Mikkelinpäivä on evankelisluterilaisessa kirkossamme enkelien sunnuntai. Enkelit ovat Jumalan palvelevia henkiä. ”Heidät lähetetään palvelemaan niitä, jotka saavat osakseen autuuden” (Hepr. 1:14).
Jeesus puhuu ensi sunnuntain tekstissä rinnakkain enkeleistä ja lapsista. Lapset olivat Jeesukselle tärkeitä. Taivaan Isä pitää aina hyvän huolen kaikista omistaan. Suojelusenkelilaulun alkusanat liittävät kauniisti lapset enkelien varjelevaan huomaan: ”Maan korvessa kulkevi lapsosen tie, hänt' ihana enkeli kotihin vie.” Enkelien palvelutehtävä koskee kaikkia Jumalan lapsia.
Kuka on suurin?
Opetuslapset tulivat Jeesuksen luo ja kysyivät: ”Kuka on suurin taivasten valtakunnassa?” He olivat aikaisemmin matkalla Kapernaumiin väitelleet tästä asiasta. Jeesus kutsui luokseen lapsen ja asetti hänet heidän keskelleen. Vastaus oli yksiselitteinen: ”Totisesti, ellette käänny ja tule lastenkaltaisiksi, te ette pääse taivasten valtakuntaan. Se, joka nöyrtyy tämän lapsen kaltaiseksi, on suurin taivasten valtakunnassa.”
Aikana, jolloin lapsilla ei ollut juurikaan ihmisarvoa, lasten siunaaminen ja heidän korottamisensa uskovien esikuvaksi oli poikkeuksellista. Miksi Jeesus teki näin? Lapsen usko on Jumalan lahjaa. Taivaan Isä ottaa ihmistaimen jo äidin kohdussa yhteyteensä. Vaikka lapsellakin on syntiinlankeemuksen perintö, Jeesuksen sovitustyössä synnin ja kuoleman valta tuhottiin. Lapsi uskoo aidosti, ei epäile eikä kiellä uskoansa. Vasta synti ja epäusko vieroittavat ihmisen Jumalasta. Lapsen uskon perusta ja suuruus avautuvat Jeesuksen sanoissa: ”Joka minun nimessäni ottaa luokseen yhdenkin tällaisen lapsen, se ottaa luokseen minut.”
Eksyttäjän kohtalo
Eksyttäjän kohtalo on lohduton: ”Jos joku johdattaa lankeemukseen yhdenkin näistä vähäisistä, jotka uskovat minuun, hänelle olisi parempi, että hänen kaulaansa pantaisiin myllynkivi ja hänet upotettaisiin meren syvyyteen.” Vakava kehotus on, ettemme turmelisi kenenkään uskoa. Sananlaskujen kirjakin varoittaa: ”Joka suoran tien kulkijaa viettelee väärään, putoaa omaan kuoppaansa” (Sananl. 28:10).
Lasten kaltaisten valtakunta
Jumalan valtakunta maan päällä on lasten ja lasten kaltaisten valtakunta. Jumalan armo opettaa pysymään pienen paikalla, uskomaan lapsen tavoin. Kun opetuslapset nuhtelivat niitä, jotka toivat lapsia Jeesuksen siunattaviksi, Jeesus sanoi: ”Antakaa lasten olla, älkää estäkö heitä tulemasta minun luokseni. Heidän kaltaistensa on taivasten valtakunta.” (Matt. 19:14.) Hän varoitti: ”Katsokaa, ettette halveksi yhtäkään näistä vähäisistä. Sillä minä sanon teille: heidän enkelinsä saavat taivaissa joka hetki katsella minun taivaallisen Isäni kasvoja.”
Jeesus ottaa lapset, omansa, kuvaannollisesti yhä syliinsä hoidettaviksi ja siunattaviksi. Pienet lapset tyytyvät äidin hoitoon – Jumalan lapset tyytyvät Kristuksen seurakunnan hoitoon. Pienen paikalla oleva ihminen suostuu armohoitoon.
Jeesus puhuu ensi sunnuntain tekstissä rinnakkain enkeleistä ja lapsista. Lapset olivat Jeesukselle tärkeitä. Taivaan Isä pitää aina hyvän huolen kaikista omistaan. Suojelusenkelilaulun alkusanat liittävät kauniisti lapset enkelien varjelevaan huomaan: ”Maan korvessa kulkevi lapsosen tie, hänt' ihana enkeli kotihin vie.” Enkelien palvelutehtävä koskee kaikkia Jumalan lapsia.
Kuka on suurin?
Opetuslapset tulivat Jeesuksen luo ja kysyivät: ”Kuka on suurin taivasten valtakunnassa?” He olivat aikaisemmin matkalla Kapernaumiin väitelleet tästä asiasta. Jeesus kutsui luokseen lapsen ja asetti hänet heidän keskelleen. Vastaus oli yksiselitteinen: ”Totisesti, ellette käänny ja tule lastenkaltaisiksi, te ette pääse taivasten valtakuntaan. Se, joka nöyrtyy tämän lapsen kaltaiseksi, on suurin taivasten valtakunnassa.”
Aikana, jolloin lapsilla ei ollut juurikaan ihmisarvoa, lasten siunaaminen ja heidän korottamisensa uskovien esikuvaksi oli poikkeuksellista. Miksi Jeesus teki näin? Lapsen usko on Jumalan lahjaa. Taivaan Isä ottaa ihmistaimen jo äidin kohdussa yhteyteensä. Vaikka lapsellakin on syntiinlankeemuksen perintö, Jeesuksen sovitustyössä synnin ja kuoleman valta tuhottiin. Lapsi uskoo aidosti, ei epäile eikä kiellä uskoansa. Vasta synti ja epäusko vieroittavat ihmisen Jumalasta. Lapsen uskon perusta ja suuruus avautuvat Jeesuksen sanoissa: ”Joka minun nimessäni ottaa luokseen yhdenkin tällaisen lapsen, se ottaa luokseen minut.”
Eksyttäjän kohtalo
Eksyttäjän kohtalo on lohduton: ”Jos joku johdattaa lankeemukseen yhdenkin näistä vähäisistä, jotka uskovat minuun, hänelle olisi parempi, että hänen kaulaansa pantaisiin myllynkivi ja hänet upotettaisiin meren syvyyteen.” Vakava kehotus on, ettemme turmelisi kenenkään uskoa. Sananlaskujen kirjakin varoittaa: ”Joka suoran tien kulkijaa viettelee väärään, putoaa omaan kuoppaansa” (Sananl. 28:10).
Lasten kaltaisten valtakunta
Jumalan valtakunta maan päällä on lasten ja lasten kaltaisten valtakunta. Jumalan armo opettaa pysymään pienen paikalla, uskomaan lapsen tavoin. Kun opetuslapset nuhtelivat niitä, jotka toivat lapsia Jeesuksen siunattaviksi, Jeesus sanoi: ”Antakaa lasten olla, älkää estäkö heitä tulemasta minun luokseni. Heidän kaltaistensa on taivasten valtakunta.” (Matt. 19:14.) Hän varoitti: ”Katsokaa, ettette halveksi yhtäkään näistä vähäisistä. Sillä minä sanon teille: heidän enkelinsä saavat taivaissa joka hetki katsella minun taivaallisen Isäni kasvoja.”
Jeesus ottaa lapset, omansa, kuvaannollisesti yhä syliinsä hoidettaviksi ja siunattaviksi. Pienet lapset tyytyvät äidin hoitoon – Jumalan lapset tyytyvät Kristuksen seurakunnan hoitoon. Pienen paikalla oleva ihminen suostuu armohoitoon.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Oikea srk-lapsi nielee mukisematta vaikka kaikki hoitokokousalyttomyydetkin kuten etta ihmisista ajetaan ulos itse keksittyja henkia.
1.Kor 13:
11. Kun minä olin lapsi, niin minä puhuin kuin lapsi, minulla oli lapsen mieli, ja minä ajattelin kuin lapsi; kun tulin mieheksi, hylkäsin minä sen, mikä lapsen on.
Kirkon keksimä pyhäpäivä joka ei perustu Raamattuun.
Ei sitä kirkko keksinyt vaan varasti pakanoilta.
Auringonjumalan (sun) päivä.
jumalanterve! Meillä jumalanvaltakunnassa on joka päivä kikkelinpäivä. jumalanrauhaa.
Syyta ollakin kun pakkopano- ja synnytysoppi ovat autuudenehtoja srk-valtakunnassa.
Kysymyksessä oli ilmeisesti Taivasten/ Jumalan Valtakunnan organisaatio Uudessa Jerusalemissa, eli Paratiisissa.
1. Taso
Kristus Jumala Pyhä Henki
Jes.9-6 1 Kor 15,28 Joh 14;16
2. Taso
Ensimmäisen ylösnousemuksen kokeneet Pyhät
Ilm. 20;6
Siihen kuuluu:
Israelin Seura Vaivan ajan 144th. kaksi säkki-
Pyhiä Kunta Pyhät pukuista
Matt 27 1.Kor Ilm 2o,4 Ilm 14:1-5 Ilm 11;12
51-53 15;23 Ilm 12;5
Room 8:17
Taso 3.
Maan luonnollisia ihmisiä olevat Kuninkaat
Ilm 21;24
Taso 4.
Luonnollisia ihmisiä olevat kansat
Ilm 21;24, 22;2.
Siinä se on, sielläkin on organisaatio.
Menepä pilvilinnojen kosaaja organisoimaan harhojasi.
Niin, ethän Sinä tuosta, vaikkei jäsentynytkää suoraan, mitään tajua, joten hyppää yli.