Lämpösarjan auditointi

Tämäkin poistatettu keskustelu pyynnöstä palautui, kun pyyntö esitettiin Suomi24:n palautesivun kautta. Pyynnössä pitää mainita poistatetun viestin linkki eli linkki muistiin kun teette uuden aloituksen. Palautus tapahtui noin 2 arkipäivän kuluessa.

Tuolta aloituksessa näkyvältä sivulta löytyy linkki samasta aiheesta kirjoittaneen JoNovan sivulle.
Hän on kirjoittanut hyvin selkeästi ne vaikutukset, joita tuossa datasetissä olevat "korjaukset" ovat aiheuttaneet.

Hyvä, että jönssi nostelee näitä asiallisia ketjuja ylemmäs.
Mutta jönssillä ei riitä kyky keskustella aiheesta, vaan pelkästään linkistä.
No onhan sekin jotain.
Aina voi olla vaikka huonona esimerkkinä keskustelijasta.

Ja höpsis.
Se, että sinä et ole kuullut, ei tarkoita, etteikö asiaa olisi käsitelty paljonkin maailmalla.
Tapahtuma on aiheuttanut melkoista kiemurtelua ja kouristelua alarmistien piireissä.
Täällähän tuollaista häpeällistä väärennöksen paljastusta ei missään nimessä saa julkaista vihervasemmiston hallitsemissa viestimissä.

Arvostetut tiedeblogit ovat luotettavia tietolähteitä ilmastoasioissa.

näin.se.on kirjoitti:

Arvostetut tiedeblogit ovat luotettavia tietolähteitä ilmastoasioissa.

Itse asiassa blogit eivät ole luotettavia johtuen ihan siitä että ne ovat blogeja. Katsotaan mitä tuo lauseen alkuosa sisältää:

"Arvostetut tiedeblogit"

- Kenen arvostamat? Samaa mieltä blogin kanssa olevien arvostama, tutkijoiden enemmistön arvostama, suuren yleisön arvostama vai sinun arvostamasi? Epämääräisillä käsitteillä ei ole arvoa.

- Kuka määrittelee mikä blogi on tiedeblogi? Blogin kirjoittaja ja hänen kaverinsa ja samaa mieltä olevat lukijat, suuri yleisö, joku tutkijoiden muodostama paneeli vai mikä?

"ovat luotettavia tietolähteitä"

Mihinkään blogiin ei voi uskoa ellei siinä ole suoraan kerrottu mistä esitetyt tiedot ovat peräisin. Silloinkin on syytä tarkistaa, että blogissa esitetty väite lopultakin löytyy siitä artikkelista, josta sen väitetään olevan peräisin.

"ilmastoaiheissa".

Ilmastoaiheet ovat niin voimakkaasti politisoituneita, että blogien uskottavuus niiden kohdalla on vähäisempää kuin monissa muissa tiedeaiheissa.

Blogit eivät pääsääntöisesti ole tieteen kannalta katsottuna uskottavia. Ne voivat olla osana esimerkiksi jonkun organisaation virallista tiedotustoimintaa, jolloin siinäkin uskottavuutta joudutaan arvioimaan esimerkiksi taloudellisten motiivien valossa. Mikä tiedeartikkelissa kirjoitetaan "parantaa hyötysuhdetta jopa 3.9% matalissa lämpötiloissa" näkyy esimerkiksi akkuteknologiaan liittyvässä yliopiston bloggauksessa kirjoitettuna muotoon "Mullistava akkukeksintö muuttaa maailman!".

Jossakin määrin uskottavia ovat hyvämaineisessa lehdessä julkaistut vertaisarvioidut artikkelit joita maailman tutkijoilla on ollut useamman vuotta aikaa arvostella ja kommentoida. Uusimmat arvostetuissakaan lehdissä julkaistut artikkelit eivät ole samalla lailla uskottavia siksi, että niiden mahdollisia virheitä ovat olleet karsimassa siinä vaiheesta vain vertaisarvioijat. Niistä voi löytyä yllättäviäkin virheitä julkaisemisen jälkeen kuten juuri äsken huomattiin. Merkittävyyskertoimeltaan (IF) heikoissa lehdissä julkaistut artikkelit taas eivät ole uskottavia siksi, että niissä vertaisarviointia ei monasti ole ollut käytännössä ollenkaan eli virheet pääsevät läpi sellaisenaan, mikä siis näkyy IF:n pienuudessa (usein luokkaa 0.5)

Tiedelehtien uskottavuutta mittaa merkittävyyskerroin, joka määräytyy siitä miten muut tutkijat kyseisessä lehdessä julkaistuja artikkeleita siteeraavat eli käyttävät niistä tietoa osana omia julkaisuitaan. Jos artikkeli ei ole uskottava vaan virheellinen niin sitä ei muutaman virheen toteavan kommentin jälkeen lainata jolloin artikkelin julkaisseen lehden arvostus laskee.

Blogeille ei vastaavanlaista niiden keskinäistä uskottavuusjärjestystä mittaavaa tunnuslukua ole yhteisesti sovittu.

ImpactFactor-kertoo kirjoitti:

Itse asiassa blogit eivät ole luotettavia johtuen ihan siitä että ne ovat blogeja. Katsotaan mitä tuo lauseen alkuosa sisältää:

"Arvostetut tiedeblogit"

- Kenen arvostamat? Samaa mieltä blogin kanssa olevien arvostama, tutkijoiden enemmistön arvostama, suuren yleisön arvostama vai sinun arvostamasi? Epämääräisillä käsitteillä ei ole arvoa.

- Kuka määrittelee mikä blogi on tiedeblogi? Blogin kirjoittaja ja hänen kaverinsa ja samaa mieltä olevat lukijat, suuri yleisö, joku tutkijoiden muodostama paneeli vai mikä?

"ovat luotettavia tietolähteitä"

Mihinkään blogiin ei voi uskoa ellei siinä ole suoraan kerrottu mistä esitetyt tiedot ovat peräisin. Silloinkin on syytä tarkistaa, että blogissa esitetty väite lopultakin löytyy siitä artikkelista, josta sen väitetään olevan peräisin.

"ilmastoaiheissa".

Ilmastoaiheet ovat niin voimakkaasti politisoituneita, että blogien uskottavuus niiden kohdalla on vähäisempää kuin monissa muissa tiedeaiheissa.

Blogit eivät pääsääntöisesti ole tieteen kannalta katsottuna uskottavia. Ne voivat olla osana esimerkiksi jonkun organisaation virallista tiedotustoimintaa, jolloin siinäkin uskottavuutta joudutaan arvioimaan esimerkiksi taloudellisten motiivien valossa. Mikä tiedeartikkelissa kirjoitetaan "parantaa hyötysuhdetta jopa 3.9% matalissa lämpötiloissa" näkyy esimerkiksi akkuteknologiaan liittyvässä yliopiston bloggauksessa kirjoitettuna muotoon "Mullistava akkukeksintö muuttaa maailman!".

Jossakin määrin uskottavia ovat hyvämaineisessa lehdessä julkaistut vertaisarvioidut artikkelit joita maailman tutkijoilla on ollut useamman vuotta aikaa arvostella ja kommentoida. Uusimmat arvostetuissakaan lehdissä julkaistut artikkelit eivät ole samalla lailla uskottavia siksi, että niiden mahdollisia virheitä ovat olleet karsimassa siinä vaiheesta vain vertaisarvioijat. Niistä voi löytyä yllättäviäkin virheitä julkaisemisen jälkeen kuten juuri äsken huomattiin. Merkittävyyskertoimeltaan (IF) heikoissa lehdissä julkaistut artikkelit taas eivät ole uskottavia siksi, että niissä vertaisarviointia ei monasti ole ollut käytännössä ollenkaan eli virheet pääsevät läpi sellaisenaan, mikä siis näkyy IF:n pienuudessa (usein luokkaa 0.5)

Tiedelehtien uskottavuutta mittaa merkittävyyskerroin, joka määräytyy siitä miten muut tutkijat kyseisessä lehdessä julkaistuja artikkeleita siteeraavat eli käyttävät niistä tietoa osana omia julkaisuitaan. Jos artikkeli ei ole uskottava vaan virheellinen niin sitä ei muutaman virheen toteavan kommentin jälkeen lainata jolloin artikkelin julkaisseen lehden arvostus laskee.

Blogeille ei vastaavanlaista niiden keskinäistä uskottavuusjärjestystä mittaavaa tunnuslukua ole yhteisesti sovittu.

Lue lisää

Ja höpö höpö taas.
Miksi jankutat noita tyhjänpäiväisyyksiäsi joka ketjuun?
Ketään ei kiinnosta nuo omat määritelmäsi.
Vertaisarvioinnit on osoitettu samanmielisten kirjoittelemiksi huuhaaksi, "arvostetut" tiedelehdet on pelkkiä politisoituneita samanmielisten aikakauslehtiä ja täynnä pelkkiä mielipiteitä.
Ja tuo uskottavuushömppäsi ja "merkittävyyskertoimesi"ei todellakaan ole uskottavaa.

ImpactFactor-kertoo kirjoitti:

Itse asiassa blogit eivät ole luotettavia johtuen ihan siitä että ne ovat blogeja. Katsotaan mitä tuo lauseen alkuosa sisältää:

"Arvostetut tiedeblogit"

- Kenen arvostamat? Samaa mieltä blogin kanssa olevien arvostama, tutkijoiden enemmistön arvostama, suuren yleisön arvostama vai sinun arvostamasi? Epämääräisillä käsitteillä ei ole arvoa.

- Kuka määrittelee mikä blogi on tiedeblogi? Blogin kirjoittaja ja hänen kaverinsa ja samaa mieltä olevat lukijat, suuri yleisö, joku tutkijoiden muodostama paneeli vai mikä?

"ovat luotettavia tietolähteitä"

Mihinkään blogiin ei voi uskoa ellei siinä ole suoraan kerrottu mistä esitetyt tiedot ovat peräisin. Silloinkin on syytä tarkistaa, että blogissa esitetty väite lopultakin löytyy siitä artikkelista, josta sen väitetään olevan peräisin.

"ilmastoaiheissa".

Ilmastoaiheet ovat niin voimakkaasti politisoituneita, että blogien uskottavuus niiden kohdalla on vähäisempää kuin monissa muissa tiedeaiheissa.

Blogit eivät pääsääntöisesti ole tieteen kannalta katsottuna uskottavia. Ne voivat olla osana esimerkiksi jonkun organisaation virallista tiedotustoimintaa, jolloin siinäkin uskottavuutta joudutaan arvioimaan esimerkiksi taloudellisten motiivien valossa. Mikä tiedeartikkelissa kirjoitetaan "parantaa hyötysuhdetta jopa 3.9% matalissa lämpötiloissa" näkyy esimerkiksi akkuteknologiaan liittyvässä yliopiston bloggauksessa kirjoitettuna muotoon "Mullistava akkukeksintö muuttaa maailman!".

Jossakin määrin uskottavia ovat hyvämaineisessa lehdessä julkaistut vertaisarvioidut artikkelit joita maailman tutkijoilla on ollut useamman vuotta aikaa arvostella ja kommentoida. Uusimmat arvostetuissakaan lehdissä julkaistut artikkelit eivät ole samalla lailla uskottavia siksi, että niiden mahdollisia virheitä ovat olleet karsimassa siinä vaiheesta vain vertaisarvioijat. Niistä voi löytyä yllättäviäkin virheitä julkaisemisen jälkeen kuten juuri äsken huomattiin. Merkittävyyskertoimeltaan (IF) heikoissa lehdissä julkaistut artikkelit taas eivät ole uskottavia siksi, että niissä vertaisarviointia ei monasti ole ollut käytännössä ollenkaan eli virheet pääsevät läpi sellaisenaan, mikä siis näkyy IF:n pienuudessa (usein luokkaa 0.5)

Tiedelehtien uskottavuutta mittaa merkittävyyskerroin, joka määräytyy siitä miten muut tutkijat kyseisessä lehdessä julkaistuja artikkeleita siteeraavat eli käyttävät niistä tietoa osana omia julkaisuitaan. Jos artikkeli ei ole uskottava vaan virheellinen niin sitä ei muutaman virheen toteavan kommentin jälkeen lainata jolloin artikkelin julkaisseen lehden arvostus laskee.

Blogeille ei vastaavanlaista niiden keskinäistä uskottavuusjärjestystä mittaavaa tunnuslukua ole yhteisesti sovittu.

Lue lisää

Jos haluatte arvostella merkittävyyskerrointa tiedelehtien keskinäisen järjestyksen arvioinnin työkaluna ette ole yksin. Tästä oli (taas) vuonna 2016 kriittistä keskustelua tiedepiireissä, löytyy urly piste fi kautta 16H5

Merkittävyyskertoimella on omat vikansa. Yksi niistä on se, että parikymmentä erittäin siteerattua artikkelia kahden vuoden vertailuajanjakson kuluessa nostaa koko lehden arvon vaikka kaikki muut artikkelit olisivatkin saaneet nolla siteerausta. Tästä ilmiöstä nauttii erityisesti englanniksi LUONTO - niminen lehti...

Toinen ongelma on prosessin läpinäkymättömyys. Tällä hetkellä merkittävyyskertoimen laskee Thompson Reuters niminen kaupallinen yritys, joka ylläpitää maksullista tiedeartikkeleiden sitaattitietokantaa. Kertoimia ei siis lasketa tavalla, joka olisi avoimesti tarkistettavissa ja tieteen kannalta katsottuna tilanne ei ole kovin hyvin perusteltavissa. Ongelmana sitaattien automaattisessa tunnistamisessa on se, että tiedelehdissä käytetyt viittaukset eivät ole yhden ja saman formaatin mukaiset vaan työ on osin käsityötä. Jokainen mukana oleva julkaisu on käytävä lävitse jokaisen artikkelin jokaisen lähdeviitteen osalta ja se maksaa.

Valitettavasti tällä hetkellä ei tuota IF:ää parempaa tai uskottavampaa mittaria ole olemassa eikä vielä kehitetty. Sitaattitietokantaa ylläpitävä yritys on saavuttanut hieman samanlaisen aseman kuin Google hakukoneiden osalta. Joten näillä mennään tässä epätäydellisessä maailmassa ainakin toistaiseksi.

ImpactFactor-kertoo kirjoitti:

Itse asiassa blogit eivät ole luotettavia johtuen ihan siitä että ne ovat blogeja. Katsotaan mitä tuo lauseen alkuosa sisältää:

"Arvostetut tiedeblogit"

- Kenen arvostamat? Samaa mieltä blogin kanssa olevien arvostama, tutkijoiden enemmistön arvostama, suuren yleisön arvostama vai sinun arvostamasi? Epämääräisillä käsitteillä ei ole arvoa.

- Kuka määrittelee mikä blogi on tiedeblogi? Blogin kirjoittaja ja hänen kaverinsa ja samaa mieltä olevat lukijat, suuri yleisö, joku tutkijoiden muodostama paneeli vai mikä?

"ovat luotettavia tietolähteitä"

Mihinkään blogiin ei voi uskoa ellei siinä ole suoraan kerrottu mistä esitetyt tiedot ovat peräisin. Silloinkin on syytä tarkistaa, että blogissa esitetty väite lopultakin löytyy siitä artikkelista, josta sen väitetään olevan peräisin.

"ilmastoaiheissa".

Ilmastoaiheet ovat niin voimakkaasti politisoituneita, että blogien uskottavuus niiden kohdalla on vähäisempää kuin monissa muissa tiedeaiheissa.

Blogit eivät pääsääntöisesti ole tieteen kannalta katsottuna uskottavia. Ne voivat olla osana esimerkiksi jonkun organisaation virallista tiedotustoimintaa, jolloin siinäkin uskottavuutta joudutaan arvioimaan esimerkiksi taloudellisten motiivien valossa. Mikä tiedeartikkelissa kirjoitetaan "parantaa hyötysuhdetta jopa 3.9% matalissa lämpötiloissa" näkyy esimerkiksi akkuteknologiaan liittyvässä yliopiston bloggauksessa kirjoitettuna muotoon "Mullistava akkukeksintö muuttaa maailman!".

Jossakin määrin uskottavia ovat hyvämaineisessa lehdessä julkaistut vertaisarvioidut artikkelit joita maailman tutkijoilla on ollut useamman vuotta aikaa arvostella ja kommentoida. Uusimmat arvostetuissakaan lehdissä julkaistut artikkelit eivät ole samalla lailla uskottavia siksi, että niiden mahdollisia virheitä ovat olleet karsimassa siinä vaiheesta vain vertaisarvioijat. Niistä voi löytyä yllättäviäkin virheitä julkaisemisen jälkeen kuten juuri äsken huomattiin. Merkittävyyskertoimeltaan (IF) heikoissa lehdissä julkaistut artikkelit taas eivät ole uskottavia siksi, että niissä vertaisarviointia ei monasti ole ollut käytännössä ollenkaan eli virheet pääsevät läpi sellaisenaan, mikä siis näkyy IF:n pienuudessa (usein luokkaa 0.5)

Tiedelehtien uskottavuutta mittaa merkittävyyskerroin, joka määräytyy siitä miten muut tutkijat kyseisessä lehdessä julkaistuja artikkeleita siteeraavat eli käyttävät niistä tietoa osana omia julkaisuitaan. Jos artikkeli ei ole uskottava vaan virheellinen niin sitä ei muutaman virheen toteavan kommentin jälkeen lainata jolloin artikkelin julkaisseen lehden arvostus laskee.

Blogeille ei vastaavanlaista niiden keskinäistä uskottavuusjärjestystä mittaavaa tunnuslukua ole yhteisesti sovittu.

Lue lisää

Ottamatta tässä lainkaan kantaa blogien uskottavuuteen sinänsä, on pakko todeta sinulla olevan vakava ongelma esittäessäsi yleispäteviä väitteitä.

Julistat jatkuvasti, että esitetyille väitteille pitää löytyä tukea tai viittaus vertaisarvioiduista tiedelehtien artikkeleista. Muutoin kyseessä on sinun mukaasi pelkkä mielipide, jolla ei ole tieteen kannalta arvoa eikä se kiinnosta sinua.

Mutta, mutta.
Nyt sorrut tuossa yllä olevassa viestissäsi juuri tuollaiseen omien kriteeriesi vastaiseen menettelyyn. Alkaen väitteellä, etteivät blogit ole luotettavia johtuen siitä, että ne ovat blogeja. Ja tämä ilman ensimmäistäkään viittausta vertaisarvioituun tutkimukseen, jossa näin todettaisiin. Sama jatkuu läpi koko viestin.

Et kuitenkaan ole yksin, tämä sama ilmiö on tullut palstalla vastaan aiemminkin. Eräskin väitti kerran vain täydellisesti aiheeseensa perehtyneen tutkijan voivan kertoa ilmastollisesti merkityksellisiä asioita ... ja jatkoi viestien suoltamista palstalle, vaikkei itse ollut tuollainen tutkija. Tämä ilmiö ei rajoitu tähän palstaan, vaan sitä on esiintynyt tieteessä monien arvostettujenkin tutkijoiden ja yhteiskuntafilosofien kuten postmodernistien piirissä.

Lyhyesti virhe on tämä: henkilö esittää yleispäteviä tai universaaleja totuuksia/lainalaisuuksia ilmiöistä, mutta tekee sen niin, että nämä lainalaisuudet eivät koskekaan häntä itseään. Epäloogista ja epätieteellistä siis.

Joten itse esittämiesi kriteerien mukaan tuo blogeista kirjoittamasi on vain pelkkä mielipide, jolla ei ole juurikaan arvoa ja jonka ei näin ollen pitäisi kiinnostaa muita palstalaisia.

PierreReview_ kirjoitti:

Ottamatta tässä lainkaan kantaa blogien uskottavuuteen sinänsä, on pakko todeta sinulla olevan vakava ongelma esittäessäsi yleispäteviä väitteitä.

Julistat jatkuvasti, että esitetyille väitteille pitää löytyä tukea tai viittaus vertaisarvioiduista tiedelehtien artikkeleista. Muutoin kyseessä on sinun mukaasi pelkkä mielipide, jolla ei ole tieteen kannalta arvoa eikä se kiinnosta sinua.

Mutta, mutta.
Nyt sorrut tuossa yllä olevassa viestissäsi juuri tuollaiseen omien kriteeriesi vastaiseen menettelyyn. Alkaen väitteellä, etteivät blogit ole luotettavia johtuen siitä, että ne ovat blogeja. Ja tämä ilman ensimmäistäkään viittausta vertaisarvioituun tutkimukseen, jossa näin todettaisiin. Sama jatkuu läpi koko viestin.

Et kuitenkaan ole yksin, tämä sama ilmiö on tullut palstalla vastaan aiemminkin. Eräskin väitti kerran vain täydellisesti aiheeseensa perehtyneen tutkijan voivan kertoa ilmastollisesti merkityksellisiä asioita ... ja jatkoi viestien suoltamista palstalle, vaikkei itse ollut tuollainen tutkija. Tämä ilmiö ei rajoitu tähän palstaan, vaan sitä on esiintynyt tieteessä monien arvostettujenkin tutkijoiden ja yhteiskuntafilosofien kuten postmodernistien piirissä.

Lyhyesti virhe on tämä: henkilö esittää yleispäteviä tai universaaleja totuuksia/lainalaisuuksia ilmiöistä, mutta tekee sen niin, että nämä lainalaisuudet eivät koskekaan häntä itseään. Epäloogista ja epätieteellistä siis.

Joten itse esittämiesi kriteerien mukaan tuo blogeista kirjoittamasi on vain pelkkä mielipide, jolla ei ole juurikaan arvoa ja jonka ei näin ollen pitäisi kiinnostaa muita palstalaisia.

Lue lisää

"Lyhyesti virhe on tämä: henkilö esittää yleispäteviä tai universaaleja totuuksia/lainalaisuuksia ilmiöistä, mutta tekee sen niin, että nämä lainalaisuudet eivät koskekaan häntä itseään. Epäloogista ja epätieteellistä siis."

Kysymyksessä on tietenkin minun osaltani mielipide aivan samalla lailla kuin tuo sinun repliikkisi on mielipide. Jos kirjoitan että näillä mennään niin joudun menemään näillä itsekin.

Niiltä osin kun emme perustele mielipiteitämme olemme osa taustakohinaa ainakin mitä tulee tieteen tekemiseen. Itse hieman perustelin tuota merkittävyyskertoimen palvomisen kritiikkiäni linkillä, joka johti tiedelehden sivulla olevaan blogityyppiseen kirjoitukseen eli ehkäpä viittasin tiedeblogiin ;=) ;=). Oleellista tuossa viestissä oli kuitenkin se, että itsekin myönnän rakennelman nimeltään "tiede" olevan tietyiltä osiltaan varsin epätäydellisen vaikka pidänkin tieteen tuottamaa tietoa luotettavimpana vaihtoehtona päätöksenteon perusteeksi ilmastoasioissa. Kun täydellistä ratkaisua ongelmiin ei kuitenkaan ole odotettavissa ennen Auringon muuttumista punaiseksi jättiläiseksi niin sellaista ei voi jäädä odottamaan.

Lukija päättää kiinnostaako joku mielipide häntä vai ei. Kukaan ei pakota lukemaan näitä viestejä. Jos joku viesti ei kiinnosta niin se on helppo ohittaa. Jos taas kokee tarpeelliseksi viestiä kommentoida niin ainakin minä pidän sitä mielenkiinnon osoittamisena. Mikäli siis haluatte osoittaa mielipiteideni tai perusteltujen mielipiteideni olevan merkityksettömiä niin älkää vastailko niihin yhtään mitään. Lällättelykin kertoo siitä että vastauksen saanut kommentti oli teistä arvonalentamisyrityksen arvoinen.

Omasta mielestäni keskustelu tieteellisestä menetelmästä ja nykyisen tieteen tekemisen mahdollisista poikkeamista ideaalista voisi löytää kotinsa jostakin paremmasta paikasta kuin satunnaisen ilmastokeskustelun sivujuonteesta Suomi24:n anonyymipalstalla. Täällä se menee hukkaan, joten mielipiteen nostamiselle perustelluksi mielipiteeksi ei ole kauhiasti motivaatiota.

höpötihöpö kirjoitti:

Ja höpsis.
Se, että sinä et ole kuullut, ei tarkoita, etteikö asiaa olisi käsitelty paljonkin maailmalla.
Tapahtuma on aiheuttanut melkoista kiemurtelua ja kouristelua alarmistien piireissä.
Täällähän tuollaista häpeällistä väärennöksen paljastusta ei missään nimessä saa julkaista vihervasemmiston hallitsemissa viestimissä.

Lue lisää

Olihan YLE lläkin "ilmastomuutos peruttu"dokkari kun tuli tietoa veijareista Mann ja muutamasta muustakin väärentäjästä.
Minulla on ohjelma tallella.
viime aikoina ei ole ollut vastaavaa kohua vaan vanhatkin kohut ovat unohdettuja poliittisista syistä.

Jos mittaustuloksissa olevat virheet näkyisivät esitetyissä lopputuloksissa ilmoitetun tarkkuuden puitteissa niin se olisi uutinen.

Näkyvätkö mittaustuloksista löytyneet virheet lopputuloksissa? Onko sinulla asiaan liittyvää tietoa muualtakin kuin blogiväitteistä?

tietoa-löytyykö kirjoitti:

Jos mittaustuloksissa olevat virheet näkyisivät esitetyissä lopputuloksissa ilmoitetun tarkkuuden puitteissa niin se olisi uutinen.

Näkyvätkö mittaustuloksista löytyneet virheet lopputuloksissa? Onko sinulla asiaan liittyvää tietoa muualtakin kuin blogiväitteistä?

Lue lisää

Tottakai näkyvät. Paskaa sisään, paskaa ulos, näin prosessit toimii. Ei prosessi lähtötietojen virheitä korjaa.

Jyehoö kirjoitti:

Tottakai näkyvät. Paskaa sisään, paskaa ulos, näin prosessit toimii. Ei prosessi lähtötietojen virheitä korjaa.

Kuinka paljon näkyvät? Onko siis jo jotakin tietoa siitä, että joku keskeinen ennuste olisi näiden mittausvirheiden vuoksi pielessä?

Paljonko keskiarvoistettuun lämpötilaan on tullut noiden virheiden vuoksi eroa todelliseen?

keskiarvon.laskeminen kirjoitti:

Kuinka paljon näkyvät? Onko siis jo jotakin tietoa siitä, että joku keskeinen ennuste olisi näiden mittausvirheiden vuoksi pielessä?

Paljonko keskiarvoistettuun lämpötilaan on tullut noiden virheiden vuoksi eroa todelliseen?

Lue lisää

Kaikki ilmastoennusteet on menneet pieleen.

keskiarvon.laskeminen kirjoitti:

Kuinka paljon näkyvät? Onko siis jo jotakin tietoa siitä, että joku keskeinen ennuste olisi näiden mittausvirheiden vuoksi pielessä?

Paljonko keskiarvoistettuun lämpötilaan on tullut noiden virheiden vuoksi eroa todelliseen?

Lue lisää

Ennuste on aina ennuste, oli pielessä tai ei. Jotain kuvaa se ettei mikään mallinnus ole onnistunut kuvaamaan tapahtunutta kun niitä on jälkikäteen ajettu.

PerseellensLens kirjoitti:

Ennuste on aina ennuste, oli pielessä tai ei. Jotain kuvaa se ettei mikään mallinnus ole onnistunut kuvaamaan tapahtunutta kun niitä on jälkikäteen ajettu.

Niin, kuinka paljon ennuste on siis näiden virheiden vuoksi mennyt poikennut todellisesta keskiarvostaan? Onko poikkeama siis 0.1ºC, 0.01ºC, 0.001ºC, 0.0001ºC, 0.00001ºC vai vieläkin vähemmän?

Jos datankeräyksen virheestä aiheutunut poikkeama mahtuu hyvin tulosten tilastollisiin virherajoihin niin tuolla ei ole merkitystä ennusteiden kannalta.

Arvaisin, että poikkeaman suuruus on merkityksetön.

poikkeaman.suuruus kirjoitti:

Niin, kuinka paljon ennuste on siis näiden virheiden vuoksi mennyt poikennut todellisesta keskiarvostaan? Onko poikkeama siis 0.1ºC, 0.01ºC, 0.001ºC, 0.0001ºC, 0.00001ºC vai vieläkin vähemmän?

Jos datankeräyksen virheestä aiheutunut poikkeama mahtuu hyvin tulosten tilastollisiin virherajoihin niin tuolla ei ole merkitystä ennusteiden kannalta.

Arvaisin, että poikkeaman suuruus on merkityksetön.

Lue lisää

Mistä voit tietää paljonko poikkeama on jos et tiedä kuinka suuria virheitä on tehty. Jos oikeat mittaustulokset saataisiin näkyviin ja sitten niistä tehty oikea lämpösarja niin sitten voit esittää tuon kysymyksesi. Tänä päivänä näyttää siltä, ettei noihin yhteenkään ole luottamista. Kaikki on "korjattuja".

poikkeaman.suuruus kirjoitti:

Niin, kuinka paljon ennuste on siis näiden virheiden vuoksi mennyt poikennut todellisesta keskiarvostaan? Onko poikkeama siis 0.1ºC, 0.01ºC, 0.001ºC, 0.0001ºC, 0.00001ºC vai vieläkin vähemmän?

Jos datankeräyksen virheestä aiheutunut poikkeama mahtuu hyvin tulosten tilastollisiin virherajoihin niin tuolla ei ole merkitystä ennusteiden kannalta.

Arvaisin, että poikkeaman suuruus on merkityksetön.

Lue lisää

Useita asteita näyttää olevan.

Kurakauraa kirjoitti:

Useita asteita näyttää olevan.

Missä on kerrottu, että ennuste on pielessä useita asteita tuon vuoksi? Taidat valehdella.

Jos sellainen tieto löytyisi niin Wattsin blogissa eli WUWT:in puolella olisi menossa aiheesta riemujuhla. En ole sellaista nähnyt.

missä.on.kerrottu kirjoitti:

Missä on kerrottu, että ennuste on pielessä useita asteita tuon vuoksi? Taidat valehdella.

Jos sellainen tieto löytyisi niin Wattsin blogissa eli WUWT:in puolella olisi menossa aiheesta riemujuhla. En ole sellaista nähnyt.

Lue lisää

Todellisuus menee AGW leirin ennusteluissa aivan eri kohdissa.
Vaikuttaisiko ennustelujen tarkuuteen kun poistaisi CO2 vaikutukset kokonaan? Näyttää vahvasti siltä.

Sehän esitetään alkuperäisessä viestissä.
Mikä siinä on epäselvää?
Datasarjojen virheitä ei muodostu, kuin rankasti adjustoitaessa.

Sehän esitetään alkuperäisessä viestissä.
Mikä siinä on epäselvää? Oma viestisi on toisena ketjussa.
Datasarjojen virheitä ei muodostu, kuin rankasti adjustoitaessa.

Anonyymi kirjoitti:

Sehän esitetään alkuperäisessä viestissä.
Mikä siinä on epäselvää? Oma viestisi on toisena ketjussa.
Datasarjojen virheitä ei muodostu, kuin rankasti adjustoitaessa.

Lue lisää

Aloituksessa päivitellään datasarjassa olevien virheiden olemassaoloa mutta ei anneta arviota niistä aiheutuvalle virheelle datasarjaa käytettäessä. Mainitussa blogissakaan ei näyttäisi olevan arvioita asiasta.

Varsinainen raportti virheistä (doi koodi 10.4225/28/5afb68f31fb3f ) löytyy tuolla koodilla googlettamalla vapaasti luettavaksi. Se on siis JD McLean:in väitöskirja vuodelta 2017 ja sivuja siinä on noin 350.

Jos jollakulla on tiedossaan julkaisua jossa olisi tutkittu löydettyjen virheiden vaikutusta datasarjan perusteella tehtäviin päätelmiin niin laittakaa näkyviin. Aikaa on kuitenkin jo kulunut sen verran että jos löydöksillä olisi oleellista merkitystä niin asiasta pitäisi jo olla tietoa esillä.

Datasarjojen virheet aiheutuvat siitä, että sekä mittalaitteet, dataa tallentavat laitteet ja datan kirjauksesta ja tallennuksesta vastaavat ihmiset tekevät virheitä. Mitä suurempi datasarja sitä suuremmalla todennäköisyydellä siinä on virheitä.

Datasarjan virheiden vaikutukset riippuvat siitä, millaisia järkevyystarkistuksia dataa käyttävässä mallissa tehtiin. Kun siis oletuksena on aina että osa datasta voi olla virheellistä ja se pitää ottaa huomioon.

Anonyymi kirjoitti:

Aloituksessa päivitellään datasarjassa olevien virheiden olemassaoloa mutta ei anneta arviota niistä aiheutuvalle virheelle datasarjaa käytettäessä. Mainitussa blogissakaan ei näyttäisi olevan arvioita asiasta.

Varsinainen raportti virheistä (doi koodi 10.4225/28/5afb68f31fb3f ) löytyy tuolla koodilla googlettamalla vapaasti luettavaksi. Se on siis JD McLean:in väitöskirja vuodelta 2017 ja sivuja siinä on noin 350.

Jos jollakulla on tiedossaan julkaisua jossa olisi tutkittu löydettyjen virheiden vaikutusta datasarjan perusteella tehtäviin päätelmiin niin laittakaa näkyviin. Aikaa on kuitenkin jo kulunut sen verran että jos löydöksillä olisi oleellista merkitystä niin asiasta pitäisi jo olla tietoa esillä.

Datasarjojen virheet aiheutuvat siitä, että sekä mittalaitteet, dataa tallentavat laitteet ja datan kirjauksesta ja tallennuksesta vastaavat ihmiset tekevät virheitä. Mitä suurempi datasarja sitä suuremmalla todennäköisyydellä siinä on virheitä.

Datasarjan virheiden vaikutukset riippuvat siitä, millaisia järkevyystarkistuksia dataa käyttävässä mallissa tehtiin. Kun siis oletuksena on aina että osa datasta voi olla virheellistä ja se pitää ottaa huomioon.

Lue lisää

Adjustointi tai väärennös on väärennöstä aivan riippumatta siitä, kuinka paljon se vaikuttaa johonkin väärennöksestä johdettuun tulokseen.
Virheet ovat eri asia kuin väärennökset ja ilmastoteologiset adjustoinnit.

Anonyymi kirjoitti:

Adjustointi tai väärennös on väärennöstä aivan riippumatta siitä, kuinka paljon se vaikuttaa johonkin väärennöksestä johdettuun tulokseen.
Virheet ovat eri asia kuin väärennökset ja ilmastoteologiset adjustoinnit.

Lue lisää

Jos lukisit raportin niin huomaisit että siinä ei käsitellä adjustointia eikä väitetä dataa väärennetyn. Kun et lue niin jäät kuvittelemaan omiasi.