Jokainen pystyy,jos oikeasti niin haluaa.Pitäisi monen miehen ja naisen,nuorison katsoa,sitä omaa vartaloaan,mahaa,persettä,sääriä,että onkohan niissä turhan paljon ylimääräistä rasva kudosta,selluliittiä niin sanottua läskiä varustettuna ylipainolla.
50 kiloa pudottanut Hanna paljastaa, mistä ruuista luopui ja mitä alkoi syödä: "Ennen join joka päivä limpparia, jopa arkiruuan kanssa"
Kolmekymppinen Hanna oli saanut lääkäriltä diabetesvaroituksen lihomisen takia. Hanna laihdutti sitkeästi 50 kiloa, minkä salaisuus on treenin lisäksi muutokset ruokavaliossaMahaan sattui. Olo jatkuvasti kipeä. Rasvaisiin ruokiin tottuneen Hannan kroppa reagoi voimakkaasti uusiin ruokatottumuksiin, mutta kolmekymppinen nainen jatkoi silti taistelua.
- Kuukauden parin taistelun jälkeen elimistöni sopeutui terveelliseen ruokaan. Samalla kilot karisivat kuntosalilla treenatessa. Nykyään tilanne on päinvastoin. Minulle tulee huono olo rasvaisesta ruuasta, Hanna kertoo.
Hannan kilot olivat alun perin kertyneet kahden raskauden myötä, jolloin painoa oli reilut 105 kiloa. Nyt peilistä katsoo muuttunut Hanna - parin vuoden urakka pudotti 50 kiloa eli noin puolet Hannan entisestä painosta. Nyt uudet ruokailutottumukset ovat osa Hannan jokapäiväistä arkea. Hanna paljastaa, mitä muutoksia hän teki ruokailutapoihinsaNyt Hanna on vähentänyt hiilihydraattipitoisten lisukkeiden syömisen pariin-kolmeen kertaan viikossa ja suosii sen sijaan päivittäin vihanneksia ja juureksia. Repertuaariin kuuluu vaihtelevasti esimerkiksi paprikaa, porkkanoita, kurkkua, lanttua ja kukkakaalia. Tuoreesta kesäkurpitsasta, lantusta ja porkkanasta Hanna pyöräyttää keiton jo tottuneesti. Vihanneksia on vähintäänkin aina muun ruuan lisukkeena.
Myös lihatottumukset ovat muuttuneet. Entinen Hanna tapasi ajatella, että mitä rasvaisempi ruoka sen parempi.
- Ennen söin todella usein possua, joka on rasvaista. Nykyään perheessämme syödään sitä harvoin. Sen sijaan syömme nautaa ja kanaa. Syömme myös lohikeittoa ja jauhelihakeittoa. Pinaattikeitto on koko perheen suosikkiruoka, Hanna listaa.
Hedelmät ja marjat haltuun
Hanna kertoo skippaavansa kaupan säilykeosastot suosiolla - hän ostaa nykyään aina tuoreita hedelmiä. Hannan hedelmäsalaattiin eivät purkkihedelmät pääse. Välipalaksi hän nautiskelee päivittäin useimmiten joko omenan, banaanin tai päärynän.
- Etenkin ennen treeniä banaani on loistava välipala, koska siitä saa enemmän energiaa kuin omenasta. Myös marjat ovat tehneet oloni virkeämmäksi, koska niistä saa niin paljon ravinteita ja vitamiineja.
Hedelmien lisäksi Hanna syö säännöllisesti esimerkiksi mustikoita, mansikoita sekä oman pihapensaan tyrnimarjoja. Marjat korvaavat Hannalla myös herkkuhetket. Ennen hän herkutteli irtokarkkeja, nyt niistä tulee vain huono olo.
- Kun katson leffaa, kaadan kippoon jäisiä viinimarjoja. Ne ovat niin hyviäMaustetun jugurtin tilalle rahkaa
Hanna kertoo olleensa ennen sokerikoukussa. Yksi sokerisista tuotteista oli maustettu jugurtti. Sen syömisen lopettaminen helpotti Hannan sokeririippuvuutta. Nyt hän nauttii maustetun jugurtin sijaan rahkaa marjojen kera.
- Rahka on paljon parempi vaihtoehto treenipäivinä. Sokeriset jugurtit saivat oloni ennen väsyneeksi. Yksi sokerikoukuistani oli limppari. Ennen join limpparia joka päivä, jopa arkiruuan kanssa. Nykyään valitsen kivennäisvettä, Hanna kertoo.
Hanna on myös karsinut turhat välipalat. Hän pitää parhaansa mukaan kiinni säännöllisistä ruoka-ajoista.
- Itse syön päivässä neljä kertaa, toki esimerkiksi lapset syövät useammin ja eri painotuksella kuin minä.
Ennen arkiruuan jälkeen Hannalla teki mieli makeaa. Nyt välipalan saa ottaa treenin jälkeen, ja silloin se on proteiinipatukka.
Enemmän vettä ja teetä
Aiemmin Hanna ei muistanut juoda tarpeeksi. Nykyään hän juo vettä puolestatoista kahteen litraa vuorokaudessa.
- Olen huomannut, että ihoni voi paljon paremmin. Aineenvaihduntakin on paljon vilkkaampi.
Entinen Hanna kittasi kahvia kolmesta viiteen kuppia päivässä. Siitä hän on luopunut. Nykyään hän juo vihreää teetä - etenkin iltaisin.
- Kahvia juon lähinnä kyläillessä. Olen huomannut, että vihreän teen jälkeen olo on kevyempi ja virkeämpi. Kahvin jälkeen oloni oli usein raskas. Hampaatkin ovat kiittäneet, sillä kahvi kellastuttaa, Hanna sanoo.
Hannan vinkit tottumusten muuttamiseen
1. Muista terveellisyys ennen kaikkea. Älä sorru säilykkeisiin, vaan vaali tuoretta. Unohda kaupan pakastevihannekset ja pilko ruokaan mieluummin tuoreita. Maku on paljon parempi!
2. Ole kärsivällinen. Elimistösi voi reagoida ruokaan liittyviin muutoksiin voimakkaasti - itselleni kävi niin, ja itku oli monta kertaa kurkussa. Anna siis kropallesi aikaa sopeutua ja ole sitkeä.
3. Kokeile rohkeasti uutta. En voinut ennen sietää selleriä. Nyt käytän sitä keitoissa ja muissakin ruuissa. Uusi hedelmätuttavuuteni on persimoni, josta en aiemmin piitannut. Kokeile rohkeasti uusia terveellisiä reseptejä, joita netti on pullollaan.
50 kiloa pudottanut Hanna paljastaa, mistä ruuista luopui ja mitä alkoi syödä: "Ennen join joka päivä limpparia, jopa arkiruuan kanssa"
Kolmekymppinen Hanna oli saanut lääkäriltä diabetesvaroituksen lihomisen takia. Hanna laihdutti sitkeästi 50 kiloa, minkä salaisuus on treenin lisäksi muutokset ruokavaliossaMahaan sattui. Olo jatkuvasti kipeä. Rasvaisiin ruokiin tottuneen Hannan kroppa reagoi voimakkaasti uusiin ruokatottumuksiin, mutta kolmekymppinen nainen jatkoi silti taistelua.
- Kuukauden parin taistelun jälkeen elimistöni sopeutui terveelliseen ruokaan. Samalla kilot karisivat kuntosalilla treenatessa. Nykyään tilanne on päinvastoin. Minulle tulee huono olo rasvaisesta ruuasta, Hanna kertoo.
Hannan kilot olivat alun perin kertyneet kahden raskauden myötä, jolloin painoa oli reilut 105 kiloa. Nyt peilistä katsoo muuttunut Hanna - parin vuoden urakka pudotti 50 kiloa eli noin puolet Hannan entisestä painosta. Nyt uudet ruokailutottumukset ovat osa Hannan jokapäiväistä arkea. Hanna paljastaa, mitä muutoksia hän teki ruokailutapoihinsaNyt Hanna on vähentänyt hiilihydraattipitoisten lisukkeiden syömisen pariin-kolmeen kertaan viikossa ja suosii sen sijaan päivittäin vihanneksia ja juureksia. Repertuaariin kuuluu vaihtelevasti esimerkiksi paprikaa, porkkanoita, kurkkua, lanttua ja kukkakaalia. Tuoreesta kesäkurpitsasta, lantusta ja porkkanasta Hanna pyöräyttää keiton jo tottuneesti. Vihanneksia on vähintäänkin aina muun ruuan lisukkeena.
Myös lihatottumukset ovat muuttuneet. Entinen Hanna tapasi ajatella, että mitä rasvaisempi ruoka sen parempi.
- Ennen söin todella usein possua, joka on rasvaista. Nykyään perheessämme syödään sitä harvoin. Sen sijaan syömme nautaa ja kanaa. Syömme myös lohikeittoa ja jauhelihakeittoa. Pinaattikeitto on koko perheen suosikkiruoka, Hanna listaa.
Hedelmät ja marjat haltuun
Hanna kertoo skippaavansa kaupan säilykeosastot suosiolla - hän ostaa nykyään aina tuoreita hedelmiä. Hannan hedelmäsalaattiin eivät purkkihedelmät pääse. Välipalaksi hän nautiskelee päivittäin useimmiten joko omenan, banaanin tai päärynän.
- Etenkin ennen treeniä banaani on loistava välipala, koska siitä saa enemmän energiaa kuin omenasta. Myös marjat ovat tehneet oloni virkeämmäksi, koska niistä saa niin paljon ravinteita ja vitamiineja.
Hedelmien lisäksi Hanna syö säännöllisesti esimerkiksi mustikoita, mansikoita sekä oman pihapensaan tyrnimarjoja. Marjat korvaavat Hannalla myös herkkuhetket. Ennen hän herkutteli irtokarkkeja, nyt niistä tulee vain huono olo.
- Kun katson leffaa, kaadan kippoon jäisiä viinimarjoja. Ne ovat niin hyviäMaustetun jugurtin tilalle rahkaa
Hanna kertoo olleensa ennen sokerikoukussa. Yksi sokerisista tuotteista oli maustettu jugurtti. Sen syömisen lopettaminen helpotti Hannan sokeririippuvuutta. Nyt hän nauttii maustetun jugurtin sijaan rahkaa marjojen kera.
- Rahka on paljon parempi vaihtoehto treenipäivinä. Sokeriset jugurtit saivat oloni ennen väsyneeksi. Yksi sokerikoukuistani oli limppari. Ennen join limpparia joka päivä, jopa arkiruuan kanssa. Nykyään valitsen kivennäisvettä, Hanna kertoo.
Hanna on myös karsinut turhat välipalat. Hän pitää parhaansa mukaan kiinni säännöllisistä ruoka-ajoista.
- Itse syön päivässä neljä kertaa, toki esimerkiksi lapset syövät useammin ja eri painotuksella kuin minä.
Ennen arkiruuan jälkeen Hannalla teki mieli makeaa. Nyt välipalan saa ottaa treenin jälkeen, ja silloin se on proteiinipatukka.
Enemmän vettä ja teetä
Aiemmin Hanna ei muistanut juoda tarpeeksi. Nykyään hän juo vettä puolestatoista kahteen litraa vuorokaudessa.
- Olen huomannut, että ihoni voi paljon paremmin. Aineenvaihduntakin on paljon vilkkaampi.
Entinen Hanna kittasi kahvia kolmesta viiteen kuppia päivässä. Siitä hän on luopunut. Nykyään hän juo vihreää teetä - etenkin iltaisin.
- Kahvia juon lähinnä kyläillessä. Olen huomannut, että vihreän teen jälkeen olo on kevyempi ja virkeämpi. Kahvin jälkeen oloni oli usein raskas. Hampaatkin ovat kiittäneet, sillä kahvi kellastuttaa, Hanna sanoo.
Hannan vinkit tottumusten muuttamiseen
1. Muista terveellisyys ennen kaikkea. Älä sorru säilykkeisiin, vaan vaali tuoretta. Unohda kaupan pakastevihannekset ja pilko ruokaan mieluummin tuoreita. Maku on paljon parempi!
2. Ole kärsivällinen. Elimistösi voi reagoida ruokaan liittyviin muutoksiin voimakkaasti - itselleni kävi niin, ja itku oli monta kertaa kurkussa. Anna siis kropallesi aikaa sopeutua ja ole sitkeä.
3. Kokeile rohkeasti uutta. En voinut ennen sietää selleriä. Nyt käytän sitä keitoissa ja muissakin ruuissa. Uusi hedelmätuttavuuteni on persimoni, josta en aiemmin piitannut. Kokeile rohkeasti uusia terveellisiä reseptejä, joita netti on pullollaan.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Suomalaiset kuluttavat oman painonsa verran eli noin 80 kiloa luullista lihaa vuodessa. Määrä on kasvanut kymmenellä kilolla 2000-luvun aikana, uutisoi sanomalehti Karjalainen.
Kuluneen vuoden aikana kasvua on ollut kolme prosenttia. Varsinkin siipikarjan lihaa kuluu aiempaa enemmän.
Broilereita, kanaa ja kalkkunaa syödään vuoden aikana jo yli 21 kiloa per henkilö eli enemmän kuin nautaa, jota kulutetaan noin 19 kiloa.Luvut käyvät ilmi Luonnonvarakeskuksen vuositilastoista.
Lehden mukaan eniten Suomessa syödään sianlihaa. Sitä syödään noin 35 kiloa per henkilö. Pelkällä joulukinkulla sianlihan suosio ei selity, sillä ero nautaan ja siipikarjaan on niin suuri.
Lammas ja lihoista eettisimmät eli riistalihat jäävät kauas kärkikolmikon taa alle kilon vuosittaisilla syöntimäärillään.Sisäelinten suosio on laskenut
Sisäelinten suosio on laskenut jo vuosia. Sanomalehti Karjalaisen mukaan sisäelimiä syödään enää puoli kiloa vuodessa, kun vuosituhannen alussa määrä oli kolminkertainen.
Kananmunien suosio jatkaa tasaista kasvuaan 2000-luvun alun hiljaisempien vuosien jälkeen. Munia syödään 11,5 kiloa henkeä kohden vuodessa.
Juuston kulutuksen katto ei ole tullut vieläkään vastaan. Juuston kulutus on ollut tasaisessa kasvussa koko 2000-luvun ajan.
Juustoa syödään lähes 27 kiloa vuodessa. Huomattavaa on, että yli puolet syödystä juustosta on jo tuontijuustoa.
Sen sijaan maidon ja varsinkin piimän suosion alamäki jatkuu. Piimää juodaan enää murto-osa siitä, mitä edellisinä vuosikymmeniä.
Kaikkiaan nestemäisten maitotuotteiden kulutus laski viime vuonna kolmella prosentilla.
Hedelmien syöminen kasvoi merkittävästi
Sanomalehti Karjalaisen mukaan lihan ja muiden eläinkunnan tuotteiden vastapainoksi tuoreiden hedelmien syöminen kasvoi merkittävästi vuonna 2015.
Hedelmiä syötiin noin neljä kiloa edellisvuotta enemmän eli 58 kiloa.
Banaanit ovat yleisin hedelmätiskiltä mukaan tarttuva hedelmä, niiden osuus syödyistä hedelmistä on kolmannes. Sitrushedelmien osuus on neljännes ja omenoiden viidennes.
Tuoreita vihanneksia suomalaiset söivät vuonna 2015 noin 62 kiloa henkilöä kohden. Tästä tomaatteja on 12 kiloa vuodessa.
Vaikka vihannesten kokonaissyöntimäärä laskikin usealla kilolla edellisestä vuodesta, on se kasvanut 2000-luvun alun vuosista noin kymmenellä kilolla.
Peruna ei puolestaan enää maistu suomalaisille. Perunan alamäki on jatkunut jo vuosikymmeniä, ja sen syöntimäärä on romahtanut yhteen kolmannekseen 1950-luvusta.
Helsingin yliopiston professori Mikael Fogelholmin mukaan Suomi on lihavuustilastoissa keskivertoa sekä maailmanlaajuisesti että Euroopan tasolla.
Tuoreen tutkimustuloksen mukaan suomalaisten lihavuus on lisääntynyt ja ennusteiden mukaan kymmenen vuoden kuluttua noin joka kolmas on lihava. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL julkaisi tutkimuksen viime viikolla.
– Lihavuudesta on oletettavissa selkeitä terveyshaittoja. Ylipaino rasittaa sydäntä ja verenkiertoa sekä nostaa verenpainetta. Se voi myös vaikeuttaa nukkumista, jolla on omat seurauksensa. Huonot yöunet voivat johtaa siihen, että syödään huonommin eikä jakseta liikkua, THL:n tutkimusprofessori Timo Partonen luonnehtii.
"Olemme ikään kuin koko päivän syömässä"
Tutkijat ja asiantuntijat eivät kuitenkaan pysty osoittamaan yhtä syytä, joka saisi suomalaiset erityisesti lihomaan. Kyseessä on monen tekijän summa. Professori Mikael Fogelholm Helsingin yliopistosta kommentoi Huomenta Suomessa, että hänen arvionsa mukaan lihavuuteen vaikuttaa ainakin kaksi asiaa.– Elämäntyylimme on muuttunut passiivisemmaksi. Tämä ei tarkoita sitä, etteivätkö suomalaiset harrastaisi liikuntaa, mutta päivän muuna aikana energiankulutus on pienentynyt. Lisäksi tapamme ostaa ja syödä ruokaa on muuttunut totaalisesti 60-luvulta alkaen, Fogelholm pohtii.
Ruokailutottumusten muutoksilla Fogelholm tarkoittaa, että ruokaa ostetaan nykyisin suurempia määriä kerralla ja pakkauskoot ovat suurentuneet. Ihmiset myös syövät pitkin päivää.
– Olemme koko päivän syömässä. Muutoin ei ole identifioitavassa selkeää syytä, kuten että sokerin käyttö olisi lisääntynyt, se näyttäisi pikemminkin vähentyneen. Tapa elää fyysisesti ja tapa syödä ovat kokeneet isoja muutoksia.
Fogelholmin mukaan suomalaisten ruokailutottumukset ovat muuttuneet vuosikymmenien saatossa kuitenkin paremmaksi. Sokerin käyttö ei ole lisääntynyt ja lautaselle päätyy entistä enemmän kasviksia.