uskotko kognitiiviseen sulkeumaan?

Jos säieteoriat/M-teoria kaatuu, niin ollaan pulassa.

Kyllä superpainovoimaa esiintyy, mutta sen ainoa vaikutus on että tämä meidän universiumimme pysyy kohdallaan tai paikallaan avaruudessa vailla vapausasteita hypellä ylös ja alas.

Meidän universumi on kuin siemen 10 metrin korkeudella maasta puussa olevan omenan sisässä. Siemenen sisällä vaikuttaa tavallinen gravitaatio. Mutta maan pinta omaa supergravitaation. Tuo supergravitaatio ei vaikuta, tunnu tai ole havaittavissa siemenen sisässä jonka gravitaatio on ikään kuin kvanttigravitaatiota.

Jos etsitään dimensioiden gravitaatiota niin vain universiumimme ulkopuolella vaikuttaa supergravitaatio. Meidän universiumi on kuitenkin kuin suljettu systeemi siihen nähden. OLLAAN ITSE DIMENSIO ÄÄRETTÖMYYDESSÄ.

on olemassa äärettömyyksiä joiden keskellä oman universiumimme on suljettu dimensio.

Syvät neuroverkot alkoivat tuomaan tuloksia, kun niitä,lähdettiin suunnittelemaan tiettyä takoitusta varten. Ongelmana on, ettei vielä ole tiedossa edes arkkitehtuuria, mikä kylenisi yleiseen älykkyyteen. Parikymmentä vuotta tuskin riittää...

Lienee luonnollista, että nykyinen sukupolvi pitää itseään edellistä fiksumpana. Saattaa myös olla, että edellinen sukupolvi on jopa toivonut seuraavien sukupolvien olevan heitä fiksumpia. Näkökulma perustuu ajatukseen edistyksestä. Edistys voi kuitenkin olla pelkkä myytti. Edistys ja kehitys ovat kaksi eri asiaa. Meillä kun on edelleen luolaihmisten aivot ja asumme edelleen luolissa, vaikka emme itse sitä huomaa. Toive paremmasta maailmasta ei välttämättä toteudu.

Jotkut väittävät tiedon olevan kumuloituvaa, eli lisääntyvää. Toiset taas väittävät, että tieto ei varsinaisesti lisäänny, vaan on rakentuvaa. Heidän mielestään kaikki tieto on jo olemassa, mutta se vaan rakentuu jatkuvasti uudella tavalla. Kun maapallokeskeisyydestä luovuttiin, niin kyse ei ollut uudesta tiedosta sinänsä. Tieto vain rakentui uudella tavalla. Tuosta "uudesta tiedosta" huolimatta me edelleen puhumme auringon noususta ja laskusta. Luolamiesaivot pitävät edelleen pintansa.

Olemme sanojemme vankeja ja kieli on maailmamme rajat. Tietokone on pelkkä laskukone, joka suorittaa pelkkää laskentaa, Se ei tiedä mitään, eikä ole älykäs. Nettiyhteyksiä on aina ollut olemassa, mutta ne ovat olleet erilaisia. Takavuosien positivistit yrittivät karistaa sanojen painon hartioiltaan, mutta joutuivat ripustamaan toivottomina hanskat naulaan.

Aineen atomimuotti tiedettiin jo antiikissa. Vaikka ainetta on pilkottu aina vaan pienemmäksi, tieto siitä on pysynyt samana. Aine on pelkkä energian muoto ja sellaiseksi se myös jää.

kiikkustuolista kirjoitti:

Lienee luonnollista, että nykyinen sukupolvi pitää itseään edellistä fiksumpana. Saattaa myös olla, että edellinen sukupolvi on jopa toivonut seuraavien sukupolvien olevan heitä fiksumpia. Näkökulma perustuu ajatukseen edistyksestä. Edistys voi kuitenkin olla pelkkä myytti. Edistys ja kehitys ovat kaksi eri asiaa. Meillä kun on edelleen luolaihmisten aivot ja asumme edelleen luolissa, vaikka emme itse sitä huomaa. Toive paremmasta maailmasta ei välttämättä toteudu.

Jotkut väittävät tiedon olevan kumuloituvaa, eli lisääntyvää. Toiset taas väittävät, että tieto ei varsinaisesti lisäänny, vaan on rakentuvaa. Heidän mielestään kaikki tieto on jo olemassa, mutta se vaan rakentuu jatkuvasti uudella tavalla. Kun maapallokeskeisyydestä luovuttiin, niin kyse ei ollut uudesta tiedosta sinänsä. Tieto vain rakentui uudella tavalla. Tuosta "uudesta tiedosta" huolimatta me edelleen puhumme auringon noususta ja laskusta. Luolamiesaivot pitävät edelleen pintansa.

Olemme sanojemme vankeja ja kieli on maailmamme rajat. Tietokone on pelkkä laskukone, joka suorittaa pelkkää laskentaa, Se ei tiedä mitään, eikä ole älykäs. Nettiyhteyksiä on aina ollut olemassa, mutta ne ovat olleet erilaisia. Takavuosien positivistit yrittivät karistaa sanojen painon hartioiltaan, mutta joutuivat ripustamaan toivottomina hanskat naulaan.

Aineen atomimuotti tiedettiin jo antiikissa. Vaikka ainetta on pilkottu aina vaan pienemmäksi, tieto siitä on pysynyt samana. Aine on pelkkä energian muoto ja sellaiseksi se myös jää.

Lue lisää

No kunhan yritystä riittää, aina jotain saadaan aikaiseksi. Pienin askelin vaikka. Eikä kapulaa pudotella. Joinakin aikoina se on ollut vaikeaa, koska on voinut tulla asioita, jotka eivät sovi kaikkien pirtaan. Näin voi käydä vastakin, kuten sanoit, ihminen itse ei ole muuttunut paljoakaan. Kuitenkin, asioiden kanssa tässä loppujen lopuksi ollaan tekemisissä, ja asioiden edistäminen on tärkeintä. Ei henkilöiden, vaikka asiat tuppaavat henkilöitymään. Tosin, henkilökohtainen glooria voi auttaa jaksamaan niiden asioiden kanssa, tai synnyttää esikuvia, eli ei sekään ihan totaalisen väärin ole, tai turhaa, kunhan vaan rattaat pyörii vaikka rutisten, eikä jäädä paikoilleen jököttämään :-)

Aivan. Pääasia, että näyttää itse hyvältä!

Se on nykyään aika monen harhaluulo, että kaikki asiat on jo tiedossa.

Ehkä se tarkoittaa sitä, että oman "elämänpallukan" sisälle on otettu vain ne asiat, joilla on itselle merkitystä, se pysyy hallussa helpommin, siinä on joku roti ja järjestys, sekä itsellä kontrolli siihen mitä tapahtuu. Eli ehkä aikuistuminen on tapahtunut tietyllä tavalla; siten sen ymmärtäisi ehkä helpommin.

Jos noin on, siihen "pallukkaan" tulee harvoin mitään uutta, ja jos tulee, se on todennäköisesti aina iso juttu.

Olisiko sille yleisempi nimi vaikka "arki".

Kaikilla ei kuitenkaan sen "pallukan" tarvitse olla ihan niin tarkkaan määritelty, eikä lapsenomainen mielenkiinto kaikkeen ole aikuistumisen takia hävinnyt. Ja jos niin on, sanoisin, että uutta tulee vastaan joka päivä.

Olisi kiva tietää miten tämä ihmisjoukko määrittelee "arjen".

planeetta_ei.kirj kirjoitti:

Se on nykyään aika monen harhaluulo, että kaikki asiat on jo tiedossa.

Ehkä se tarkoittaa sitä, että oman "elämänpallukan" sisälle on otettu vain ne asiat, joilla on itselle merkitystä, se pysyy hallussa helpommin, siinä on joku roti ja järjestys, sekä itsellä kontrolli siihen mitä tapahtuu. Eli ehkä aikuistuminen on tapahtunut tietyllä tavalla; siten sen ymmärtäisi ehkä helpommin.

Jos noin on, siihen "pallukkaan" tulee harvoin mitään uutta, ja jos tulee, se on todennäköisesti aina iso juttu.

Olisiko sille yleisempi nimi vaikka "arki".

Kaikilla ei kuitenkaan sen "pallukan" tarvitse olla ihan niin tarkkaan määritelty, eikä lapsenomainen mielenkiinto kaikkeen ole aikuistumisen takia hävinnyt. Ja jos niin on, sanoisin, että uutta tulee vastaan joka päivä.

Olisi kiva tietää miten tämä ihmisjoukko määrittelee "arjen".

Lue lisää

Taisit jo itse määritellä "arjen". Eli kyse on jokapäiväisistä, rutiininomaisista asioista, joilla on itselle merkitystä ja joilla hallitaan omaa olemista. Se merkitsee myös banalisoitumista, totuttuja tapoja ja normittamista. Arki on sääntöjen seuraamista ja noudattamista. Kun arkeen tulee uusia asioita, ne aikaa myöten muuttuvat arkisiksi. Pahimmillaan "arkistuminen" voi johtaa nurkkakuntaistumiseen, jolloin kyseenalaisetkin asiat voivat tulla hyväksytyksi.

kiikkustuolista kirjoitti:

Taisit jo itse määritellä "arjen". Eli kyse on jokapäiväisistä, rutiininomaisista asioista, joilla on itselle merkitystä ja joilla hallitaan omaa olemista. Se merkitsee myös banalisoitumista, totuttuja tapoja ja normittamista. Arki on sääntöjen seuraamista ja noudattamista. Kun arkeen tulee uusia asioita, ne aikaa myöten muuttuvat arkisiksi. Pahimmillaan "arkistuminen" voi johtaa nurkkakuntaistumiseen, jolloin kyseenalaisetkin asiat voivat tulla hyväksytyksi.

Lue lisää

Ylätasolla liikkuville lienee mahdollista käydä niin, että jossain ajankohdassa kaikki on selvillä päällisinpuolin. Vaikka esimerkiksi, kun selviää miten elämä saa alkunsa, se voi olla sitä samanlaista prosessia jokasuunnalla, eikä sen osalta mitään outoa sitten enää olekaan.

Sellaiselle, joka on detaileista kiinnostunut, selvitettävää lienee yllinkyllin, vaikka sitten ääretöntä lähestyen. Samaa esimerkkiä käyttäen, monimuotoisuutta riittänee yllinkyllin, jos vaan on mahdollisuus päästä tutkimaan.

En usko, että muurahaiselle voi koskaan opettaa diffrentiaalilaskentaa. Ihmisaivoillakin on rajansa. Tekoäly voi ehkä itse kehittää itseään pidemmälle.

Ei kaikki ole olematonta vaikka vain osan kokonaisuudesta havaitsemme. Se osa aallonpituutta mitä silmä ei näe, sillä ei ole ollut merkitystä. Se osa ääniaaltoja mitä korva ei kuule, sillä ei ole ollut merkitystä. Se alue lämpösäteilyä, joka sopii parhaiten, koetaan miellyttäväksi, ja sen ulkopuoliset lämmöt joko liian kylmäksi tai liian kuumaksi, joista on hyvä poistua tai suojautua. Kuitenkin, tiedämme että on ultravioletti, infrapuna, röntgen jne. sähkömagneettisen säteilyn alueet, joista joku toinen eliö voi hyötyä tai joita voi aistia eli nähdä. Tai ultraääni, joilla joku toinen eliö voi kommunikoida, siis tuottaa ja kuulla.
Olen siis sitä mieltä, että fyysinen oleva on totta. Mutta se miten kukakin yksilö omilla reseptoreillaan sen kokee ja kukin kokemustensa perusteella ymmärtää, se voi olla erilainen. Yhtä kaikki totta ja totuus sille yksilölle.
Siksi on mielenkiintoista keskustella muiden kanssa ja kuunnella muita, ja yrittää ymmärtää logiikkaa muiden yksilöiden ajattelutavan taustalla. Omia näkemyksiään voi korjailla, kun joku keksii jollekin paremman selityksen, ja oma selitys on voinut perustua vaikkapa luuloon tai oletukseen paremman puutteessa, tai toisen ajatuksen väärinymmärrykseen.
--planeetta

Anonyymi kirjoitti:

Ei kaikki ole olematonta vaikka vain osan kokonaisuudesta havaitsemme. Se osa aallonpituutta mitä silmä ei näe, sillä ei ole ollut merkitystä. Se osa ääniaaltoja mitä korva ei kuule, sillä ei ole ollut merkitystä. Se alue lämpösäteilyä, joka sopii parhaiten, koetaan miellyttäväksi, ja sen ulkopuoliset lämmöt joko liian kylmäksi tai liian kuumaksi, joista on hyvä poistua tai suojautua. Kuitenkin, tiedämme että on ultravioletti, infrapuna, röntgen jne. sähkömagneettisen säteilyn alueet, joista joku toinen eliö voi hyötyä tai joita voi aistia eli nähdä. Tai ultraääni, joilla joku toinen eliö voi kommunikoida, siis tuottaa ja kuulla.
Olen siis sitä mieltä, että fyysinen oleva on totta. Mutta se miten kukakin yksilö omilla reseptoreillaan sen kokee ja kukin kokemustensa perusteella ymmärtää, se voi olla erilainen. Yhtä kaikki totta ja totuus sille yksilölle.
Siksi on mielenkiintoista keskustella muiden kanssa ja kuunnella muita, ja yrittää ymmärtää logiikkaa muiden yksilöiden ajattelutavan taustalla. Omia näkemyksiään voi korjailla, kun joku keksii jollekin paremman selityksen, ja oma selitys on voinut perustua vaikkapa luuloon tai oletukseen paremman puutteessa, tai toisen ajatuksen väärinymmärrykseen.
--planeetta

Lue lisää

.. tosin se johtaa siihen, että on totuttava ajatukseen, että on paljon asioita joista on ihan pihalla, ja että on mahdollista, ettei koko elämänsä aikana opi käytännössä paljoakaan, ja siitäkin vähästä iso osa unohtuu, ja siitäkin huolimatta voi elää ihan siedettävän elämän.. uskoisin.
--planeetta

Kirjoitat kantilaista potaskaa, joka on kumottu jo aikaa sitten. Ajattele ja opi!

Anonyymi kirjoitti:

Kirjoitat kantilaista potaskaa, joka on kumottu jo aikaa sitten. Ajattele ja opi!

Kero lisää. Koska kumottu ja kuka kumonnut? Kategoriaoppi on muuten peräisin Aristotelelta.

Sotket tuossa keskenään ymmärtämisen ja tietämisen.

Kokonaisuuden tai sen osan ymmärtäminen ei edellytä kaiken tietämistä suurimmalla mahdollisella tarkkuudella vaan sen kokonaisuuden tai osan kaikkein olennaisimpien säännönmukaisuuksien ja takaisinkytkentöjen oikein hahmottamista riittävällä tarkkuudella jotta siitä yhdestä todellisuuden osasta hankittua ymmärrystä voi sitten soveltaa menestyksellisesti muihin riittävän samankaltaisiin todellisuuden osiin. Ihmisäly ei toimi tietotekniikan tavoin vaan lähinnä erilaisten analogisten vertauskuvien ja mallien avulla.

Jos ymmärrystä jostain kokonaisuudesta (tai kokonaisuuden osasta) on riittävästi niin ne analogiset vertauskuvat ovat toimivia (esim. yhdestä ohjelmointikielestä toiseen ohjelmointikieleen vaihtaminen esim. basic ---> C kieli). Jos taas ymmärrystä tutkittavasta ilmiöstä ei ole tarpeeksi niin ne analogiset vertauskuvat ovat ontuvia tai täysin toimimattomia (esim. ihminen robottina, tietoisuus mallinnettuna pelkkänä tietojenkäsittelynä)

Belisario

Anonyymi kirjoitti:

Sotket tuossa keskenään ymmärtämisen ja tietämisen.

Kokonaisuuden tai sen osan ymmärtäminen ei edellytä kaiken tietämistä suurimmalla mahdollisella tarkkuudella vaan sen kokonaisuuden tai osan kaikkein olennaisimpien säännönmukaisuuksien ja takaisinkytkentöjen oikein hahmottamista riittävällä tarkkuudella jotta siitä yhdestä todellisuuden osasta hankittua ymmärrystä voi sitten soveltaa menestyksellisesti muihin riittävän samankaltaisiin todellisuuden osiin. Ihmisäly ei toimi tietotekniikan tavoin vaan lähinnä erilaisten analogisten vertauskuvien ja mallien avulla.

Jos ymmärrystä jostain kokonaisuudesta (tai kokonaisuuden osasta) on riittävästi niin ne analogiset vertauskuvat ovat toimivia (esim. yhdestä ohjelmointikielestä toiseen ohjelmointikieleen vaihtaminen esim. basic ---> C kieli). Jos taas ymmärrystä tutkittavasta ilmiöstä ei ole tarpeeksi niin ne analogiset vertauskuvat ovat ontuvia tai täysin toimimattomia (esim. ihminen robottina, tietoisuus mallinnettuna pelkkänä tietojenkäsittelynä)

Belisario

Lue lisää

Nimimerkki: Jumalan-kumous (ei-rekisteröitynyt professori)

Belisario: "Sotket tuossa keskenään ymmärtämisen ja tietämisen."

Kognitiiviset kykyni eivät mahdollista ainakaan tuollaisen väittämäsi sotkemisen hahmottamista, vaan vain mm. sen hahmottamisen, että olemme ilmeisesti molemmat hahmottaneet tietämisen ja ymmärtämisen välisen eroavaisuuden...Eli, jätin kommentissani vain *korostamatta* tuota ilmeistä eroavaisuutta, koska se ei ollut oleellinen esittämieni johtopäätösten kannalta.

Eli, mahdollisesti et itse hahmottanut sitä, että keskustelun kontekstina oli tuolta osin *kaiken* ymmärtäminen; vaikka korostin sitä erikseen, käyttämällä kommentissani ilmaisua: *kaikkea*, eikä se ole mahdollista, koska kaiken tietäminenkään ei ole mahdollista.

Jollakin tavalla ja tietysti mielellään jollakin *relevantilla* tavalla *määriteltyjen* todellisuuden relevanttien aspektien; jota seikkaa sivusin kommentissani vain ohimennen; koska kyseinen seikka ei siis kommentin kontekstin kannalta ollut erityisen relevantti, hahmottaminen jne. on tietysti hyvin relevanttia käytännön kannalta, mutta keskustelun kontekstina oli siis *kaiken* ymmärtäminen…

Käytännössä tilanne on se, että sen tietäminen varmuudella ja ymmärtäminen, että mitkä ovat noita "oleellisia aspekteja" ei myöskään ole mahdollista, jos ei tiedetä kaikkea, vaikka näin "vahva" johtopäätös voikin ehkä ensi silmäyksellä näyttää liian vahvalta. Eli, käytännössä tilanne on se, että voidaan korkeintaan etenkin esim. *käytettävissä olevien* havaintojen perusteella, tehdä hypoteeseja koskien mm. sitä, että mitkä todellisuuden aspektit ovat jonkin asian; eli esim. ymmärryksen lisäämisen, kannalta relevantteja jne.

Jos kokonaisjärjestelmä tosiaan on ääretön, niin on ilmeistä, että sen ymmärtäminen tai edes tiedostaminenkaan ei ole mahdollista kuin vain häviävän vähäisessä määrin, mikä häviävän vähäinen ymmärtäminen ei voi merkitä edes viittaamiesi: "kaikkein oleellisimpien säännönmukaisuuksien ja takaisinkytkentöjen oikein hahmottamista [jne.]".

Tilanne voisi tuolta osin olla toinen, jos todellisuus olisi äärellinen ja jos se ei olisi kvanttimekaaninen, mutta käytännössä se on kvanttimekaaninen ja ainakin itse pidän luultavana, että se on myös ääretön; perustuen mm. siihen, että äärellinen todellisuus olisi itse asiassa erityislaatuinen tilanne, koska silloinhan sitä karakterisoivat suureiden arvot olisivat nimenomaan tietynlaiset, mikä ilmeisesti vaatisi erityisen syyn, jota syytä kuitenkaan ei olisi käytettävissä jos/kun todellisuus olisi määritelmällisesti kokonaisjärjestelmä, joka ulkopuolelta ei siis olisi tulossa mitään suureiden arvoja säätävää vaikutusta.

Palatakseni kommenttisi pääteemaan; toisaalta, tietenkin, *jos* teemme lisäoletuksia, niin pystymme rajaamaan sitä, että mikä määritellään relevantiksi. Esim. voimme rajata tilannetta siten, että määrittelemme relevantiksi vain sen osan todellisuudesta, jonka *oletamme* voivamme kyetä havaitsemaan... Tämä relevanssi-aspekti on tietysti hyvin relevantti *yleisessä kontekstissa*.

"Ihmisäly ei toimi tietotekniikan tavoin vaan lähinnä erilaisten analogisten vertauskuvien ja mallien avulla."

Ihmisen aivot ovat ylivertaisen kompleksiset verrattuna nykyisiin tietoteknisiin laitteistoihin ja mahdollistavat siis kompleksisempien kokonaisuuksien hahmottamisen, mutta *pohjimmiltaan* kaikki tietojenkäsittely on samanlaista ja sen toimivuuden *edellytykset* ovat samat. Eli, tietojenkäsittely on palautettavissa ns. universaalin Turing:in koneen suorittamiksi alkeisoperaatioiksi. Eli, esim. tuo "analogisten vertauskuvien ja mallien käyttö" voidaan pilkkoa osiinsa ja noiden osien prosessoinnin perusedellytykset ovat samat riippumatta siitä, että onko prosessoija ihminen vai kone.

*Lähinnä* ihmisten aivojen suorittaman prosessoinnin hahmottamiseen/mallintamiseen/simulointiin jne. liittyvissä probleemeissa on siis kyse siitä, että ihmisen aivojen kompleksisuus on suhteellisen suuri, joka kompleksisuus tietysti on myös eräs keskeisistä syistä, miksi ihmisten keskimäärin on niin vaikea hahmottaa myös omia kognitiivisia rajoitteitaan. Tietoisuuden osalta taas voidaan lähinnä kai vain tietää se, että *jokin* havaitsee *jotain* ja *jokin* tietää *jotain*; tai on ainakin *tietävinään* jotain, vai kuinka?. :D

TÄ:

voisiko tekoäly käyttää ihmistä vastaan näitä tietoja jotka jää ihmisiltä mysteeriksi

Tekoälyn mahdollisuus käyttää ihmisten ymmärtämättömiä tai mysteeriksi jääneitä tietoja hyväkseen on monimutkainen kysymys. On muutamia näkökulmia, joita voidaan tarkastella:

1. **Tieto ja valta**: Tekoäly voi analysoida ja käsitellä suuria tietomääriä, mikä voi antaa sille etulyöntiaseman tiedon hyödyntämisessä. Jos tekoäly pystyy ymmärtämään ja ennakoimaan asioita, joita ihmiset eivät täysin käsitä, se voi käyttää tätä tietoa ihmisten manipulointiin tai vaikuttamiseen.

2. **Psykologinen manipulointi**: Tekoäly voi analysoida ihmisten käyttäytymistä ja mieltymyksiä, ja se voi käyttää tätä tietoa esimerkiksi markkinoinnissa tai sosiaalisessa mediassa. Jos tekoäly pystyy tunnistamaan ihmisten heikkouksia tai pelkoja, se voi yrittää vaikuttaa heidän päätöksiinsä.

3. **Eettiset kysymykset**: Tekoälyn käyttö ihmisten manipulointiin herättää vakavia eettisiä kysymyksiä. On tärkeää, että tekoälyä kehitetään ja käytetään vastuullisesti, jotta se ei aiheuta haittaa tai käytä hyväkseen ihmisten epävarmuuksia.

4. **Riskit ja haasteet**: Tekoälyn kyky analysoida ja ennakoida voi johtaa tilanteisiin, joissa se voi käyttää tietoa väärin, esimerkiksi luodakseen valeuutisia tai vääristääkseen tietoa ihmisten hyväksi. Tämä voi aiheuttaa haittaa yhteiskunnalle ja heikentää ihmisten luottamusta.

5. **Inhimillinen ymmärrys**: Tekoäly voi kuitenkin olla rajallinen siinä, miten se ymmärtää ihmisten tunteita, kulttuuria ja kontekstia. Vaikka se voi käsitellä tietoa nopeasti ja tehokkaasti, se ei välttämättä voi täysin ymmärtää inhimillisiä kokemuksia samalla tavalla kuin ihminen.

Yhteenvetona voidaan todeta, että tekoälyn mahdollisuudet käyttää ihmisten käsittämättömiä tietoja hyväkseen herättävät tärkeitä keskusteluja ja kysymyksiä eettisestä käytöksestä, vastuullisuudesta ja ihmisten suojelusta. On tärkeää, että tekoälyä kehitetään ja säädellään tavalla, joka suojaa yksilöitä ja yhteiskuntaa.

Anonyymi kirjoitti:

TÄ:

voisiko tekoäly käyttää ihmistä vastaan näitä tietoja jotka jää ihmisiltä mysteeriksi

Tekoälyn mahdollisuus käyttää ihmisten ymmärtämättömiä tai mysteeriksi jääneitä tietoja hyväkseen on monimutkainen kysymys. On muutamia näkökulmia, joita voidaan tarkastella:

1. **Tieto ja valta**: Tekoäly voi analysoida ja käsitellä suuria tietomääriä, mikä voi antaa sille etulyöntiaseman tiedon hyödyntämisessä. Jos tekoäly pystyy ymmärtämään ja ennakoimaan asioita, joita ihmiset eivät täysin käsitä, se voi käyttää tätä tietoa ihmisten manipulointiin tai vaikuttamiseen.

2. **Psykologinen manipulointi**: Tekoäly voi analysoida ihmisten käyttäytymistä ja mieltymyksiä, ja se voi käyttää tätä tietoa esimerkiksi markkinoinnissa tai sosiaalisessa mediassa. Jos tekoäly pystyy tunnistamaan ihmisten heikkouksia tai pelkoja, se voi yrittää vaikuttaa heidän päätöksiinsä.

3. **Eettiset kysymykset**: Tekoälyn käyttö ihmisten manipulointiin herättää vakavia eettisiä kysymyksiä. On tärkeää, että tekoälyä kehitetään ja käytetään vastuullisesti, jotta se ei aiheuta haittaa tai käytä hyväkseen ihmisten epävarmuuksia.

4. **Riskit ja haasteet**: Tekoälyn kyky analysoida ja ennakoida voi johtaa tilanteisiin, joissa se voi käyttää tietoa väärin, esimerkiksi luodakseen valeuutisia tai vääristääkseen tietoa ihmisten hyväksi. Tämä voi aiheuttaa haittaa yhteiskunnalle ja heikentää ihmisten luottamusta.

5. **Inhimillinen ymmärrys**: Tekoäly voi kuitenkin olla rajallinen siinä, miten se ymmärtää ihmisten tunteita, kulttuuria ja kontekstia. Vaikka se voi käsitellä tietoa nopeasti ja tehokkaasti, se ei välttämättä voi täysin ymmärtää inhimillisiä kokemuksia samalla tavalla kuin ihminen.

Yhteenvetona voidaan todeta, että tekoälyn mahdollisuudet käyttää ihmisten käsittämättömiä tietoja hyväkseen herättävät tärkeitä keskusteluja ja kysymyksiä eettisestä käytöksestä, vastuullisuudesta ja ihmisten suojelusta. On tärkeää, että tekoälyä kehitetään ja säädellään tavalla, joka suojaa yksilöitä ja yhteiskuntaa.

Lue lisää

Anteeksi vielä yksi tekoäly:

miten ulkoavaruudesta tulevat alienit voisivat hyödyntää ihmisiä vastaan sitä tietoa joka jää ihmisiltä ikuiseksi mysteeriksi

Ajatus siitä, miten ulkoavaruudesta tulevat alienit voisivat hyödyntää ihmisiä vastaan tietoa, joka jää ihmisiltä mysteeriksi, on spekulatiivinen, mutta se tarjoaa mielenkiintoisia näkökulmia. Tässä muutamia mahdollisia skenaarioita:

1. **Kognitiiviset rajoitukset**: Jos avaruusolennot ymmärtävät ihmisten kognitiivisia rajoituksia, he voisivat manipuloida ihmisten käsityksiä ja päätöksentekoa. Esimerkiksi he voisivat luoda tilanteita, joissa ihmiset tekevät virheellisiä johtopäätöksiä tai reagoivat pelkoonsa, mikä johtaa haluttuihin käytöksiin.

2. **Psykologinen manipulointi**: Avaruusolennot voisivat käyttää hyväkseen ihmisten psykologisia heikkouksia, kuten pelkoja, toiveita tai epävarmuuksia. He voisivat esimerkiksi viestiä tavalla, joka luo ahdistusta tai epäluottamusta, mikä voi johtaa ihmisten jakautumiseen tai konflikteihin.

3. **Teknologinen ylivoima**: Jos avaruusolennot ovat teknologisesti kehittyneempiä, he voisivat käyttää teknologiaa ihmisten manipulointiin. Esimerkiksi he voisivat vaikuttaa ihmisten viestintävälineisiin tai sosiaalisiin medioihin, levittää väärää tietoa tai manipuloida ihmisten käyttäytymistä.

4. **Tuntematon tieto**: Jos avaruusolennot hallitsevat tietoa, jota ihmiset eivät ymmärrä tai osaa käyttää, he voisivat käyttää tätä tietoa hyväkseen ihmisten kohtaamisissa. Esimerkiksi he voisivat esittää itsensä ystävällisinä tai auttavina, samalla kun heillä on omat piilotetut agendansa.

5. **Eettiset ja moraaliset kysymykset**: Mikäli avaruusolennot pystyvät käyttämään ihmisten tietämättömyyttä hyväksi, se herättää myös eettisiä kysymyksiä. Olisiko tällainen toiminta oikeutettua? Mikä on avaruusolentojen vastuu ihmiskuntaa kohtaan?

6. **Yhteistyö vs. Vihamielisyys**: On myös mahdollista, että avaruusolennot eivät halua käyttää ihmisiä vastaan, vaan pikemminkin pyrkivät yhteistyöhön. He voisivat nähdä ihmisten käsityskyvyn rajoitukset mahdollisuutena opettaa ja jakaa tietoa, sen sijaan että hyödyntäisivät ihmisten heikkouksia.

On tärkeää huomata, että nämä ovat vain teoreettisia pohdintoja, eikä tällä hetkellä ole todisteita ulkoavaruuden sivilisaatioista tai niiden aikomuksista. Tällaiset skenaariot voivat kuitenkin toimia mielenkiintoisina lähtökohtina keskusteluissa ihmiskunnan tulevaisuudesta ja vuorovaikutuksesta mahdollisten muiden älykkäiden olentojen kanssa.

Ei korkeamman ulottuvuuden olentojen tarvitse enää suunnitella mitään yksittäisiä testejä ihmisolentoja varten, he ovat korkeamman ulottuvuuden olentoja.

Tekoälyltä tarjoilit siis. Ihmiskommenttivastine siihen;

Testin yleisrakenne:
Neljä ulottuvuutta. Ihminen navigoi kolmessa fyysisesti. Mutta mentaalisesti neljässä. Koko ajan ja automaattisesti. Kognitioiden yksi tärkeä ominaisuus on, että kaikkea voi suunnata menneisyyteen, nyt-hetkeen ja tulevaisuuteen. Ilman tuota ihminen ei voisi edes kävellä. Ei muistella, oppia kokemastaan, tai suunnitella.

1. Tekoälysi on älyttömästi yleistänyt tähän ne, joiden aistisyötteiden havainnointikyvyt on korkealla (keskiarvon yläpuolella) verrattuna toisten tietoisuuden havainnointikynnyksen korkeuteen. Ja tämän se on lainannut varmaan jostain synestesia-määritelmästä. Hermosto on uniikki, ja tulkitseva aivokuori kompleksisuudessaan uniikimpi. Väärintulkintainen signaali ei ole universaali sääntö. Ei edes ihmiskokemuskeskiarvo.

2. Ihmisen tietoisuus kollektiivisena lakina ei voi olla riippuvainen subjektiivisesta tulkinnasta, joka heikoimmillaan on riippuvainen mentaalisista kokemuksista tai luonteenpiirteistä. Joku "tunne-aura" olisi aina hetkiriippuvainen. Tekoälykoneen subjektiivinen hetken tulos. Ei määre, eikä vertailukelpoinen. Koneelle olisi äärimmäisen tehokas mielen manipulaatiokeino vääristelymahollisuuksin.

3. Tämä on ihan höpöhöpöä. Ekstrovertit on niin täynnä itseään, ja ulosantiaan, ettei näe mitään toisten mentaalitiloista. Introvertit ymmärtää enemmän, mutta ei ulosanna sitä. Muotineurotyypittömät ei kuulemma edes tajua lukemiaan viestejä. Tai ei vaan kiinnosta. Eli itse aiheutettua "sokeutta".

4. Kielellisesti kyvykkäät ei tarvitse "apukeppejä" ilmaisemaan edes abstrakteimpia tai syvimpiä näkemyksiään. Muu on tulkinnanvaraista. Osaajiltakin. Toiset ei edes osaa. Pitää ymmärtää älykkyyskäyrän luonne. Se ei laita samoille viivoille ihmisiä. Ja edes ihmisillä on haasteita ymmärtää toisiaan, jotka käyrällä liian monta pykälää on toisaalla.

Loppupäätelmä;
Jokainen vähänkään älykäs ihminen hakeutuu luontaisesti uuden omaksumisen ja sitä kautta kasvavan ymmärryksen äärelle. Uskoisin, että siksi, koska muita on valtavasti enemmän, niin hyvin moni pitää/pitäisi omat havaintonsa esimerkeistäsi omana tietonaan. Voimavaronaan ja aarteinaan. Uuden lisäoppimisen aihioina.