyä.
Kesän aikana ei ole tullut mieleen että tunneli vastustaisi menoa. Laiskasti trimmatut purjeet ovat hidastaneet senkin edestä.
Jos vene on vähääkään isompi ja vauhtisaanto-odote maksimaalinen, asenna pohjasta ulos laskeutuva keulapotkuri. Vetus tms.
Itselläni on "tavallinen" Max Powerin 5000W tunnelipotkuri. En tiedä paljonko se hidastaa, mutta pirusti se pelastaa. Homman sössiintyessä saa veneen menemään edes kylki ja lepuuttimet edellä naapurin kylkeen. Veneen saa ympäri pienessä tilassa prop walkin ja keulapotkurin avulla ja pakituslähdössä laiturista keulan saa pidettyä aisoissa ja tarvittaessa vääränsuuntaista propwalkia kompensoitua.
Muistan Kamu Stråhlmannin kertoneen että tunnelin hidastava vaikutus n 40 jalan purjeveneessä voi olla jopa 0,8 kn. Sitä vähentämään hän suunnitteli putken etureunaan pienen ulokkeen ja takareunaan pienen syvennyksen jolla hidastava vaikutus pitäisi laskea alle puoleen. Näitä näkee mm joissakin FG41:ssä.
Jos lisääntynyt vastus huolettaa niin kannattanee tutustua vesiruiskuun:
https://www.hollandmarineparts.nl/jetthruster/compact
paljonkohan tuollaisella on hintaa? Ja vastaako teho perinteisiä keulapotkureita?
Onhan tuossakin vastusta. 3" yhde pohjassa ja 2" yhteet sivuille. Vaativat paljon enemmän sähkötehoa samaan työntövoimaan, kun yhteet ovat reilusti pienemmät.
Aiheuttaako sitten vastaavankokoinen tavallinen tyhennysletkun läpivientikin veneen pohjassa jotain vastusta?
Tietysti aiheuttaa. Missä veneessä on 3" läpivientejä? Vessan merityhjennys on ainakin mun veneessä selvästi isoin läpivienti ja se on 1,5" eli puolet tuosta.
Keulassa kaikki ylimääräinen on kriittisempää kuin veneen takaosassa. Tietysti myös alaslaskettava keulapotkuri aiheuttaa vastusta, kun pohjassa on vähintäänkin ylimääräisiä saumoja. Sekä painoa väärässä paikassa.
Vastus on sitten erilainen jokaisessa eri tapauksessa ja vaikutus nopeuteen riippuu veneestä, tuulen nopeudesta ja suunnasta.
Ajatuksen tasolla vesiruiskusta saa hydrodynaamisesti edullisen. 60mm suuttimen aukot voi helposti peittää edestä saranoidulla levyllä. Veden paine avaisi ruiskua käytettäessä ja liikkuessa virtaus sulkisi. ,Isomman imuaukon voi sijoittaa vaikka peräpeiliin, kölin taakse tai kölilaatikkoon, jos sellainen on. Suuttimia voi sijoittaa veneen perään ja keulaan. Vene pyörisi paikallaan tai siirtyisi sivuttain. Pienen vesisuuttimen voi sijoittaa kauemmaksi keulaan kuin sähkömoottorin ja potkuritunnelin. Siitä paino- ja momenttietua.
Käytännössä pienen purren turkin alla on tilanpuute ja lisäksi kölipalkit estävät putkien sijoittelua. Toteutus on ajatusta hankalampaa.
Pumppaatko paskasi mereen? Pidätkö itseäsi jotenkin niin ylhäisenä, että et voi käyttää tyhjennysasemaa?
Mistä tuon keksit? Melkein kaikissa veneissä on vakiona mereentyhjennys. Joskus sitä joutuu käyttämäänkin, mutta lähinnä imutyhjennyksellä mennään. Paskalla meidän veneessä käydään varsin harvoin, jos satamassa on vessa. Joskus toki on pakko purjehtiessa.
Mulla on keulapotkuri 35-jalkaisessa pitkäkölisessä. Potkuri on kolmilapainen kiinteä. En osaa sanoa, paljonko nämä yhdessä vievät vauhdista. Tunnelin huomaa erityisesti jos on vanha aallokko ja pieni tuuli. Kyllä se silloin jylpyttää. Tuntuu persuksissa. Keulapotkuri on toisaalta melko välttämätön kapistus; pakilla vene ei käänny peräsimellä mihinkään, todennäköisesti vaihdan potkurin kääntyvälapaiseen talven aikana.
Tuollaisessa venttiilillä suljetussa läpivientiyhteessä vallitsee hydrodynaaminen vastapaine, joten sen aiheuttama vastus ei ole edes poikkipinta-alansa suhteessa verrannollinen veneen molemmille puolille avoimeen keulapotkurin aukkoon. Suljettu läpivientipiiri aiheuttaa vain pinnan epätasaisuuden verran vastusta.
Tuollainen vesisuihkupropulsio moottorin pyörittämällä painevesipumpulla olisi kova sana. Sillä saattaisi saada jopa peruutustehoa. Vaatisi tosin kalliin magneettikytkimen. Voisiko hyödyntää myös suurteho tyhjennyspumppuna?
Eihän tyhjennyspumppuna toimiminen vaatisi kuin toisen imukanavan ja samanlaisen jakosysteemin kuin poistopuolelle valittaessa puhallettava Bb/ stb-puoli. Suurin ongelma taitaisi olla 500A tai suurempi virran syöttö. Tyhjennyspumpun tarve on pitkäaikainen ja jet thrusterin sekunteja
Jos pumppu saisi käyttövoimansa mekanisesti suoraan kampiakselilta, niin teho ei olisi ongelma. Sitä voisi jopa kasvattaa. Samalla vältyttäisiin diesel>sähkö energianmuuntohäviöiltä.
Mutta mekaaninen toteutus ja pumpun vaatimaa tehontarvetta vastaavan sähkömagneettisen vapaakytkimen hinta saattaa muodostua ongelmaksi?
En sanoisi, että teho ei ole ongelma. Käytin Sepon linkkaaman sivun laskuria. Se suositteli 70 kgf keulapotkuria, jossa on 11 kW moottori! Diesel on 13 kW teholtaan. Koneen luona oleva pumppu vaatisi pitkän putken keulaan, mikä lisäisi häviöitä ja vaatisi selvästi lisää tehoa.
Vetuksen perinteisellä keulapotkurilla saa 65 kgf työntövoiman 3 kW teholla.
60 mm suuttimilla 70kgf työntövoima vaatii 44 l/s eli 2700 l/min virtauksen. Olisihan tuo melkoinen pilssipumppu!
Fysiikkaa huonosti osaavana ajattelen, että keulan kääntämisen reaktiovoima riippuu vesisuihkun liike-energiasta ja voiman varresta eli suuttimen etäisyydestä vedenalaisen lateraalipinnan keskipisteestä. Vesisuuttimet keulassa voisi sijoittaa vaikka ankkuriboksiin, voiman varsi olisi pidempi kuin tavaomaisessa keulapotkurissa. Ilmaan ampuessa vesisuihkun nopeus olisi suurempi ja energia kasvaisi vauhdin toisessa potenssissa. Tarvittaisiin tavanomaista keulapotkuria pienempiä tehoja. Painava vesipumppu voitaisiin sijoittaa keskiveneeseen. Monia teoreettisia etuja.
Haittana olisivat pitkien putkien aiheittamat vastukset ja tilaongelmat verrattuna alas pohjasta laskeutuvaan keulapotkuriin. Ja ilmaan suihkutellessa saattaisivat naapurit kastua.
Useiden satojen, jopa lähempänä tuhannen amppeerien suuruisten virtojen siirtämisessä sähkökeulalle on myös omat haasteensa. Pitkien johtimien resistanssi kasvaa ja liitokset aiheuttavat omat vastuksensa, joka rajoittaakin sähkökeulojen käyttöä sekuntteihin. Teho jää pieneksi!
Mekaanisessa tai hydraulisessa vesipropulsiossa tätä ongalmaa ei ole. Jos työntöaika tuplataan, voidaan tehokin puolittaa jne.,.. Jo maalaisjärjellä pystyy päättelemään, ettei tav. purkkarin kääntämiseksi tarvita 10kw jatkuvaa tehoa!
Ja noista häviöistä vielä. Suurimmat painehäviöt syntyy järjestelmän suuttimissa ja noissa viimeisissä jyrkissä kurvi-osissa. Loivasäteiset letkumetrit ei aiheuta merkittävää lisää fluidin virtausvastuksessa, kunhan poikkipinta-ala säilyy samana. Eikä perinteinen kavitoiva kompromissikeulapotkurikaan mikään häviötön ole. Sen hyötysuhde lienee jetin keskipakopumppua surkeampi?
Kontaktorien kuumeneminen on keulapotkurin suurin vaaranpaikka, koska virtaa on 400 ampeerua.
Kärjet saattavat hitsautua yhteen ja vene jää kääntymään jos käyttösykli on pitkä. Pahin virhekäyttö kyllä on ylikääntö ja siitä johtuva paikkuutarve toiseen suuntaan. Silloin kärkien liimautumisriski on aivan ilmeinen.
Keulapotkurin virransyötön katkaisinen paikka ja käyttö on hyvä opettaa miehistölle. Käännön jäädessä päälle kipparilla on ruorissa kiirettä.
Voima riippuu vesisuihkun liikemäärästä eli nopeuden ja massavirran tulosta. Tehontarve taas liike-energiasta eli massavirta x 0,5x v^2. Paras voima/teho saadaan mahdollisimman pienellä nopeudella eli mahdollisimman suurella pinta-alalla. Siksi kaikki yritykset pienentää keulaan tulevaa reikää johtavat huonompaan voima/tehoon.
Järjestelmän putket ovat pieniä, nopeus niissä 10 m/s luokkaa eli todella suuri vedelle. Häviötä tulee merkittävästi suorallakin matkalla. Moottoritilasta keulaan on mahdotonta vetää suoraa 3" putkea, joten mutkiakin tulee.
Jet Thrustin suurimpana ongelmana pitäisin noiden kudosletkujen aiheuttamaa huoltotarvetta, niiden hankalaa huoltoa ja niiden aiheuttamaa fataalia vuotoriskiä.
Putkikoko on sitä luokkaa, että se upottaa veneen varsin nopeasti. Hyöty/haitta suhde saattaapi olla negatiivinen?
" tuhannen amppeerien suuruisten virtojen siirtämisessä sähkökeulalle". Pumpun ei tarvitse olla keulassa. Akut 24V ovat pumpun vieressä ja johdot paksut mutta lyhyet. Akkujen latausjohtot 12 V voivat ollas "tavanomaiset".
" painehäviöt syntyy järjestelmän suuttimissa ja noissa viimeisissä jyrkissä kurvi-osissa." BB suuttimen letku kulkee STB ja päin vastoin. Silloin vältetään jyrkkä mutka.
"Kontaktorien kuumeneminen on keulapotkurin suurin vaaranpaikka, koska virtaa on" Hyvä pointti. Hätäkatkaisimet ankkurivinssille ja keulan potkurille tai ruiskulle ovat perusteltuja. Mutta onko tällaisia vikoja ollut?. Ei ole omaa kokemusta enkä ole kuullut keulapotkureista, ankkurivinsseissä ehkä on ollut?.
" kudosletkujen aiheuttamaa huoltotarvetta, niiden hankalaa huoltoa ja niiden aiheuttamaa fataalia vuotoriskiä." Letkut ovat helpommin vaihdettavissa kuin vc ja septi. Uusimistarpeesta ei meistä kukaan tiedä mitään?. Mutta tietenkin uusittava joskus. Läpivienneissä on tietenkin sulkuhanat, mitkä mainosmateriaalissa taitavat olla laadultaan kelvottomat.
Ruiskulla kääntyy esim. pitkäkölinen ja painava R12m Blue Marlin. Eväköliset pienemmät varmaan vikkelämmin ja pienemmillä tehoilla.
Keulapotkurini on toistaiseksi toiminut ilman häiriöitä, mutta riski on olemassa kyllä. Noita on sattunut muille.
Ankkurivinssissä kärkien liimautumisia on minulla ollut. Pahin tapa väärinkäyttää ankkurivinssiä on koittaa huljuttaa ankkuria pinnassa ylös-alas sen puhdistamiseksi. Silloin kärjet ovat liimanneet, ankkuri vauhdilla ylös ankannokkaan, jumitus piukkaan ja sulake laukeaa. Sitten vaan ohjainboksi auki, meisselillä kärjet irti toisistaan ja kärkien putsaus hiekkapaperilla.
Eräs kerta oli kun totesin että kettingissä on liikaa kierrettä. Laskin sen ulos merellä jossa oli 50 m syvää. Nostossa kärjet liimasivat.
Asia on erikoinen koska vaikka olen pakkotilanteessa vetänyt vinssillä venettä 3,5 kn virrassakin ankkurille niin tuota ei ole tapahtunut.
Vinssi on Lofrans 1000 ja liimaavat kärjet ovat boksissa joka muuntaa keulassa olevien kumituttien aikaansaaman paine-efektin sähköiseksi nosto-/ laskukäskyksi.
Arielilla taitaa olla relen maanantaikappale jos kokemuksia ja korjaustarpeita tulee toistvasti. Minulle ei ole sattunut kertaakaan yli 20vuoden ja 3 vinssin sähkövinssiuralla "kärkien liimaantumista" vaikka ankkurin huljjttaminen ylös-alas on rutiinia. Käskytyssysteemi on sähköinen langallinen kapula. Kapulan mikrokatkaisimien ja ankkuriboksin sähköjohdon kytkennän hapettuminen toimimattomaksi on joskus tapahtunut,
Kukaan ei kai vielä ole ehdottanut paineilmapulloa ja sen täyttämiseen tarvittavaa kompressoria jota voisi pyörittää sillä veneessä jo valmiiksi olevalla diesel-moottorilla. Paineilmasuuttimet voisivat olla keulassa molemmin puolin ja valmiiksi täytetyssä pullossa riittäisi painetta useampaan käännösmanööveriin.
Sitä paineilmaa voisi sitten käyttää muihinkin asioihin, ainakin kumiveneen täyttämiseen.
Olin nuorena ja kovakuntoisena kaivoksella töissä. Meillä oli tietysti julman kokoiset kompurat ja useamman pakettiauton kokoiset ilmasäiliöt käytössä.
Sen verran niiden paineilmalaitteiden kanssa pelattiin, että jonkinlainen kuva tuli siitä minkälaisia voimia sieltä löytyi.
Otetaan aluksi vaikka käsiporakoneelle tuleva 19 mm letku. Sitä pystyy pitämään kädessä täydellä 8 bar : n painella. Sille porakoneelle (yhdelle) tarvitaan vähintäin traktorikompura, jos sillä aikoo kallioon reikää tehdä.
Isokin säiliö tyhjenee nopeasti kun sitä päästää letkun täydeltä tulemaan.
Otetaan seuraavaksi vaunuporakone, joka tarvitsee suuren hinattavan kompuran, jota pyörittää 250-300 hp dieselmoottori.
Siihen tulee ilma 3 tuuman letkulla ja sitä ei miesvoimin enää kiinni pidellä. Siellä on kyllä voimaa, mutta täytyy kyllä olla veneen kokoinen säilö, jotta sillä ehtii jotakin puskea liikkeelle.
Näihin kokemuksiin perustuen sanoisin, että kyllä jotakin muuta täytyy veneestä suihkutella kuin paineilmaa.
Kompurasta pulloon ladatulla paineilmalla pitäisi sitten pyörittää pientä potkuria joka tuottaisi letkua pitkin keulan aukoista ulos vesisuihkun vesijetin tapaan.
Kukaan ei myöskään ole vielä ehdottanut tällaisen vesijettipotkurin pyörittämistä hydraulinesteellä jota liikutettaisiin veneen diesel-moottorilla. Onhan purjeveneissä ollut hydraulivetoisia potkureita, jolloin veneen diesel-moottori on voinut olla keulassa ja voima on välitetty taakse potkurille hydrauiletkuja pitkin.