Marxilainen historianselitysmalli on väittänyt vuosikymmenet että Itävalta-Unkarin kaksoismonarkia oli naurettava muinaisjäänne ja taantumuksen pahimpia esimerkkejä maailmassa. Mutta todellisuudessa Itävalta-Unkarin kaksoismonarkia prameilevasta julkikuvastaan ja töyhtöhatuistaan huolimatta oli varsin edistyksellinen, liberaali, eteenpäinmenevä ja kehittynyt imperiumi 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa. Sen talouskasvu oli itseasiassa nopeampaa kuin muiden imperiumien Euroopassa. BTK asukasta kohden kasvoi 1860-luvun lopulta aina vuoteen 1913 - 1.7% - nopeammin Saksan (1.5%) tai Britannian (1%).
Lisäksi vielä kesällä 1914 ei ollut todellisuudessa mitään todellisia merkkejä siitä että monikulttuurinen imperiumi olisi ollut hajoamistilassa. Päinvastoin laaja itsehallinto takasi eri kansoille (tsekit, slovakit, puolalaiset, ukrainalaiset, sloveenit, kroatit, bosnialaiset, romanialaiset jne) pääsyn hyötymään suurista sisämarkkinoista. Oloja vakautti myös se että 1900-luvun alussa imperiumin itäosat kehittyivät nopeammin kuin läntiset osat. Teollistuminen ja modernisaati eteni ja vauraus kasvoi. Valitettavasti sota elokuussa 1914 päätti myönteisen kehitysvaiheen ja luhisti kaksoismonarkian.
Itävalta-Unkari ei ollut naurettava muinaisjäänne
31
592
Vastaukset
- liput-liehuen
Suomen Suuriruhtinaskunnalla oli muuten ehkä Euroopan kovin talouskasvu vuosina 1880-1913.
- porvarit.kusevat
Idänkauppa kannattaa aina.
- Wetterhoff
Reaalitulot kaksinkertaistuivat vuosina 1870-1910. Ja tämä perustuu tilastoihin jossa huomioidaan myös väestönkasvu. Eli asukasta kohden kasvu on ollut hieman yli 1.7%. Koska Itävalta-Unkarin itäosissa kasvu oli keskimäärin nopeampaa kuin imperiumissa ei Suomen talouskasvu ole ollut Euroopan nopeinta mutta aika lähellä sitä.
- Kyllä-oli-kovaa
Helsingin ja Tampereen talouskasvu oli suurempaa 1880-1914 kuin Itävalta-Unkarin itä-osissa.
- löytyy.todistekin
porvarit.kusevat kirjoitti:
Idänkauppa kannattaa aina.
Jep. 1990-luvun lama on siitä hieno osoitus.
- historioitsija
Itävalta-Unkari ei ehkä ollut taantumuksellisin (koska taantumuksellisin valtio oli tuolloin Venäjän keisarikunta). Mutta muinaisjäänne kuvaa hyvin kaksoismonarkian tilaa. Eri vähemmistökansallisuuksien asema oli paljon heikompi kuin itävaltalaisilla ja unkarilaisilla, joilla oli hegemonia valtakunnassa. Jopa kruununprinssi Rudolf kehitteli liittovaltiomuotoista valtiosääntöuudistusta Itävalta-Unkarille, mutta ei saanut isältään sille myötätuntoa.
Kun prinssi Rudolf 30.1.1889 teki itsemurhan nämä uudistusmieliset ajatukset jäivät historian unholaan.- Wetterhoff
Itävalta-Unkarin talouselämässä on merkittäviä dynaamisia kasvukeskuksia: Wien, Pilsen, Praha, Budabest, Trieste ja Trentino jne. Lisäksi kovin talouskasvu alkoi siirtyä yhä idemmäksi ja modernisaatio oli pitkälle kehittymässä kunnes Venäjän tukeman Serbian tiedustelupalvelu ja sen perustama ja koordinoima "Musta Käsi" murhasi Itävalta-Unkarin kruununperillisen puolisoineen.
- v....v....v....v....v
On olemassa tilasto eri maiden bruttokansantuotteesta per capita juuri ennen sodan syttymistä. Ne ovat kuitenkin jossainmäärin harhaanjohtavia sillä siinä näkyy monien maiden kuten Britannian, Belgian ja Ranskan saamat tulot siirtomaista (Afrikka, Intia jne) hyvin voimakkaana. Joka tapauksessa lukemat kuvaajasta poimittuna näyttävät tältä (lukemat muunnettu vuoden 1960 dollareiksi):
Britannia............. 980
Sveitsi....................980
Belgia.................... 890
Saksa......................720
Ranska...................670
Ruotsi.....................660
Itävalta-Unkari...500
Italia........................450
Espanja..................360
Romania................320
Kreikka..................300
Venäjä....................300
Portugali...............280
Serbia......................270
Bulgaria.................250
Näistä maista ainoa jonka talouskasvu on jäänyt 1860-luvun tasolle oli Portugali.
Mikäli lukemat muunnettaisiin tämän päivän dollareiksi täytyisi kertoimeksi valita lähes 8.4. Esim Britannian ja Sveitsin btk-lukema asukasta kohden olisi noin 8200 dollaria.
Koska Itävalta-Unkarin väkiluku tuolloin on ollut 52 miljoonaa ja Saksan 68 miljoonaa on Itävalta-Unkarin bkt ollut noin 53% Saksan bkt:sta mutta selvästi suurempi kuin Italian ja 97% Ranskan btk:sta. - Stieglitz
Cambridgen yliopiston tutkimuksen mukaan Venäjän talouskasvu oli eräs nopeimmista vuosina 1885-1913 mutta talouskasvu asukasta kohden oli keskitasoa, noin 1.6% keskimäärin vuodessa. Saman tutkimuksen mukaan suurimmat kansantaloudet vuonna 1913 olivat:
1) USA 96,030
2) Saksa 24,280
3) Britannia 20,870
4) Venäjä 20,260
5) Ranska 11, 810
6) Itävalta-Unkari 9,500
7) Italia 9,140
8) Japani 4,550
9) Espanja 3,975
10) Kanada 3,548
Tämä tilasto antaa täysin erillaisen kuvan myös henkeä kohden lasketusta kansantulosta kun Espanjalla (199) se on korkeampi kuin Itävalta-Unkarilla (190) ja Belgialla (330) pienempi kuin Saksalla (374). Venäjän lukema oli 119 kun USA:lla se oli peräti 1,033 ja Japanilla vain 88. Lieneekö jälleen kyseessä asia joka nykyisinkin aiheuttaa kiistanalaisia tuloksia: nominaali-bkt asukasta kohden ja ostovoimakorjatulla pariteetilla tarkistettu btk. - H.M.S.Moilanen
Yleinen näkemys oli että I maailmansodan aattona Venäjän teollisuustuotanto oli kooltaan suurinpiirtein sama kuin Itävalta-Unkarin mutta mikäli otetaan huomioon silloisen Venäjän valtava viljantuotanto sen talous oli selvästi suurempi kuin Itävalta-Unkarilla. Se että Itävalta-Unkarilla oli mm. maailman toiseksi suurin koneenrakennustuotanto maailmassa lienee monille yllätys.
II maailmansodan aattona Tsekin teollisuuslaitosten liittäminen Natsi-Saksan omistukseen lisäsi tuntuvasti Saksan panssarivaunu- ja ajoneuvotuotantoa. Tsekki oli merkittävä osa Itävalta-Unkarin teollisuustuotantoa. Unkari taas elintarviketeollisuustuotannon merkittävä alue. Osa Ukrainan viljantuotantoalueesta (Galitsea) kuului Itävalta-Unkariin. - Wetterhoff
Törkeät rikolliset serbit suistivat Euroopan kaaokseen 1914. Ja totuus on se että Venäjä laittoi ensimmäisenä sotilaallisen liikekannallepanon liikkeelle, ei Saksa, eikä Itävalta-Unkari.
Nykyisin historioitsijat kyseenalaistavat jo laajalti väitteen siitä että Saksa olisi muka aloittanut I maailmansodan. Itseasiassa jokaisella maalla oli omat luurankonsa kaapissa mutta manner-Euroopan suurvalloista Venäjä ja Ranska aloittivat muutamia päiviä ennen Saksaa liikekannallepanon. Ja arkkiherttuparin Sarajevossa murhasivat serbinationalistit jotka kuuluivat Serbian tiedustelupalvelun perustamaan ja koordinoimaan Mustaan Käteen.- historioitsija
Serbit eivät syösseet Eurooppaa mihinkään sotaan. Sen tekivät keisarit: Frans Joosef ja Nikolai I.
Itävalta-Unkarin keisari päätti näyttää voimaansa Serbialle, kun sen tiedustelupalvelu oli osallistunut salamurhaan, joka kohdistui arkkiherttua Frans Ferdinadiin. Tämä oli jatkoa serbivähemmistöön (4%) kohdistuvalle tukahduttamispolitiikalle.
Väestöstä yhteensä 44 % oli itävaltalaisia saksalaisia (24%) ja unkarilaisia (20%). Kuitenkin hallinto oli Itävalta-Unkarissa jaettu kolmeen hallitsevaan osaan: Unkarin hallitus, itävaltalainen hallitus ja keisarin Frans Joosefin hallinto. Saksalaisilla ja unkarilaisilla oli etuoikeutettu asema muihin kansallisuuksiin nähden, vaikka mainitut kansallisuudet siis olivat koko valtakunnan tasolla vähemmistö.
Frans Joosefin sisäpolitiikka oli johdonmukaista vallitsevan valta-asetelman säilyttämistä. Se tuli tiensä päähän ensimmäisen maailmansodan myötä. Kaksoismonarkia hajosi.
- Penna-Tervo
"Tukemalla uusia kouluja, lainopillisia tuomioistuimia ja rautateitä sekä tieteellistä ja taiteellista kehitystä Habsburgin hallitsijat pyrkivät ankkuroimaan legitimiteettinsä Keski-Euroopan kulttuureihin ja talouksiin. Kasvava elintaso koko imperiumin aikana syvensi Habsburgien vallan oikeutusta, kun kansalaiset oppivat käyttämään valtakunnan hallinnollisia apparaatteja paikallisiin etuihinsa. Kansalaiset kehittivät käsityksiä kulttuurisista eroista keisarillisten instituutioiden yhteydessä, mutta he kaikki julistivat Habsburgien valtakunnan omaksi valtakunnakseen."
(Lähde: Pieter M. Judson - Habsburgien Imperiumi, uusi historia)
Kyllä se vain niin on että jos imperiumi kykenee takaamaan rauhan ja edistyksen kansalaiset hyväksyvät sen omakseen. Isänmaa on siellä missä on hyvä olla ja joka hyödyttää kansalaisia itseään. Ja Itävalta-Unkari ei suinkaan ollut vuoden 1914 kesäkuuhun tultaessa "tuhoontuomittu" kuten jälkiviisastelijat vuoden 1918 jälkeen vuosikymmenet ovat väittäneet. - Druid-Wiltman
Bairuchin tutkimuksen mukaan 1913 oli Itävalta-Unkarin kansantulo vuoden 1960 dollareissa kaikkiaan 26,050 miljoonaa eli noin 510 dollaria asukasta kohden kun se oli Suomen Suuriruhtinaskunnassa 1,670 miljoonaa eli 550 dollaria asukasta kohden. Vastaavasti Venäjän valtakunnan koko kansantulo oli 52,400 miljoonaa mutta asukasta kohden Puolan ja Baltian alueista huolimatta vain noin 300 dollaria ja itse Venäjällä ilmeisesti selvästi alle 300. Noin 3 miljoonan asukkaan Serbian kansantulo oli vuonna 1913 noin 725 miljoonaa eli noin 240 dollaria. Kreikan kansantulo asukasta kohden oli 320.
On ilmeistä että Itävalta-Unkariin kuuluneet slaavit hyötyivät valtakunnan sisämarkkinoista. - FRHFXV
Itävalta ei ollut mikään miehittäjävaltio joka olisi "sortanut" tsekkejä, slovakkeja, sloveeneja, puolalaisia, ukrainalaisia, unkarilaisia, kroaatteja, bosnialaisia, romanialaisia tai juutalaisia. Kaikille oli taattu samat oikeudet. Imperiumin kansallisuuksia yhdistivät sisämarkkinat, sama valuutta, hallinto, armeija ja ulkopolitiikka.
- C.G.E.Mannerheim
Itävalta-Unkari oli EU:n edeltäjä. Molempia pyrki ja pyrkii nakertamaan nurkkakuntaisuus. Integraation etuja ei ymmärretä ja luodaan viholliskuva "sorrosta".
- Österman
"Itävalta-Unkari oli EU:n edeltäjä."
Ei ollut. Se oli yksinvaltainen monarkia, jonka hallinto oli varsin taantumuksellinen.
Saksalaiset olivat selkeästi johtava kansallisuus, kakkosena unkarilaiset.
Kaksoismonarkia oli luotu osin rauhanomaisesti, pääosin sodilla.
Siellä oli jatkuvasti sisäsitä kuohuntaa, mikä ilmeni terroritekoina.
Viimeisessä sodassaan Itävalta tarvitsi jatkuvasti Saksan apua, jopa Italiaa vastaan.
- Druid-Wiltman
Itävalta-Unkari oli mainettaan parempi. Ja kurjan maineen loivat: ympärysvaltojen propaganda, äärinationalistiset ryhmittymät sekä äärivasemmustolaiset. Itävalta-Unkarin johdossa oli toki pönötystä ja joitakin koomisia piirteitä mutta hallinto toimi ja talous kukoisti sekä tulevaisuuden näkymät vuoden 1914 alussa olivat varsin valoisat. Historiantutkimusta aina 1980-luvulle häiritsi ympärysvaltojen sotapropaganda joka 1918 jälkeen muuttui viralliseksi totuudeksi. Sekä keisarillinen Saksa että Itävalta-Unkari olivat maineittaan huomattavasti parempia imperiumeja. Uuden polven historiantutkimus onkin antanut yhä tasapainoisemman kuvan molemmista valtakunnista. Itävalta-Unkari ei ollut "Euroopan sairas mies".
Sen sijaan tutkimuksen kohteeksi kannattaa valita Serbia ja sitä tukeneet Venäjän panslavistiset poliittiset voimat sekä Ranskan tuki molemmille. Serbian sotilastiedustelun sisältä löytyi al qaeda-tyyppisiä piirteitä. - Stieglitz
Itävalta-Unkarin rahayksikkö oli Kruunu (saks. krone, unkariksi ja puolaksi korona, tsekiksi ja slovakiaksi koruna, serbokroatiaksi kruna, sloveniaksi krona.)
1 Kr = 100 helleriä
Sen valuuttakurssinarvo (kultakannassa) 1913 oli
1 US dollari = 4.96 Kr.
1 Kr = 0.8481 Saksan markkaa.
1.5 kg sokeria = 1 Kr.
1 raitiovaunulippu (Wienissä) = 19 helleriä - kaikki.syyllisiä
1900 -luvun alussa elettiin vielä keisarien, kuninkaiden ja tsaarien aikaa. Demokratian voimat politiikassa oli kuin pieru Saharan autiomaan myrskyssä. On aivan turhaaaa syyllistää kansakuntia tai ylistää kansallisuuksia tuon ajan tapahtumista. Kyse oli yksinvaltiaiden, kuningashuoneiden ja heidän ympärillä pyörivien klikkien julmasta pelistä.
- V.P.Lehto
Kuninkaan asema Britanniassa, keisarin Saksassa ja jopa Franz Josefin asema Itävalta-Unkarissa ei ollut niin keskeinen ja dominoiva kuin uskotellaan. Myös Nikolai II oli riippuvainen päätöksenteossa ministereistään. Tosiasiassa yksikään hallitsija Euroopassa ei ollut mikään itsevaltias vaan päätöksenteossa oli selvä hajaantuminen vähän joka maassa. Franz Josef ja Nikolai II, Wilhelm II:sta nyt puhumattakaan olivat modernisaation kannalla mutta halusivat muutoksen järjestyksessä. Wilhelm II oli voimakkaasti sosiaalivaltion kannattaja. Franz Josef tuki myös voimakkaasti Habsburgien valtakunnan kulttuurin, sivistyksen, tieteen, talouden ja hallinnon kehittämistä.
- historioitsija
"Franz Josef ja Nikolai II, Wilhelm II:sta nyt puhumattakaan olivat modernisaation kannalla mutta halusivat muutoksen järjestyksessä."
Frans Joosef ei ollut uudistusten kannalla, koska ei (omasta mielestään) voinut olla. Itävalta-Unkarissa alkoi olla 1880-luvulta lähtien ongelmia slaavien ja italialaisten vaatiessa yhtäläisiä oikeuksia, joita hallitus saksalaisten ja unkarilaisten vastustuksen takia ei antanut. Keisari ajoi voimakkaasti maan yhtenäisyyttä periaatteella "jakamattomasti ja erottamattomasti" (Indivisibiliter ac inseparabiliter), mikä oli Itävälta-Unkarin valtakunnan mottona.
Nikolai II vastusti kaikkia uudistuksia Venäjän valtiosääntöön ja katsoi olevansa jumalan valitsemana itseoikeutettu itsevaltias.
Wilhelm II oli näistä keisareista modernein, mutta hänenkin persoonansa tuki ajatusta omasta asemastaan muiden yläpuolella olevana hallitsijana.
Frans Joosefin ja Nikolai II politiikka johti Euroopan suursotaan ensimmäisen maailmansodan sytyttyä heidän poliittisten virheiden seurauksena. Myös Wilhelm II oli sormensa pelissä sotaan johtaneessa kehityksessä, kun hän ei halunnut jatkaa yhteistyötä keisarilllisen Venäjän kanssa hallintokaudellaan, mikä johti maiden väliseen vastakkainsetteluun. - Stieglitz
"Nikolai II vastusti kaikkia uudistuksia Venäjän valtiosääntöön ja katsoi olevansa jumalan valitsemana itseoikeutettu itsevaltias."
Sosialistisen retoriikan levittämä puolitotuus. - Japanin-sota
opetti Nikolaita. Suomikin sai yksikamarisen eduskunnan ja yleisen äänioikeuden..
- Qvist-Mark
Tomas Cvrcek Clemsonin Yliopistosta julkaisi vuonna 2011 tutkimuksen jonka johdanto-osassa mainitaan että Itävalta-Unkarin vähiten kehittyneimmissä osissa vuonna 1910 työntekijöiden reaaliansiot olivat vain 43% siitä mitä ne olivat Wienissä (palkat suhteutettuna elinkustannuksiin). Toinen reaaliansioiden osalta vauras alue oli Dalmatia. Toisaalta saman tutkimuksen mukaan valtakunnan nopeimmin taloudellisesti kasvussa olleet alueet olivat olleet Sleesia ja Böömi. Hitainta kasvu oli ollut Transylvaniassa ja Kroatiassa.
- Penna-Tervo
Imperiumin itäosissa 1800-luvun alkupuoliskolla oli elinkustannukset selvästi matalammat mikä lähensi sitä elintasossa läntisiin osiin. Myöhemmin siellä palkkataso nousi mutta hintataso nousi myös ja suurelta osin se menetti aiemman matalien elinkustannusten edun.
Dalmatia hyötyi siitä että siellä palkkataso oli aina korkea (Wienin tasolla) mutta elinkustannukset matalat. - Penna-Tervo
Dalmatia on myös siinä mielessä kiinnostava tapaus että sen bruttokansantuote asukasta kohden oli paljon vaatimattomampi kuin sen alueen työntekijöiden reaaliansiot (suhteutettuna hintatasoon). Dalmatian muita provinsseja korkeampi elintaso näkyi jopa asevelvollisten pituudesta. Heidän keskipituus oli 169 cm kun esim. Wienin seudun asevelvollisten vain 164.5 cm. Dalmatian paikallinen suhteellinen vauraus perustui edulliseen sijantiin Adrianmerellä ja eteenkin kauppaan.
- totuus.esille
Wienin ja Dalmatian palkkatasoindeksiksi oli merkitty vuonna 1910 noin 900:ksi kun se Bukowinassa oli vain 330. Toisaalta hintataso oli Bukowinassa vain 15% matalampi kuin Wienissä ja 25% matalampi kuin Dalmatiassa. Tirolissa ja Littoriassa näyttää olleen samaan aikaan hieman korkeampi hintataso kuin Wienissä. Wienissä hintataso näyttää olleen vuonna 1910 yhä samalla tasolla kuin se oli 1870-luvun lopulla. Sen sijaan palkkataso 50% korkeampi.
Sisämarkkinat ja kultakantajärjestelmä näytti painaneen hintatasoa alas Wienissä 1880-1910 kun taas ansiotaso jatkoi nousuaan. Transylvaniassa palkkataso nousi indeksistä 270 (1880) tasolle 350 (1910 eli 30%). Hintataso nousi tasolta 770 tasolle 940 eli 22%. Reaaliansiot ovat siis nousseet alle 10%.
Transylvanian väki näyttää hyötyneen talouden kasvusta suhteellisen vähän viimeisen 30 vuoden aikana ennen sotaa. Siinä suhteessa se polki paikallaan kuten Serbia.
- Burlakov
Itävalta-Unkari ansaitsi oikeutuksensa paremmin kuin bolsheviikkien hirmuvalta.
- P.Öhkiäinen
On olemassa anekdootti (sepitelty) tapahtumasta keskellä I maailmansotaa. Saksalainen esikuntaupseeri viestitti itävaltalaisille: "täällä meidän rintamalohkolla tilanne on vakava muttei katastrofaalinen" johon itävaltalainen esikuntaupseeri viestitti: "täällä meidän lohkolla tilanne on katastrofaalinen muttei vakava".
- zxcvbnmkl
Tulotaso Itävalta-Unkarin eri alueilla 1911-13:
Ylä- ja Ala-Itävalta..........790 kruunua
Tsekin alueet....................630
Galicia.................................250
Tirol,Trieste,Istria...........450
Slovenia,Dalmatia..........300
Bukowina...........................300
Koko Cisleithania...........550
Unkari................................340
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Moikka rakas
Oon miettinyt meidän välistä yhteyttä viime aikoina. En ihan osaa pukea sanoiksi, mitä kaikkea tunnen, mutta halusin vaa216755Malmin tapaus on järkyttävä
Kolme ulkomaalaistaustaista miestä raiskasi nuoren tytön tavalla, jota ei meinaa uskoa todeksi. Mikä voisi olla oikeampi5562313- 1471867
- 851271
HS: Kuka vielä uskaltaa mennä sairaalan ensiapuun?
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000011212025.html Tässä on hyvin ajankohtainen mielipidekirjoitus koskien Malmin sairaa981065- 72980
Ökyrikas Kurkilahti mussuttaa veroistaan
Pakeni aikoinaan veroja Portugaliin mutta joutui palaamaan takaisin kun Suomi teki verotussopimuksen Portugalin kanssa.90963- 32850
Jos tämän vaan sulkee ja avaa 5 vuoden päästä
Täällä on luultavasti edelleen näitä ihan samoja juttuja. On kuin kauniit ja rohkeat samat jutut junnaa. Heips. 👋🏻 E10843Yhdysvalloissa työllisyys paranee, Suomessa työttömyys kasvaa, missä vika?
Miten tämä on mahdollista että 177 000 uutta työllistä tuli USAssa yhdessä kuukaudessa, vaikka Trump on ruorissa? Orpon152783