KAHVIPIRTTI 145 / 2018

Odotinkin jo soukempia portaita pirttiin.

Olen vaihtanut syyssateet aurinkoon. Tottahan syksy on Hollanissakin, mutta kaunis ja aurinkoinen.
Sain eilen parvekkeellamme kerätessäni D-vitamiinia kasvoni possun punaiseksi.

Teimme kävelylenkin illalla. Hortensia- ja erilaiset marjapensaat sekä ruusut kukkivat eri väriskaaloissa. Heemsteden kylä, jossa asumme on puistoinen kuuluisa paikallisten asuinalue.

Kirjoitan paikalliset vaikka hollannin väestö on vuosisatojen saatossa paljonkin sekoittunut muihin kulttuureihin, mutta viimevuosien massamaahanmuuttajat eivät näy räikeinä katukuvassa kuten esim. Korvessa.

Esimerkiksi vuosikymmenten kantaväestön sekoittumisesta vieraisiin kulttuureihin kertoo P. mietiskely eilen. Sunnuntaina vierailemme hänen vanhimman tyttärensä luona. Tytär on hollantilais-suomalainen. Tyttären mummi suomen ruotsalainen. Tyttären lapsillä virtaa suomen ja hollannin lisäksi indonesialaista verta ja miniät taas kantavat puhdasta ukrainasta ja thaimaalaista verta. P. on ainut puhdas alankomaalainen.

Skillan kerroit verhojen vaihdoista. Meillä ei täällä ole verhoja lainkaan vain salekaihtimet.
Paikallisten alakerrosten asunnoissa on usein siivu läpinäkymätöntä tarraa, estämässä suoraa näköyhteyttä sisään, samaa, jota itsekin laitoin korven asuntoni ikkunaan kun puut kaadettiin ikkunoitteni edestä.

Tänään taivas pilvetön. Matkaväsymys nukuttu ja kohti uusia seikkailuja. Ensin parvekkeelle nautiskelemaan harvinaista herkkua, aurinkoa.

-kele eikö tämän pitänt jo hävitä taivaisiin.
tai siis ylös päin kun ei lopettaa voi ?!

Tänäänkin toimi ulkona "ilmanvaihto" reippaasti. Puista tippuneet lehdet kasaantuivat
pyörimään kaduilla ja jalkakäytävillä. Niitä pysähdyin kauppareissulla katselemaan ja
saihan jalkanikin samalla levähtää.
Niin ...se eilinen sotku kirjoituksessani. En edes sitä tiennyt, että kaksi riviä vierekkäin
ei onnistu, vaikka tilaa olisi hyvinkin. Yhteenhän se lähtyksessä vetäisi. Eiköhän tuosta
oppi päässäni pysyne:))
Kiihtelysvaaran kirkon polttajakin taisi jäädä kiinni. Pidätetty ainakin. Törkeähän se teko
on. Kerran olen siinä kirkossa käynyt. Olin kutsuttuna tuttuni häissä. Protokollaan
kuului se käynti. Muutoinhan en yleensä käy - en ole kirkon jäsen. Kiinnostipahan vain
tuo polttojuttu, onhan se samassa maakunnassa kuin syntymäkuntanikin ja usein
"maakuntamatkoillani" ajelin siitä ohitse.
Eipä tässä suurempia kuulumisia ole kerrottavaksi. Heippa vaan! (kyllä se kirjautumiseni
katosi) T. ynnämuu.

Myrsky ja mylväys. onhan tuo tuuli tuivertanut aika voimakkaasti, ei nyt matkallani missään puita nurin nähnyt, mutta tiedän niitä nurin menneen tässäkin pitäjässä. Paikkakunnan sähkölaitos ilmoitti korjanneensa aiheutuneet sähköviat.
Käväisin taas siellä Tokmannilla ja K sitymarketissa, ovat noin 15 km päässä vierekkäin Klaukkalassa.
Kun tuo auto vielä käytössä, varmaan tuo autonkäyttö kaikki tarjoukset tekee mitättömäksi ei ne kovinpaljon kalliimpia ostokset ole tuossa 50m päässä olevassa Kmarketissa ole Tätä huvia nyt ensikesään ainakin meinaan käyttää.
Maisemia katsellessa huomaa kaiken viljan tulleen korjatuksi, ei yhtään kortta pystyssä.

On se viljankorjuu muuttunut ennen seipäillä kaikki viljat, nyt kone korjaa kaiken talteen, sänki vain pystyssä.
Tuo ruska aika vaatimaton joitakin puita oikein komeita, mutta muuten vain vähän kellastuneita, tai ruskeita.
Aurinkoinen tuo ilma oli, mutta vilpoinen, ehkä 10 astetta lämpöä, tuuli sen vielä kylmemmäksi teki.
Meinasin kirjautuneena, mutta ei onnistunut.

Aamupäivän ulkoilun jälkeen oli kivampi olla sisäpuuhissa. Ruokailun jälkeen aloin katsella vaatepuolta mitä ottaisin päälleni illalliskutsuun 70 vuoden merkeissä Sipooseen. Jurij Enzon professori-isä täyttää pyöreitä vuosia ja kutsut on lähipiirille.
Marimekko leninki on kesän hankinta, johon päädyin. Huomenna pitää vielä käväistä kaupoissa, kai ne sukkahousutkin on taas laitettava, sen verran on lauantainakin viileää.

Keitin herkullisen kermaisen kanttarellikeiton nyt illaksi, soseutin sen sileäksi kuin sametti ja hyvää oli. Nyt illanviettoon tv:ääreen, heippa!

On niitä myynnissä sellasia kalliita vekotittimia, joilla saa tehtyyks vaikka maitokaakaon. Liinan kovba hinta; mieluummin kipaisen vaikka joka päivä Kahvipirttiin. Automaatista valitsen aina kaksi mukillista höyryävää maitokaakaota. Olen siihen hurahtanut.

Olin kolmisen tuntia ulkotyöpalvelussa. Kampetta pitää jo olla päällä. Eikä vähän; toissa yönä jo vähän palelin. Vedin polvien päälle silloin fakiirimaton, piikit alaspäin siihen filttien päälle.
Siitä lähtien kun ruovani vietiin ambulanssilla, olen nukkunut yön ensimmäisen unisiivun piikkimaton päällä, vain peitto yläkropan päällä. Tyynykin piikkisarjaa.
Alkuun se tuntui rajulta, mutta pian elimistön endorfiinit poistavat lievän kivuntunteen. Aina 1-2 tunnin yön alkuunet näin. Voi tulla näitä akupainantavaikutuksia.

Koko päivän pidin huppua tänään päällä. Muuten korvatulehdukselta en olisi säästynyt. Huomasin telkan tekstiuutisista että Kiihtelysvaaran kirkonpolttaja on pidätetty.
Ynnämuuta onnittelen. Hän on käynyt tilaisuudessakin tuossa kirkossa.

Aktiivinen kirjoittaja, Korpikirjailijakin on vieraillut palstalla. Hän on palstan nuorimmaisin, arvelen. Tosin Venlastiinan teksti on usein vieläkin 'runsaampaa'. Se on moro.

Huomenta, nyt taas aivan aurinkoiseen päivään, niin se on, että Myrskyn jälkeen,,,,jne.
Pirttiin on tullut vähän ikäviä viestejä, mutta ohitamme ne hymyillen, kaikkien mieleen Ei Kukaan voi olla;)
Myöskään liian kiltti en osaa olla, yritys hyvä kuitenkin, miksi kiukuttelisi naamattomille ihmisille ja miksikään, kun useimmalla on ja usein vaan kivaa kerrottavaa.
Toisten puolesta en osaa mitään sanoa, mutta uskon jo pitkän yhteisin pirtin kokemuksena kilttejä ainakin ovat;)

Mukava kuulla terveisiä matkakohteestasi, on se kuitenkin kansainvälisempi ehkä kuin tämä meidän kotimaa, vaikka paljon on väkeä lisää tullut monista kulttuureista tännekin.
Niin ne maailman kansat yhdistyvät avioliittojen kautta, sukuun tulee monen kirjavuutta, ei se paha ollenkaan.
Eihän verhoja täälläkään jokainen pidä, mutta tapa mikä on pinttynyt meikäläiselle ja ainakin talven tullen kotoisen lämpimältä tuntuu.

Meillä näissä korkeuksissa on kaunis ruska, vaahteroita ja pihlajia on paljon näköpiirissä, ja niiden väritys silmiä hivelee.
Maaruskaa ei ole nurmikot aivan vihreitä.
Mukava oli lukea lehdestä, että uusi heinän kasvu pelasti karjatilojen teurastukset, ainakin jossain paikoin.

Mukava on suvun kanssa juhlia merkkipäiviä, tavata koko joukko kerralla vaarista, vauvaan, tuo pukeutuminen aina naisväellä ainakin aiheuttaa pohtimista.
Onhan nyt meno muuttunut, ei karsaasti katsota puketumista, aika vapaasti voi mennä isompiinkin juhliin.
Hauskaa juhlintaa sinulle sini-sirkku.

Hyvin sai ajatuksesta kiinni ynnämuu runoilusi suhteen, kyllä sen huomaa, että kirjoittamisesta pidät, onhan sitä saanut runojasi nähdä runoketjussakin.
Nämä koneiden tahdot ei oikein viestittäjää tottele, sen olen monasti kokenut.

Fakiiri taidat olla Hurskainen, kun piikkimatolla makailet.
Olen minäkin kuullut noista piikkimatoista, joku ystävätär myös niillä makoilee, tosin vaan hetkittäin, ei koko yötä.
Kaikenlaisia apuja sitä ihminen hakee, kun kipujen kanssa elää.

Nyt yritän tätä perjantai päivää aloitelle tehokkaasti, paistin laitan uusniin, makaroni ja kaalilaatikko samaan lämpöön, onkin sitten valmista moneksi päiväksi.
Huomenna matkaan sinne Kädetaito messuille, jää puuhastelut siltä päivältä.
Oikein hyvää viikonlopun alkuun virittäytymistä, nautitaan aurinkoisesta säästä.
Pitäisi oppia lyhyt viesti laittamaan, kirjautuminen saattaisi onnistua, mutta miten sitä niin lyhyttä osaisi kirjottaa?

Kovin onkin matala ja kapea kynnys, kun rotatkin pääsevät jyrsimään.
Menen tästä pitkän häntäni kanssa matalampiin koloihin takaisin, liian hienot seurapiirit täällä rotalle!

Päivää. Taitaa olla perjantai ja 28.syyskuuta.
Muutama auto on kaupan pihassa, ja jokunen kuorma-autokin oli liikenteessä.
Niin tiet kuin pihatkin ovat kuivia, ja vaikuttaa siltä kuin sadetta ei olisi tulossakaan.
Aurinko lienee unohtunut jonnekin eteläisille maille.
Ainakaan koivut eivät näytä paistetta kaipaavan. Eilisen ravistelun jäljiltä latvat seisovat kuin jäykistyneinä. Ehkä ne korkeammilta näköalapaikoiltaan ihmettelevät sitä, että melkein kellertäväksi muuttuneitten koivikoitten vihreys on vaihtunut punaisiksi ja oranssinvärisiksi läiskiksi.

Nyt alkaa näyttää siltä kuin aurinkokin olisi herännyt.
Taidan ottaa itseäni niskasta kiinni ja kiskoa uskollisimman tukeni ja turvani ulkoiluttamaan minua. Onhan minulla kävelysauvatkin, mutta ranteeni ja osa sormistani ovat siinä mallissa, ettei niillä paljon sauvoja kävellytetä.
Rollaattori sen sijaan on suurenmoinen kulkuneuvo ja kaikkien aikojen paras lenkkikaveri, jos ei oteta huomioon tuntematonta pojankloppia, joka yllätti ihan vieraan flikanräpelön.

Voitte vetää vapaasti henkeä. En jatka kertomalla enempää.
Hyvää loppukesää ja alkusyksyä koko Kahvipirtin poppoolle!

Hyvä tuoksu houkutteli Kahvipirttiin, leivonnaisia on monenlaisia, minkä valitsen, no otanpa piiraan ja paljon munavoita päälle, nam! Kiitos Skillan!

Ulkona on päivä hurahtanut, kukkapenkkien kunnostamista ja kukkapurkkien pois vientiä, viimeyönä oli hallaa jo ja kukat olivat sen näköisiä.
Myös risujen ja oksien pois kantoa, myrskyn niitä oli rajusti irroitellut tosi paljon.
Tänään sitten onkin ollut kaunis päivä, vielä aurinko viimeisiä säteitään heittelee.

Kahvipirttiin on aina mukava tulla, yleensä täällä on ollut aina ystävällinen ilmapiiri,
toivotaan, että se säilyy.

Hyvää iltaa kaikille!

Huomenet viikonlopun alkuun ja kauniina päivä alkaakin, kelpaa auton ikkunasta maisemia katsella, matkalla Kuopioon.
Kädentaito messuille siis matkaan ja toivon uusia ideoita matkaani tarttuvan.
Tänä aamuna ihmettelin käsien pakotusta, kai on liikaa tullut näperrettyä pieniä puuhia ja nivelet tekee lakon, no malli ainakin on aikaan saatu, jospa toiset jatkavat.

Nyt olen vakaasti harkinnut rotanloukkujen pirttiin laittoa, kun noita pitkähäntiä niin kovasti tuntuu siunaantuvan, ehkä kissat ei niitä jaksa kurissa pitää.
Oikeassa elämässä pelkään rotan, kuin käärmeenkin kohtaamista, on ne in inhoja otuksia.
Toivotaan todella, että katsovat liian "hienoksi" pirttimme, mitä se ei todellakaan ole.

Neeassa jätä joku kukka talven törröttäjäksi, näin olen kuullut kerrottavan, en tiedä olisi jollekin elolliselle niistä ruokaa löytyvän, ehkä siemeniä säilyy.
Kyllä se on pakkasen jäljiltä apean näköinen se kesäinen kukkapenkki ja myrskyä lisää touhua aiheuttanut.

Parta ei pahoille kasva, ehkä Sipilä todistelee, että hyvä ihminen hän on, saattaa ollakin, vaikka nyt näyttää vähän heikolta, ei edes parta pelasta.
Laitoin minäkin valmista ruokaa jääkaappiin, kun into iski, kokeilin myskikurpitsaa, kuorin ja uuniin laitoin viipaleina, suolaa ja vähän pippurisekoitusta ja tulipa makoisa lisuke.
Minusta on kiva tehdä kokeiluja eri uutuuksista, mitä telkkarin kokit neuvovat.

Rollaattori on yleistynyt kovasti ja hyvä keksintö onkin, sillä saa kivasti ostoksetkin kaupasta tuotua, en ole vielä sitä laitetta tarvinnut.
Kaunis sää houkuttaa ulos meitä vaivaisiakin, no hitaasti nauttien näkemästään, matka jatkuu.

Lokakuu saattaa kuran seuraksemme tuoda, siihenkin on totuttu, sää ei lenkkeilyä estä ja todella harvemmin hiki tulee, jos ei liian kovaa vauhtia pidä, se saattaa jo olla vanhaa ja mennyttä aikaa vauhdin pito moneltakin.

Kyllä Puupponen tuttu kirjailija on ja hyvä on tuo Meidän Herramme esitys, katsottu on.
Kai sitä vaatetta on lisättävä minunkin päälleni ainakin käsineet käteen, olen avokäsin kulkenut ja voi olla reumaattista tuo pakotus, kun lämmin hyvää tekee.
Sitä ei meinaa muistaa, että lämmintä vanha ihminen päälleen tarvitsee.

Kiitos korpikirjailija neuvoista, olen vaan sellainen tunari, että kun tarvis olisi, en löydä mitään ja lopulta sitten opit unohdan, no sitten mennään harmien kautta.
Hyviä kävelyretkiä sinne kohteesesi, nauti ja lenkkeile, kun nyt on aikaa siihen.

Nyt on piste laitettava viestiin ja ruvettava lähtöä tekemään, auto ei odota.
Kaikkea mukavaa ja rikasta antia niihin puuhiin, mitä itsekukin meinaatte saada aikaan.
Mikan päivä, pitääkin tyttären pojalle onnittelut laittaa nimipäivän ja ensimäisen päivän syntymäpäivä onnittelut tuonne naapuri maahan, onnea kaikille Mika nimisille;)

Nollarajaa hipaistiin etelärannikollakin, mutta vielä säästyivät hallan puraisulta jopa krassini, jotka vesipitoisina jäätyvät yleensä ensimmäisinä. Laitoin syysistutuksia portaille ja terassille ruukkuihin. Pikkusyklaami kestää hiukan pakkasiakin, punamarjainen lamosalali koko talven ja antaa väriä mukavasti valkean callunan kaverina. Olen ihastunut myös marjakanerviin, löysin nyt ihanan vaaleanpunaisia isomarjaisia, sopivat hyvin hopealangan kanssa, mukaan havukasvien oksia.

Joskus olen minäkin kädentaitomessuilla käynyt toisten taituruutta ihailemassa ja uusia ideoita nuuhkimassa. Olen enimmäkseen neulonut ja askarrellut, en osaa hienoja käsitöitä , kuten kudontaa tai kirjailuja, ei olisi kärsivällisyyttäkään. Joskus tarttui mukaan tupsujentekolaite, ja hiljattain sain tilauksen ratsastusta ja keppihevosia harrastavalta tyttärentyttäreltä, 12 v. Piti uuden hienon kepparin suitsiin saada pienet tupsukoristeet, tyttö oppikin ne itse tekemään. Villalanganlopuista olen verkkopohjalle tehnyt kaksi ihanan pehmeää tuolinpäällistä tupsuista, kuin sammalmättäällä istuisi. Löysin myös hauskan ketunnaama-mallin pieneksi matoksi tai seinävaatteeksi, tulee tavallaan kolmiulotteinen. Pitää vaan löytää ketunväristä villalankaa :).
Lokakuussa käyn yleensä Turun tai Helsingin kirjamessuilla, vaikka ruoka ja muukin sälä niilläkin on alkanut saada turhan paljon tilaa. Saahan niillä hengen- ja ruumiinravintoa samalla tiketillä.

Hyvät lenkkikengät on aina kannattava sijoitus, pystyy kävelemään pitempään kaupungeissakin asfaltilla ja mukulakivillä. Luontokävelyssä suosin varrellisia vaelluskenkiä, niissä saa nilkka ja koko jalkaterä hyvän tuen , pohjat on joustavat, vaimentavat ja pitävät. Uskon, että jalalle huolella ja asiantuntemuksella valitut jalkineet auttavat selkäkivuissakin. Minäkin Keski-Euroopan matkoilla nautin puistoissa ja arboretumeissa kävelyistä, on paljon katseltavaa ja voi levähtää välillä. Vaikka luontoon ei samalla tavalla pääse kuin Suomessa, puistoihin on satsattu ja niissä vietetään aikaa perhekunnittain. Täällä Etelä-Suomessa pimeänä vuodenaikana tulee lähdetyksi autolla ihaniin ruukkikyliin kävelylle, esimerkiksi Fiskarsin joessa kelluu sorsien lisäksi valotaideteoksia, siellä on design-liikkeitä ( tosin yleensä vain katselen), ravintoloita ja kansainvälistä tuulahdustakin. Yksi suosikkipaikka on Mustion linna puutarhoineen ja luontopolkuineen, Fagervikissa on myös menneen kartanoelämän lumoa. Helposti saa tuon tavoitellun 10 000 askelta täyteen, joka on pituisellani naisella 6,8 kilometriä.

Aurinkoinen päivä on alkamassa, paikkakunnan valtavat vaahterat ovat pukeutuneet värikkäisiin, nyt happea hamstraamaan !

Tavallista iltaa!
Kuurassa oli vastapäisen talon petikatto tänä aamuna. Samaan tapaan ilmat kuin
Hurskaisen maisemissakin. Päivällä nousi sentään himpun y li 10.
Se oli saunapäiväni. Tosin typistetyssä muodossa, kun on se karenssi päällä.
Vetkuilen sentään pesuhuoneessa täyden ajan. Nyt on väsähtänyt oloni.
Kävelin sentään puolenkymmentä kilsaa asiareissuillani. Ja vielä juoksutin
pölimuriakin ympäri huushollia. Joten on tässä töitä painettu - vain olisiko
niin, että laiska töitänsä luettelee:) Hyvää yötä!

Sunnuntaiaamua hiljaisuutta, muutaman koiran taluttajan olen tästä ikkunasta nähnyt, autojakaan ei liiku.
Vettä on satanut yöllä ja nyt mittarissa vajaa kahdeksan lämmintä.
Kuopion reissu onnistui ja tarttuihan sieltä mukaan jotakin pientä ja ideoita hurumykken.
Ostin helmiä ja kuminauhaa, kokeilen nyt helmien tekoa, olen tehnyt aiemminkin, mutta nyt kuminauhan kanssa virkaten, jos sormet kestää.
Kyllä taidokkaita töitä oli esillä ja melkein kaikkea tekisi mieli kokeilla, paljon myös sellaista hetken huumaa, joita ilman tulee toimeen, mutta pitääkös kaiken niin järkevää olla?


Näki siellä myös näitä keppihevosia olevan, mistä Ramoona kerroit, hienoja olivat, kelpaa niillä laukkaa mennä;)
Siellä etelämpänä noita nähtävyyksiä vaikka kartanoiden myötä on mahdollista kierrellä, meillä päin hyvin vähäisiä, onhan Joroisissa jokunen ja siellä kesäisin konsertteja voisi käydä kuulemassa.
Järvikylässä olen käynyt, siellä salaattia kasvatetaan ja ympäri maata niitä on tarjolla, myös nurmikkoa on sieltä mahdollista ostaa, näin muistan kuulleeni.
Kyllä tuo käsitöiden teko minun kohdalla näihin arkisiin tuotteisiin jää, joskus jotakin yritän kokeilla jotakin kaunista, mutta huonoin tuloksin.

Olenpa oikein tyytyväinen, että nämä "mies ystävät" pirtissä viihtyvät, saisinkin laittaa luudan pönkäksi oven eteen, jos heille kyllästyminen tulisi.
Onhan naisiakin, en toki heitä unohda, mutta naisten kiireet rasittaa, hyvä kuitenkin, että pirtin olemassa olon muistavat ja viestejä laittavat, kyllä se kaipuu väliin mieleen tulee.
Hurskainen kysyit muorista aiemmin, hänen elämä ei kaikken parhainta ole, harmia vähän siellä ja täällä, mutta siellä Lahdessa kuitenkin majanmuuton kanssa painii.
Niinhän se on, että elämän matkan varrella tulleet kolhut muistuttaa ja useinkin niiden kanssa loppuun asti kärsimme.

Kohta kai se saunan käyttö onnistuu täydellisesti ynnämuulla, kaiketi jo ensi lauantaina.
Kyllä tuli askellettua minunkin eilen, särkypillerin otin lähiessä, hyvin jaksoin ja hyvin maistui unikin.
Olisikohan vapaaehtoista miestä saatavilla imurin kuljetukseen, on se niin ikävä homma, että mielelläni sen toisille antaisin, vaikka suurelta voitolta tuntuu, kun homman on saanut hoidettua;)

Nyt näpit syyhyä päästä kokeilemaan tuleeko yrityksistäni totta helmien teon suhteen, mihin niitä tarvitsen, en varmaan mihinkään, mutta mittaahan silläkin tapaa näitä taitojaan, jotka on aika mitättömiksi todistettu, silti ei periksi anna.
Joulukortti tarpeita piti ostaa, kun kälyni yllytti, hänen korttinsa ovat taideteoksia.
Kaikkea ja kaikenlaista halu yrittää, vierivät kivet ei sammaloidu, olkoonkin että turhaa olisikin;)
Aurinko yrittelee taivaalle, kai sitä voi odottaa ihan hyvää ulkoilusäätäkin, siis vietetään kiva päivä tyylillämme.

Terveiseni viilenevästä Hollannista. Viimeyönä mitattiin itäosassa maata -1.5 C pakkasta mikä on kylmin syyskuinen yö sitten vuoden 1971.

Aamut ovat olleet aurinkoisia joten kerään D-vitamiiniä talvivarastoon istumalla suojaisalla parvekkeellamme. Päivälämpötilat vaihtelevat nyt 14 -17 C.

Eilen kävin jalkahoidossa. Olipa kevyet askeleet kun sukelsin illalla kylän italialaisen teeman mukaisiin tapahtumiin korkokengilläni mukulakivikatuja pitkin kopsuttaen.

Kädentaidot muistutuksena ostin väriltään beigeä hieman vaaleanpunaisen sävyistä neulelankaa josta aijon kutoa pipon talvipakkasille.

Tästä taas uuteen päivään.

Tämä pyhäpäivä meni tarkoituksenmukaisesti - lepopäivänä. En vain tiedä
mistä rasituksesta levon tarvis olisi tullut. Jos lie vain ikääntymisen tulosta.
No kävihän vieraita ...rasittaahan se suunsoittokin:))

SkillaNilla riittää intoa uusiin kokeiluhin ja virikkeiden hankkimiseen. Onhan
onhan se hyvä, sen ymmärrän. Minulla vain sattuu olemaan halu viettää
enempi" tyhjiä päiviä" Saa nähdä, reipastunko puuhiin. Kyllähän tekemistä
löytyisi, mutta kun ei ole mitään pakollista tarvetta "rehkiä."

Vahvistaahan tuo demeterin kertomus, että puolukkasato ei ainakaan
joka paikassa ole hyvä. Näkyy se täällä tarjonnassakin. Harvassa ovat
myyjät ja pian sitten häipyvätkin. Olen kyllä löytänyt yhden marjastuspaikan.
Marketin pakasteallas, kilon pakaste puolukaa 5,30 €. Ei kovin paha.

Aika hankala on Hurskaisen jalkavamma kertomansa mukaan. Silti töitä
painaa täysillä...niin, no niinhän se on talo pito.

Aika viileätä on Hollannissa ollut. Sehän on "samoja maita" kuin täälläkin. Tänään oli jo melko aamusta 6 ja nousi päivällä aurinkoiseksi 10 C.
Niinpä uskalsin pienen lenkin heittää roskien vienin yhteydessä.
Jatkellaan menoa! ynnämuu.

Tämäpäivä meni menojaan, eilen olin kaverin hautajaisissa, ne oli oikein vanhanajan hautajaiset, väkeäkin oli ainakin 100 ihmistä. kaveri oli minulle tuttu jo kouluajoilta ja sitä oli jatkunut aina näihinpäiviin saakka. tosin hän nyt oli ollut hoitolaitoksessa ja kävin häntä sielläkin katsomassa. Lopulta kunto loppui ja noutaja tuli hakemaan. Jäi mieleen kaveri joka oli mies paikallaan ja oli esimerkkinä monelle ihmiselle, hänellä oli varmaan enemmänkin niitä kavereita koska atressejakin oli useita kymmeniä. Ne olivat varmaan kauneimmat hautajaiset missä ikinä olen ollut. Hänen tyttärensä ne suunnitteli, olen hänen nettikaverinsa, kerrassaan ihana ihminen, olen tuntenut hänet jo vuosikymmeniä.
Tänään päivä oli toisenlainen, naapuri kutsui eilen iltapäiväkahville, sinne oli kutsu klo 14.00-16.00 kahvi kuumana, no me menimme reikä reikä ja siellä oli mitä hienoin kahvipöytä hyvine antimineen. Kaikki olivat tuttuja keskenään, kaksituntia kului nopeaan kaikilla riitti puhuttavaa jokapäiväisistä asioista ja tietysti siitäkin miten kaikki olimme tähän taloon sijoittuneet ja ihme ja kumma myös kaikki täältä samasta pitäjästä kotoisin.
Muuten tämä päivä oli vähän sateinen mutta ei kovin kylmä, ainakin 10 oli.

Huomenet lokakuun alkuun ja uusi viikkokin koskematon.
Harmahtava taivas ja kostealta näyttää asfaltti, ei kuitenkaan sada.
Eilen harrastelin niiden tarvikkeiden kanssa, mitä messuilta tuli ostettua ja uutta ideaa onnistuneesti kokeilin, lisää tiedossa.
Ikuinen lapsi kai minussa asuu, kun mieli tekee aina jotakin tuhertaa.

Rohkea olet demeter1 kun metsään uskallat mennä, mutta hyvä, että sinulla on tuo suunnistaminen hallussa, minulla ei minkään vertaa, jos vähän aikaa pää alas päin katselen, siinäpä sitten suunnasta ei tietoakaan.
Olet varmaan niissä maisemissa enemmän pyörinyt, tutuksi tulleet, kiva oli että tuonkin verran puolukoita löysit.
Onhan se niin, että mitä vanhemmaksi tulee, koti se parhaalta tuntuu ja yksin olokin miellyttää.
Paljon puhutaan yksinäisyydestä, onnekseni ei vielä ainakaan ole sitä kokenut.

Niin se ihmistä kuljettaa tuo työkin, kuten Hurskainen kertoi, minä olen koko elämäni ja työrupeamani tällä paikkakunnalla tehnyt, toki monessa työssä olen ollut, pienistä se on elanto pitänyt kerätä.
Pienenä lisänä mieheni tuloihin minunkin tienesti, asiat saatiin maksettua ja nyt voin tyytyväinen olla aikaan saannoksista, katto on pään päällä.

Noiden lankojen ohitse messuilla kävelin silmät kiinni, on ne niin houkuttavia väririkkauksineen.
Aika viileää on siellä Hollannissakin, tuleeko sinne pakkasta?
Jalkahoitoa kaipaa minun jalat myös, mutta niidenkin suhteen melko saamaton olen, kuten kaiken mikä omaan persoonaan kuuluu.
Hullaannuin tilaamaan punaisen takin messuilta, pientä mustaa koristelua, nyt olen jo harmitellut, punainen takki vanhalla ihmisellä,,,, mutta erotun varmasti joukosta.
Olenkin aina pyrkinyt vähän erikseen "laumasta" ja nyt sitten repäisin, tuleeko käytettyä se onkin sitten eri juttu.


Varman puolukka paikan olet ynnämuu löytänyt ja ei ainakaan eksymistä tapahdu.
Taidat kyllä olla hyvä metsässä suunnistaja, niin paljon olet siellä liikkunut ja ehkä miehillä nuo suunnat paremmin arvioituvat.
Levoton sielu olen, jotakin puuhaa on keksittävä, muuten hukka perii;)


Niin ne ystävät ja tutut pois siirtyvät ja aina vaan useammin ikätovereiden kuolin ilmoituksia voi lukea, näin se on menevä, tilaa uusille elämäänsä alkaville.
Mukava, kun naapureilla jotakin yhteistä ja kahville kutsu on ihan hyvä tapa tutustua ja pitää yllä hyvää ilmettä.


Tänään taas kässäriin ja apteekkiinkin on mentävä, vähän on lääkkeitä, mutta hankintoja ne vähätkin on.
Ei näy aurinkoa, mutta kuitenkin ihan kivalta tuo sää näyttää, kahdeksan asteen lämpötila ei vielä pelota.
Ulos vaan jokainen jolla mahdollisuuksia on, vaikka vaan roskapussin vientiin, heippa hei!

demeter kijoitti, että olisin pistänyt puolukan haalinnassa paremmaksi. Minusta se ei
niin ole. Puolukan paino on: 1l = 600r. Kymmen litran ämpärillinen n. 6 kg. Kyllä demeterin
kauppa paremmaksi vetää, ihan hyvä hinta. Tietysti minulla on pakastettuja, mutta
eipä sille voi paljon arvoa laskea.
Juu...kyllä Skillan oikeaan arvaili: ei minun tarvisisi metsään eksymisen takia pakaste
altaalle suunnistaa. Ehkä minulla on vähäisen vesilintujen geenejä:)). Nehän osaavat tuhansia
kilometrejä suunnistaa keväin, syksyin vaiston varaisesti samaan paikkaan. Minäkin olen
monen polven korpieläjä syntyisin. Harjoittelin myös metsästyskoirana. Setäni nosti teeren
kuvakkeet puiden latvaan. Jäi sitten pyssyn kanssa vahtiin. Minun tehtäväni oli hätistellä
teeriparvet lentoon sieltä erämaasta kilomerien päästä. Teeret lensivät sinne missä oli
muitakin - ne kuvakkeet. Kymmeniä kertoja monina vuosi näin jahtia tehtiin. Osaan kyllä
"lukea" metsässä luonnon merkkejä ja käyttää aurinkoa hyväkseni(jos se pilkottaa)Eipä
tästä liene tarpeen tarkemmin luennoida. Metsään en eksy- kaupunkiin kyllä voin. Mutta
turvalisin on kuitenkin marketin pakastealtaalle suunnistaminen.

Päivä mennä hutkahti hupaisesti. Kalassa kävin, lohta fileerattuna mainoshintaan. Kutosella
kilohinta alkoi ja senttejä niin paljon kun 6.lisäksi mahtuu. Aivan hyvä keli oli kävellä
tuputella.Kirjautuminen tuskin pysyy. Terv. ynnämuu.

Kyllhän tuo metaässä liikkuminen on taitolaji, täytyy tunnustaa etten ole kovinpaljon metsissä liikkunut, vaikka olenhan minä paljon marjastanut ja sieniäkin poiminut. Aina on marjat ja sienet olleet lähimetsissä, poikasena olin kova poika poimimaan myös metsän kukkia niitä ja kotipihan kukat sekä ruusut ja sireenit, vietiin Helsingin kauppatorille. siellä meillä oli paikka maalaisten rivissä, lupa täytyi paikkaan hankkia. Oikeastaan kaikki tällaiset metsäreissut olivat meille sellainen tulolähde millä se elanto hankittiin Äitini mukana kaikki tämä alkoi, mutta myös aikuisena marjat ja sienet itsellekkin hankittiin. Nyt mennyt muutama vuosi, kaikki ostetaan torilta tai sieltä kaupan pakasimesta.
Kyllähän tottunut metsässä kävijä lukee puista missäpäin pohjoinen on, aurinko samoin antaa vihjeet, kellosta päättellään missä mikin ilmansuunta on. Tottumusta se kuitenkin vaatii, en lähde kovin pitkälle tutuista maisemista.
Pienillä sateilla se tämäpäivä meni, aamulla satoi muuten oli poutaisempaa.
Kaalipataa tänään valmistin, ja sain sellaisen vihjeen, kohta on taas tehtävä kaalipataa.
No kaalit parhaimmillaan ja ehkä halvimmillaankin.

Tällaisena päivänä pitäisi ottaa sateenvarjo kun lähtee ulkoilemaan. Aurinko paistoi kun astuimme ovesta ulos. Satametriä ja isot vesipisarat paiskautuivat olkapäillemme. Juoksimme linja-autopysäkin katoksen alla. Pari minuuttia ja taas aurinko paistoi. Näin jatkui kauppareissumme vuoroin suojaa etsien ja vuoroin auringosta nauttien.

Vihdoin ja viimein huusholliimme saatiin varrellinen harja ja rikkakihveli. Se on jo kymmenen vuotta ollut aikeissamme ostaa. Liekö ikä tehnyt selväksi, että ei kyykitä enää. Imuria ei tietty joka ruoanlaitto kerran kehtaa komerosta esille ottaa, mutta nyt tuntuu luxukselta hipaista pitkävartisella harjalla murut pois lattialta.

Selkäni ja jalkani alkavat tulla toimeen kanssani. Aamuvoimistelu fysioterapeutin ohjeiden mukaan ja jokapäiväiset muutaman kilometrin kävelylenkit ovat alkaneet tuottaa tulosta.

Neulepuikot otin tänään esiin ja pipo alkoi valmistumaan ihan omien ohjeitteni mukaan. No, katsotaan mikä siitä tulee, pipoko vai joku muu.

Marjametsässä en ole enää vuosiin kyykkinyt. Ystävättäreni ostaa joka vuosi puolukkaa ja koska ei saa niitä kaikkia jääkaappiinsa mahtumaan antaa ne minulle. Muut marjat ostan pakastealtaasta. No, joo, mökin punaherukoista tein kotiviiniä. Mustaherukoita on pakkasessa jonkin verran. Tein myös inkivääri-punaherukkahilloa. Marjat odottavat syömistä kuñes palaan takaisin Suomeen. Otin mukaan litran puolukoita, joista puolet on jo syöty. Tänäänkin laitoin lisuksi katkarapurisotolle, hyvin istuivat pirspakat puolukat valkosipulin makuun.

Päivä taas illassa. Luvassa epävakaista säätä vielä ehkä pariksi päivää, mutta viikonlopuksi näillä näkemin auringonottokelejä.

Kuullostaapa hyvältä katkarapurisotto, ja helppo syödä! Muistelin vain illallista sukujuhlissa Sipoossa, jossa 10 hengen seurue sai jokainen valtavan hummerin lautaselleen. Ei siinä kovin nälkäinen voi olla, niin työläs on saada herkkua esiin panssaristaan, Toki se oli puolikkaaksi avattu, mutta kyllä kaivamista ja näpertelemistä riitti!
Alkuruoka , hunajamelooni ja röykkiö ilmakuivattua kinkkua rauhoitti lyllä alkajaisiksi vatsaa.

Ulkoilupäivä on täälläkin ollut tänään, hieman kesävaatteiden uusijoitusta, ja koneellinen pyykkiä on riittänyt hommiksi.
Nyt uutisiin ja illan filmiin, heippa!

Kuutosella alkava kala taisi olla yleisin ruoka kahvipirtin kirjoittajilla viikonloppuna. Meillä isäntä savusti sen pihalla sähkösavustimessa ( voisi toimia parvekkeellakin) kokonaisena ja perunamuusin kanssa syötiin vielä lämpimänä sunnuntaina. Rippeistä syntyi uimahalliretkeltä tultua tänään ruokaisa salaatti, kananmunalohkoja ja yksinkertainen kermaviilikastike sekä ruisleipää mukaan , ihan hyvin nälkä lähti.

Umohtui liputtaa, ihmeteltiin vain, onko joku perhejuhla naspurilla. Miina Sillanpäälle ja kansalaisvaikuttamiselle kannattaa liputtaa, joten teen sen näin Kahvipirtin päiväkirjaan illan päätteeksi. Hyvää yötä !

🇫🇮🇫🇮🇫🇮

Kasvihuone on täynnä kamelia odottaa ehkä vielä kauan toivon että menee hyvin nuppuja on hyvin paljon ensi vuodelle.

Kyläilyni lopuksi tulin kaupankautta, koska muistelin, että jääkaappi näytti aamulla kovin autiolta!
Tavallisia välttämättömiä tavaroita etsin, huomasin, että jo oli tomaatin ja kurkun hintakin noussut.
Tuore inkivääri, pari valkosipulia, krillattua lohta palanen.
Siitä huomenissa voi jo säveltää kunnon päivällisen, omien puutarhatuotteiden jatkoksi.

Samoin teen minäkin, kuin korpikirjailija, pienten murusten pudotessa lattialle, otan mieluimmin
harjan ja rikkakihvelin, kuin imurin, Tuntui tutulta!

Hyvää yötä Ramoona ja koko Pirtin väki!

Mistäköhän johtuu että voin huonosti kun friteeratui sirkoi pitäisi syödä? Ehkä nälänhätä opettai sirkoikin syömään.

On niillä hienot appeet eessä.
Köyhä tyytyy siansivuun ja sekin maksaa Lidlissäkin 8 ekee kilo.

Oliko se hummeri Karipian vesiltä ongittu ? Millä saarella ja missä ravintelissa uskallettiin pilaantunutta tarjota ? On sulla varmaan kuvakin, laita näytteeksi.

Huomenet, edelleen hyvin kostean näköisestäs säätä, alakulo on vallannut maisemat ja kai tämä ihmismielikin mutia kyntää.
Vilkasta on pirtin ovenkäynti ollut ja niin marjastukset kuin ruuan laitto ja siihen tarvittavat aineet puheen aiheina.

Ensiksi ihan tokaisen, että ei kiitos toukkia, ei sirkkoja ainakaan tähän hätään, mutta kai sitä nälkään kuoleman edessä nekin menisi.
Tuo kerrosliha se vasta on kalliiksi mennyt, ja jauhelihakin, missä välissä ne hinnat on kivunneet lihan suhteen korkeiksi.
Hyvä lisä omien kasvisten saanti, Neeassa tästä hyötyä nautit, kun olet jaksanut kasvatuksen rasitukset kestää.
E.lä.mä myös kätensä tuotoksista kukkien avulla nauttii, silmän ilo on yksi elämän suola.

Lohi kaikessa muodossaan on minun ruoka herkkujani, savustettuna en osaa laittaa, ei ole mahdollisuuksiakaan, mutta syödä olen saanut.
Tuo salaatti mistä mainitsit Ramoona , sai veden kielelle;)

Hummeria en elävänä ole nähnytkään, en kyllä kaipaa, rapujakin harvakseltaan, ei kyllä nekään himota.
Thai maalaiset ruuatkin hyvin outoja ja käytävässä vahvat tuoksut, kun talossani asuu näitä herkkuja laittava henkilö.
Siivousvälineistä tuli mieleen messuilta ostettu pöly huisku, strutsin sulista tehty ja niin hyväksi kehuttiin, että pitihän se ostaa, en ole tehoa vielä testannut, harja ja rikkalapio roikkuu inunkin huushollissa.

Niin ne puolukat vaan jollakin tapaa hankkii jokainen ja mikä on hätäkään, pakkasen tarjoukset asian hoitaa, ynnämuu näin todisti.
Tuota kehnäsientä en tunnekaan, mistä demeter1 kertoi ja paljon muistakin syötäviksi kelpaavia jää oudoiksi.
Varmaa on, että myös isossa kaupungissa eksyn, kyllä suunta vaistoni aivan olematon metsissä ja kaupungeissa.

Kaalipata on herkkuani ja olen monesti kaalin herkullisuutta kehuskellut, joillekin vaan vatsan puruja aikaan saa.
Vähän halvempaa on nyt kaali, mutta kukkakaalit ja sen laatuiset hinnoissaan ja kotimaista ei meinaa löytyä.
Myskikurpitsaa ostin ja tykästyin, paistoin vaan pannussa suola mausteena, kiva lisäke muulle ruualle.

Nuo Kristiina tekemättömät hommat hymyilyttää, mutta onhan se totta jos rästiin jää, aika ikävä on katsella kasvavia pinoja vaikka silityksen kanssa.

No niin, nyt taitaa olla aika taas mennyt umpeen kirjautumisen kanssa, mutta vielä pitää sanoa, että kaikki kunnioitus Miina Sillapäälle, kansan nainen ja ministeriksi asti kipusi.
Oikein antoisaa päivää ja hurskaiselle terveisiä, että koeta rauhallisest sitä kehoa käännellä, että ei huonommaksi mene;)
Marja -auto täälläkin, hintoja en tiedä, jos torille jaksaisi, sekin selviäisi.
Voimia puuhiinne ja onnen tunnetta laisottelijoille;)

Pilaantunut hummeri voi todellakin aiheuttaa vatsanväänteitä ja ei tarvi muuta että se on seissyt keittiön tiskipöydillä hieman liian pitkään ja laitettu kuitenkin lautaselle koska kallista ruokaa ei kannata heittää hukkaan. Minä tykkään kovasti hummerista ja yleensäkin merenelävistä paitsi mustekalasta jonka koen usein sitkeäksi.
Olen tehnyt mummorundaa tänä aamuna ja siivonnut pelargonioitani talvikuntoon ja vaihtanut viileämmälle ikkunalle talveksi (pidän ruokasalia 13-14 asteisena talven ajan paitsi kun on perhetapaamisia ) mutta en ole raatsinut leikellä vielä kun ne kukkii niin upeasti vielä.
Yhden puolukkareissun voisi tehdä vielä, esimerkiksi tänään, nyt kun käytiin ostamassa uudet rohmut (ei löydetty vanhoja ne on viime kesältä niin hyvässä jemmassa) samalla vois käydä vilkasemassa syyskanttarelleja.
***
Muuten aika onmennyt tiiviisti syksyisissä askareissa ja koska sitten päätin tehdä sen kirjan itse enkä ostaa puolikustannetta (poika sanoi että kyllä hän osaa auttaa minua layoutissa ja editoinnissa ja ne. ja niinpä se onkin istunut muutaman illan ja tehnyt minun sotkuistani painokelpoista ja pdf- tiedostot lähtevät matkaan painatettavaksi tänään. Kansikuvaksi olen valinnut kuvan guambianointiaaninaisesta perinteisessä asussaan, mallina taiteilijan vuokraemäntä vuodelta 1974, Silviasta, Caucaprovinssista. Olen jo saanut luvan kuvan käyttöön ystävättäreltäni. Toivon saavani kirjan ulos painosta ennen joulua.

Syksyisen epävakaista säätä lupaa ilmatieteenlaitos kuluvalle viikolle. Sataa ja paistaa vuorotellen, mutta myrskyä ei kuitenkaan ole odotettavissa lähipäivinä.
Sen sijaan lakonuhka roikkuu hyvin alkaneen pienen taloudellisen suhdanteen harmaana peikkona. Nyt pitäisi valtiovallankin olla etsimättä täkyjä syksyn ja talven lakko-aallolle.
Irtisanomissuojan laiksi tunkeminen on jo tulehduttanut SAK:n ja hallituksen välejä. Uutisista kuulin että insinööriliittokin on hakeutumassa lakkorintamaan.

Me ansiotyömme tehneet voimme vain toivoa, ettei ajauduttaisi jälleen kerran yhteiskunnan hyvinvointia nakertavaan lakkokierteeseen. Toivoo vahha rakennusmies.

Olen ollut 60 vuotta ay-liikkeen jäsen ja jatkuu vapaajäsenyytenä. Ay- liike on
ollut merkittävin järjestö minun osallistumisessani toimintaan. Pidän edelleenkin
tärkeänä ay-liikkeen toimintaa. Kuitenkin katson, että jo huomattavan pitkään
eläkeläisenä pällistelyni jälkeen voin jo vetäytyä kuuntelemaan rauhassa kehoni
"kolotuksia." Eikä toimintani yrittämisessäkään olisi enää riittävästi merkitystä.
On aika ollut" luovuttaa tulevaisuus" nuoremmille työssä oleville.

Jotain sanoakseni: Ay-liike on perustellusti toiminut hallituksen esitystä vastaan.
Eriarvoiseen asemaanhan se johtaa, jos työsopimuslakiin värkätään pieniin, 10 -20
työntekijän erilaiset irtisanomisperusteet. Se voi olla alku suurempiinkin
heikennyksiin. Johonkin se raja on vedettävä - muutoin"lypsäminen" jatkuu.

Keskustelussa on ollut erikoiset ruokalajikkeet. Näihin minulla ei ole kokemusta.
Nuorena oli pääsia, että sai jotenkin kelvollista ruokaa tarpeesen. "Kukastelulla"
ei ollut sijaa, eikä mahdollisuuttakaan. Jossain vaiheessa olisi ehkä ollut mahdollista,
mutta ei halua. Erikoisin kokeiluni oli Kanarialla tilattu mustekala. Se jäi suurelta osin
syömättä, eikä toistunut. Onhan toki kotimaiset"eksoottiset", sultsinat, karjalanpiirakat
ja mämmi, joita mielelläni pistelen suuhuni.
Tänään oli tupapäiväni. Toki roskat vein jopa lajiteltuna, ruodoista keitetyn
kalasopan ruodot biojätteisiin:) Nytkin sataa oikein kunnolla! Terv.ynnämuu.

Viimeinen metsäpäivä ja mieli on haikea. Niinkuin aina, parhaat marjapaikat löytyvät silloin kun on jo lähdössä. Puolukka oli niin kuntoista, että sitä voi pakastaa vaikka kokonaisena.
Marjoja oli paljon. Konemies olisi tuossa tuokiossa kerännyt pari sangollista, mutta minullehan marjastus ei ole suoritus vaan meditaatiota. Olin tyytyväinen parin litran määrään.

Muuten metsässä oli vilkasta. Koulupojat tekivät jotain kartoituksia, en oikein saanut selvää mitä. Nuorista pojista tuli puhuteltaessa ujoja ja epävarmoja. Kasvu aikuisuuteen tai tapahdu kivutta, ajattelin. Pelkät fyysiset muutokset vaativat uutta asennetta, kuten tietysti vaativat tässäkin iässä - mutta vanhana ihmisellä on kuitenkin turvana jokin kiinteä ydin. Nuorella ei sitä vielä ole.
Metsässä oli muutakin mullistavaa: sinne rakennetaan golfrataa ! En ollut uskoa silmiäni kun huomasin maaston profiilia muutetun, muutama viheriökin siellä oli jo valmiina. Ja viiden kilometrin päässä on toinen golfkenttä ! Tuli kyllä mieleen intiaanipäällikkö Seattlen puhe
luontoarvoista ja ihmisen vimmasta hallita, haudata alleen se, mikä on koskematonta, alkuvoimaista ja pyhää - siis sille jolle se on...
No. Tähän on tietysti totuttu ja kai täytyy olla tyytyväinen siitä, että tässäkin metsässä voi vielä tavoittaa luonnonrauhaa ja monimuotoisuutta - ihan kaikki ei ole pilalla.
Huomenna tämä sessio kuitenkin loppuu ja kaupunkikotiin täytyy palata. Pari tapahtumaa jouduin peruuttamaan täällä olon vuoksi, mutta ei sota yhtä miestä kaipaa - eikä vapaaehtoistyö..

Tulipas tästä nyt synkkä yksinpuhelu..)) Toivottavasti muilla on mennyt leppoisammin.
Maan hallitus kai nyt saatiin taipumaan jonkinlaiseen kopromissiin, mutta riittääkö se AY-liikkeelle ? Uusi missikin on taidettu valita, turhuuden markkinat nyt ainakin kukoistavat..))
Hyvää illanjatkoa kaikille, ja öitä tietenkin...

Huomenet jälleen, nyt näyttäisi hieman valoisemmalta tuo säätila ja mielikin siitä virkistyy.
Tänään isompi kerho, näkee taas väkeä tuvan täydeltä.

Nuo valokuva kirjat olisi syytä osata tehdä, mutta minkäs mahdat, kun on siltäkin osin osaamaton, tai sanoisiko, että ei aika riitä istua niin kauan, mitä minulta menisi opetella tämä homma.

Levotonta aikaa työmarkkinoilla ja syytä olisi hallituksen esityksiään korjata, syytä voisi etsiä siltäkin puolen lakkoilun tiimoille.
Ynnämuun mietteisiin yhdyn, nuo lakimuutokset saattaa todella häiritä pahemman kerran työmarkkinoita.
Niin vanha rakennusmies, kuin ynnämuu ja moninainen työntekijä ryhmä näitä ikävyyksiä on joutunut kokemaan.

Noin se toimi hurskaisen kertoman mukaan, liityttiin liittoon heti työhön tullessa ja yhteisvoimalla asioita hoidettiin, jotain saatiin aikaankin parannuksia, mutta nyt taustalla katsellen kaikki melkein kadonneet kuin vesi ankan selästä.
Nyt on aika työikäisten puoliaan pitää.

Toivon minä myös, että vastakkain asettelua ei tarvitsisi, mutta eipä toiveeni toteudu, taas on noustu barrikaadeille ja varmaan aihetta löytyy.
Maan hallitus on sotkenut kaikki päälailleen noine parannuksineen, esimerkkinä vaikka nuo Kela taksien vaikeudet, pelottaa ajatellakin mitä Sote tuo tullessaan jos joskus valmistuu.

Ai onko uusi missi valittu, enpä ole koko henkilöstä nyt tietoinen, kyllä sitä kymmenten vuosien taakse katsoen tiesi kuka valituksi tuli.
Näin mieli muuttuu ja kiinnostuksen kohteet.
Ikävä että joka paikkaan tulee joku harrastekohde, metsiä pitäisi suojella, mutta tämä on tätä aikaa.
Täällä Heinäveden suunnassa käydään taistoa kaivoksen avaamisesta, kaksi piippuinen on tämäkin asia, luontoa raiskataan, mutta työpaikat ja mahdolliset rikkaudet houkuttaa.
Lisänä rikka rokassa, siis pari litraa ihan hyvä lisä demeter1;)

Jospa nyt pisteen laitan, jos ehtisin kirjattuna esiin tulla, mukavaa päivää kaikille;)

Vettä on sataa losottanut lähes koko päivän. Tuleehan siitä vähän alkuloinen olokin.
Labraan täytyi käydä antamassa täydentäviä näytteitä. Eihän tässä missään kriisitilanteessa
kuitenkaan olla:) Sateen takia palailin minun "pikavauhtiani" kotio.

Pieniä, vähemmän tarpeellisia puuhia olen ajankuluksi tehnyt. Juuri kuuluu uutisista, että
irtisanomisperusteista tilanne jatkuu ennallaan. Kaikki "aikanaan".
Mitäpä tästä "tyhjästä päivästäni" on kerrottavaa. Jatkellaan ja katsellaan!

Eihän tässä oikeastaan mitään ole kotona tapahtunut, en tainut edes ulklona piipahtaakkaan, eipä ollut oikeastaan mitään tarvettakaan, eilen vein roskapussin joten ehkä taas huomenna seuraavan. Kotona pientä puuhaa, mutta se on sellaista rutiini hommaa, vähän siivousta, ruuan laittoa tiskausta ja pyykit olivat kuivuneet nyt sisätiloissa.
Kaikki hommat hoidettu.
Tuli mieleen nuo pienet lakot, kyllä se on ainoa keino miten työväestön oikeuksia puolustetaan jollei muuten asiasta voida sopia. Ammattiosastot ei niin kovin puoluepolittisia ole, kyllä ne toimii enempi jäsenistön päättämin ehdoin.
Nyt olemme jo yli kolme vuotta eläneet Sipilän hallituksen ohjeiden mukaan. eipä siitä tämä pienipalkkaiset työläiset tai me eläkeläiset ainakaan mitään muuta ole saaneet kuin kiristää vyötämme, ei koo ajalta anakaan eläkkeisiin ole herunut montaakaan euroa.
Eikä nyt tulevalle vuodellekkan mitään ole luvassa.
Aika rumasti tekevät jos tuo irtisanomispykälä muutetaan, syntyy taas kadden kerroksen väkeä.
Ammattiosastoon minäkin kuuluin kun Helsinkiin töihin menin, ja vielä liiton lehti tulee ja kalenteri
Tänään satanut melkein koko päivän, toki olen ikkunasta ulos kurkkinut.

Iltaa kauniista Hollannista. Päivä jo illassa. Olimme iltapäivän läheisessä Haarlemin kaupungissa. Bottermarkt-torilla oli joka keskiviikkoinen antiikki- ja kirpputori.
Mukaani lähti kaksi nukkekotiin sopivaa gobeliinimattoa sekä kaksi pientä hopeanväristä tuolia. Hopeiset tuolit ja hopeakirjailtu matto saavat paikkansa Tantta Ani-ravintolasta. Kiertelimme myös muita kirpputoreja, mutta niistä en tehnyt löytöjä. Nyt kun mökkeily on out ja minimaailma in olen keskittynyt etsimään nukkekodin tulevia talven tarpeita. Hollanti on keräilijöiden satumaa. Hintataso huomattavasti halvempaa kuin Suomessa.
Aamupäivä oli epävakaa, mutta iltapäivä aurinkoinen. Luvattu 20 C päiviä viikonlopuksi. Huomenna Zandvoortin hiekkarannalle, ei nyt makoilemaan sentään, mutta rantabulevardille kävelemään ja merta ihailemaan.

Kamelia toivoo kylmiä ilmoja---paska puhuminen ei ole minulle.

Huomenta torstai päivään, niin on hyvällä alulla lokakuukin ja eka pakkasyö näillä korkeuksilla.
Autolla ajoon lähtijät ikkunoita raaputtelivat, kun ikkunasta tuonne parkkiaukiolle katsoin.
Vieläkin auton katot härmässä tuosta ohi ajavat, nollan kieppeillä on lämpötila.
Aletaanpa valmistautua pakkasen aikoihin, vaikka vielä eilen lämpimämpää lupailivat sää tiedotuksissa.

Taas arvailua, noista nikeistä ja pois ajelu yrityksistä, en oikeastaan uskoisi, että kenenkään mieli siitä hyväksi tulisi, jos jonkun pois palstalta saisi, sillä menolla onnistuessaan kirjoittajia ei olisi;)
Elellään ja kirjoitellaan jokainen oman halunsa mukaisesti ja jos jollekin ärtymys päälle pakkaa, hyppää kyseisen kirjoittajan ohi.

En milloinkaan ole omistanut nukkekotia, ei tyttärenikään, jotenkin se on ohi mennyt, siihen innostumatta.
Voisihan silläkin tapaa sisustamista harjoittaa;)
Teillähän on luvassa ihan kesäinen keli korpikirjailija, ei muuta kuin hyvää kävelyä rannalle.

Tuo on jotenkin kumma asia, kun aina syyllistetään työntekijä puolta suurista tappioista, onhan siinä molemmat osapuolet yhtä periksi antamattomat ja hallitus vielä päällepäsmärinä.
Ammattiliittoon liityin heti mahdollisuuksien tullen ja loppuun asti olin.

Onhan se ikävä noiden lakkojen kohdalta, kyllä sen ymmärtää jokainen, että vahinkoa niistä tulee, mutta sitkeä on vastapuolikin, tai sanoisiko neuvottelu taidoton.
Luulisi hallituksen ymmärtävän, että lakko on ainoa keino pitää puoliaan, pelkkää sanelu politiikkaa vastaan.
No asia ei enää minua, ei muitakaan eläkkeellä olevia koske, mutta siinäpä ne jotenkin liittyvät kumminkin yhteen, ei ole luvassa mitään roposia meidänkään eläkkeisiin.
Tiukkaa on pienillä eläkkeillä elävillä ja yhä vaan tiukemmaksi menee, tuo terveyden ja vanhojen ihmisten hoito ei hyvältä näytä.

Ei ole tullut kirkasvalo lamppuja ostettua, en usko moiseen, kukille voisi hyvää tehdä;)
Nyt sitten kovasti juureksisia ja hedelmiä syömään, ne pitävät kesällä saadun D-vitamiinin voimissaan.

Vaikka ei puolue politiikka suuremmin ammattiliitojen toimintaan kuulu, käsikädessä kuitenkin kulkevat, kyllä päätöksiä tehdään poliittisin keinoin ja hyvä että siellä myös ammattiliiton jäsenet vaikuttaa..
Kyllä ne edut mitä ammattiliitot ajavat, hyvödyksi tulevat työtätekeville, aika turvaton on yksinäinen työtekijä.
No sivusta seuraan ja mielenkiitntoa tunnen asioihin, vaikka en vaikuttamaan pääse, kyllä ne niin tutuksi tulivat työrupeamisen aikohin, että nykyistä menoa huolissani seuraan..

Torstai on toivoa täysi, toivotaan niin, että kaikkien edun mukaiseen ratkaisuun päästän pienin vahingoin. ja se paistaa niin hyville kuin pahoillekin;)
Kaunista päivää, aurinko ainakin täällä paistaa pilvettömältä taivaalta

Kun olen seurannut juttuja ja keskusteluja näillä palstoilla ja muuallakin,
on kummallisesti noussut esille, että työntekijä on iso riski työnantajalle.
Varsinkin silloin, jos palkkaa työntekijän. Merkittävää, että siitä tulee
kustannuksia työnantajalle. Onhan niitä henkilöhallinto toimialoja "paimeneksi",
mutta ei kai joka puulaakiin. Niinpä pitäisi saada työsopimuslakiin määräys,
että pääsee eroon "isosta riskistä", työntekijästä. Hallitus sitä ajaa niiden
toimeksiannosta, jotka hallitsevat hallitusta.
Entä kun "kuppia käännetään?" Työntekijälle voi olla riski, jos ottaa työpaikan.
Tuleeko palkka työstä? Onko työnantajalla kykyä asiallisesti hoitaa ohjeistukset?
Näistä voi tulla harhauttavaa tietoa. Tulee irtisanominen tai irtisanoutuminen.
Onko se aina työntekijän vika? Niitä sitten setvitään työkkärissä, joka on mahdollisesti osoittanut työpaikan. Karenssiko pätkähtää?
Näitä tuli mieleeni, kun muistelin melko pitkää työuraani. Kerran minut osoitettiin
työkkäristä töihin. Niin menin..."toimitusjohtaja" ja avustaja istuivat juhlimassa.
Ilahtuivat suuresti, kun olivat saaneet rengin, näin ääneen kerrottiin. Kuuntelin
röteetä puhelua, kuinka nyt pistetään hyrskynmyrskyn! Tulin siihen tulokseen,
että siitä ei tule mitään. Lähdin kävelemään enempää ilmoittelematta.
Töykkärissä jouduin "sanatöihin", ennenkuin katsottiin tämä keikka
ohitetuksi. Onneksi nämä heppulit soittivat juuri silloin työkkäriin. Puhelun
sisällöstä en tiedä, mutta virkailija totesi, että olin oikeassa, vedetään ruksi.
Jos lie työntekijöissäkin erilaisia, niin on myös kaikenkaisissa "yrittäjissäkin."
Olen kyllä tutustunut työelämään niin pienissä kuin suurissakin yrityksissä.
Terv. ynnämuu

Muistamme kaikki nuoren, intoa uhkuvan pääministeri Esko Ahon. Hän päätti "Kannuksen Kennedynä" näyttää kaapinpaikan työtätekevälle kansalle.
Vastareakktiot olivat silloin rajut; yleislakko päälle ellei yydesta kyykytyksestä oitistansa luovuta.
"Viisas osaa antaa periksi", hän ilmaisi ja tarvittava korjausliike tehtiin niin, ettei työntekijöitä ammattiliittoineen kyykytetty.
Kuulin ulkona ollessa matkaradiosta että ATK aloittaa satamissa ylityöntekemisen nousviikolla. Neuvottetelupöytään osapuolia kehoitetaan ennen isompia liikkeitä.

Tänään oli noita pitkästyttäviä asiakaspalveluasioita. Kyllähän nuo soittelemalla sinne tänne korjaantuivat. Paras soitto minulle päin tuli ollessani kauppareissulla.
Kun mahdollista puhelua odotetaan, "kalikan" on paras olla taskussa käden ulottuvilla.

Iso, ellei sitten väki-iso hanhilauma lensi koilliseen. Ehkä etsivät ruokailu- ja levähdyspaikkaa Iitin pelloilta päin. Taminetta päällä tänään piti jo olla.
Laitoin jo toissapäivänä pökköä takkaan ja pystyuuniin, ettei sähklöpatterit alvariinsa laskua naksuttaisi. Tosin klapitkin maksoivat parisataa euroa.
Ja eikun viikonloppua päin jälleen.

Eipä tässä kannata mitään oikeastaan kirjoittaa, kyllä ynnämuu ja hurskainen sekä Skillan sanoivat tarpeellisen näistä hallituksen esityksistä.
Kyllä se on tähänkinasti ollut kaksi osapuolta jotka sopivat käytännön asioista joskus vain on lakotkin otettava mukaan, kun keskustelut ei auta. Yleensä asiat sovitaan työntekijöiden ja työnantajien kesken. eikä niitä eduskunta päätä.

Huomenta, uusiksi meni kirjoitus, kirjautunut olin, mutta eipä lähtenyt.
Onneksi ei kiirettä mihinkään, uusiksi kirjoittaminen onnistuu ärräpäiden kera;)
Sää on epämääräinen, kai jotakin tihkua tulee, jospa ohi menisi piankin.
Nollassa oli aamulla mittari, mutta en usko, että vieläkään pakkaselle jatkuvasti mennään.,
Monella reellä sanottiin syksyn ajavan ja näin kaiketi on tilanne, kaunista säätä luvattiin jatkoon?

Etäispesäke ei pirtti ole, tänne vaan on sattunut ammattiliito kirjoittajia useampi ja siksi asia kerrotaan kokemuksen äänellä.
Tuo" viattomien" kärsitäväksi tarkoittamasi asioiden hoito ei ole yksin ammattiliittojen asia, kyllä siinä hämmentelee tuntuvasti myös työantajaliitot.
Yhteiseen neuvottelu pöytään istuvat ja siellä sopimus syntyy, tai ei synny.
Lakkoa ei varmaan kukaan toivo, mutta jos tiukka vastus on toiselta puolen, se on viimeinen keino päästä jonkinlaiseen sopimukseen.
Tiukka neuvottelu kumppani on Ek.

Tuota" älliä" kaivattaisiin myös työantaja puolelta, ei vaa ammattiliitoilta.
Late on oikeassa, ei eduskunta palkoista määrää, mutta lakien laatiminen sille kuuluu ja nyt on kysymys taas yhdestä laista, mitä hallitus haluaa ajaa.

Nuo ynnämuun kertomana tulleet seikat ovat myös totuutta, tuo irtisanominen on tapahtunut monta kertaa työantajan mielivallasta johtuen ja niipä karensit voimaan tulee, kun syy katsotaan olevan työtekijän, melko turvaton on työtekijä ilman sääntöjä valvovaa ammattiliittoa.

Viisas antaa periksi, on monasti oikea valinta, mutta liian usein on työtekijä puoli pakotettu siihen viisaan rooliin.
Viisautta olisi nytkin tuo laki aloite perua ja yhdessä sopia asiat, neuvottelemalla viisaat päätöksiä tekevät, ei sanelemalla.

No tämän laatuista aamun avausta tällä kertaa ja toivon, että asiasta ei jatketa, emme voi näiden asioiden kulkuun mitenkään vaikuttaa, toivoa vaan, että viisatta löytyy.
Mukavaa syyspäivää, mihin kuuluu räntäsateetkin;)

Hyvää iltapäivää !

Kahvitauolle näin perjantai-iltapäivänä, suurimmat hommatkin kun ont tehty.
Lueskelin palstaa hieman ihmeissäni, kovasuisia lätkijöitä on mukaamme ilmaantunut, heh hee.
Huumorilla jo otan yleensäkin , eihän niin vakavaa eri tyyppien mieltymykset toisista ole, etteikö ne huvittamaan alkaisi lopulta.

Selaimen vaihtoa jouduin kokeilemaan, nyt on Firefox ja Opera sisäänajettuna, saa nyt nähdä kumman valitsen oletus selaimeksi. Tuo välimuistin tyhjennys on vielä hebreaa, kun ei Elisan Oma Guru hallitse Mac Air läppäriä.

Hauskaa jatkoa Kaffepirttiinkin!

Tänään tuli tupapäivä pienestä pakosta. Vettä sataa rojotteli lähes koko päivän.
Tietysti kyttäsin pienen pilvenrakosen, että sain kipastua roskiskeikan.
Jaa-a tästä kirjoittelustani. Jo aiemmin mainitsin, että en tunne tarpeelliseksi
kirjoitella käynnissä olevista työelämän asioista. Olenhan jo kauan ollut
eläkeläinen - asiat eivät aivan suoraan kosketa. Eilen tulin kuitenkin vielä
palanneeksi "asiaan vanhasta muistista."
Joku epäili Pirttiä ay- liikkeen etupesäkkeeksi.Taitaa olla huomattavasti
liiottelua:)) Kuitenkin ay-liikeen jäseniä on huomattavan paljon ja monessakin paikassa. Ja niin pitääkin olla. Kyllä ay- liikkeellä tarpeellista työsarkaa riittää.
Niin juuri näillä hetkilläkin.
Mukavasti täällä säät jakaantuu. Joka toinen päivä sadetta, toinen poutaa.
Huomenna on poudan vuoro, niin ennusteetkin näyttää. Paikkakunnan
syysmarkkinat on edessä. Täytyyhän ne katsastaa. Jospa löytyy puolukoita
järkihintaan, kaappaan mukaani. Tulihan niitä marjoja riskinä ollessa joka
vuosi poimittua vähintään 50 l omaan käyttöön. Nyt paljon vähemempi
riittää - ehkä 10 l ja pakastealtaalta marketista täydennykset.
Hyvää jatkoa teille. Katsellaan maailman menoa!

PAM! Älkää pelästykö; minä en ammu edes nallipyssyllä. Esittelen vain ammattiliittoni, jotta kukaan ei epäilisi minun loistaneen ay-liikkeessä poissaolollani.
Mikään ammattiyhdistysaktiivi en ole ollut, mutta periaatteesta liityin, ja kotipaikkakunnallani oli järjestötoimintaa jopa enemmän kuin riittävästi. Kun päivän ohjelmaan kuului aamuin ja illoin edestakainen likimain tunnin kestänyt linja-autoilu, ei tuntunut tarpeelliselta jäädä kaupunkiin kokoontumaan. Niitä kokoontumisia oli ihan riittävästi kotikunnassakin, ja perheeseen kuului kaksi poikaakin, joten vapaa-ajan ongelmia ei ollut.
Tässä ihan viime päivinä tuli ay-kokouskutsu, mutta ei rollaattorin kanssa olisi mukava matkustaa. Eivät taitaisi autonkuljettaja sekä kanssamatkustajatkaan ihastua, kun yksinäinen eukko yrittäisi tunkea ajoneuvonsa kanssa täyteen autoon.

Nyt minä tungen itseni petikaverini viereen toivottamaan lämpimästi hyvät yöt.
Sitten vedän peiton korvilleni ja rupean katsomaan kauniita unia.

Huomenta viikonloppuun ja sauna päivään.
Siivousta olen aloittanut, tulee niin kaunis päivä, että voi riiputtaa mattoja parvekkeen kaiteella ja vuode vaatteetkin saa henkäistä syksyistä ilmaa.
Siivouksen jälkeen pesukone jyrräämään ja onpa mukava puhtaisiin lakanoihin illalla saunan jälkeen kömpiä, pienet ne on nautinnot tällä iällä;)

Uskon että aika suuri enemmistä kuului johonkin ammattiliitoon minun työrupeaman aikoihin, silloin alkuaikoja jolloin toiminta vilkastui,
Miten lienee nyt?
Monia parannuksia esimerkiksi työaikoihin silloin saatiin.

Jospa puolukkaa olisi siellä ynnmuun markkina torilla, täällläkin autosta suoraan myyntiä ilmoittivat.

Eipä noita "lätkijöitä" auta vakavasti ottaakaan sini-sirkku, rauhattomaksi menisi pirtin henki.

Leipää olen tehnyt, mutta en leipäkoneella ja paikkaanpa olet koneesi piilottanut, nyt ei muuta kuin leivän tekoon.
Reseptini uusin kanta.fi :n kautta ja sieltä tilaan myös ajat tyarvittaessa.
Pankkitunnuksin sinne menen.
Kanervat on minunkin vanhempien ja mieheni haudalle viety, saattaa olla, että kauan saavatkin olla, ennen kuin lumi ne peittää.

Kyllä tuo evakoiden tie tänne sisemmälle suomeen oli joillekin hyvin katkeruutta herättävä.
Mieheni muisti kaiken kokemansa, olihan hän viisi vuotias niihin aikoihin ja muistot ei mieltä ylentänyt.
Juuriltaan oli pakko lähteä, kuten monen toisenkin, sisarensa sopeutui hyvin näihin olosuhteisiin, oli muutaman vuoden nuorempi.
Järjestys se olla pitää, kuka muuten minullakin noita hyllyjä sotkee?

Nyt vielä voimissa olen on siivousta jatkettava, iltapäivällä ei jalka helposti enää nouse.
Oikein kivaa viikonlopun alkua, ilma ainakin hymyilee, minä myös tässä vaiheessa;)

"Etelään" on tultu, paljon murhetta mukana. Olen sekä isän- että äidin suvun puolelta serkkusarjan nuorin, joten moni serkuista on jo lähtenyt ja loput ovat erilaisten sairauksien kantajia.
Jos/kun tuntee ikääntynyttä väkeä nykyisessä elinpiirissään, kokee vertaisuutta, kohtalonyhteyttä, kun tapaa niitä, jotka tunsi nuorina, aktiivisina ja elinvoimaisina, kokee haikeutta ja surua. Niin se elämä vaan meitä elää ja kuluttaa.

Talo oli pitänyt hyvin lämpöä, sisällä oli 18 astetta, yksi pesällinen koivuklapeja takkamuuriin niin jo alkoi pelittää. Koulupoika lähetti maalle viestin, ison sydämen, mutta kun soitin, hänellä olikin kovin kiire omille askareille..)) Kaksivuotias ilmoitti niinikään tulevansa mummolaan, joten kohta täytyy täytyy alkaa valmistella huomista lounasvierailua.

Olen aina ollut se pullantuoksuinen äiti ja mummo, joka on välillä ollut nuoremman väen väheksynnän kohteena. Ruoka edustaa minulle rakkautta ja huolenpitoa ja tuntuu, etten ole tyytyväinen, jos joskus joudun tarjoamaan ostoruokaa tai puolivalmisteita. Tuleehan sekin aika joskus, enkä tietenkään väheksy kauppojen valmisruokatarjontaa, mutta toistaiseksi pyrin valmistamaan tarjottavat itse. En ole ollenkaan niin paneutunut ja kokeileva ruuanlaittaja kuin monet täällä vaikuttavat olevan, tavallinen, kikkailematon perusruoka on minun juttuni ja se on kyllä kelvannut jälkikasvulle.

Keskustelu työmarkkinatilanteesta herätti täällä epäluuloa: että ay-liikkeen etäpesäke..))
Eikös maailmanmenon seuraaminen ole ihan tähdellistä tässäkin iässä ? Ja omasta elämänkokemuksesta ammentaminen on kai sallittua, mielestäni jopa suotavaa. Jos on ollut mukana rakentamassa parempaa maailmaa, niin eikö se ole mainitsemisen arvoinen asia ? Minusta on.

Kaunista syyspäivää kaikille. Kahvipirtistä on näköjään tullut minulle eräänlainen Leelian lepotuoli. Toivottavasti en liikaa kuormita muita pirttiläisiä tai emäntää, jonka panosta pirtin hyvän hengen ylläpitäjänä ei voi koskaan korostaa liikaa.

Huomenta aurinkoisesta Heemstedestä ; ) Eilen oli kesäpäivä 21 C. Tänään luvattu 19 C. Facesta luin ensilumesta Suomessa. Eipä siis valittamista minulla, kesän lapsella.

Olemme uskollisesti toteuttaneet joka päiväiset kävelylenkkimme. Torstaina teimme retken Zandvoortiin, kävelimme pitkin Pohjanmeren hietikoita, ihailimme leijasurffailijoita merellä. Leuto etelätuuli peitti hiekkaan jääneitä jalanjälkiämme. Minttuteet nautimme rantakahvilassa seuranamme varpusia, jotka etsivät murusia tuolien alta ja pöydiltä.

Eilen leivoin jo aamusta kinkkupiirakkaa ja paistoin patonkeja. P.n sisko tuli vierailulle. Istuimme aurinkoisella parvekkeella nauttien pikkupurtavista ja toistemme seurasta. Illalla vielä kävelylenkki Droenendaalissa isojen pyökkien reunustamia polkuja sen jälkeen olinkin valmis untenmaille.

Tänään aijomme tehdä retken Leidenin kaupunkiin. Junalla matka taittuisi 15 minuutissa, mutta menemme bussilla, joka kiertää läpi kauniita pieniä kyliä. Ohitamme Keukenhofin kukkapuiston. Bussilla Heemstedestä Leideniin aikaa kuluu noin 40 minuuttia.

Ammattiyhdistys toiminta tuntuu vielä eläkkeellä ollessakin olevan osa monen elämää. Itse olen jo kaukana noista ajoista, eikä politiikkakaan enää innosta ei maailman parantaminen. Elän päivän kerrallaan ja nautin kaikesta kauniista matkani varrella.


Sirkku kirjoitti läiskijöistä. Huumorillahan minäkin heihin suhtaudun.

Kahvipirtissä on aina pullantuoksua arvostettu, sisustus on kodikas ja värisävyt harmoniset , lämpöä luo takka ja ilmapiiri, ennen kaikkea Skillanin sydämellisyys. Torstaina oli valtakunnallinen korvapuustipäivä, mutta ihan tuoreeltaan ei meillä niitä nautittu, pakkasesta lämmitettiin. Olen viime aikoina leiponut myös bostonkakun tapaista nyhtöpullaa, joka pysyy ihanan mehevänä , väliin voi laittaa vaihteeksi vaikka paistonkestävää vaniljakreemiä ja mustikoita. Siitä on hauska kahvipöydän ympärillä nyhtää suupaloja kodikkaasti. Pullakakun voi tehdä irtopohjakakkuvuokaan tai isoon kuivakakkuvuokaan. Mantelia kätken usein leivonnaisiini ja muutenkin napsin niitä, saa proteiinia ja hyvänlaatuista rasvaa . Itse vähennän sitten muusta rasvasta, pitää olla tarkkana kokonaissaannin suhteen :)

Hyvä ruoka - parempi mieli, siinä on perää. On niin ihana ilahduttaa läheisiä ruuan tuoksuilla, mauilla ja kattauksilla. Mummin ruokaa arvostetaan, esimerkiksi perunamuussi taiten tehtynä on toiveruoka, porkkanalaatikkoa pitää olla muulloinkin kuin jouluna. Uutena bravuurina on pellillinen uunikasviksia : punajuurta, bataattia , lanttua, porkkanaa, paprikaa ...hunajalla , yrteillä ja öljyllä höysttetynä. Vaarin savukala ja muurinpohjaletut on aina houkuttava yhdistelmä. Mitkään nuortenkaan juhlat eivät onnistu ilman lusikkaleipiäni. :)

Moni vaihtaa eläkepäiviksi kerrostaloasuntoon, me rakensimme hiukan alle kuusikymppisinä vielä uuden talon mummolaksi ja omaksi puuhamaaksemme. Työaikaa oli niin vähän jäljellä, että siedimme pidentyneet työmatkat. Talo on helppohoitoinen ja nykytekniikalla energiatehokas, pienet asumiskustannukset, lisäsäästöä ja tunnelmaa tuo varaava takka. Saniteettitiloista saa esteettömät tarvittaessa, luiskiakin voi rakennella sisäänkäynteihin jos ei jalat joskus kanna, peruspalvelut on kävelymatkan päässä, lasten perheet muutaman kymmenen kilometrin säteellä. Hyvässä lykyssä tässä voi asustaa loppuun saakka.

Nyt puhutaan hyggeilystä, kodikkuuden vaaliminen on ihan muotiasia. Näin syksyn pimetessä tekee hyvää elävä tuli ja villasukat, haudutettu tee tai viinilasillinen, sohvan nurkkaan torkkupeittoon käpertyen, viipyily vaikka vain omissa ajatuksissaan.

Kodikasta oloa kaikille ja rentouttavaa saunailtaa ! Onhan saunomisrituaalissa ihan juhlantuntua, kuten olen ynnämuun huomannut sanovan.

Tänään melko kaunis ja aika lämminkin syksyinen päivä, ei tässä mitään erikoista ole tapahtunut, tupahommia tehnyt ahkeraan. Jospa sanoisin ynnämuun tavoin imuria kävellytin, huusholli huli imuroitua kunnolla ja senjälkeen vielä luuttusin lattiat. Olihan siinä vielä pölyjenkin pyyhkimistä välillä. Kaikki tuli tehtyä, myöhemmin oli helpompaa, eilistä syötiin, sanoisinko maistui paremmalta kuin eilen. No eihän se totta ole.
Nyt kuitenkin iltakahvin vuoro, Tuo saunominen meiltä jäänyt, minäkin lopetin kun kaverini ei sinne parveen pääse, suihkut saa kotonakin.
Tässä oikeastaan tärkeimmät, tarkoitus vain ilmoittautua.
Kirjautunut en ole joten tuo melkeinlate saa taas tuurata minua.

Kuten on huomattu ja muistettu: olenhan mainostanut juhlantuntua saunomisessani! Voihan
joku "kääntää" sen niinkin, että pienetpä ovat juhlani ainekset:)
Niinpä sitä on vaan juhlittu ja nyt on toipuminen menossa. Tosin tätä juhlimistani on häirinnyt
silmäleikkaukseni jälkeinen löylykarenssi. Tänään vähän rikoin ohjeita. Muutama päivä
olisi ollut varotoimet päällä. Siitä huolimatta istuskelin löylypuolen portailla - en lauteilla.
Eiköhän se helteisen päivän aurinon paiste antane saman verran "löylyä."

Samantapaiset rytmit ne on kuin Latellakin. Pölyimuria juoksutin ympäri huushollia.
Sitten täytyi pinkaista markkinoille. Paljon oli myyjiä ja katselijoita. 5kg puolukkalaatikolla
pyysivät 40 €. En ostanut, marketista myyvät paljon halvemmalla pakastettuna. Kyllä nekin
ovat tämän vuoden satoa.
Jospa tämä ilmoittautumisestani kävisi. Ryhdyn toipumaan saunajuhlistani:)

Sunnuntaiaamun rauhallista ja kaunista säätä, ei liiaksi hyrrää autot, ei ihmisiäkään juuri näe, hieman myöhemmin vilkastuu.
Miten sitä nauttiikaan tästä olotilasta, ei ylimääräistä melua, ei vilinää, vaikka melko rauhallista on aina, verrattuna sinne etelä- suomeen.
Pakkasella kävi yöllä, nyt vajaa kolme astetta.

Naapuri apu on ihan tarpeellista, kun sitä on tarjolla reilusti vaan apua saamaan hurskainen, uskon että mielellään apua antavat.
Ohjeita tällä tietokoneellakin leivän tekoon, tuoksu on huumaava, kun uuniin asti taikina pääsee;)

Demeter1 älä sellaista edes kuvittele, että rasittaisit kirjoituksillasi, mukava on saada vahvistusta pirtin elämään ja taito on sinulla kertoa olevasta elämän ja muistoistakin.
Perinne ruuat minunkin tekeminä pääasiassa, joskus yritän jotain muuta kokeilla, onnistuenkin.

Kohta on korpikirjailijan uudet kengät hankittava, niin paljon kävelette, että kulutus suurta;)
Varmaan poikkeaa näkymät siellä jonkun verran tästä maastamme, joten kiva kun pääset niitä maisemia katselemaan.

Ramoona puhuu herttaisesta luonteestani, no helppo on mukavien ihmisten kanssa viestejä laittaa, helppo olla jopa "herttainen", melko varmasti kuva minusta muuttuisi, jos joskus tavattaisiin.
Nyhtö pullasta ja lihasta olen kuullut, mutta kokemuksia ei ole, on se vaan tavallista pullaa, jota repimällä syödään, kertomaa tyhmälle.
Liha ainakin siltä näyttää.
Hyvin olette asumisen suunnitelleet, ihana olisi omassa omakotitalossa asustaa, mutta järjellisesti ajatellen, olisi se liian vaikeaa yksin eläjälle.
En pysty valittamaan oloani, rauhallinen talo, häiriönä joskus tuo liikenne, mutta kun kaikki on lähellä sen kestää.
Kotia pitäisi nyt laittaa oman näköiseksi, ei lehtien vaatimalla tavalla, persoonalliseksi, ehkä juuri niin teenkin, ei vastaa miltään osin suunnittelijan tekemäksi asuntoni.


Kyllä se joku ruokalaji paranee muutaman päivän perästä, joten hyvää syötävää varmasti eilinen on Late.
Pääasia, ettei hukkaan mene, aivan hirveitä on nuo lukemat hukkaan hetetyn ruuan osalta.

Kyllä se juhlaa on päästä saunan lauteille, siellä unohtuu pienet murheet, kiukaan sähinä niin hyvältä korvaan tuntuu;)
Olkoon se nyt mitätön kokemus joidenkin mielestä, mutta siihen tottuneena ei osaa ilman olla.
Minulla tapa siivota ja tuulettaa huusholli, pestä pyykki ja huipentumana sitten sauna;)

Nyt tätä sunnuntai päivää viettämään, ostin messuilta jääkristallia ja nyt on kaikki pullot ja mahdolliset purtelot sillä maalattu ja luomisintoa purettu.
Kauniita niistä tulee, ohuet salvetit vaan pintaan ja kristalli päälle, tai mitä muuta kaunista keksiikään.
Kun on niin vähän tuota joutavaksi luokiteltavaa, pitää lisää keksiä;)
Tytär soitti tuovansa vielä torvisieniä, niitä kuivattelen ja purkit voisi olla vaikka niiden säilytys paikka.
Kivaa, kekseliästä päivää soisillekin, sunnuntai sopii tämän laatuiseen puuhasteluun..

Huomenta pirttiin@ lenkkarini ovat kovilla, mutta onneksi uudet, joten eiköhän ne tämän pari kuukautta kestä. Eilen tuli käveltyä lähemmäs 10-kilometriä.

Olimme koko päivän Leidenissä. Leiden on vilkas yliopistokaupunki. Aurinko helli lauantain vapaa-ajan viettäjiä. Kanavat ruuhkaan asti täynnä veneitä ja rantatörmät picknik-korien ympärillä touhuavia ihmisiä. Markkinakatutapahtuma lisäsi ruuhkaa, mutta tunnelma oli leppoisa, katusoittajat pitivät huolen musiikkiannista.

Sitä saa ihmetellä, että miksi jotkut vielä polkupyöränsä sinne ihmismassaan tunkee.

Aikamme veneitä ihailtuamme päätimme lähteä vesille. Kanavakierros ympäri Leidenin kaupunkia antoi meille upeamman kuvan kaupungista kuin mihin olimme jo vuosien saatossa tottuneet.

Tässä nyt aamukahvia nautin ja kerään voimia Iltapäivälle jolloin lähdemme Jazz-klubille Haarlemiin. Nappaskengät jalkaan tänään ; )

Kesäkelit jatkuvat.

Kuka tahansa on kateellinen noin upeasta elämästä. Ajattele. Pelkkää klubeilla ja ravintoloissa käyntiä, risteilyjä ja juhlia, aivan ihanassa hienossa seurassa ja aurinko paistaa. Ihan joka päivä. Kyllä ne hollannin vanhukset onkin ihmeen virkeitä ja tietysti rikkaita. Eikä meitin suomalaisten eläkeläisten rahat tuomoseen luxuxeen riitä. Myönnetään vaan että kateellisia ollaan. Jokainen mökin akka ja varsinkin takarivin tyyne antais vaikka taivasosuutensa että sais olla päivän korpiksena.

Kävelyn vuoksi kävin tänäänkin markkinoilla. Kaksipäiväisethän ne.
Hyvin oli myyjät vielä asemissaan, olihan siinä tilaakin. Kävelykatu ja jatketta
lisäksi, torit molemmissa päissä. Eiköhän lähelle kilometri liene kojuja. Sen
kävelin. Ainoa ostoskseni oli 4x 500 gr luumupaketti. Halpamyyntihän se,
olivat jo lähdössä pois ja pistivät menemään alennuksella, 2 € koko paketti.
Minulle sattui kummallinen riesa tälle läppärille. Näytti etten pääse alkua
pitemmälle mihinkään. Konehan tekee "pikatarkastuksen" - siinä ei ollut
havaittavaa syytä. Enhän ole kummoinenkaan" korjausmestari." Taisi siinä
tunti tuhraantua kunnes yht`äkkiä laukesi. Enkä tiedä, mikä sen vian
korjasi. Välipä hällä, kunhan toimii!
Nimim. "Kaikki" käsittelee "kateusasioita", joihin juttuihin en halua, enkä
osaa osallistua. En myöskään tunne soveltuvani käsitteen "jokainenhan
meistä" alle. Mieluummin olen hieman "omaluatunen" ja semmosena yritän
ymmärtää toisiakin. Tämä tästä filosovoinnista. Hyvää jatkoa!

Eipä tässä meikäläinenkään ole kateellinen, minulla ulkomaanmatkoja eri maihin yli kahteenkummeneen maahan, lomien pituudet vaihdelleet viikosta kuukauteen, Kiinasakin kymmenen päivää, Saksassa käynyt ainakin kaksikymmentä kertaa siellä asuu sukulaisia. Lyhimmät reissut Ruotsissa, Virossa, Norjassa, Tanskassa. Kaikki matkat onnistuneet hyvin, ainoa moka sattui kerran Virossa kun lompakko hukkui vessaan, ei isoa vahinkoa. Ajokortti kelakortti ja pankkikortti siinä meni ja joku kymppi euroja, pankkikortin kuoletin heti puhelimella kun humasin vahingon.
Eihän sitä muutenkaan kannata kateellinen olla, olen saanut mitä olen ansainnutkin. Jos nyt tavallinen työmies saa vain kohtuullisen eläkkeen, josta tosin on korotuksia jäädytetty niin tietysti voi ajatella mitä ne suuripalkkaiset saavat. Toisaalta eihän nekään niitä rahoja tai omaisuuttaan mukaansa saa kun lähdönhetki koittaa.
No päivä ollut aika tavallinen S:marketissa kävin ja hankin taas evästä ettei heti huomenna lopu. Huvää syötiin sitä on pikkuhiljaa oppinut nuo kokin hommat.
Aamulla oli pilvisttä, mutta keli muuttui ja aurinkokin pääsi paistamaan.
Nyt illalla ihan kirkas taivas, taitaa yöllä olla pakkasen puolella. Niinhän ne ilmat vaihtelee, lupaavat kuitenki seuraavaksi viikonlopuksi aika lämmintä.

Huomenta viikonalkuun ja pieneen pakkaseen.
Totutellaan nyt alkuun pienellä ja sitten oikean talven tullen ei tunnu missään;)

Matkoilla vahinkoja sattuu, saa tarkkana olla, en tosin ole mitään kadottanut, vähän ole matkustanutkin.

Olet ynnämuu hyvin osannut markkinoiden "kiusaukset" kiertää ja vähän samoilla linjoilla kanssasi, oma minä olen minä myös.
Koneeni on pelannut kohtalaisen hyvin, noiden salasanojen kanssa ärsytykseen asti on vaihtelua.

Hyvä matkapäivä kirjasi onkin, saamme matkata kanssasi korpikirjailija;)
Selittely on kaiketi turhaa, kateutta ei pois saa millään selittelyllä, joten kirjoittele vaan vaikka kateellisia ilmaantuu.
Ei sitä varmaan kaikkien mieleen voi olla, onko tarvettakaan?

Kallista on kunnon hoito tai korjaavat toimet yksityisellä, mutta pakottava tarve sinne ajaa apua saadakseen, jos olo kovin tukalaksi menee.
Hurskainen huolta kantaa lintujen elosta, ihmetelyä se aiheuttaakin miten hengissä pysyvät.
Kohta se aika koittaa, kun lumen alle luonnosta saatavat ruuat katoaa, silloin lintulaudat hyvinä apuina.

Nyt piirakan tekoon, kahvileipä vuoroni on viedä kerhoon kyytipojat kahville.
Jotenkin on vähän kurja olo, nukuin huonosti, yritin tiirailla kolmen aikaan revontulia, mutta eipä näkynyr, tähtiä kumminkin.
Aloitetaan viikko hyvillä mielin, aurinko näkyy taivaalle ilmaantuvan, hymyyn aihetta sen ilmestymiselle, lämpöä ja syksyn värejä kirkastamaan.

Suomessa taitaa olla jo päivä puolessa. Täällä vielä aamupäivän puolella. Odottelen aurinkoa pilvien takaa, jolloin siirryn parvekkeelle makoilemaan. Tänään ei päästä kahteen kymmeneen lämpöasteeseen, mutta viikolla on taas kesän lukemat säissä. Luvassa jopa 25 C, jo vain minulle sopii.

Opin jo vuosia sitten, että selittäminen voi sotkea enempi kirjoituksen tarkoitusta, mutta joskus lie tarpeen selventää ihmisten luomia mielikuvia kirjoittelusta. On kuitenkin henkilöitä joilla on päähänpinttymiä ja niitä on vaikea muuttaa, joten pitäköön hyvänään.

Eilen illalla oli tarkoitus käydä ruokaostoksilla kotimatkalla koska jääkaappi huusi tyhjyyttään. Kaupat olivat kuitenkin jo kiinni kello seitsemän jälkeen joten piipahdimme pizzeriaravintolaan. P. oli pettynyt pasta-annokseensa joten aijon tehdä tänään kanapastaa, sellaista josta löytyy sattumiakin. Itse söin merenherkkupizzan, olihan se komea ja piti kuvatakin, mutta olisin toivonut enempi makuja esim. valkosipulia joukkoon.

Tänään keräämme voimia alkavaan viikkoon. Hyvää alkavaa viikkoa pirtissä piipahtajille.

Täälläkin on kello jo ehtinyt yli puolenpäivän ja me juuri nousimme aamiaiselta ja ennen päikkäreitä kirjoitan nyt hetken. Syksy on tulossa näillekin leveysasteille vaikka vesistöjen (meren ja joen) läheisyys lauhduttaa ilmastoa. Tuomipihlaja etupihalla on muuttanut väriään, nyt aivan ruska-asussa, samoin euroopansorvarinpensas (spindle tree) ja koivutkin osittain keltaisia. Takapihalla Lego on kääntänyt kasvimaan ja kerännyt pudonneet omenat ja vienyt metsäreunaan kottikärryillä. Riippukeinut on viety varastoon ja ensi viikon jälkeen puutarhahuonekalut menee myös talvisäilöön ja grillit samoin. Lempeää on ollut syksyn hiljainen saapuminen, vaikka juuri tänään onkin sadetta viiltävässä pohjoistuulessa. Marjat on kerätty, omenahillot keitetty ja kantarellit pakastettu. Punssiverannan pöydällä muutama kurpitsa odottaa vielä pääsyä halloweenlyhdyksi ja sangollinen porkkanoita ja muutama sipulikin vielä omasta maasta odottaa soppakattilaan pääsyä.
***
Nyt on hyvä hetki istua kirjoittamaan käännöstä Lempeisiin tuuliin. Noin kolmas osa englanninkielisestä versiosta on jo valmis ja koen englanniksi kirjoittamisen helpommaksi kuin suomeksi kirjoittamisen. Lopuksi annan poikani oikolukea (hänen englanninkielentaitonsa on lähes synnynnäisen puhujan tasoa) ja painatan muutaman kymmenen painoksen omakustanteena ja myös e-kirjana.
Suomenkielinen kirja on nyt painossa ja odotan vain koska saan näytekappaleen.
***
Korppiksen matkablogi herättää minussa taas matkustamisen haluja. Sattuu kevättalvella lähdemme reissuun.

Hienoa Paloma, että kirjasi on loppusuoralla ja englanniksi kääntäminenkin on hallussa ! On luonnollista, että ulkosuomalaisen kieli jää sanastollisesti jälkeen, kun koko ajan varsinkin some kehittää uusia ilmaisuja. Kotuksen sivuilla kannattaa välillä pistäytyä, jos haluaa nähdä, miten täällä kielen saralla menee. Kotus julkaisee kuukausittain uuden kuukauden sanan , viimeaikaisia mm. napapyörre, käristyskupoli ja pandadiplomatia.

https://www.kotus.fi/

Tapaamme paljon hollantilaisia jokakeväisillä asuntoautomatkoilla Keski-Euroopassa ja Välimeren maissa. Osaamme kumpikin saksaa paremmin kuin englantia, ja hyvin juttu sujuu. Saksalaiset taas luulevat välillä miestäni hollantilaiseksi aksenttinsa takia, ja kun on pitkä ja vaalea. Toinen vakiomatka on syystalvella Kanarialle, ja aina sielläkin hollantilaisia eläkeläisiä tapaa , samat on huvitkin : kävely ranataviivalla , uinti lempeissä mainingeissa ja iltaisin vaelletaan rantabulevardilla kivaa ruokapaikkaa etsimässä. Taitaa olla sodanjälkeiset suuret ikäluokat sielläkin. Hollannissa olen viimeksi käynyt pari-kolme vuotta sitten, minut piti melkein raahata väkisin pois Keukenhofin kukkaparatiisista.

Täällä sataa tänään, yöllä oli pakastanut. Mutta sääkartoilla komeilee vielä tälle viikolle 14-15 astetta auringon hymyn kera. On niin upea ruskakin tänä syksynä, jopa mustikanvarvuissa, haavan lehdet loistavat kuin pikkuauringot, välkkyvät kieppuessaan, tumma sadepilvi niin upeasti taustanaan :) Pitääkin googlettaa tuo sorvarinpensas. Meillä tuomipihlajat ovat saskatoon-lajia, marjat syötäviä, lintujen suuhun kyllä usein menevät. Myös pensasmustikoiden ja marja-aronioiden vätit ovat upeita, hienoja valokuviakin saa !

Maitoa vanheni yli myyntipäivän ja pannari tuoksuu, taitaa olla valmista. Mukavaa alkanutta viikkoa !

Piti asioikseen tulla kertomaan.

Kanapastasta tuli ihanaa. P. sanoi, että tää kotiravintola on ehdottomasti paras. Kieltämättä tykkään kokata, meillä on indektioliesi, kaikki keitokset onnistuu.
Huomasin puutteita, maustevalikoimaa pitää laajentaa.

Meillä on selvä työjako keittiössä. Minä valmistan ruoat ja P. tiskaa. Tiskikonetta ei ole ; ) no, problem P. tykkää tiskata.

No, eipä tässä nyt tän kummempia, aloitan iltaohjelman, ratkomalla sudokoja.

Illan hämärissä!
Näin, kun katselen ulos. Sadepilvinen ilma vielä syventää hämäryyttä. Vain
harvakseen liikkuvien autojen ja vaisut valopilkut vastapäisen talon ikkunoista
pimeydestä erottuu.
Kun matkailuistakin on ollut puhetta, niin ainakin tämä vuosi on osaltani
mennyt vaisusti. Siis ei mitään. Eipä sitä järin paljon ole muutoinkaan tullut
reissattua. Jos nyt olisi ollut suuri hinku mennä, olisihan sitä voinut enemmänkin
"mualimoo katella." Sen verran on tullut kurkisteltua, mikä on tarpeeni täyttänyt.
Kateellisuutta en saa itselleni aikaiseksi ainakaan näistä asioista.
Vahän samaan tapaan kuin jo Late mainitsi. Työläisenä olen ehkä onnistunut
ihan keskinkertaisesti. Voihan mukana olla hyvää onneakin, "onnea" voi vähän
itsekin avittaa. Muutamat täysi-ikäisyyteni vuodet kyllä koetteli kohtuuttomasti
selviytymiseni taitoja ja sitkeyttäni. Kääntyi se siitä paremmalle tolalle. On mie-
lestäni kuitenkin erotettava se, että epäkohtien esille tuominen ei ole kateutta
jotakin kohtaan. Se on eri asia.
Hyvä, poutainen päivä oli aamupuolen. Olin muutaman tunnin talkooluontoisissa
hommissa. Hyvin siinä aika jutustellessa hupeni. Eikä ollut "tuotantotavoitetta."
Katsellaan ja jatkellaan! (eipä kirj. kelvannut) ynnämuu.

Kamelia kasvaa hyvin nuppuja on satoja, aika näyttää ajan sisään kasvhuoneeseen, näyttää tulevan lämmin aika.

Hyvää aikaa Teille.

Myöhäishuomenet, nukuin tavallista pidempään ja sitten aamutoimet veivät aikaa.
Pientä kiirettä tänään, kun laulamaan pitää ehtiä.


Korppis sanoit, selittelyt tarpeen, varmaan näin on, mutta usein olen huomannut pirtin arvostelu eikun innostuu, jos siihen jotain osallistumisella tokaisee.
Aina näitä vastarannan kiiskejä ilmaantuu, mutta suotakoon purkautumisia, ehkä sitten heillä helpompaa;)

Onnea kirjasi ilmestymisen johdosta Paloma.se.co, aika saavutus.

Kotuksen sivuille en ole käynyt, vaikka tarve olisi varmaan suuri, koska minun kieleni varmasti vilisee virheitä, mutta laiska olen ja jotenkin olette oppineet sietämään virheeni, mistä suuri kiitos.
Uskon että selviän näillä, jos ei niin sitten se on loppu;)
Katselin eilen vaahteroiden lehtien lentoa ja jossain välin on kaikki muuttaneet värin keltaiseksi, puna on hävinnyt, kohta värjöttävä paljaina ja taas näen ikkunasta keskusliikenne aseman ja sen liikenteen.

Rokotuksia en ota, jumpassa en käy, aikamoinen vastarannan kiiski minäkin;)

Suurin osa nuorista on ihania, osaavia ja mukavia , mutta miten se onkaan, että leima kirves kaikkiin meinaa sattua.
Minäkin saan pojan tytön vierailulle, kun kotiin lomalle tulee Englannista, kiva tavata.

Noin oli ennen vanhaan kyllä ne hampaat hoitamatta jäi, ymmärrystä ja rahaa puuttui, nyt näillä mennään.

Kotiruoka on parasta, olen samaa mieltä ystäväsi kanssa korpikirjailija.

Samalla tapaa ajttelen ynnmuun kanssa, onnistunut olen elämässä, onko onnen tähdet matkaani seurannut, mutta pikkuisen omaksi periksi antamattomuuden piikkiin laitan.
Matkoja ei ennen tehty, oli tiukkaa elämä, kun kotia haalittiin ja muuta siinä sivussa, nyt olisi pieniä matkoja vara tehdä, mutta eipä jaksa enää suuremmin innostua.
En enää ehtisikään joka paikkaan ja onhan nämä median lähteet mittavia, saa jonkunlaisen kuvan maailmasta.

Ruotsin puolella kameliat vaan kukoistavat onni sekin.

Nyt aika laittaa piste ja hypätä ylös tuolilta, todella hypäten nyt lähden;)
Heippa!

Voi Skillan, laitoin sen Kotuksen linkin sen takia, kun Paloma kertoi suomen kielensä kaipaavan päivitystä, vai käsitinköhän väärin. :) Minä seuraan piipahdan Kotuksessa lähinnä katsomassa , mitä uutta hauskaa on kielen saralla, uusia sanoja jne. Mutta löytäähän sieltä halutessaan järeämpääkin asiaa. Olet saanut monesti palautetta sujuvasta ja ilmeikkäästä kirjoitustaidostasi, saat olla ihan ylpeä siitä.

Kielivirheet on korkeintaan sen päässä, joka ei osaa oikein lukea , painovirheitäkin sattuu kaikille. Täällä Kahvipirtissä saa nauttia vivahteikkaasta kielestä, kaikki arkisetkin jutut kuulostavat hauskoilta kunkin omalla äänellä kerrottuina. Sanavirtuoosejakin on, laitan näin salaperäisesti V...a ja melkein kuiskaten sanon, että Ym:n jutut ovat ihan suosikkilukemistani. Kyllä joskus saa kehua.

Tänään mukavan lämmin päivä, saa nähdä mite sitten huomisesta eteenpäin lupaavat melkein kesäisiä päiviä. Onhan toki satanutkin tänään, mutta ei sade haittaa.
Tänään kävin katsastamassa automme, hyvin meni läpi, 13 vuotta vanha Nissan, ei se niin vanha ole kuin vuosiluvut näyttää. Ajettuja kilometrejä vasta 89000 Km, noin eli vähän alle, ihan hyvännäköinen vielä.
Tänään söimme taas eilistä, muokkaan aina vanhan, joten se ei maistu aina samanlaiselta kuin eilinen, voi olla vaikka vähän parempaa, aina kuitenkin tulee syödyksi.
Kyllähän sitä jokapäivä tekisi uuttakin, mutta ne kauppojen pakkaukset määrää miten paljon niistä voi laittaa, ei kaikkissa myymälöissä ole tiskiä mistä saa senverran kuin haluaa.
Minusta tuo ruuanlaittotaito on hieno homma ja se kehittyy vuosien varrella.
Noita mausteita meillä on vaikka kuinkapaljon ja erilaatuisia.
Täytyy vielä lisätä, tiski odottaa, tiskaan käsin niin kädet pysyy poskenpehmeinä.
Ei se huolinut nytkään omaa nimmaria joten......................

Sadetta riitti tänään. Ei sentään niin paljoa, että usein muistamani roskiskeikan
voin ilmoittaa hoitaneeni ja samalla kävellä lenkuran hupikävelyäkin.
Ilmaston muutoksesta onkin äkkiä noussut iso häly. Siitä se lähti lentoon,
kun Kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC julkaisi raporttinsa. Nyt on sitten
pelottavat hälyuutiset liikkeellä. Jos ei nyt akkiä muutos tapahdu, puoli
miljoonaa pakolaista voi rynniä Suomeenkin. Näinkin hätkäytellään.

Ei minulla ole edellytyksiä arvioida tietoon perustuen, mikä voisi olla
totta ja mikä ei. Luulottelukaan ei ole mistään kotoisin:) Sadepäivän
vietteenä yritin hakea "tiedonjyväsiä," mutta siihenkin arviointiin
tarvitsisi tietoakin. Ainakin sellaisia väitteitä on asiantuntijoidenkin joukossa,
jotka ovat erimieltä ko. raportista. Heidän mielestään raportti on luotu
yksipuolisesti koostuvasta aineistosta, osa merkittäviäkin näkökantoja on
sivuutettu. Onpa vihjailu sellaistakin, että mukana on bisneksentekijät.
Tottahan se tuo mukanaan monenlaista bisnesmahollissuuttakin, jotka sitten
eivät oliskaan tarpeellisia. En nyt käy suuremmin selittelemään. Luulen
kuitenkin nukkuvani yöni rauhassa tästä hälystä huolimatta.

Olihan lehdessä juttu, kuinka vanhaa höpläytetään. Huijarit pysättivät
yli 80v. autoilijan ja sanoivat, että autosi kipinöi ja räjähtää pian, ellei sitä
korjata. He sanoivat olevevansa ammattilaisia. Niinpä mentiin pari kertaa
pankkiautomaatille," vaativa korjaus"maksoi n. 1400 €. Jäivät kyllä kiinni.
Mitäkö tekemistä tällä on yllä kirjoittamani kanssa? No se, vanhoja, ikäisiäni
helposti höpläytetään. Siksipä kirjoittelin "totuuksiani" varovasti.
Niin...huomasin" hiljaa esitetyn kehumisen." Semmoinen immeinen on,
kehun kuiskauskin herättää:) Kiitän. Noo...tuota jääköön toiseen kertaan:)

Huomenta, sää on varmaan samanlainen, mikä oli liputuksen kohteen A.Kiven elämä, ainakin loppunsa edessä.
Sataa oikein ropisten ja harmaa on maailma.
Kaunista ja lämmintä kuitenkin luvassa, sitä näin keskiviikon tiimolla odotetaan.

Ehkä meidän elämä on loppuun asti tätä rauhassa oloa, vaikka tietenkin huoli tulevasta ja yrittäähän sitä varmaan meistä tämän ikäisistä huolehtia omalta osaltaan hiilijalan jäljestään.
Pientä se on, mutta kertoivat telkkarissa aika isoja lukuja, kun kaikki maailmassa osallistuisi, myös henkilökohtaisiin talkoisiin.
Noita huijareita alkaa olla aika tavalla, lehdestä juuri luin, että valepoliisi taas Kuopion seudulla, kyllä niitä narraamalla rahoja kerääviä vaan löytyy ja tietenkin me vanhukset joiden usko ihmisyyteen on tallella, on paljon.
Ei millään haluaisi uskoa, että joku toisen hyväntahtoisuutta ja jopa heikkoutta hyväksi käyttää.

Aika vähän ajetuksi jäi meidänkin auto, kun mieheni ajonsa lopetti, minä myin auton pois muka tarpeettomana ja olisihan sen pito tullut kalliiksi pienellä ajolla olisi ollut, kuitenkin pakolliset maksut olisi rasittanut, hyvä näin.
Mökkinikin möin pois muutaman vuoden mieheni kuoleman jälkeen, ei siellä yksin viihtynyt.
Japanilainen oli auto ja muistelin, että mieheni ei oikein siitä tykännyt, olikohan merkki no enpä sano, kun en muista;)

Aika tavalla suuria on nuo pakkaukset lihatuotteissa, nyt on tullut 250 grammaa oleva jauheliha paketti, siitäkin kaksi ateriaa yhdelle saa aikaiseksi.
Muutenkin tämä pakkaus on hyvä, edelliseen laatikkoon verraten.
Kolmekymmentä tuhatta oli meidän auton mittarissa, joten melkein uusi oli, mutta hinta putosi uudesta paljon.

Sini-sirkun fillotaikinaa, en sen paremmin sussia ole nähnytkään, tai ainakaan tehnyt niistä mitään.
Aika terveellisiä ruokatarpeita paljon käytät sini-sirkku ja osaat laittaakin varmaan herkullisiksi.
Onhan pirtin miehet taitaviksi ja avuliaiksi huomattu, suuremmin kehumatta, osaavia ja mukavia;)

Kiitos Ramoona kiitoksista, tälläinen taitamaton olen monen suhteen, silti mukana pyörin ja oikein mukava on kuulla, että jaksatte lueskella.
Minusta on myös mukava lukea näitä vietejä, vaikka samankaltainen toistuukin, mutta näin se menee täällä livenäkin.
Sanojasta, tässä tapauksessa koirjoittajasta riippuu se miten suhtauttua lukemaansa ja minä olen hyvin tyytyväinen jokaisen antiin, ei kai pirtti näin kauan olisi elänyt, jos siinä ei viihdyttäisi viestejä vaihdellen.
Sinun tieto/taito määräsi kuvastuu kerronnastasi Ramoona ja aina jotakin uutta mainitset, mikä saa syttymään;)

Tänään katselen ikkunasta sadetta ja surullisina riippuvia lippuja, kuvastavat mitä parheiten elämän ankeutta Aleksis Kiven elämässä.
Mutta luvassa parempaa, elämä jatkuu ja päivä pian paistaa, sitä odotellen, moi, moi!

Huomenia pirttiin Daljoen alajuoksulta. Lämpötila nousee ja viikko brittikesää on luvassa ennen talven tuloa, mikä ei nyt niin kauhean väärin ole varsinkin nyt kun syksyn puutarhatyöt ja säilömiset alkavat olla tehty. Tänään jatkan käännöstyötäni ja brunssin jälkeen ulos kävelylle ja katsastamaan suppilovahveropaikat ja viimeisen kerran ehkä vielä polunvarren missä kasvaa kantarelleja.
***
Ramoonalle suurkiitos kotus-linkistä. Erittäin käyttökelpoinen tällaiselle kielipuolelle kirjailijalle :). Kun aloin kirjoittamaan suomeksi noin vuosi sitten otin avukseni uuden suomalaisen kirjallisuuden: latasin tablettiini suomalaisia novelleja ja romaaneja keskittyen etenkin uudempaan tuotantoon. Siitäkin huolimatta kielioppivirheitäkin tuli mukaan; automaatinen korjausohjelma nakutti minulle jatkuvasti siitä että alkaa yhdistetään suomenkielessä verbin perusmuotoon elikkä infinitiiviin. Minuun oli juuttunut englanninkielestä toinenkin mahdollisuus taivuttaa perässä tulevaa verbiä. Oikolukijani oli helläkätinen ja ei puuttunut moniin kummallisuuksiini kielenkäytössä: hän tykkäsi että se oli minun kirjallinen tyylini, "kirjailijanääneni" ja että vieraskielisten sanojenkaan runsaus ei häirinnyt, kunhan laitoin ne kursiiviin ja ensimmäisellä kerralla joko käänsin tai sitten selitin ne.
En edes pyri kirjoittamaan täydellistä kirjakieltä; minulle riittää tämä minun oma, suhteellisen neutraali puhekieleni.
***

Kivaa lukea palstalaisten arkipäivästä!

Terveiset sinne Hemsteediin korpikirjailijalle ja P:lle, nauttikaa auringosta ja lämmöstä vielä hetken ja antakaa lempeiden tuulien heilutella tukkaa. (Kävin sivullasi katsomassa valokuvia :) ainoa lohdutus mitä nyt tähän hätään keksin oli että tietokoneen edessä istumisella en kuluta mitään resursseja enkä tee hiilijalanjälkeä :( Ainoa matkatapainen on Turun risteily Amorellalla jonka tytär tarjoaa poikien kanssa Halloween -iltana jolloin nostamme maljat mutsille joka on täyttänyt 70 vuotta jo helmikuussa :)

Kelit on täällä kohillaan. Tänään hipaistiin hellerajaa ja odotettavissa koko viikolle lämmintä.

Ei elämä aina loista ja hehku kuin aurinko. Olen muutaman päivän aivastellut ja nokkani on vuotanut. Siihen kun eilen illalla vielä iski sappikivikohtauksen oireet. Oireiden ilmaantuessa edessä on täydellinen vatsan tyhjennys. Shown jälkeen, olo helpottui samoin flunssan oireet. Sainpahan taas muistutuksen siitä, että katson mitä suuhuni pistän. Ongelmani on laktoosi-intoleranssi. Löysin onneksi tänään Ingmanin laktoosittomia maitotuotteita. Täällä ei juurikaan tunneta meille suomalaisille tyypillistä laktoosi-intoleranssia. Ostoksia tehdessä yritän tutkia tuoteluetteloa, mutta en ylipäätään löydä monestikaan laktoositon merkintää.

Paloma, me nautitaan yli kaiken lämmöstä, vanhat ihmiset mitä sitä muuta kuin lämpöä. Eikös ennen vanhaankin vanhukset nukkuneet uunin kyljessä lämpimässä.

Ramoonan kasvienasiantuntemusta ihailen. En tunne kuin peruskasvit ja puut, muuten olen täysin ulkona kuin se kuuluisa lumiukko.

Mallorcalla myrskyää ja sataa, kertoi P. juuri lukiessaan päivän uutisia. Ihmisiä on kateissa ja kuollut.

No, miksi lähteä merta edemmäksi kalaan.

Ilmojen puoleen tavalliselle tallajaalle ihan hyvä päivä. Ei satanut ja iltapäivällä
"myöhästyneenä" aurinkokin nousi ja näyttäyttyi. Lämmintäkin pitkälle yli 10.

Kävellä lumpsuttelin marketissakin. Asiaa juuri sen verran, että tuli osoite ja päämäärä.
Tapasin aulan penkeillä puolituttujakin, menin juttusille kun huudeltiin. Maailman
parannusta haparoiden suunnniteltiin. Kesken se kyllä monessa suhteessa jäi:)

SkillaN mainitsi Aleksin Kiven ja liputuksen. Olisi muuten minulta hujahtanut ohi.
Sitä ihmettelin itsekin... päässäni kai on vikaa. Olen kyllä tutustunut A.Kiven histo-
riaan jonkun verran. Vaikeusia hänellä riitti ja myös avointa vastustustakin. Paljon
kuitenkin ehti, vaikka nuorena kuoli. Merkittävin henkilö Suomen kielen kirjallisena kehittäjänä.

Eipä nyt juttuni luista. Niinpä nyt teen erikoisen tempun. Lainaan SkillaNia, hyvää
yleisosaajaa ja olen lainauksen sisällöstä samaa mieltä: "Sinun tieto/taito määräsi kuvastuu kerronnastasi Ramoona ja aina jotakin uutta mainitset, mikä saa syttymään;)" Tämän jätin eilen toiseen kertaan, jonka nyt "avustettuna" vilpittömästi tuon esille:)) ynnämuu

Aika erikoinen päivä. Unessa käveltiin päiväkotilapsien ja heidän kaitsijansa tiellä, joka näytti olevan lounainen-luode suunnassa. Lapset olivat iloisia ja touhukkaita.
Heräsin siihen. Menin laittamaan lippua tankoon Aleksis Kiven liputuspäivänä. Aamiaisen jälkeen etsimään voimasaksejani. Tunnin etsimisen jälkeen ne löytyivätkin pois oikeasta paikastaan. Päivällisen jälkeen päiväunille.

Voimat olivat tänään pois. Jotain pientä haparoin. Ei siitäkään hyvä heilu jos päiväksi pötkölleen käy. Sateettomana päivä pysyi. Ainakin jonnee päin suomeE ennustivat yöksi rapsakkaa yöpakkasta. Niin että lainaa nää päivä lämpimät ovat.

Iloisia ihmiset olivat kauppareissulla. Kyselin kaupoista mitä en löytänyt, vanha höppänä. Auliisti he auttoivat. Päivästä jäi uneliaan raukea, vähän pässimäinen olo.
En eilen tiennyt että mustan kuun aika on täyttynyt eilisen puolella. Eletään nous kuun ensimmäistä päivää. Kyllä se tästä ennenpitkää iloksi vaihtuu.

Ihan posket punehtuu, kun näin monta ystävällistä huomionosoitusta olen saanut . Olen innostuja, eläkepäivinä voinut kiinnostuksen kohteisiini syventyä sekä paneutuen tekemiseen että tiedon hakemiseen. Kun jotain luen kirjasta tai haen netistä, senhän saan omaksi tiedokseni, aina olen myös tarkalla korvalla kuunnellut kokeneita ja viisaita...mutta myös kaikelle avoimena oleville ihmistaimille. Teini-ikäiset ja murkut ovat opettaneet minulle ehkä enemmän kuin mikään muu ikäryhmä. Omien arvojeni ja kiinnostukseni piiriin kuuluvista asioista puhun paljon, ja kirjoitankin, ei se sen kummempaa tieto-taitoa ole. Ehkä tapani innostua ja haltioitua turhaan antaa vaikutelman jostain isommastakin osaamisesta.

Kiitos lähti kiertämään, pallon lähetän eteenpäin kaikille hyväntahtoisille kirjoittajille, nikillä tai ilman. On hyvä jakaa asioita, näitä iloisia ja tavanomaisia, mutta myös murheita ja vastoinkäymisiä.
Päivän sankari , kansalliskirjailijamme Aleksis Kivi, ei ymmärrystä tarpeeksi eläessään saanut, mielenterveys oli horjuva. Paljon huomiota ja paheksuntaa jälkimaailmalta aiheellisesti on saanut hänen teilaajansa Ahlqvist-Oksanen hengenheimolaisineen, mutta onneksi hänellä oli myös tukijoita ja ymmärtäjiä. Tänä vuonna on suomalainen metsä saanut paljon huomiota, on innostettu ihmisiä metsissä kulkemaan ja antimista nauttimaan, rauhoittumaan ja jopa tervehtymään. Minulla soi mielessä Kiven laulut "Makeasti oravainen makaa sammalhuoneessansa " ja "Metsän poika tahdon olla, sankar jylhän kuusiston." Viimeisen leposijansa kirjailija toivoi himmeän halavan suojaan.

Rauhaisaa yötä !

Huomenet ja taas on torstai jälleen, vuosi rientää kovaa vauhtia loppuaan kohti.
Minulle tuli iloinen mieli, kun aamun lehdestä luin seuraavan hauskan tempauksen, tämä toteutti eläke ryhmä, (ei minun) minusta se oli napa kymppi.
Meillähän on nyt mahdollista matkustaa linja-autolla kello 10-14 välillä ilmaiseksi eläkkeellä olevat (siis paikallisliikenteessä) ja niinpä tämän ryhmän edustajat hyppäsivät autoon, tietämättä mihin auto vie.
Eikä siinä kaikki, he ottivat laulu vihkot esiin ja alkoivat laulaa, no hymyn saivat monille huulille ja lopuksi kaikki osallistuivat laulamiseen.
Näin savolaiset tempaisee ja mieli ilostuu.


Annetaan vaan kiitos pallon pyöriä ja opitaan mitä kenenkin aivoihin mahtuu ja siellä pysyy, sinulla hyvä muisti Ramoona, siitäpä hyödyn otamme me toisetkin;)
Juurikin tämä "tavan" ominaisuus pirtin viestittelyssä kiehtoo, kenenkään ei tarvitse kaikkea osata ja häpeämättä voi kysyä, jos joku asia jää vaivaamaan.
Ihastelen useinkin teidän taitavuutta melkein joka asiassa, joskus vähän nolona joudun kyselemään, mutta ette kuitenkaan tyrmää ja taas olen olevinani yksi taidokas teidän seurassa;)

Vielä kun opit muistamaan ne "oikeat" paikat tavaroidesi paikasta, säästyy paljon aikaa hurskainen;)
Kyllä ihmiset enimmäkseen ystävällisiä on toisilleen, kun apua pyydetään, sitä saadaan, vaikka kaupan hyllyjen välissä;)

Taas kerran huomataan, miten tärkeitä mitättömän tuntuiset asiat on mainita, kuten eilinen liputus, no olisi varmaa päivän mittaan selvinnyt syy liputukseen sinulle ynnämuu, mutta kiva että olin avuksi;)D

Ikävä nuo rajoitteet mitä terveyden kanssa eteen tulee, kuten nyt korpikirjailija sai kokea, miten nuo ovatkin niin yleistyneet täällä meillä nuo rajoittavat vaivat.
Minä en ole tietääkseni millekkään allerginen ja onnellinen olen, kyllä ne rajoittavat elämää.
Minun ystäviin kuuluu monta sellaista, joilla on laktoosi ja gluteenitonkin rajoite ja hankalaa on, kun tarjoilua rajoittaa.

Mustia torvisieniä toi tytär minulle viime pyhän aikaan, nyt on kuivattuna iso purkillinen.
Suppilovahvero paikan tietäisin ja varmaan sieltä helposti sankollisen saisin, mutta ei onnistu tällä hetkellä meno sinne.
Punakynä jatkuvasti merkkaa minun kirjoituksia, olen ehkä niin nopea, että ehdin ennen koneen käskyä kirjaimet laittaa ja sitten niitä liikaa tulee, murre myös alleviivauksia aiheuttaa.

Tänään ihana kotipäivä, olen askarteluja tehnyt, kohta olen kaikki lasi purkkini/ pulloni maalannut jääkristallilla, kuvia ja salvetteja pintaan laittanut.
En tiedä onko viisasta kaikkia vanhoja purkkeja sotkea, kun näkyvät olevan arvokkaissa hinnoissa kirpputorilla, mutta enpä niitä siine ole viemässä, joten sotken ne näin.
Valotähtiä myös virkkailen ja ne vähän sormiani koettelee.
Näin tämä päivä, jos kaikki suunnitellusti menee, kivaa ja mielekästä päivää teille toisillekin;)

Jopa olikin hyvä, mielenkiintoinen tempaus, josta SkillaN kertoi. Eläkeläisten
yllätyskonsertti linja- autossa! Kyllä siihen savolaisuutta tarvitaan:)) Onhan se
laulun rallatus... jotenkin:" Linjuriauto maantien ässä..." Näin se taitaa alkaa.
Enpä kunnolla muista.
Minulla oli runsas vuosi sitten tämä läppärini huollossa. Siellä kadottivat
automaattisen "oikolukijan". En ole yrittänyt sitä asentaa, virheitähän tulee.
Toisaalta olen ajatellut niin, että eipä ole pahitteeksi jos tarkkuutta vaaditaan.
Yhtä treenaustahan se on iän tuomaa dementiaa lievittämään:)
Tänääkin oli mainio jaloittelupäivä. Sopivan lämmintäkin, lähenteli 15. Tu-
lihan se hyödynnettyä. Aina potkua voi hakea itselleen ajatellen, että kävele
nyt kun hyvä keli, tulee niitä " laiskotteluunkin sopivia päiviä."
Hyvää jatkoa teille itsekullekin!

Kamelia kasvaa, ensi kuussa kasvihuoneeseen muut ovat jo sisällä, olisivat voineet olla ulkona koska nyt tulee lämpimät ajat ehkä yli 20, nyt juuri on ulkona 17, hyvällä mittarilla 16,7.

Pörssit alkavat heilua voi mennä hyvin huonosti jos USA lähtee kunnolla matkaan. Näin vanhanakin vaikuttaa eläkkeeseeni koska on pörssissä (maailman ympäri) rahasto, 10 vuotta ulos kun aloitin 70 oli arvo87t alku arvo 29t siis nousua on ollut. Tietenkin voisin vaihtaa "rahalle" saa olla sillä jos tulee nousu ei ehdi matkaan siinäkin tulee tapppiota.
Hyvää iltaa kaikille.

Tuossa ylempänä lukee, myrskyä ja sadetta, tämä torstai aloitetaan. Ei taida olla tämä torstai, lämmintä ja aurinkoista täällä meillä ainakin ollut, parhaimmilaan 15, astetta. Sanonta myös kuuluu, Toivossa on hyvä elää sanoi lapamato.
Tänä torstaina teimme kauppareissun sinne Rajamäkeen jossa se meidän kuuluisa alkohoolitehdaskin on, sama jonka ylijäämävarastosta saan sinne nurkkakaappiin niitä jaloja juomia.
No nurkkakaappi on täynnä niitä juomia, mutta väki raitistunut, kulutus aika vähäistä.
Varsinainen syy menoon oli siellä avattiin tänään oikein iso K sulermarket, syy miksi menimme oli lohi ja kahvitarjoukset. Lohi karvanverran alle 7 € kilo ja ilmainen fileeraus, Juhlamokkaa sai 10 kolme, tuttu tarjous. Siellä oli väkeä tosi paljon emme siellä oikestaan kauan viihtyneet, viinirypäleet olivat myös tarjouksessa, myivät kilohinnalla aika edullisesti niistä me tykkäämme. siinä ne neidän ostokset olivat, iso myymälä täynnä asiakkaita, ei siellä viihtynyt.
Kalan valmistin uunissa koko fileet kerralla pellinpäälle maustettuna, sitä me söimme illalliseksi, pottujen kanssa ja muitakin höysteitä oli. siitä jäi runsaasti huomiseksikin kalan kokonais paino oli 2.7 Kg. Otinhan minä ne fileraus jätteet mukaan ja laitoin pakkaseen tulevaa soppaa varten.
Siinä ne tämänpäivän tekemiset olikin, tai ainakin melkein.

https://www.youtube.com/watch?v=CYxR1qNcua4


Sisään vaihtelua nuoria 70 ja musiikkia----kokeilu ei tavaksi, huumorilla.

https://www.youtube.com/watch?v=GVDYCAoXT-M


Suuri kunnia hänelle.- soittajalle. Muistakaa vuodet elämän ajassa nämä sävelmät.

Kuolema lähestyy olit 70- -- näin on totuus.

Hyvää jatkoa elämälle

Tänä aamuna ei onnistu viestin lähetys, kaikki mahdolliset esteet on löydetty, joten yritän nyt edes toivottaa hyvää perjantai päivää pirttiin.

Nuhanenän terkut Hollannista.

Saamme vielä nauttia kesästä ainakin tämän ja huomisen päivän. Luulin jo selättäneeni flunssan, mutta eilinen päivä Haarlemissa Sparnen rannalla, vaikkakin aurinko porotti pilvettömältä taivaalta saattoi edesauttaa flunssan palaamista.

Olimme menossa Frans Hals museoon katsomaan 1700-luvun nukketaloa, mutta ovet olivat kiinni. Vaihtoivat kuvataidenäyttelyä. Jatkoimme Barnen rantoja pitkin vanhalle sittemmin entisöidylle tuulimyllylle, istahdimme myllyn aurinkoiselle terassille, jossa vierähti koko iltapäivä.

Tänään P. tytär hakee meidät hevostalleille, jossa hänen omalla hevosellaan on talli. Jatkamme läheiseen puistoon ja puistoterassille kahville tai ehkäpä syömme jotain hyvää.

Pyykkipäivä, pestävät parvekkeella jo auringossa kuivumassa.

Miten soma on tuo lapsi grafiittitaiteilijan (Banksy) poksahtaneessa teoksessa, jossa pieni tyttö kurottaa kättään kohti punaista sydän ilmapalloa.
Taiteilijan symbolinen merkitys aukeaa teoksen silppuuntuessa pöyristyneiden Sothebyn katsojien/huutajien edessä. Taulu oli myyty ennätyshintaan, ja ostaja tyytyi pitämään taulunsa kuitenkin.

Niinpä niin, mitä opimmekaan tästä,... toki on hellyttävää miten kuroitellaan rakkautta kohti, halutaan omistaa se valtavalla summalla, ja sittenkään sitä ei voida millään r a h a l l a saavuttaa/omistaa. En sanoisi kuin 1 uutislähetyksessä: rakkaus on heitetty roskakoriin, ei toki ole, mutta varmaan hihittää tekijä muhkeine palkkioineen, oivallustaan naurettavaksi/mahdottomaksi saattaa,.... rakkaudenkin keräilyn,... ja omistushalun 🤣 )))
Oivallinen tilateos!

Iltaa pirttiin. Kurkkasin tänne jo aamulla ennen asioille lähtöä ja tuntuipa orvolta, kun emännältä ei löytynytkään aamuista viestiä. Niin äkkiä sitä tottuu hyvää odottamaan.

Niin, kiitos viesteistänne, kaikki pirttiläiset. Hätäisesti olen niitä lukaissut, levollista oloa ne viestittävät. Olette hyviä kertojia ja osaatte kivasti kannustaa toisianne.

Tänään olin asioilla ja kävelin yli viisi kilometriä asfalttikatuja. Kiitos voimistelun ja venyttelyn, jalat eivät kovasti särkeneet eivätkä väsyneet. Kolestrolilääke teki sen, että yhtäjaksoinen kävely ei suju entiseen malliin. Jo muutaman sadan metrin jälkeen jalat jumittuvat ja alkavat särkeä. Jokainen kolestrolilääkkeen käyttäjä, jonka tunnen, valittaa samaa ja melkein kukaan ei lääkkeitä myöskään käytä.

Tiistaina käväisin kaupungissa, elokuvissa ja iltaluennolla. Olavi Virta- elokuva ei saanut kovin hyviä arvosteluja, mutta minä pidin siitä. Tuttua ajankuvaa,
valittuja paloja Mestarin urasta ja menestyksen hinnasta. Nuori näyttelijä Lauri Tilkanen oli tehnyt hyvää työtä,
esiintyi Virran äänellä, oli omaksunut hänen olemustaan ilmeistä kävelytyyliin.
"Laulava lihapulla", millä pilkkanimellä Virtaa julmasti kutsuttiin silloin kun alamäki oli jo alkanut, ei kyllä oikein osunut hoikkaan Tilkaseen.
Aika surullinen tunnelma elokuvasta jäi. Tuli mieleen Leinon Lapin kesän säkeet: "Miks kaikki kaunis täällä tahtoo kuolla/ ja suuri surkastua alhaiseen/ Miksi meillä on niin monta mielipuolta?/ Miksi vähän käyttäjiä kanteleen?" Ja kanteleen käyttäjät kuolevat nuorina, Aleksis Kivi, Eino Leino, Pentti Saarikoski. Timo K Mukka... Viihdealan artisteista löytyy Virran lisäksi monia muita.Ja tietysti myös urheilijoista... Liian lähelle aurinkoa kun menee, taitaa tosiaan polttaa siipensä.

Näinä aurinkoisina päivinä on saanut ihallla kaupunkiruskaa. Omakotiasujalla syksy teettää kyllä paljon työtä. Tänään haravoin jo lehdet katuosuudeltamme. Mutta se oli tietysti vasta alkua...
Hyvää illan jatkoa ja leppoisia syyspäiviä kaikille.

Vakinaiselle aamunavaajan koneeseen onkin tullut ongelmia. Sattuuhan nähin
vempeleisiin. Onhan Pirtissä kuitenkin ollut monenlaista vipinää kirjoitusten
muodossa. Sehän hyvä!
Minulla on ollut tasapaksu päivä. Marketissa renttaamisen lisäksi pari päivänokosta.
Siinä välissä jotain nyhjäämistä ... tapaan "joutavalla jotakin." Liian hupaista
kerrottavaksi. Tästä vain eteenpäin kohti huomista!

Huomenta melko hämärään lauantai aamuun, mutta auringon pitäisi kyllä valollaan ja lämmöllään tänään ilahduttaa.
Ihana syksy jatkuu, ei tietoakaan rännästä tai loasta ja pari kuukautta, joulua elellään, mutta kauankos se säätilan vaihtuminen tarvitsee, olkoon nyt ennustamatta.

Kristiina23, koneeni on hyvin suojattu, näin ilmoittivat, kyllä ne estot tulee täältä operaattorin puolelta, ei saa todistettua, että ei ole potti.
Onhan siinä aihetta iloita, kun auto kunnossa.


Luulisi kyllä, että ne työsi alkaisi ainakin katon osalta loppu suoralla hurskainen.
Hyvä on ennakoida mahdolliset tulevat haitat, kuten tuo jäätyminen ränneissä, yli rännin vesi muuten pääse tulemaan ja vahinkoa mahdollisesti tuottaa.

Rakkautta ja terveyttä ei saa rahalla, kauniin taulun hyvinkin.
Minun vieraani olisi ostatellut yhtä tauluani, lupasin perinnöksi jättää.

Tuo hiilijalan jäljen jättäminen on nyt melkein kaikessa puheessa, hyvä että on , mutta tekoja sen estämiseksi paljon tarvitaan.
Ihmiset on oppineet kaikenlaiseen hyvään ja niistä luopuminen on vaikeaa.
Ehkä ilma siellä olopaikassasi poikkeaa meidän oloista ja niin olet herkempi nuhaan ja huonovointisuuteen korpikirjailija.?

Joka aamu on minulla myös voimistelu sessio, ehkä on hyötyäkin ollut, vaikka rappujen alas meno ottaa tiukille, voisi olla pahempikin, jos ei tätä liikkuminta olisi toteutettu.
Asut omakoti talossa demeter1, no silloin niitä pihatöitä riittää, viimeinen asuntomme oli kuuden asunnon rivitalossa mieheni eläessä.
Vuoro viikoin melko isonpihan kunnossa pito oli, talvisin lumenluominen ja kesällä istutusten hoito, minusta se oli toki ihan mukavaakin.
Nyt ei tarvitse puuttua kuin maksumiehenä.
Olavi Virran aioin käydä katsomassa, mutta taisin myöhätyä, oli ja meni.


Kyllä nuo päivät melkoiseen "nyhjäämiseen " jää monasti minultakia, ainakin ne kuluvat niin pian, että ei kerkeä aamun ja illan välissä juurikaan mitään aikaan saamaan.
Ei ehdi edes yksinäisyyttä miettiä;)

Tänään kuitenkin on kaupalle ennen iltaa ehdittävä, jääkaappi melkoisen tyhjänä kaikesta, lankojakin pitää ostaa, ne joulun käsityöt on jo kiire saada alkuun.
Aina yritän jotain omaa vipeltää, tykkäävät sitten tai ei.
Nauttikaa nyt auringosta ja lämmöstä, melko varmasti kylmäkin meidät tavoittaa;)

Huomenta nuhanenältä@ usein kun vaihdan maisemaa ilmaston vaihto saa aikaan flunssan oireita, mutta kyllä tämä tästä. Ennätyksiä tehdään, tänään edessä hellepäivä.

Ihmettelen vaikeuksianne päästä kirjoittamaan. Tärkein asia, joka teidän on opittava on kopio ja liitä. Hyvin yksinkertaista sekä maltti odottaa sivuston latauksia.

Kirjoitan nyt ei rekattuna. Kun teksti on valmis kopioin sen, poistun sivulta kirjautumaan ja palaan kirjautuneena, liitän kopioidun viestin ja lähetän. Usein toki aika kirjoittaa rekattunakin riittää.

No, alan laittautumaan synttärijuhliin.


Kivaa päivää kaikille.

Kappas vaan, että Rajamäkeen on pykätty suuri marketti, kuten Late kertoi.
Olen kai Rajamäessä käynyt kerran, pari vuosikymmeniä sitten. Mustikuviini
on jäänyt vain se, että enempi pieni paikkakuntahan se. Onhan niitä isoja tavara-
taloja tullut syrjäisiinkin paikkoihin.
Pirtin nurkkakaapista kun siellä ei kuhinaa ole...en minäkään ja en muallakaan
kuin hyvin harvoin. Ei vain väkijuomat ja miedommatkaan maista. Epäilen kyllä,
että taidan olla pahemman kerran sairas, kun en enää hyvän päälle ymmärrä:)

Olavi Virran näin pari kertaa tantsuja vedättämässä. Kyllä hän hyvä vetonaula
oli - eikä tyhjästä. Kun viimeisemmän kerran näin, puhuttiin jo "laulavasta
lihapullasta". Alkoholiogelma oli yleisesti tiedossa.
Todistaminen kuva-arvoituksilla, ettei ole ro-potiksi muuttunut, on joskus ihan
kimuranttia. Jos kymmenkertaa joutuu yrittämään, rupeaa se pattiinkin ottamaan:)
Olen kyllä joskus kirjoittanut juttuni tiedostojeni jatkoksi. Sieltä se kopsattuna
siiryy viestiruutuun kirjautumisen jälkeen. Mutta kun ei viitsisi :))

Vielä niitä puolikesäisiä ilmoja riittää ennusteen mukaan muutamia päiviä. Oli
tänäänkin. Hurskaisellakin katto-ja rännihommat sujuu. Talon omistajalla on
tietysti huolensa:) Onhan ne myös hyvät puolensakin.

Lämmintä vähän yli 20, juuri nyt 19,2 hyvällä mittarilla.

Ei Olavi Virralla tainnut olla ongelmia vaikka keppiin nojaten lauloi. Kansalla on aina ollut ongelmia.

Suomeen ei koskaan tule hänenlaistaan laulajaa.

Kyllähän tuo Rajamäki aika tunnettu ja näin maalaispitäjän yhtenä kylänä kohtalainen. Nurmijärvi kuitenkin Suomen suurin maalaiskunta asukasluvun mukaan, noin 44000 asukasta. Taajamista suurin on Klaukkala, Kirkonkylä, sitten se Rajamäki.
Rajamäen tekee kuuluisaksi viinatehdas ja sama tehdas valmistaa hiivaa sekä etikkaa. Työtehoseura on myös iso kouluttaja. Se siitä Rajamäestä.
Tänään käytiin Hyvinkäällä, ostettiin kaksi petauspatjaa ei niitä oikeastaan täältä meidänkylästä löydy. Nut syötiin lohisoppaa, oikein maistuvaista, isosta lohesta saa monta ateriaa.
Ilma oli aamupäivällä vähän sumuinen, ei sitä lämpöaaltoa oikeastaan ollutkaan, kuitenkin lähes 14 astetta, no ehkä huomenna.
Nyt aika pimeä ja osa taivaasta pilvetön.

Sunnuntaiaamun kauneutta ja vielä hyvin hiljaistakin on näissä maisemissa.
Ruska hehkuu auringon kanssa kilpaa, vieläkin hyvin värikkäänä, vaikka tuuli on yrittänyt puista lehdet viedä ja harvennusta on tapahtunut.
Tässä henkäilen tuota kaunista kuvaa aivoihini, jospa jäisi muisto siitä jolla seuraavaan syksyyn ja uuteen ruskaan pääsisi;)
Tokihan joka vuodenaika uudet kuvat tuo mukanaan, mutta kyllä syksyn värit mahtavimmat on.

Liikaa on minulta vaadittu nuo kuvien lähettämiset, en millään opi mitään uutta, ellei joku aina ja aina uudelleen neuvo, kukapa jaksaisi aina olla opettamassa,
Joitakin kuvia on Fasessa profiilissa, etupäässä mökiltä ja viimeisestä kesäpaikasta, on joku taulun tapainen myös, käsitöitä edustaa seinä vaate.J
Jos asuisit lähellä voisin lankojasi tuhota, joululahjoja aikaan saada Kristiina23.
Lopetan vuoden loppuun käsityökerho hommat, viisitoista vuotta sitä kesti, nyt sitten uskon riittävän.

Kyllä sitä apua on saatavilla tarviseville demeter1 ja varmaan juuri isojen pihojen hoita vaatii voimia, hyvä jos apua niihin hommiin saa.
Ikkunan pesua olen minä myös ajatellut pyytää kaupungilta, mutta vielä tämä syksy onnistu omin voimin.

Rajamäestä olette monella suulla kertoneet, paikan tiedä, en ole käynyt.
Meillä täällä on sitä nimeä kantava entinen ministeri, juuri tämän aamun lehdessä haastattelu, hän täyttää kohta vuosia.

Olavi Virran kuin monen toisenkin elämä on tuhoutunut viinan kanssa, mutta onneksi on mahdollisuus kuulla taidokasta lauluaan, ei hänen äänensä voittanutta suomesta ole löytynyt.
Onhan hyviä laulajia paljon, mutta hänen äänensä oli poikkeava, toinen jota myös mielelläni iskelmä laulajista kuuntelen on Reijo Taipale.

Kovin ikävä tapahtuma se kuolon kolari, kodeissa iso suru, nuorilla on se vauhti ja näyttämisen halu niin suuri, että vaarat unohtuvat.
Nuorille myös nuo huumeiden yleistyminen tuo vaaroja ja myös tuhoja mukanaan ja luin juuri lehdestä, että huumeet on nuorten keskuudessa livääntyneet ja aina nuorempia on niiden käyttäjät.
Minkä on syy?

Olen tuota kopiointia yrittänyt hakea, mutta tumpelo kun olen en edes sanaa" kopio" saa esille kirjoitusten edetessä.
Mutta itse tästä saan kärsiä, kun ei opit päässä pysy, puolustelen kuitenkin, on vanhoja ihmisiä, jotka eivät halua koskea tietokoneeseen, minä kuitenkin kirjoitan;)

Nyt olen kirjautunut, katsotaan onnistuuko lähetys, nauttikaa näistä sykyn väreitä, kohta kaikki katoaa.

Kuka ja millä edellytyksillä saa ikkunan pesun kaupungilta ? Minä olen ostanut yksityiseltä firmalta siivousta. Aika kallista on mutta saahan siitä verovähennystä. Mitä maksaa kaupungin antama siivousapu ja saako siitä kotitalousvähennyksen ? Onko siinä tulorajoja, jos on iso eläke, saako sitä ollenkaan ?

Huomenta@

Tietoteknisestä osaamisestani kiitän poikiani. Olen ajan hermolla ja saamani tiedot ja taidot jaan P:lle. Esim. Kuvan lataaminen profiiliin on niitä yksinkertaisimpia taitoja kuvien käsittelyssä. Tietty teen lataukset älykännyllä tai tällä tabletilla, mutta tietokoneenkin välityksellä kuvien lisääminen onnistuu. Vaatii vain kuvien latauksen tietokoneelle.

Selvisipä flunssan syy. Täällä poskisuudelmien maassa olen saanut tartunnan joltakin ystävältämme. Nuhakuume jyllää ystäväpiirissämme.

Saamme vielä nauttia kesästä. Tänään vietämme day off päivän, joten se tietää makoilua parvekkeella.

Eiliset 70-kymppiset olivat hauskat ja mieleen jäävät. Juhlapaikkana entinen kasvihuonealue, josta osa on saneerattu juhlien pitopaikaksi. Ravintolan sisä-ja ulkotilat olivat erilaisia juhlatapahtumia täynnä. Oli lasten-ja aikuisten juhlia.

Meidän pitkä pöytä oli katettu varjoisaan paikkaan ulkona. Laulettiin ja runoiltiin. Minäkin lausuin runon ( suomeksi) piti eläytyä viimeisen päälle, että äidiltäni pienenä oppimani lastenrunon sanoma tavoittaisi vieraat. Tavoittihan se, tykkäsivät kovasti.

On ihmeellistä kuinka erilaiset tilat hyödynnetään. Kasvihuoneravintolat ovat uusi idea jo toinen paikka, jossa olen nyt vieraillut. Ympärillä kaunista puistoaluetta, kotieläinhakoja, kukkia ja hieman primitiiviset ravintolatilat sisältä, mutta puistosta löytää viehättäviä pöytiäryhmiä istua joko auringossa tai varjossa.

Nuhananä lähtee nyt parvekkeelle aurinkoenergiaa kiinni ottamaan.

Raapustelen tänne yleensä mustalla kynällä, mutta joskus on kiva laittaa mekko päälle täälläkin. Muutamia kuvia olen kuvatiedostoistani vaihdellut profiiliin, mutta ensin pitää muuttaa kuvakoko pienimmäksi. Toiseksi naama ei aina osu kuvaan, pitää rajata. Kännykästä en ole yrittänytkään kuvaa siirtää, siihenhän tietysti on helppo ottaa selfieitä. Galleriaa en ole aikonutkaan ottaa käyttöön, vaikka olisihan minulla aika hienoja puutarha- ja luontokuvia :).

Kristiina haasteli kiisselistä, joka on turhaan vähän unohdettukin ruoka. Kermavaahdon kyllä tahdonkin unohtaa, ripottelen mantelilastuja päälle, jos kaipaa jotain vaihtelua marjojen lisäksi.
Hauskoilta kuulosti Hollannin juhlat, paikkakin varmaan inspiroiva, mukavaa kun on paljon ohjelmaa . Meillä on kuun lopulla siskon kuusikymppiset, juhlittavan perheorkesteri soittaa ja laulaa ja me sisarukset laulamme serenadin pikkusiskolle. Musiikkiin liittyy juhlapaikkakin .

Tämän syksyn ruska on jotain ennennäkemättömän loisteliasta ja tämän auringon kultaaman päivän hehkussa ylenpalttisen ihana. Miten nuo koivutkin ovat nyt loistossaan, yleensä täällä vain ruskistuvat ja karistavat lehtensä. Lieneekö lämmin kesä ladannut puihin hehkuaan. Kuten Skillan sanoi, nämä näkymät voi tallettaa kaamosajan harmauden varalle voimakseen. .

Kyllä ne muisteluni Rajamäestä ja paikan koosta harhautui:) Tottahan Late paljon
kunnallisessa toiminnassakin mukana olleenna kotikuntansa tuntee. Sitäpaitsi,
vaikka n. 40 vuotta sitten kävimmekin Rajamäessä, niin päätepiste oli Kiljava.
Siellä oli ammattiosastojen edustajien kokous ja viihdeohjelmaakin. Olisin hyvin
voinut jättää hatarat muistikuvat kirjoittamatta. Sattuuhan sitä, mutta ei totu:))
Mainio ilmahan tänään olikin. Kun iltapäivällä aurinkokin paistoi, sain puhtia
tositöihin. Ikkunoita pesin, tosin hötkyilemättä rauhallisesti. Runsas puolet tu-
li huljuteltua. Tässä vieressä on ollut viemärien remonttia, katua on avattu ja
peitetty. Kyllä siitä on pölyäkin ikkunoihin lentänyt. Ennustelujen mukaan
ainakin pari päivää saattaa olla työni jatkolle sopivia.
Työurakkani siivittää minut palkinnolle. Täytyy katsella iltapalaa. Ei ihmeen-
piä herkkuja: pari nakkia mikrossa lämpimäksi ja ruisleipää ...siinähän se.
Heippa...huomiseen

Ei ne lämpöennätykset tänne eteläsuomeen uloittuneet, onhan se ihmeellistä kun lämpötila nousui pitkälti yli 20 siellä Oulun ja Keskisuomen välillä , monta paikkakuntaa jossa oli yli 20 astetta. Täällä meidänkylän meillä oli vain 15 ja risat.
Tyhjäntoimittajaksi itseni tunsin en oikein mitään erikoista tänään tehnyt, vain pientä puuhastelua kotona.
Ruokaakaan en tehnyt, eilistä lohisoppaa oli runsaasti jäljellä, hyvältä vieläkin maistui.
Tuo reissaaminen ulkomailla on hieno asia, mekin olemme paljon liikkuneet eri maissa ja joskus oltu pidempi aikakin samassa paikassa, on siinä tuo kielitaitokin kehittynyt, ei sitä paljon tarvitse osata kun pärjää ravintoloissakin. Onhan minulla lisäksi vaimo joka osaa paljon aika moniakin kieliä. Kymmeniä matkoja ei koskaan ongelmia.
Nyt ne matkat on tehty, mutta muistoja on jopa kirjoitettu matkakertomuksiin.
Usein ne tulee mieleen ja kiva muistella menneitä.
Tänään ollut tosiaan kaunis lokakuinen sunnuntai aamulla vähän sumua, mutta muuten on aurinko paistanut ja tuo maisema erikoisen kaunis ja mitä kaunein ruska.

Huomenta viikon alkuun ja lokakuun puoleen väliin, aika rientää.
Kauniina sää jatkuu ja lämpöä tällä hetkellä yli kymmenen astetta, mikäs on lokaista kuuta viettää;)

Mistähän johtuneen tuo lasten yleinen tykkääminen makaroni ruuista.
Muistan tyttäreni mieliruoka olleen makaroni ja nakit, äitini sitten huolissaan tästä yksipuolisesta ravinnosta, laittoi kermaa maidon sekaan vahvistukseksi.
Kuulo puheina minäkin noita avustus asioita olen kuunnellut demeter1, kai sitten jos apua hakee selviävät

Korpikirjailijalla yhtä juhlintaa elämä, eri kulttuurien ihmettelyä.
Voihan olla, että meiltäkin jotain ihmeteltävää löytyy muiden maiden kansalaisille.

Vieläkö hurskaisen pankissa on numerolaput pyyhittävänä, minun kännykkäni toimii niiden sijasta.
Voin hoitaa kaikki pankkiasiat kännykällä, jos tahdon ja osaankin;)
Kännykkä vaan on muistettava pitää mukana.

Piti kuva ottaa eilisestä näkymästä, jää jotain varmistusta muistini avuksi, oli se niin ihana näkymä.
Ihmettelen minä myös tuon kiisselin katoamista ruoka pöydistä.
Minä aika usein sitä teen, siksihän marjo olen hankkinut ja ennen puhutiin olenvan hyväksi jopa ruuan sulamiseen.
Näkyy tuo maistuvan heillekin, jotka eivät itse viitsi laittaa, se sokeri pahaksi, no onhan se, mutta voihan sitä pienen määrän laittaa.

Pitääpä runoketjuun vilkaista, jos vaikka runoratsu lähtöön kirmaisisi;)

Taitaa tuo ikkunan pesu saada sytyksiä minun mieleen myös ynnämuun kertomasta, ensiksi on kuitenkin pestävä parvekkeen lasit ja siellä kasvit vielä kasvua jatkavat, näin ei hommaan pääse.
Jos voimia riittää voi aloittaa uusinta homman ikkunoiden kanssa.

Matkapäiväkirjaa en ole pitänyt ja joudun muiden kertomia asioita väliin kysymään ,oliko noin?

Nyt viikon alkuun ja käsityökerhoon, saimme urakan päällytää virkaten yksiosiset puiset vaatepuut.
Vaatteet kestää paremmin kohdallaan niillä ja ovat kivan näköisetkin, kierrätystä tämäkin, hukkaan ei niitä parempien edestä tarvitse heittää.
Oikein mukavaa jakaunista viikon alkua.

Huomenta@
Aurinko nousee vastapäisen talon takaa, tulee jälleen kaunis päivä. Flunssa pitää otteessaan ja ääni on basson puolella. Toivottavasti olo paranee huomiseksi jolloin lähdemme päivälliselle Amsterdamiin. Pitänee juoda mukitolkulla minttuteetä. Olen ikäni ollut siitä omituinen sairastaja, että kuume ei nouse ilmoittamän kuinka kipee todellisuudessa olen.

Olen ikäni kirjoittanut päiväkirjoja. Vanhimmat 1960-luvulta. Valokuvat ovat hyvä apu muistellessa aikaisempia kesiä, jouluja ja matkoja. Eihän niitä muuten muista. Facebook on hyvä muistuttaja, sain tänään muistutuksen Rotterdamin vierailusta neljä vuotta sitten. Olen myös jo maininnut blogini, joka on nykyinen muistikirjani.
Pitäisi vielä kirjoittaa ihmisten nimiä muistiin, niissä olen tosi huono. Monesti tulee noloja tilanteita kun joku ulkonäöltä tuttu alkaa jututtamaan, eikä muista kuka, milloin ja missä.

Kiva kuulla, että saatte siellä Suomessa nauttia loppukesän auringosta. Onhan toki täälläkin ruskan värejä puissa ja pensaissa sekä tuulella lehdet lentelevät, mutta erikoisen lämmin on lokakuu ollut. Muistan myös sateisen syksyn. Inhosin etanoita maanteillä ja kaikkialla. Onneksi nyt tuo limainen haitta ei vaivaa. Syön kyllä valkosipulietanoita ja tykkään, mutta maassa matelevista en.


Monen kuulen mainitsevan matkustelleensa nuorempana, mutta ei enää. Onneksi kumppanini on "Peter Pan" matkalla aina uusiin seikkailuihin ja minä rakastan Liisana ihmemaita. No, tulipas tätä. Josko laittaisin jotain aamupalaa.

Riittävän hyvä keli tänäänkin puuhastella ikkunoiden pesupuuhissa. Läm-
pöäkin parhaimmillaan n. 15. Etenihän se hommani hiukan, vielä on yhden
päivän homma. Eihän sitä kaikkia töitä kannata tuhota... no oli siihen syykin.
Täytyi tehdä asiareissu. Aina niissä tuppeloituu aikaa. Eikähän vaihtelukaan
ole pahasta. Tehhään huomenna, sanoi entinen mieskin kun laiskotti.
Kyllä minullakin on pankilta tunnistamiseen numerokortti. Vasta äskettäin
sain uuden ja entisessäkin on muutama tunnistuskerta jäljellä. Minusta
ihan hyvä systeemi, enhän sitä yhtenään tarvitse käyttää.
Tämä päivä meni tälleen köykäisesti. Pitäneekö huomenna kääriä hihat:)
Sen näkee sitten...kalassakin olisi käytävä. Entisessä paikassa tietenkin.

Meilläkin yksi ikkuna pesemäti, tosin keväällä sen pesin, saa nähdä tuleeko uudestaan pestyä. Eihän meillä olekkaan kuin neljä ikkunaa ja parvekkeen ovi.
Tuo kalareissu täytyisi meidänkin tehdä, taa hyvä apaja K: supermarketissa.
Parempipuolisko kävi kampaajalla, minä silläaikaa valmistelin kaalipataa, olihan melkein valmista kun emäntä kotiin saapui.
Tänään minäkin sain uudet tunnistenumerot, vanhoja vielä toistakymmentä jäljellä. Eihän niitä tarvitse kuin laskuja maksaessa, kaupassa pankkikortti.
Kyllä ne nimet tahtoo unohtua, minä kait pirtin nestori, monet nimet unohtuu, mutta kuvan kun näkee muisti usein palaa, kuvia meilläkin monta alpumia ja lisäki pelkkiä kuvia kitjekuorissa. Kaksistaan niitä nimiä löytyy helpommin.
Kaunis täälläkin tämä päivä, melkein yhtä lämminkin kuin eilinen, mutta kohti kylmempiä aikoja pian ollaan menossa.

Minäpä olen keittänyt perunapuuroa eilen. Pari dl oli jäänyt perunamuussia joten vettä ja suolaa ruisjauhoineen vispasin sekaan ja 1 1/2 haudutus. Yllättävän hyvää voisilmän kanssa ja paistettunakin nyt iltaruuaksi.
Kalaa vailla on minunkin jääkaappini, pakkasessa on kyllä jauhelihaa, mutta lihapullia viikolla söinkin, joten huomena aamupäivällä ostoksille. Lämmintähän on luvattu viikolla vielä, on se kevyempää pukeutumista vielä.

Mitään tähdellistä ei tänään ole tarvinnut suorittaa, tavallaan hyvää tekevää luovaa leikkimieltä on voinut harjoittaa.

Viihtyisää iltaa kaikelle kansalle!

Onpahan hiljaista, eikö kukaan ole päässyt pirttiin, tuskin vielä lappu luukulla on ollut.
Hiljainenhan tämä päivä minullakin, kävin sentään taas parissa marketissa, toisesta ostin yhden lohen fiileerattuna, karvanverran alle 7€ kilo. se on ehkä huomiseksi. Kädet sentään tuli puhtaaksi kun tiskasin päivän tiskit, no taisi olla pari kuppia eilisiäkin.
Koittakaahan hiipiä hiljaa jos se ovimikko sittenkin päästäisi.
Minä yritän taas ilman omaa nikkiäni ilmoittautua, säästyy ilmoittautumisen vaivalta, en minä ropottia pelkää.

Iltaa tänäänkin!
Näin se on tallattu tämäkin päivä. Aamulla kävin "kalassa." Hyvin onnisti,
6 € senttejä se myyntivaltti 99/ kg. Näin tuntuu halvemmalta. No sopuhinta-
tuo oli.
Pirtissä on tänään ollut luppopäivä. Vähemmänhän oven saranat kuluu. Enpä
minäkään juutu tänne turisemaan. Katselin ylen vilkasta keskustelua Eduskun-
nasta. Nyt menen tollottamaan tv:stä köykäsempia ohjelmia. Sehän on yöunien
pohjustamista. Hyvää jatkoa teillekin!

Hyvät iltateen tuoksut mielessä vielä Pirttiin pyyhälsin ja täällähän on valmista teetä, Keisarinmorsianta . On pikkupiiraita ja hunajaa, ah, onpa maukasta

On ollut niin kiireistä aikaa, ettei ole ehtinyt edes täällä käymään, nyt taitaa jo helpottaa.

Tänään sain ystävättäreni vieraaksi, olipa kiva yllätys! Se aina piristää, kun tapaa ihmisiä ja saa jutella.
Hieno ilma on ollut ja lämmin, ei paljoa tarvi lämpökään vielä olla päällä, vaikka on jo lokakuun
puoliväli ylitetty!
Hyvää iltaa kaikille!

Pol on hieno ja taitava holenski-eläinlääkäri. Poikakin taitaa olla lukenut samalle alalle. Sitä vaan että jonkun papan hermo petti ja se on tehnyt valekahvipirtin.
Lääke on ottamista varten ,hey hey.

Huomenta kokeilen onnistuuko viestin laitto?

Yritystä edelleen, kumma kun kaikki muu toimii, mutta pirttiin ei onnisti kirjoittelu.
Onko vihjailua johonkin, että syytä olisi lopettaa, mutta enpä jaksa tuotakaan oikein uskoa, miksi näin olisi yli kymmenen vuoden jälkeen.
Harmittaa tuo ilkeily aloitus, eikö muulla tapaa enää pystytä kiusaa tekemään. no tarkuutta vaan pirttiin aikoville ja me jatkamme kuin ei tuota häiriötä olisi.

Kotiin takaisin on alkanut ja katson mielelläni, tuota Pol eläinlääkäriä en ole katsonut, millä kanavalla se tulee?
Roope.jr onko hermon pettäminen uuden aloituksen takana, miksihän,, jos hermo pettää pirtin olemassa olosta hänellä, on syytä on lääkkeet nauttia.
Sini-sirkku minusta myös Pitääkö olla huolissaan on hauska omalla tavallaan, kolme kirjailijaa hulluttelevat.

Yllätys vieraat on mukavia, tietysti emännällä tarjoukset voi tuottaa harmia, mutta hyvä ystävä kelpuuttaa sen mitä tarjolla on ja tärkeimäksi muodostuu ystävien kohtaaminen.

Sininen ilmoitus "pahus sivua ei löydy" kiusasi eilen ja tänäkin aamuna, otin johdon seinästä ja sitkeästi yritän uudestaan ja uudestaan, jospa nyt lähtisi, ainakin lupaavalta näyttää.
Marjapensaisden harvennus on viisautta, hurskainen, vain pystyt oksat saa jäädä.

Eduskunnasta lähetyksen katsoin minä myös ja kummaa selitystähän siellä oli, suu pyöreenä saa katsella ja kuunnella mitä ihmeellisempia esityksiä ja selityksiä.Voi olla jos tuo laki voimaan astuu, kukaan ei uskalla pieniin yrityksiin töitä mennä tekemään, poikkinainen sana ja ulos.

Nyt yritän 70 ;N ohi mennä Latevaan neuvon mukaan, miten käy?

Katsokaa aloitus pirttiin tullessa, että oikeaan osutte.
Sumuisen oloinen sää, mutta ei kuitenkaan sada,lämpö on laskenut viisi astetta, mutta hyvin voi ulkoilla jos haluaa,viettäkää mukava päivä.

Tuokin puoli asiassa on ja varmaan harvoin niitä ikäviä työnantajia/tekijöitä onkaan, mutta eikö ole aika vahva ilmaus laki tämmöisestä laatia, varmaan muitakin keinoja olisi?
Asiasta en jatka, oli vain minun näkemys ja ihmettely.

Aurinko mereltä levinneen sumuverhon takana, aamuinen ilmiö, joka on tuttu täällä Länsi-Hollannissa meren läheisyydessä.

Tänään emme pääse ennusteiden mukaan yli 20 C lukemiin, mutta eilinen ilta oli ihanan leuto, tuuleton 21C vielä myöhään illalla kun söimme ulkona terassiparvekkeella Amsterdamin alkavassa yössä. Valokuvaan paljon joten profiilissani uusi kuva näkymä öisestä Amsterdamista.

Meillä on tapana ajaa raitiovaunulla kyläpaikkaamme (P.n veljen perheen luokse) ja iltayöstä kävellä takaisin rautatieasemalle. Matkaa kertyy noin 4 km halki kauniin öisen Amsterdamin. Tiistai yö on parempi vaihtoehto vaellella öisessä Amsterdamissa kuin viikonloppuillat jolloin keskusta on lähes tukossa juhlijoita.

Kieltämättä korvessa asuvalle yleisen liikenteen sujuvuus täällä on ihailtavaa. Amsterdamin päärautatieasemalta sprintterillä Haarlemiin pääsee kymmenessä minuutissa. Vaihdoimme Haarlemissa bussiin koska sillä pääsemme lähelle kotioveamme. Haarlem -Heemsteede bussilla noin 5 - 8 minuuttia.

Tänään taas day off, ehkäpä imurointia ja pyykkäystä.

Hyvää alkavaa päivää kaikille ; )

No niin... normaaliin on palattu. SkillaN on saanut välineensä toimimaan, hyvä!
Minulla oli joku aika sitten saman tapainen ongelma läppärissäni. Aika kauan
räpläsin kunnes laukesi toimimaan. Enkä tiedä miten korjasin:))
Jaa-a. Ajattelin, että en enää puuttuisi työaikaisiin proleemeihin, koska olen
jo ollut palkkatyöstä 20 vuotta "vapautettu". Siinä jo ehtii" pudota junastakin."
Enhän malta kuitenkaan. Ihmettelen mikä hinku hallituksella on ajaa irtisanomis-
perusteiden muutosta. Kyllä nykyinen laki antaa monetkin mahdollisuudet
hoitaa tarvittaessa asiallisesti homma. Voi olla määräaikainen sopimus, mutta ei monta määräaikaista, sopimus muuttuu "toistaiseksi voimassaolevaksi".Voi
olla sopimus määrätystä työstä. "Tuotannollisia- ja taloudellisia" syitä voi
käyttää tarvittaessa perusteina. On vuorafirmoja työntekijöiden palkkaamiseen.
Myös asialliset varoitukset voivat olla käytössa ja toimivat.
On hyvin monenlaisia työkohteita. En tunne kaikkia. Joillain aloilla on työt ketjutettu "moneen polveen", jokainen ottaa osansa välistä ja se viimeinen
varsinainen suorittava porras, "yrittäjä", on sitten tiukoilla. Ei pelkkä "yrittäjä"
titteli takaa mitään. Jos lie työntekiköissäkin joskus vikaa, niin on myös yrittä-jissäkin.
Tässä hajanaisesti kirjoitettuna. Jo näistä pitäisi selvitä, että ei ole tarpeen
irtisanomisperusteiden muutos. Siinä nyt on kyseessä pitemmälle kurkottava
muutoksenhaku, niin luulen. Koko työsopimusjärjestelmän mullistus ja muutos.
Enpä enempää tästä. Tämä tuli, koska näitä olen työelämäni aikana käsitellyt.
Hyvää jatkoa teille, kyllä se tästä...

Onneksi on päivä, luki mainoskatkotekstissä. Päivä se oli tämäkin. Keskimmäinen lokakuun keskiviikoista. Oli muita järjestelyasioita.
Pilan päiten kävin niputtamassa liian runsaan sadon kantaneen omppopuun oksia, niitä aikaisemmin puusta irtisahattuja haaroja.
Puuparka on niin tuhottu, ettei se moneen vuoteen enää satoa kanna kun kaksi sivurunkoa paino katkaisi.
Kevättalvella aion liian pitkät haarat katkoa nyt kun kellarissa on mehua pariksi vuodeksi. Niin ja huilaahan ne hedelmäpuutkin. Naapurin luumupuu ei tehnyt yhtään luumua.
Niin ja muutenkin. On se yksi lorvipäivä tässä iässä ikäänkuin saavutettu etu. (puolustelee)
Pakkasyöt tekevät ruskasta loppua. Hienoa oli kahlata harvinaisen keltaisessa vaahteranlehti maastossa.
Marjapensaissa jo nuput v.2019 lehtiin. Sillai se luonto toimii.

Kyllähän Sipilä yrittää vielä näyttää miten hänen mielestä asiota hoidetaan. Kepun alamäki on jatkunut pitkään, jos vanhat merkit paikkansa pitää ei ainakaan Sipilästä pääministeriä tule.
Ynnämuu tietää hyvinkin nuo työasioiden hoitamiset. Mutta kova halu tuntuu olevan hallituksella muuttaa käytäntöä, minun muistini mukaan aikaisemmin työnantajat ja ammattiliitot sopivat työ- ehdoista.
Aika näyttää miten tässäkin asiassa edetään.
Kyllä tuo kalaruoka on minunkin mieleen, Silakkafileet maksaa useinkin samanverran kuin nuo lohitarjoukset. Muikutkin kilpailee kilohinnoissa miiden mukana. Muikkoja olen harvoin syönyt, mutta silakoita eri muodoissa useinkin.
Tänään tein sen eilisen lohen, olikin sopivan kokoinen, siitä tulee paremman makuinen kuin oikein isosta lohesta.
Päivä ollut aamusta sumuinen ja pilvinenkin, eipä satanut kuitenkaan. Illansuussa ilma kirkastui jopa aurinko alkoi paistamaan.
Lämpötila taisi olla suunilleen 12 astetta.
Käveltiin kylälle, käytiin kirjakaupassa käteen tuli isohko piirustuslehtiö ja iso värikynä laatikko. Huomattiin syksyn tulleen, kaikennäköisiä lehtiä puista pudonnut valtavat määrät. Taitaa kohta olla maassa enemmän kuin puussa.

Huomenta, harmaa sää jatkuu ja mieliala meinaa maata mataa, mutta nyt on muisteltava niitä kauniita aurinkoisia päiviä, lehtien värikkyyttä, mikä vielä osin jatkuu.
Kiinteistöhuollot lehtiä meluten poistavat ja katuja puhdistetaan, mikä on oikein hyvä, liukkautta lehdet kadulla aikaan saa.

Silakka on todella kallista, sitä kuulemma liian vähän syödään, pudottaisivat hintaa ja liian vähän ainakin täällä päin on tarjollakaan
Tietysti hintaa pitää olla, onhan se työn takana se pyytäminenkin ja palkkansa kalastajat tarvitsevat, näin se menee monen muun asian kohdalla, kaksi puolta löytyy, kohtuus pitäisi löytää, joskus se on hyvin vaikeaa.

Hurskaisella vaan puuhaa riittää, muista nyt jonkun verran myös lepäillä, vaikka ulkona puuhastelu hyväksi on, tuo ruokahalua ja unen tarvetta.

Kyllä se vaan yllyttää kantaa ottamaan nuo työmarkkina asiat, vaikka ei eläkeläisiä kohtaakaan, mihinkäs ne unohtuisi, kun vuosi kymmeniä joutui niitä kokemaan.
Ei oikein tämän päivän meno eläkeläistenkään kohtelussa kaikkein parhainta ole, tiukilla osa joutuu elämään ja jos vielä sairautta mukaan tulee, palvelujen saanti vaikeaa ja kallista.
Aina korjattavaa löytyisi.

Eipä suurempaa kirjanpitoa tarvitse, aina nuo eurot katoaa, pieni pesämuna sitä varten, etten lasten pussille tarvitse mennä, heille säästämisen olen unohtanut kokonaan, jää mitä sitten jää.
Kyllä ruuan tuhlaus on valtavaa, jokaisen kohdalla sen asian suhteen peiliin katsottava, ehkä sodan ja puutteen eläneet osaa paremmin ruokaa arvostaa.

On se mukava vertailla eri maiden olosuhteita, esimerkiksi tuon liikenteen sujumisesta, suomessa pitkän linjan vuoroja on paljon liikenteessä, mutta maaseutua eivät tarpeeksi tavoita.
Meillä katuliikenne melko sekavaa, vaihtoiva aika taulut ja nyt saa oikein lukea mitkä reitit mihinkin vie.
Ennen oli pysyvät reitit ja ajoajat, nyt kiertelevät ympäri kaupunkia, matka kestää.
Se on sitä uudistusta, mihin pitää sopeutua.

Totta kai meissä työtekijöissäkin on monenlaista, mutta niin on työn antajissakin.
Muistelen että ennen vanhaan otettiin työtekijä kolmen kuukauden koe ajalle, jos ei sopeutunut työn tekoon, oli helppo sopimus purkaa, eikö näin voisi tehdä nykyisinkin?
Ei menisi konkursiin yritys ja työtekijällä tieto tästä jo työhön mennessä.

Mutta pelatkoot työmarkkinat omalla tavallaan, minä lähden hiusten leikkuuseen.
Lepposaa päivää kaikille, meille eläkkeellä oleville, kuin työssä käyville/työantajille;)

Täälläkin saa kahistella lehtimatossa, varsinkin vaahteroiden alustalla on melkein nilkkaan ylettyvät lehtimatot. Koko ajan haavat, koivut,lehmukset, raidat ja muut lehtipuut pudottelevat lisää, tuulessa on kuin lehtisateessa kulkisi. Lehtikuuset erottuvat hauskasti, niiden neulaset kellastuvat ja keväällä taas ilmestyvät hennonvihreinä pehmeinä tupsuina. Meillä nämä syyslomalaiset eilen pelmusivat lehtikasoissa oma koirana mukanaan, se nautti touhusta valtavasti. Käytiin merenrannan retkipaikassa makkaranpaistossa ja löytyi suppilovahveroita kallionreunoilta. Kyhmyjoutsenet viihtyvät aina jäidentuloon, siirtyvät talvellakin lähemmäs sulaa avomerta. Letut paistettiin ulkosalla kotona muurikkapannulla , mukavan lämmintä ja aurinkoista oli. Loppuviikosta heillä onkin urheiluharrastuksia.

Jalustan käyttö takaisi onnistuneet kuvat, mutta aina ei malta, ja nykyisillä itseälykkäillä digijärjestelmäkameroilla saa helposti kyllä ihan kelvollisia muutenkin . Ehkä tuo selfiejalusta pitää hankkia, minulla ainakin tulee ihan hassuja selfieitä :) . Meillä on miesväki innostunut dronella kuvaamisesta, myös videoita. Upeita hulppeita näkymiä saa lintuperspektiivistä : vesistöt, metsät, pellot, asutus, valaistut moottoritiet liittymineen esimerkiksi. Varmasti upea näky nuo Hollannin kanaalit ilmastakin käsin, varsinkin iltavalaistuksessa, kun valot veteen peilautuvat. Otan ruskakuvia paljon veden äärellä, saan kuvajaiset mukaan , viime viikonloppuna Fiskarsin joen sorsat uimassa värikkäiden lehtien täplittämässä vedessä. Rakennuksetkin ovat siellä hyvin kauniita, vanhoja ruukkikylän luomuksia, paljon valtavia vanhoja tammia.

En malta olla laittamatta Helsingin Sanomien tämän päivän Fingerporia , robottejako tosiaan ollaan. :)

https://www.hs.fi/fingerpori/

Eilisen Fingerpori.

Käväisen täällä ihan ohimennen. Kuljen harvemmin näillä tienoilla, en tiedä, mistä johtuu.

Lämmin syyssää alkaa muuttua lokakuun sääksi, sumua, koleaa, koivun lehdet puuskissa pitkin poikin. Puut alkavat olla jo aika tyhjiä, paitsi tammi, joka tuossa talon nurkalla sinnittelee, eikä luovuta lehtiään.
Pihan perennoista on puolet katkottu. Taloyhtiön roskalava tulee vasta kuun lopussa.
Vaikka ei sada, kaikki on märkää. On ollut sumua, joka ei haihdu, vaikka vähän tuuleekin.

Olen yrittänyt siirtää kännykästä valokuvia tietokoneelle. Jotenkuten se tuntuu onnistuvan, en vain osaa ryhmitellä niitä ja laatia albumeja.
Olisikohan järkevää tulla pirttiin ja pyytää neuvoja muilta asiakkailta?

Päivää pirttiin. Lehtimatolla tässä olen minäkin liikuskellut, Naapurin rouvan kanssa oli tehty sama havainto: lehdet irtosivat puista kertaheitolla. Tuntuu, että ennen prosessi on sentään kestänyt muutaman päivän. Onkohan nopea sykli siirtynyt puidenkin tajuntaan..))

Aamupäivän piti poutaa, nyt vettä tulee reippaastikin. Eli kokkivuoro taitaa olla tänään.
Teen kaalilaatikkoa, käytän Härkistä lihan- ja ohraa riisin sijasta. Se hiilijalanjälki,,))
Tilitin myös naapurinrouvalle, että vaikka lämmitämme suurelta osin puulla, meiltä ei tule paljon pienhiukkasia: takkamuuri on rakennettu oikeaoppisesti, poltamme vain kuivaa puuta, sytytämme puut oikein ja meillä on V:n muotoinen irtokappale arinan päällä,.))

Vasta jälkeenpäin tulin ajatelleeksi, että samainen naapuri polttaa keväisin roskia avotulella (kaupukialueella!). Ettei vain olisi ottanut tilitystäni kettuiluna...
Tuskin sentään. Olemme olleet naapureita yli kolmekymmentä vuotta ja hyvä naapurisopu on aina säilynyt, vaikka varmasti esim. meidän pihan "luonnontilaisuus" on voinut hyvinkin pistää heidän silmäänsä. Pieni etäisyys ja jonkinasteinen puuttumattomuus taitaa olla tarpeen naapurisovun ylläpidossa.

Ai niin. Tulinkohan nyt "juoruilleeksi", kun siitäkin helposti syytetään ? No. En ole kertonut, missä asun, kuka olen ja roskia polttavia naapureitakin on valitettavasti enemmän kuin yksi. Niin, että menkööt nyt yleisen paheksunnan ja oman lörppöyteni piikkiin..)) Ainakin minulle on jossain määrin vaikeata olla puhumatta toisista ihmisistä, koska he liittyvät kiinteästi niin arkeeni kuin juhlaanikin.

Kehuttiin tuota austraaliaissarjaa "Kotiin takaisin". Edellisellä tuotantokaudella se oli minunkin suosikkini, nyt se alkaa tuntua väkisin tuotetulta, sorry vain fanit...
Yläluokkaista elämää, laiskaa draamaa, huonoja näyttelijöitä, esimerkkinä James, jolla on kauniit kasvot, mutta ei ilmeitä, ei syvyyttä. Yhtä puumainen kuin lääkäri Henry...
En nyt viitsi jatkaa enempää, kun se arvostelu kertoo tunnetusti enemmän arvostelijasta kuin arvoseltavasta..)) Ja aion minä sarjan katsoa tänäänkin..))

Hyvää päivää kaikille !

Niin ne päätökset hovissa muuttuvat. Tänään oli tarkoitus koluta kirpputoreja, mutta päädyttiin  kirkonkylän apteekkiin.

Aloitin eilen varuiksi mukaan ottamani sulfakuurin pitkittyneeseen köhääni. Viime yönkin meni yskänpuuskien kanssa taistellessa. Ystävällisen farmaseutin avustamana löytyi sopiva lääke.
Nyt minulla on yöksi varattu yskää hillitsevää lääkettä.

Aamulla jo ennen kirkolle lähtöä päätimme siivota nurkkia, jotta hengitysilma olisi raikkaampi tulevina öinä. Siivoustarvikkeiden nopea inventaario paljasti, että lattioiden siivoaminen olisi helpompaa varrellisella pesimellä ja, että pyykki kuivaisi nopeasti ulkona parvekkeella jos olisi pyykkinarua.

Blokker oli avannut ovensa muutostöiden jälkeen ja ilmapallomeri kaupan oven molemmin puolin ilmoitti avajaisista, joten sisään.

Sisällä oven pielessä oli iso kasa muovisankkoja. Teimme kuten näimme muidenkin tekevän, ämpäri käteen ja tarjousten perään. Kävellessämme kotiin minua alkoi huvittamaan, olinhan aika naureskellut kotosuomessa ämpäritarjouksille.

Siinä me papan kanssa käveltiin kohti kotia, mukanamme siivousvälineitä täynnä oleva oranssin värinen muoviämpäri.

Ilta on hämärtynyt, enemmänkin pimeäksi. Tässä se ikkunasta näkyy talojen
ikkunnoista tuikkivina pisteinä ja autojen juoksevina valojuovina. Rauhallisesti
on tämäkin päivä mennyt. Marketissa kävelyn vuoksi pistäydyin ja pientä
lukuhommaa harrastellen.
Kun Skillan mainitsi silakat ja niinden saannin. Siitä tuli mieleeni, että
sitkeässä ne totutut maut ja tavat pysyvät. Nuoruudessani en silakkaa edes
nähnyt, mutta muikkuja kyllä syötiin usein. Oikeastaan vasta Hesaan muutettua
ensikerran silakoita maistelin. Kyllähän niitä harvakseltaan syötiinkin. Ei niistä
kuitenkaan ole vieläkään "kotoisia" tullut. Muikut ovat pysyneet ekana:)
Kävin markettireissulla tapaamassa vanhaa kaveria, jonka kanssa nuorempana
baarissa istuttiin aika usein. Ei nyt juopottelemassa, vaan rupattelemassa. Tie-
tysti ryyppy, pari "tuolin vuokrasta" napattiin. Olen sen homman jättänyt, ehkä
muutama kerta vuodessa tulee käytyä. Tämä kaverini jaksaa "päivystää"edelleen,
vaikka ikä lähentelee ysikymppiä. Mukavahan oli tunnin verran rupatella.
Tässäpä tämä ilmoittautumiseni. Jatkoja...toiste.

Tervetuloa uuteen pirttiin, huomioikaa numero 147.

Huomasin pirtin numeron. Valepirtin pitäjän näin saatetekstistä. Voin arvata että sen perustaja mielellään kaappaisi koko pirtin omiin nimiinsä. Sitä riepoo.
Näyttää kuin kukaan ei ole vieraillut aamunavauksen jälkeen pirtissä.

Olihan hieno ulkoilupäivä. Kyllä he sieltä ehtivät vierailemaan kunhan kiireiltänsä ehtivät. Leppoisa päivä ja onnea rutkasti mukana tänään.
Haalasin ketjusahan kaapelin pieneen rankahommaan tontilla. Ei kone saa virtaa. Työkalukopissa (sanon sitä halliksi) löytyi hyllyltä pieni Husqvarna moottorisaha. Niitä uusia, jotka jaksaa nykiä käyntiin.

Teräketju kesäterässä, mutta kyllä se tuoreeseen puuhun puri. Nyt kun emäntä on poissa, raivaan huomenna keittiön pöydälle tilaa ja fiilaan 4.8 mm viilalla terän "ottavaksi". Siitä se ilo että käsivoimat riittää sahan käynnistämiseen.

Vasemmalla kädellä ei sekoiteta edes aamupuuroa, niin sökö se on. Yritän laittaa rivit kulkemaan saitille, miten käynee?