täysipäiväiseksi alkoholistiksi. Taas kerran kun kävelin pitkin kylän raittia niin huomasin yhden jos toisenkin tyypin maistelemassa puiston penkillä pikkaisen likööriä ja muita alkoholituotteita. Ajattelin piruttani mennä katsomaan, mitä he siellä oikein nauroivat... he olivat iloisia ja kertoilivat vitsejä toisilleen, jollekkin tuotiin tilauspitsa suoraan siihen syliin ja ai että oli kuulemma hyvää ja naukkasi kirkasta päälle. En voinut olla ajattelematta muuta kuin sitä kuinka paska elämä itselläni voi olla! Kysysinkin itseltäni milloin olen viimeksi nauranut tai tilannut pitsaa? En tosiaan tiennyt vastausta, koska ainakaan minun oma muistini ei siihen riittänyt! Meinasin jopa lopuksi alkaa itselleni nauramaan syystä, että olin ollut niin tyhmä- en siksi että olisin tehnyt jotain väärin, vaan olin jättänyt niin paljon asioita väliin, joista voisi olla iloinen. Tein selvät sävelet suunnitelmiini ja päätin haluavani jonain päivänä vielä nauraa ja kertoilla hyviä vitsejä, pystyä nauramaan itselleni- mitä nyt olen ja miltä tämä näyttää kun näin ei saa mitä haluaa, edes nauraa, ei ilman tuskaa, koska ei ole aihetta eikä mitään muutakaan. Ainostaan siellä, missä näin muidenkin nauravan ja olevan iloisia se on mahdollista...
Ajattelin ryhtyä (positiivinen asia)
tietämys
193
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Just. Ja montako tyyppiä mahtaaka löytyykä ojasta. Sun yhteispolttopullonjäämien jälkee. 298? ;)