Kysymykseni on lvi-insinööreille tms.
Darcy-Weisbach yhtälön avulla saa tunnetusti laskettua ilmanvirtauksen aiheuttaman painehäviön (Pa) putkistossa.
Δp = λ (l / dh) (ρ v2 / 2)
"The Darcy-Weisbach equation is valid for fully developed, steady state and incompressible flow."
Olen tässä yrittänyt saada em. kaavalla tulokseksi saman lopputuloksen kuin esim. FläktWoodsin ilmoittamat häviöt omille putkilleen (Veloduct). Laskelmani antavat kuitenkin suuremman painehäviön (liite, s.52) kuin valmistaja ilmoittaa graafeissaan. Esim valmistajan virtaus/painehäviögraafin mukaan painehäviö 100l/s virtauksella on 160mm putkellä 2Pa/m. Sama ilmamäärä 125mm putkella aiheuttaa 6Pa häviön, eli painehäviö kolminkertaistuu. Kaava antaa kuitenkin 3.44 kertaisen häviön.
Kukaan osaisi jelpata?
http://resources.flaktwoods.com/Perfion/File.aspx?id=4c9a03b5-b67a-473b-bd4a-d2e9120d5465
Darcy-Weisbach yhtälön avulla saa tunnetusti laskettua ilmanvirtauksen aiheuttaman painehäviön (Pa) putkistossa.
Δp = λ (l / dh) (ρ v2 / 2)
"The Darcy-Weisbach equation is valid for fully developed, steady state and incompressible flow."
Olen tässä yrittänyt saada em. kaavalla tulokseksi saman lopputuloksen kuin esim. FläktWoodsin ilmoittamat häviöt omille putkilleen (Veloduct). Laskelmani antavat kuitenkin suuremman painehäviön (liite, s.52) kuin valmistaja ilmoittaa graafeissaan. Esim valmistajan virtaus/painehäviögraafin mukaan painehäviö 100l/s virtauksella on 160mm putkellä 2Pa/m. Sama ilmamäärä 125mm putkella aiheuttaa 6Pa häviön, eli painehäviö kolminkertaistuu. Kaava antaa kuitenkin 3.44 kertaisen häviön.
Kukaan osaisi jelpata?
http://resources.flaktwoods.com/Perfion/File.aspx?id=4c9a03b5-b67a-473b-bd4a-d2e9120d5465
Vastaukset 10
Vanhimmat
Oliko aloituksessa muuta pointtia kuin aloituksen teko?
"Oliko aloituksessa muuta pointtia kuin aloituksen teko?"
Mikä kysymyksessäni oli ALOITE? Miksi edes vaivauduit vastaamaan jos et ymmärtänyt kysymystäni? Jos tietotaito ei riitä niin silloin kannattaa olla hiljaa ja antaa tietävämmille tilaa.
Kysymykseni oli se, että miksi kaavalla ei tule oikeaa tulosta.
Kannattaa käyttää Moodyn diagrammia.
Laskin samoilla arvoilla 100l/s, d=160 käyttäen Colebrookin diagrammia kitkakertoimen määräämiseksi (re = 5,4*10^4 , k/a=9*10^-4 => kitkakerroin 0,024) ja sain tulokseksi 2,25 Pa/m , lukema vastaa hyvin Ilmatekniikan suunnitteluoppaan kaavion arvoa.
vastaavasti 125 mm putkella n 7,4 Pa/m eli n 3,3 kertainen , pinnan karkeus muuten oli 0,15 ja kinemaattinen viskositeetti 14,9*10^-6
Kitkakertoimen pitäisi 160 mm spirossa olla luokkaa 0,035.
Nopeasti katsoen kaavassa on jotain häikkää. Jakajan pitäisi olla D * 2 g
g:n ollessa nimittäjässä tulee yksiköksi ikivanha mmvp/m Pascalin sijaan. Mistä tuo 0,035 tulee?
Peltikanaville on paljon käytetty kaavaa kitkakerroin = 0,0072 0,61/Re^0,35 , mikä antaa kitkakertoimeksi melko tarkkaan 0,02
Mihin sitä painehäviö tarvitaan jos putket on kunnolla liitetty ja mittauksen mittaa ventiilistä että ilma vaihtuu kerran 2 tunnissa , eikö se ole riittävä, Jos alipaine muuttu jostain syystä niin kone lisää kierroksia että verkoston alipaine pysyy samana niin naapurinkin ilmanvaihto pysyy säädetyissä rajoissa,
Vastaus on hyvin yksinkertainen, jos et ole saanut mitään alan teoreettista koulutusta, heitä laskelmasi roskiin. Muuten häpeä.