Onko mitään venettä suunniteltu pohjoiseen?

Olen aina ihmetellyt, miksi Suomessa on niin vähän veneitä, joissa on kölijäähdytys. Lämmönvaihdinsysteemi on mielestäni Suomessa huono uppoumarunkoisissa veneissä.

Bossu kirjoitti:

Olen aina ihmetellyt, miksi Suomessa on niin vähän veneitä, joissa on kölijäähdytys. Lämmönvaihdinsysteemi on mielestäni Suomessa huono uppoumarunkoisissa veneissä.

Miksi se on huono.?

Kompaltipaketti kirjoitti:

Miksi se on huono.?

Mulla on veneitä vesillä vielä pakkasten tultua. Lämmönvaihdinveneessä täytyy joka reissun jälkeen huolehtia glykolit lämmönvaihtimeen, jottei se jäädy ja halkea.

Bossu kirjoitti:

Mulla on veneitä vesillä vielä pakkasten tultua. Lämmönvaihdinveneessä täytyy joka reissun jälkeen huolehtia glykolit lämmönvaihtimeen, jottei se jäädy ja halkea.

Puhut varmaan moottoriveneestä "kölijäähdytyksen" yhteydessä. Metalliveneessä lämmönvaihtoputken voi rakentaa pohjan sisäpuolellekin..
Muovipurressa kukaan ei halua pohjan ulkopinnalle metalliputkea. Sisäpuolelle se olisi hankala toteuttaa eikä taitaisi toimia hyvin. Kölissä toimisi mutta putki pitäisi asentaa lyijyn valamisen yhteydessä. Onko mielessäsi joku fiksu köytännön ratkaisu?
H-vene oli hyvä purjehtia pakkas- ja lumikelin alettua kun ei ollut moottoria. Ilman tuplaikkunoita Wallaksen ja sandwichin ansiosta sisällä oli pakkasessa kuivaa a miellyttävää.. Ei ollut moottorin jäähdytysongelmia
Mutta isommalla veneellä yritin pakkasessa selvitä laskemalla lohkosta vedet pois tyhjennysnipan kautta. Volvossa jäähdytysvesi tuli vaihteiston kautta eikä se tyhjentynyt. Lopulta pakkasessa vaihteiston koppa halkesi. Taisi olla MD5. Varoituksena kerroin.
Sinänsä syksypurjehdukset olivat harvoin muuta kuin suorittamista. Liukas kansi, skuutit jäässä, kurja ilma, lyhyt päivä jne

seppomartti kirjoitti:

Puhut varmaan moottoriveneestä "kölijäähdytyksen" yhteydessä. Metalliveneessä lämmönvaihtoputken voi rakentaa pohjan sisäpuolellekin..
Muovipurressa kukaan ei halua pohjan ulkopinnalle metalliputkea. Sisäpuolelle se olisi hankala toteuttaa eikä taitaisi toimia hyvin. Kölissä toimisi mutta putki pitäisi asentaa lyijyn valamisen yhteydessä. Onko mielessäsi joku fiksu köytännön ratkaisu?
H-vene oli hyvä purjehtia pakkas- ja lumikelin alettua kun ei ollut moottoria. Ilman tuplaikkunoita Wallaksen ja sandwichin ansiosta sisällä oli pakkasessa kuivaa a miellyttävää.. Ei ollut moottorin jäähdytysongelmia
Mutta isommalla veneellä yritin pakkasessa selvitä laskemalla lohkosta vedet pois tyhjennysnipan kautta. Volvossa jäähdytysvesi tuli vaihteiston kautta eikä se tyhjentynyt. Lopulta pakkasessa vaihteiston koppa halkesi. Taisi olla MD5. Varoituksena kerroin.
Sinänsä syksypurjehdukset olivat harvoin muuta kuin suorittamista. Liukas kansi, skuutit jäässä, kurja ilma, lyhyt päivä jne

Lue lisää

Syksyllä on usein niin, että lokakuussa alkaa tulla yöpakkasia. Parin yön pakkasten jälkeen voi hyvin tulla taas lämpimämpää ilmaa ja päiväpakkaset voi tulla vasta kuukauden päästä.

Tässä on yksi ratkaisu:

https://www.fernstrum.com/products/gridcooler-keel-cooler/installation-options/

Bossu kirjoitti:

Mulla on veneitä vesillä vielä pakkasten tultua. Lämmönvaihdinveneessä täytyy joka reissun jälkeen huolehtia glykolit lämmönvaihtimeen, jottei se jäädy ja halkea.

Olisiko tuossa sitten kuiva pakoputki eli merivesi ei kiertäisi missään? Kuiva pakoputki olisi aika ongelmallinen ratkuisu useimmissa veneissä. Kölijäähdytyskin vaatii putken pohjan alle ellei veneessä ole metallirunkoa tai ainakin metalliköliä.

seppomartti kirjoitti:

Puhut varmaan moottoriveneestä "kölijäähdytyksen" yhteydessä. Metalliveneessä lämmönvaihtoputken voi rakentaa pohjan sisäpuolellekin..
Muovipurressa kukaan ei halua pohjan ulkopinnalle metalliputkea. Sisäpuolelle se olisi hankala toteuttaa eikä taitaisi toimia hyvin. Kölissä toimisi mutta putki pitäisi asentaa lyijyn valamisen yhteydessä. Onko mielessäsi joku fiksu köytännön ratkaisu?
H-vene oli hyvä purjehtia pakkas- ja lumikelin alettua kun ei ollut moottoria. Ilman tuplaikkunoita Wallaksen ja sandwichin ansiosta sisällä oli pakkasessa kuivaa a miellyttävää.. Ei ollut moottorin jäähdytysongelmia
Mutta isommalla veneellä yritin pakkasessa selvitä laskemalla lohkosta vedet pois tyhjennysnipan kautta. Volvossa jäähdytysvesi tuli vaihteiston kautta eikä se tyhjentynyt. Lopulta pakkasessa vaihteiston koppa halkesi. Taisi olla MD5. Varoituksena kerroin.
Sinänsä syksypurjehdukset olivat harvoin muuta kuin suorittamista. Liukas kansi, skuutit jäässä, kurja ilma, lyhyt päivä jne

Lue lisää

Tutussa alumiinisessä matkapurressa on kuiva pakoputki ja moottorin jäähdytys toimii siten, että glykoli kiertää skegin kautta. Ontto skegi oli täytetty glykolilla ja toimi lämmönvaihtimena. Samanlaisia ratkaisuita on veneissä, jotka talvehtivat vedessä tai seilataan pitkään arktisilla alueilla.
Seppomartin kuvaamat moottorin jäätymiset varmaankin ovat riskinä silloin, kun venettä ei käytetä tai se on nostettu talviteloille ja napakka pakkanen yllättää. Itse olen purjehtinut teräsveneellä toista viikkoa -5° pakkasessa ilman erityisiä toimenpiteitä. Kamiina oli tauotta päällä ja sisälämpö 20°. Merivesi ei ollut pakkasen puolella (=ei ollut kuin ohut jääkerros pinnalla). Köli on hyvä lämmönjohdin 4° merivedestä runkoon ja moottoriin. Vedet laskin pois koneesta vasta, kun odottelin telakointia.
Metallirunkoisessa veneessä lämmöneristys on tärkeä paitsi kylmässä ilmastossa myös tropiikissa!

skegijäähdytys kirjoitti:

Tutussa alumiinisessä matkapurressa on kuiva pakoputki ja moottorin jäähdytys toimii siten, että glykoli kiertää skegin kautta. Ontto skegi oli täytetty glykolilla ja toimi lämmönvaihtimena. Samanlaisia ratkaisuita on veneissä, jotka talvehtivat vedessä tai seilataan pitkään arktisilla alueilla.
Seppomartin kuvaamat moottorin jäätymiset varmaankin ovat riskinä silloin, kun venettä ei käytetä tai se on nostettu talviteloille ja napakka pakkanen yllättää. Itse olen purjehtinut teräsveneellä toista viikkoa -5° pakkasessa ilman erityisiä toimenpiteitä. Kamiina oli tauotta päällä ja sisälämpö 20°. Merivesi ei ollut pakkasen puolella (=ei ollut kuin ohut jääkerros pinnalla). Köli on hyvä lämmönjohdin 4° merivedestä runkoon ja moottoriin. Vedet laskin pois koneesta vasta, kun odottelin telakointia.
Metallirunkoisessa veneessä lämmöneristys on tärkeä paitsi kylmässä ilmastossa myös tropiikissa!

Lue lisää

Metalliveneissä lämmönvaihto moottorin jäähdytysvedestä ympäröivään veteen toimii varmaan hyvin. Skegin tai pohjan peltien läpi sisäpuoleltakin. Muovipurressa Bossun vinkkaamaa jäähdytintä kukaan ei halua ulkopinnalle. Vesilinjan alapuolella ei olisi kerrosrakennetta mutta 80 -90 asteinen jäähdytin kuumentaisi pilssin ja muovin läpi johtuu lämpöä huonosti. Tätä tarkoitin arvellessani, ettei toimisi hyvin vaikka jotenkin saisi mahtumaan.
Kertomani pakkaspurjehdukset tapahtuivat Saimaalla veden jäätymisen aikaan. Veneen sisällä oli silloin reilusti pakkasta eikä veden lämpötila -1> 2 pelasta koska moottori ja vaihteisto ovat ilmassa. Kylmyys kulki toiseen suuntaan. Vedessä oleva köli oli venettä ylös nostettaessa törröttävien jääpuikkojen peitossa varmaan metrin syvyydelle. Pintavesi oli riitteessä. En itse uskoisi ellen olisi nähnyt.

skegijäähdytys kirjoitti:

Tutussa alumiinisessä matkapurressa on kuiva pakoputki ja moottorin jäähdytys toimii siten, että glykoli kiertää skegin kautta. Ontto skegi oli täytetty glykolilla ja toimi lämmönvaihtimena. Samanlaisia ratkaisuita on veneissä, jotka talvehtivat vedessä tai seilataan pitkään arktisilla alueilla.
Seppomartin kuvaamat moottorin jäätymiset varmaankin ovat riskinä silloin, kun venettä ei käytetä tai se on nostettu talviteloille ja napakka pakkanen yllättää. Itse olen purjehtinut teräsveneellä toista viikkoa -5° pakkasessa ilman erityisiä toimenpiteitä. Kamiina oli tauotta päällä ja sisälämpö 20°. Merivesi ei ollut pakkasen puolella (=ei ollut kuin ohut jääkerros pinnalla). Köli on hyvä lämmönjohdin 4° merivedestä runkoon ja moottoriin. Vedet laskin pois koneesta vasta, kun odottelin telakointia.
Metallirunkoisessa veneessä lämmöneristys on tärkeä paitsi kylmässä ilmastossa myös tropiikissa!

Lue lisää

Omalla alumiiniveeellä ei ole ollut mitään ongelmia veneillä pakkasilla (jopa -10 astetta) lumisaatessa ja jopa ohuessa jääriitteessä. Kun vene on vedessä johtaa alumiini vedesä sen verran lämpöä koneeseen (tila ei lämpöeritetty) ettei merivesi pääse jäätymään lämmönvaihtimeen. Vasta nostaessa ylös vedestä pitää merivesi huuhdella pois ja laittaa glykolit. Ja märkä pakoputki.

Köydet on kyllä ongelma ja veneen katsastusvarusteisiin pitää lisätä lumilapio. Myös rantakalliot on usein jäässä, joten rantautuminen luonnonsatamaan pitää ottaa varovasti.

seppoartti kirjoitti:

Metalliveneissä lämmönvaihto moottorin jäähdytysvedestä ympäröivään veteen toimii varmaan hyvin. Skegin tai pohjan peltien läpi sisäpuoleltakin. Muovipurressa Bossun vinkkaamaa jäähdytintä kukaan ei halua ulkopinnalle. Vesilinjan alapuolella ei olisi kerrosrakennetta mutta 80 -90 asteinen jäähdytin kuumentaisi pilssin ja muovin läpi johtuu lämpöä huonosti. Tätä tarkoitin arvellessani, ettei toimisi hyvin vaikka jotenkin saisi mahtumaan.
Kertomani pakkaspurjehdukset tapahtuivat Saimaalla veden jäätymisen aikaan. Veneen sisällä oli silloin reilusti pakkasta eikä veden lämpötila -1> 2 pelasta koska moottori ja vaihteisto ovat ilmassa. Kylmyys kulki toiseen suuntaan. Vedessä oleva köli oli venettä ylös nostettaessa törröttävien jääpuikkojen peitossa varmaan metrin syvyydelle. Pintavesi oli riitteessä. En itse uskoisi ellen olisi nähnyt.

Lue lisää

No jaa, etkös itse juuri kertonut, miten sinulla meni uudehko Volvo poijupainoksi jäähdytysongelmien takia. Impelleri ja merivesipumppusysteemi lappoventtiileineen ja merivesisuodattimineen on vikaherkkä ja monimutkainen kokonaisuus. Moottori tuottaa joka tapauksessa paljon lämpöä, ja kun tuo jäähdytin on merivedessä, ei siitä dramaattista eroa tule. Tai sitten voi laittaa eristeen rungon sisäpuolelle. En itse uskalla jättää 10 asteen pakkaseen lasikuituvenettä seisomaan yön yli, jos merivedenkin lämpötila on jo tippunut. Kuiva pakoputki on yleinen ratkaisu isommissa veneissä, kamiinoissa jne. Eristeillä siitä selviää. Vastustus kölijäähdytystä kohtaan on konservatismia ja muutosvastarintaa. Veneilijöiden keskuudessa yllättävän paljon vastustetaan vähänkin poikkeavia ratkaisuja.

Joakim1 kirjoitti:

Olisiko tuossa sitten kuiva pakoputki eli merivesi ei kiertäisi missään? Kuiva pakoputki olisi aika ongelmallinen ratkuisu useimmissa veneissä. Kölijäähdytyskin vaatii putken pohjan alle ellei veneessä ole metallirunkoa tai ainakin metalliköliä.

Lue lisää

Pakkaskestävyys on toinen asia, mutta kuivan pakoputken päällä voi hyvin olla vesivaippa ja merivesi menee pakoputkeen vasta vedenerotuspöntössä.

Sähkömoottori on myös käypä ratkaisu. Tai sitten voisi lämmönvaihtimella varustetun dieselin suunnitella niin, ettei sinne jää vettä seisomaan, vaan jostain hanasta vääntämällä saisi veden valutettua pois tai vaikka paineilmalla puhallettua linjan tyhjäksi.

Bossu kirjoitti:

Sähkömoottori on myös käypä ratkaisu. Tai sitten voisi lämmönvaihtimella varustetun dieselin suunnitella niin, ettei sinne jää vettä seisomaan, vaan jostain hanasta vääntämällä saisi veden valutettua pois tai vaikka paineilmalla puhallettua linjan tyhjäksi.

Lue lisää

Käypä ja hyväksi koettu ratkaisu on se, ettei veneessä ole lainkaan meriveden sisäänottoa. Se voidaan toteuttaa edellä kerrotulla köli- tai skegijäähdytyksellä kuivalla pakoputkella tai ilmajäähdytetyttä dieselillä. Ilmajäähdytettyjen haittapuoli on äänekkyys. Tunnettu ilmajäähdytteinen venediesel on Lister Petter, jota näkee työveneissä. Eräässä luoteisväylälle lähteneessä alumiiniveneessä oli tällainen ilmajäähdytteinen diesel.
Monet suosivat kiinteälapaista teräspotkuria, jos pitkä purjehdus suuntautuu jäisille alueille.

Mistä tahansa materiaalista rakennettu vene tai laiva voi upota, tai oikeasti uppoaa, ahtojäiden puristuksissa. Tiedän monta raudasta tetyä laivan rahtihylkyä Suomenlahdella, jotka ovat uponneet ahtojäiden purstuksen takia. Esim Raimo Ragnar jatkosodan aikana Pellingin edustalla. Ainoa selvitymismahdollisuus veneelle on, ettei se joudu ahtojäiden pursituksiin vaan vene nousee purstavien jääkenttien päälle. Tämä rakennusmateriaalista riippumatta. Aika epätodennäköistä että noin tapahtuisi. Ahtojäissä on vain niin valtava voima että rutistaa laivatkin rikki.

Aiemmin mainitsemani Fram (puuta) oli nimenomaan suunniteltu talvetimaan napajäihin kiinni jäätyneenä. Juuri tuo idea, että jäät nostaisivat laivan. Hyvinhän se selvisikin.

Jäissä kirjoitti:

Aiemmin mainitsemani Fram (puuta) oli nimenomaan suunniteltu talvetimaan napajäihin kiinni jäätyneenä. Juuri tuo idea, että jäät nostaisivat laivan. Hyvinhän se selvisikin.

Lue lisää

^
btw. FRAM on edelleen elossa ja voi hyvin.

Jos vierailee Oslossa, niin kannattaa käydä Nansenin FRAM laivassa . Kyseinen Colin Archerin suunnittelema napajäätiköiden tutkimusalus löytyy omaa nimeään kantavasta museosta FRAM.

Hieno paikka,m ei kannata ohittaa!

^
Jep. Myös s/y Sareman purjehdukset ovat erittäin mielekästä luettavaa ja saavutuksena merkittävä.