Pystytkö asettautumaan toisen asemaan?
Jos et pysty, miksi et?
Olkoon esimerkkeinä vaikkapa sinkku, parisuhteessa elävä, nainen, mies, lapsi, nuori tai vanhus,
työssäkäyvä, työtön, yksinhuoltaja, maahanmuuttaja, sarjamurhaaja, who ever.....
Ymmärrätkö silloin myös toisen haasteet? Mistä tiedät, että ymmärrät? Jos et ymmärrä, kiusaatko tai vähätteletkö tahallisesti vai tahattomasti? Milloin raja tulee vastaan, kun emme osaa asettautua toisen asemaan?
Toisen asemaan asettautuminen?
56
843
Vastaukset
- Ananias.Palstamäki
Periaatteessa pystyisin asettumaan toisen asemaan, mutta oikeudenmukaisuutta ei saavuteta pelkällä empatialla.
Joskus on syytä muistaa että oikeudenmukaisuus on arvo itsessään. Voimme ymmärtää toista, mutta kaikkea meidän ei kuulu hyväksyä.- trolli
Komppaan sanomaasi, mutt muistutan ett tiedän jo tässä kohtaa ett ... meidän mielipiteissä tässäkin kohtaa on eroavaisuuksia.
Jokaisella kuitenkin on ns. omat reunaehtonsa, miten suhtautuu mihinkin asiaan ihan erikseen.
- wanhaämmä
Kyllä näkisin pystyväni, aika hyvin. Riippuu myös tilanteesta, koska ei voi aina tietää mitä toinen tuntee ja miten asiat ottaa. Vaikka itse tuntisi ja käyttäytyisi jossain tilanteessa tietyllä tavalla, toinen voikin kokea sen aivan erilailla ja käyttäytyä sen mukaan. Meillä on myös erilailla taitoja käsitellä tunteitamme ja asioita sekä nähdä merkityksiä siellä missä niitä ei ehkä olekaan.
Toisen aseman näkeminen ei poista sitä, etteikö jonkun kanssa menisi hermot. Yleensä mulla käy niin yksisilmäisen mustavalkoisen ihmisen kanssa, joka ei näe kuin oman napansa ja jämähtää siihen. Jos menen kertomaan oman näkemykseni, niin kyllä, se voidaan kokea kiusaamisena ja vähättelynä ja tiedän sen. Saatan sanoa joitan ihan tarkoituksellakin, toiveena jos toinen kuitenkin näkisi muutakin kuin itsensä siinä tilanteessa. Aika usein turhaa yrittämistä. Jos olisin fiksumpi, antaisin aina sellaisten tapausten olla :) Mielessään asiaa voi kaunistella hyvinkin, miten hyvä on "ymmärtämään" toisia. Ehkä toisia, mutta joidenkin toisten kohdalla sama ei taas lainkaan pidä paikkansa.
Lähden tästä tien päälle katsastamaan miten hyvin jaksan asettautua niiden asemaan, jotka ensimmäisenä haluavat vetää mua nyrkillä turpaan, kun olen ensin pelastanut heidän nahkansa. Saattaa siinä ymmärrys olla joskus koetuksella.
Palataan illalla. Ellei viimeinen juna mennyt jo.- 123d12321f3123f
ehkä tarkoitat että toiseen asettuminen olisi hyve. mutta valitettavasti murhaajan liika ymmärrys tekee sinustakin "syyllisen". syntiä ei pidä ymmärtää. vaikka jumala ymmärtäisi kaikkien ihmisten teot ja niihin johtaneet syyt, silti hän pistää lopulta osan ihmisistä tuliseen pätsiin koska nämä eivät halunneet ottaa vastaa jeesuksen ilosanomaa.
jos aloituksen kuvailemalla tavalla rupeaisimme ymmärtämään kaikkia rikollisia, väkivaltaisia, hulluja synnintekijöitä, niin kenenkään ei olisi enää mahdollisuutta pysyä synnittömänä. minä haluan puhdistautua kuonasta synnista ja olla jeesuksen palvelija niin paljon kuin pystyn. - wanhaämmä
123d12321f3123f kirjoitti:
ehkä tarkoitat että toiseen asettuminen olisi hyve. mutta valitettavasti murhaajan liika ymmärrys tekee sinustakin "syyllisen". syntiä ei pidä ymmärtää. vaikka jumala ymmärtäisi kaikkien ihmisten teot ja niihin johtaneet syyt, silti hän pistää lopulta osan ihmisistä tuliseen pätsiin koska nämä eivät halunneet ottaa vastaa jeesuksen ilosanomaa.
jos aloituksen kuvailemalla tavalla rupeaisimme ymmärtämään kaikkia rikollisia, väkivaltaisia, hulluja synnintekijöitä, niin kenenkään ei olisi enää mahdollisuutta pysyä synnittömänä. minä haluan puhdistautua kuonasta synnista ja olla jeesuksen palvelija niin paljon kuin pystyn.Se että ymmärtää miksi joku on käyttäytynyt jollain tavalla, ei todellakaan tarkoita hyväksymistä. Ihmisten käyttäytymisen ennakointi on monessa tilanteessa hyödyllinen taito.
- pettäjää.ei.ymmärrä
varattuihin pettäjiin ja tinderiläisiin ja korkeastikoulutettuihin en pysty samaistumaan samoin maahanmuuttajiin miksi jättää banhenpansa sisaruksensa lapsensa puolisonsa sukunsa kotinsa ja tulee toiseen maahan onko murhannut ihmisiä tai läheisensä kun paeta haluaa
- mazy
Pystyn ja en pysty. Joskus vaikka pystyisinkin, en sulata kaikkea ja vielä vähemmän, jos ymmärrettävältä ei tunnu löytyvän ymmärrystä muita kohtaan.
Tavallaan näkee vain oman kantansa ja sivuuttaa muiden joko kyvyttömyyttään ymmärtää, piruuttaan tai ilkeyttään. Kyvyttömyys oikeastaan pistää sääliksi, vaikka ensin ei sympatiaani ja ymmärrystä heruisi.
Myöhemmin voin huomata, että kyse on ymmärtämättömyydestä. Ja se on semmonen hetki, kun tuntee vähän myötätuntoa voi sääli tuota, kun ei ymmärrä.
Myös oma ymmärtämättömyyteni mietityttää joskus. Mitä mun pitäis kyetä ottamaan huomioon toisen kohdalla, ymmärtääkseni toisen tilannetta ja tai olotilaa.
Sanotaan näin, että syiden ymmärtäminen voi olla helpompaa kun syiden hyväksyminen. Tai sietäminen.- ikänäköhaukalla
Olen kanssasi täysin samaa mieltä. Itselläni on kuitenkin kärsivällisyydessä ja hillitsemisessä oppimista varsinkin jos sivullisena kuulen vahvemman heikompaa epäoikeudenmukaisesti jollain tapaa vähättelevän tai haukkuvan tai loukkaavan, niin olen kärppänä aukomassa suutani. Kieleni ei silloin kyllä ole kovin pehmeä vaan viiltävän terävä.
- mazy
ikänäköhaukalla kirjoitti:
Olen kanssasi täysin samaa mieltä. Itselläni on kuitenkin kärsivällisyydessä ja hillitsemisessä oppimista varsinkin jos sivullisena kuulen vahvemman heikompaa epäoikeudenmukaisesti jollain tapaa vähättelevän tai haukkuvan tai loukkaavan, niin olen kärppänä aukomassa suutani. Kieleni ei silloin kyllä ole kovin pehmeä vaan viiltävän terävä.
Joop, mä kyllä pystyn pitää kieleni kurissa, jos haluan. Mutta joskus en halua, vaan haluan sanoa sanottavani.
Sulla varmaan laukeaa puolustusjärjestelmät siinä kohtaa päälle, kun koet toisen jäävän altavastaajaksi aiheetta? Suojeluvietti tms? - Asevelvollisuuttavarmaan
Saattaa se olla suojeluun liittyvää tai sitten vaan koen, että isompia murtumisia pitää välttää keinolla millä hyvänsä, jotta tulis mitään vedenpaisumusta. Eihän se ole oikein ketään hukuttaa. Jollain on iso pää ja tietoisesti tai ajattelemattomuuttaan tekevät niin. Itsellä ei niin väliksi, koska uimaan on opetettu. Siihen on ollut tottuminen, että hiljaa nyökyttelen, kuuntelen ja hymyilen, mutta kyllä mää jauhot syöttää osaan. Tiedän, että vedän perässä sitä, että toiset luottaa, koska voin kantaa sen asioista sanomisen velvollisuuden, vaikkei se aina kivaa olekaan. Puhuin nyt kyllä asioiden/toimintatapojen muuttamisesta enkä niinkään kenenkään tunteista.
Pystyn, ja väsyn siihen.
Oma olo unohtuu kun ajattelee toista.- wanhaämmä
Tuo on totta. Joskus tuo jää päälle, vaikka kuinka yrittäisi suhteuttaa asioita. On keinoja, millä tuota voi koittaa helpottaa. Terve itsetunto, ymmärrys että jokainen vastaa omista tunteistaan. Aika usein me liioitellaan toisen fiilikset omassa päässämme. Meillä on keinot selvitä kolauksista, ja niinpä on muillakin! Tai ainakin toisilla.... eikä päätään kannata hakata mäntyyn. Sitten ne männyt ja kuuset, metsässä - päivä omissa oloissaan luonnon rauhassa, ja taas jaksaa jonkin aikaa.
wanhaämmä kirjoitti:
Tuo on totta. Joskus tuo jää päälle, vaikka kuinka yrittäisi suhteuttaa asioita. On keinoja, millä tuota voi koittaa helpottaa. Terve itsetunto, ymmärrys että jokainen vastaa omista tunteistaan. Aika usein me liioitellaan toisen fiilikset omassa päässämme. Meillä on keinot selvitä kolauksista, ja niinpä on muillakin! Tai ainakin toisilla.... eikä päätään kannata hakata mäntyyn. Sitten ne männyt ja kuuset, metsässä - päivä omissa oloissaan luonnon rauhassa, ja taas jaksaa jonkin aikaa.
En saa kytkettyä sitä pois. Aina ottaa joku antenni toisen tunnetilan.
Se kuormittaa jumalattomasti.
Oon kokeillu, mutta jos huoneessa on paljon ihmisiä, huomaan koko ajan analysoivan heitä ja mitä he mahdollisesti käyvät läpi mielessään. Sitten reagoin sen mukaan.
Muut ensin, ja vasta sitten itse jos ollenkaan.
Raskasta. Väsyttää, uuvuttaa..
Vaikka tajuaisi ettei se ole toisen vastuulla.misspönttöuuni kirjoitti:
En saa kytkettyä sitä pois. Aina ottaa joku antenni toisen tunnetilan.
Se kuormittaa jumalattomasti.
Oon kokeillu, mutta jos huoneessa on paljon ihmisiä, huomaan koko ajan analysoivan heitä ja mitä he mahdollisesti käyvät läpi mielessään. Sitten reagoin sen mukaan.
Muut ensin, ja vasta sitten itse jos ollenkaan.
Raskasta. Väsyttää, uuvuttaa..
Vaikka tajuaisi ettei se ole toisen vastuulla.Pitää muistaa ja voida ottaa tarpeeksi omaa aikaa. Vain silloin voi jaksaa vuorovaikuttaa muiden kanssa ilman että alkaa jossain vaiheessa ahdistamaan. On yksilöllistä, kuinka paljon kukin tarvitsee omaa aikaa voidakseen muina aikoina toimia täydellä teholla pidemmän päälle.
MJTMH kirjoitti:
Pitää muistaa ja voida ottaa tarpeeksi omaa aikaa. Vain silloin voi jaksaa vuorovaikuttaa muiden kanssa ilman että alkaa jossain vaiheessa ahdistamaan. On yksilöllistä, kuinka paljon kukin tarvitsee omaa aikaa voidakseen muina aikoina toimia täydellä teholla pidemmän päälle.
Eipä sitä nykypäivänä oikein saa. Mitenkäs suljet maailman.
- wanhaämmä
misspönttöuuni kirjoitti:
En saa kytkettyä sitä pois. Aina ottaa joku antenni toisen tunnetilan.
Se kuormittaa jumalattomasti.
Oon kokeillu, mutta jos huoneessa on paljon ihmisiä, huomaan koko ajan analysoivan heitä ja mitä he mahdollisesti käyvät läpi mielessään. Sitten reagoin sen mukaan.
Muut ensin, ja vasta sitten itse jos ollenkaan.
Raskasta. Väsyttää, uuvuttaa..
Vaikka tajuaisi ettei se ole toisen vastuulla.Tilanteesta riippuen.. ajatellaan vaikka tiukkaa palaveria työpaikalla. Parempi, että erottaa asian ja tunteen toisistaan. Jos vastapuoli vaikkapa vetoaa juuri kuolleeseen äitiinsä siinä kohtaa kun pitää tehdä päätöksiä ja hyppii sen varjolla seinille, niin ei oikein toimi. On pidettävä tilanteeseen sopivat rajat. Yleensä noissa tilanteissa pysytään coolina, vaikka toinen koittaisikin ärsyttää. Sekin on neuvottelukeino. Jos ottaa toisen "tunteet" itseensä ja antaa sen vaikuttaa, vituiksi menee.
Tai työpaikan ilmapiiri.. jos se on huono, sen imee helposti itseensä. Paitsi ne, jotka eivät tunnista toisissa tunteita tai piittaa niistä. Tai osaavat suhteuttaa asiat käsiteltyään niitä. Määräänsä enempää ei kukaan kuitenkaan kestä.
Toinen tilanne, ollaan vapaalla ja puhellaan rennosti. Toki joku voi tuollaisessakin tilantessa koittaa manipuloida toisia tunteillaan.. mutta lähtökohtaisesti kaverien kesken on luottamusta sen suhteen . Mun mielestä kenelläkään ei saisi olla lupaa imeä itseensä toisten tunteita täydellä määrällä. Siinä käy muuten niin, että alkuperäinen tunteidensa paljastaja joutuukin lohduttamaan sitä vampyyria, tupla murhe. Ei ole aina helppoa, kun tuntee voimakkaasti. Yksinolo on ainakin mulle helpotus kaiken hulinan jälkeen. Toisten kautta ei voi elää, siihen on pakko kehitellä temppuja. wanhaämmä kirjoitti:
Tilanteesta riippuen.. ajatellaan vaikka tiukkaa palaveria työpaikalla. Parempi, että erottaa asian ja tunteen toisistaan. Jos vastapuoli vaikkapa vetoaa juuri kuolleeseen äitiinsä siinä kohtaa kun pitää tehdä päätöksiä ja hyppii sen varjolla seinille, niin ei oikein toimi. On pidettävä tilanteeseen sopivat rajat. Yleensä noissa tilanteissa pysytään coolina, vaikka toinen koittaisikin ärsyttää. Sekin on neuvottelukeino. Jos ottaa toisen "tunteet" itseensä ja antaa sen vaikuttaa, vituiksi menee.
Tai työpaikan ilmapiiri.. jos se on huono, sen imee helposti itseensä. Paitsi ne, jotka eivät tunnista toisissa tunteita tai piittaa niistä. Tai osaavat suhteuttaa asiat käsiteltyään niitä. Määräänsä enempää ei kukaan kuitenkaan kestä.
Toinen tilanne, ollaan vapaalla ja puhellaan rennosti. Toki joku voi tuollaisessakin tilantessa koittaa manipuloida toisia tunteillaan.. mutta lähtökohtaisesti kaverien kesken on luottamusta sen suhteen . Mun mielestä kenelläkään ei saisi olla lupaa imeä itseensä toisten tunteita täydellä määrällä. Siinä käy muuten niin, että alkuperäinen tunteidensa paljastaja joutuukin lohduttamaan sitä vampyyria, tupla murhe. Ei ole aina helppoa, kun tuntee voimakkaasti. Yksinolo on ainakin mulle helpotus kaiken hulinan jälkeen. Toisten kautta ei voi elää, siihen on pakko kehitellä temppuja.Hyvinhän sinä kuvailet tuon.
Mutta eikö ole pahimpia ne pässit just ne, jotka ei tajua toisen tuntemuksia sitten ollenkaan?
Tuntuu, että työpaikoillakin ne on aina ne samat, jotka ottaa mitään huomioon.
Osa on ku betoniseinää.
Joo. Yksin olo on ihanaa kauhena kouhotuspäivän jälkeen...pysyy järkevänä. En pistä edes televisiota moneen tuntiin päälle.
Laitan tähän vielä esimerkin, että jos päivän olet ollut sellaisen persoonan kanssa, joka on mahdoton koheltaja ja vouhottaja, siitä jää päivän loppuessa tosi stressaantunut ja väsynyt olo, ja pitkäksi aikaa. Toisen hätä, touhotus ja kiire on mulle myrkkyä kun itse tykkäisin ajatella asiat kunnolla loppuun silleen fiksusti. Ku sitten kumminkin semmosella vohelluksella kaikki menee perseelleen.
Ja kun et voi tehdä niin, ni rupee v.tuttamaan, väsyttämään ja ajatukset menee lukkoon kun toinen osapuoli ei lue toisen ajatuksia pätkääkään. No se oli vaan esimerkki työelämästä ja siellä asemaan asettumisesta.
Mutta kyllä se tunneajattelu kulkee koko elämän ja kaikissa tilanteissa mukana. Nykyihmiselle ei anneta enää rauhaa ja sitä hetkeä "keskustella" itsensä kanssa.
En pidä tässä yhteiskunnassa siitä, että ihmisen pitäisi olla koko ajan tirpakkana ajanhermolla ja tavoitettavissa. Ei tule hyvä. Ei.- wanhaämmä
misspönttöuuni kirjoitti:
Hyvinhän sinä kuvailet tuon.
Mutta eikö ole pahimpia ne pässit just ne, jotka ei tajua toisen tuntemuksia sitten ollenkaan?
Tuntuu, että työpaikoillakin ne on aina ne samat, jotka ottaa mitään huomioon.
Osa on ku betoniseinää.
Joo. Yksin olo on ihanaa kauhena kouhotuspäivän jälkeen...pysyy järkevänä. En pistä edes televisiota moneen tuntiin päälle.
Laitan tähän vielä esimerkin, että jos päivän olet ollut sellaisen persoonan kanssa, joka on mahdoton koheltaja ja vouhottaja, siitä jää päivän loppuessa tosi stressaantunut ja väsynyt olo, ja pitkäksi aikaa. Toisen hätä, touhotus ja kiire on mulle myrkkyä kun itse tykkäisin ajatella asiat kunnolla loppuun silleen fiksusti. Ku sitten kumminkin semmosella vohelluksella kaikki menee perseelleen.
Ja kun et voi tehdä niin, ni rupee v.tuttamaan, väsyttämään ja ajatukset menee lukkoon kun toinen osapuoli ei lue toisen ajatuksia pätkääkään. No se oli vaan esimerkki työelämästä ja siellä asemaan asettumisesta.
Mutta kyllä se tunneajattelu kulkee koko elämän ja kaikissa tilanteissa mukana. Nykyihmiselle ei anneta enää rauhaa ja sitä hetkeä "keskustella" itsensä kanssa.
En pidä tässä yhteiskunnassa siitä, että ihmisen pitäisi olla koko ajan tirpakkana ajanhermolla ja tavoitettavissa. Ei tule hyvä. Ei.Peukku :)
Joo, sellainen moottoriturpa, joka selittää jokaisen (omasta mielestään aivan erityisen merkityksellisen) liikkeensä, näkemänsä ja ajatuksensa yksityiskohtaisesti jättäen kaikki jutut kesken, ei kuuntele mitään, sählää monessa paikassa samaan aikaan, vähän rääpien kaikkea.. eiiiih! Noita ihan ihan joka tasolla työelämässä. Sellaisen päivän jälkeen on niin tyhjä ja poikki kuin olla voi, loppupäivästä vain tuijottaa eteensä ja haaveilee kotioven sulkemisesta jälkeensä, ah ihana rauha.. :D
Mä kuolisin, jollen saisi olla rauhassa juuri sitä aikaa minkä rauhoittumiseen ja palautumiseen tarvitsen. Pitää vaan ottaa se aika. Usein kavereiden kanssakin on erilaista kuin joskus ennen. Saatettiin olla tuntejakin vain hiljaa metsässä istuen, silti yhdessä. Nykyään on niin hektistä, että kaverisuhteitakin hoidetaan pikaisesti kahvilla käymällä tai tekstiviesteillä. Oikein ikävä sitä aikaa, kun ei ollut kännyköitä, puolta miljoonaa tv-kanavaa ja internettiä.. ihmiset oli läsnä. wanhaämmä kirjoitti:
Peukku :)
Joo, sellainen moottoriturpa, joka selittää jokaisen (omasta mielestään aivan erityisen merkityksellisen) liikkeensä, näkemänsä ja ajatuksensa yksityiskohtaisesti jättäen kaikki jutut kesken, ei kuuntele mitään, sählää monessa paikassa samaan aikaan, vähän rääpien kaikkea.. eiiiih! Noita ihan ihan joka tasolla työelämässä. Sellaisen päivän jälkeen on niin tyhjä ja poikki kuin olla voi, loppupäivästä vain tuijottaa eteensä ja haaveilee kotioven sulkemisesta jälkeensä, ah ihana rauha.. :D
Mä kuolisin, jollen saisi olla rauhassa juuri sitä aikaa minkä rauhoittumiseen ja palautumiseen tarvitsen. Pitää vaan ottaa se aika. Usein kavereiden kanssakin on erilaista kuin joskus ennen. Saatettiin olla tuntejakin vain hiljaa metsässä istuen, silti yhdessä. Nykyään on niin hektistä, että kaverisuhteitakin hoidetaan pikaisesti kahvilla käymällä tai tekstiviesteillä. Oikein ikävä sitä aikaa, kun ei ollut kännyköitä, puolta miljoonaa tv-kanavaa ja internettiä.. ihmiset oli läsnä.Samat :D Juuri näin. Tässä tekstissä oli kaikki tarvittava.
- wanhaämmä
misspönttöuuni kirjoitti:
Hyvinhän sinä kuvailet tuon.
Mutta eikö ole pahimpia ne pässit just ne, jotka ei tajua toisen tuntemuksia sitten ollenkaan?
Tuntuu, että työpaikoillakin ne on aina ne samat, jotka ottaa mitään huomioon.
Osa on ku betoniseinää.
Joo. Yksin olo on ihanaa kauhena kouhotuspäivän jälkeen...pysyy järkevänä. En pistä edes televisiota moneen tuntiin päälle.
Laitan tähän vielä esimerkin, että jos päivän olet ollut sellaisen persoonan kanssa, joka on mahdoton koheltaja ja vouhottaja, siitä jää päivän loppuessa tosi stressaantunut ja väsynyt olo, ja pitkäksi aikaa. Toisen hätä, touhotus ja kiire on mulle myrkkyä kun itse tykkäisin ajatella asiat kunnolla loppuun silleen fiksusti. Ku sitten kumminkin semmosella vohelluksella kaikki menee perseelleen.
Ja kun et voi tehdä niin, ni rupee v.tuttamaan, väsyttämään ja ajatukset menee lukkoon kun toinen osapuoli ei lue toisen ajatuksia pätkääkään. No se oli vaan esimerkki työelämästä ja siellä asemaan asettumisesta.
Mutta kyllä se tunneajattelu kulkee koko elämän ja kaikissa tilanteissa mukana. Nykyihmiselle ei anneta enää rauhaa ja sitä hetkeä "keskustella" itsensä kanssa.
En pidä tässä yhteiskunnassa siitä, että ihmisen pitäisi olla koko ajan tirpakkana ajanhermolla ja tavoitettavissa. Ei tule hyvä. Ei.Työpaikoilla on niitä, jotka huomioivat vain itsensä ja olettavat muiden tekevän heille sen saman...
misspönttöuuni kirjoitti:
Eipä sitä nykypäivänä oikein saa. Mitenkäs suljet maailman.
En ole saamisesta mitään puhunutkaan. Sitä aikaa tulee OTTAA.
MJTMH kirjoitti:
En ole saamisesta mitään puhunutkaan. Sitä aikaa tulee OTTAA.
Sun tapauksessa se vois meinaa vaikka sitä, että käytät vähemmän aikaa täällä palstalla ja siitä saadun ylimääräisen ajan keskityt vain itseesi.
- NainenRuudunTakaa
misspönttöuuni kirjoitti:
En saa kytkettyä sitä pois. Aina ottaa joku antenni toisen tunnetilan.
Se kuormittaa jumalattomasti.
Oon kokeillu, mutta jos huoneessa on paljon ihmisiä, huomaan koko ajan analysoivan heitä ja mitä he mahdollisesti käyvät läpi mielessään. Sitten reagoin sen mukaan.
Muut ensin, ja vasta sitten itse jos ollenkaan.
Raskasta. Väsyttää, uuvuttaa..
Vaikka tajuaisi ettei se ole toisen vastuulla.Oon hirveesti opetellut tuota, koska olin kasvanut siihen että toisten tunteet tulee enenn omia. Kyllä se aikaa vaati, että sai sitä vastaanottavuutta vähemmälle - tai sellaiselle tasolle, että se palvelee omaa itseä esim. tilanteiden ymmärtämisen kautta eikä niin että se syrjäyttää oman mielen.
Itselle siinä oli tärkeää sisäistää että yleensä ei tarvitse olla sosiaalisesti vastuussa muista ja tunnelmasta. Ja että ihmisillä on oikeus omiin tunteisiinsa ja olemiseensa ja se voi olla erilasita kuin mulla. Vielä opettelen kyllä.
Maailman saa pois laittamalla somen kiinni ja jotain estoja kännykkään/koneelle jne. Vaikka 1 päivä viikossa. Ja sitten kun tulee kova kaipuu, niin tiedostaa että mihin se kaipuu on ja miksi jne. - Työtensinsittehautaanko
MJTMH kirjoitti:
En ole saamisesta mitään puhunutkaan. Sitä aikaa tulee OTTAA.
Niin se pitäis täälläkin tehdä. Harmi, että sekin, toivottavasti ens kuussa koittava, aika on jo valmiiksi täytetty erilaisilla pakollisilla omilla menoilla. Onneksi pomo kävi kyselemässä, että miten menee noin niinku omasta mielestä tällä hetkellä ja jatkoi, että vapaita pitäisi yrittää tuhota nopeaan tahtiin, ettei joku instanssi puutu ympäri kellon oleviin työaikoihini. On mulla onneksi toisinaan ymmärtävä pomo. Ehkä oli seinän läpi kuunnellut mun uikutusta.
- PaskiaisiaRiittääKyllä
Eipä ätmeillä taida kauheastikaan empatiakykyä olla. Muutenkin monet, yleensä elämänkoululaiset ketkä eivät ole peräkammarista minnekään kyenneet lähtemään, vähättelevät esimerkiksi pakolaisten kokemaa uhkaa yms.. Oma ryhmänsä porvarosiat jotka vähättelevät köyhiä ja työttömiä. Kyllä maailmassa paskiaisia riittää.
Jooh, pystyn enemmän ja vähemmän. Joskus pitää oikein muistutella itselleen, että vastuut ei mene päällekkäin. Jokaisella päivällä ja ihmisellä on omat murheensa.
- hyväksynkösenpahan
Empatiakyky on myös tie väkivaltaan ja sadismiin.
Jos sen niin haluaa käyttää.
Pintapuolinen tieto ihmisestä, ihmistyypistä avaa tietenkin oven kiusaamiseen.
Mutta onneksi sellaisia ihmisiä tulee vastaan hyvin harvoin.
Ne huonot.
Pidän kuitenkin omasta itsestäni kiinni.
Se on ihan hyvä.
Ja ne omat tuntemukset.
Ne hyvät. - Tätämieltäminä
Luulen pystyväni, mutta tiedän, ettei se ole oikeasti mahdollista. Jotain voi toisen puolesta tunteakin, mutta se on vaan sitä empatiaksi ja sympatiaksi sanottua oletusta. Sen varaan ei kyllä kannata oikeasti laskea mitään, vaan kysyä vielä suoraan.
Tunneälykkyys on myös sitä, että osaa ymmärtää, ettei kaikki varmistu katsonalla toisen jalkaterien asentoa. Jokaisella on kuitenkin täysin ikiomat tunteet ja ne muodostuu ihan yksilöllisesti, niinpä 100%;n empaattisuus on mahdotonta ja oikeastaan tarpeetontakin. Onhan meillä kommunikointimahdollisuus yleensä.- NainenRuudunTakaa
Olen samaa mieltä. Että se miten näen toisen on mun tulkinta tän toisen elämästä ja tilanteesta ja haluista - ja sillä toisella on todennäköisesti erilainen tulkinta, vaikka mä olisinkin omasta mielestäni oikeassa. ;D
Pyrin selittämään itselleni toisten käytöksen taustoja. niin että tietty ihmisyyden peruskunnioitus säilyy. Esim. joku käytös mikä ei ole yhtään mun arvojen mukaista, niin tiedostan, että sillä toisella on erilaiset arvot - tai erilainen käsitys jostain arvosta esim. oikeudenmukaisuudesta. - monitahoinenjuttu
NainenRuudunTakaa kirjoitti:
Olen samaa mieltä. Että se miten näen toisen on mun tulkinta tän toisen elämästä ja tilanteesta ja haluista - ja sillä toisella on todennäköisesti erilainen tulkinta, vaikka mä olisinkin omasta mielestäni oikeassa. ;D
Pyrin selittämään itselleni toisten käytöksen taustoja. niin että tietty ihmisyyden peruskunnioitus säilyy. Esim. joku käytös mikä ei ole yhtään mun arvojen mukaista, niin tiedostan, että sillä toisella on erilaiset arvot - tai erilainen käsitys jostain arvosta esim. oikeudenmukaisuudesta.Niin, onko todellinen empatia kenties vaan erilaisuuden hyväksymistä? Ja toisaalta vaikka se toinen selkeästi voi vaikka huonostikin elämäntyylinsä ansiosta, niin turha sitä on väkipakolla punnertaa pois siitä elämästä, jos halu puuttuu. Jokainen voi ainoastaan ilmaista epäkohdista ja olla vaikka tukena jos pystyy.
Siedättäytyminenkin lienee siis osa empatiaa?
Joo pystyn, välttämättä en aina halua. No en tietenkään aina, ihmiset varmaan jotka tässäkin ketjussa väittää pystyvänsä eivät välttämättä oikesti pysty kuitenkaan. Siinä kun on semmonenkin juttu että täydellisesti toisen kenkiin asettautuminen vaatisi myös sen että ajattelisit niin kuin se toinen ja se on usein mahdotonta.
Otetaan esimerkki, joku kaverini toimittaa jotain asiaa innoissaan, minä täysjärkisenä tajuan että v,,u kun on tyhmää ja koetan neuvoa.....eihän se neuvo mene perille kun tyhmä on tyhmä eikä kykene näkemään asiaa kuten minä......No minä en siis tuossa asiassa kykene asettautumaan sen kenkiin kun en ole tyhmä, eikä se tyhmä kykene näkemään asiaa niin kuin minä kun on tyhmä. Tällaisessa tilanteessa en voi mitenkään väittää että täysin näkisin sen aseman siinä kun ratkaisut joita kukin näkee voi olla erilaisia.- wanhaämmä
Mutta sinähän ymmärsit hyvin, toinen on vähän tyhmä. Sillä on sen vuoksi se oma näkemyksensä. Sille voi koittaa kertoa, että on toinenkin tapa. Ja kun se ei mene perille, voi mennä hermot :D
Mä uskon, kun sanot että joku on tyhmä. Jonkun muun sanomana se vois tarkoittaa vain sitä, ettei itse ymmärrä toisen lähtökohtia. Joillakin on tapana haahuilla ympäriinsä toisten tunnetiloja haistellen, ennen kuin pääsevät hoitaamaan itse asiaa. Joku taas kerää kaikki pikkunippelitiedot ennen kuin voi tehdä mitään päätöksiä. Joku taas julistaa itsensä voittajaksi ja pitää juhlat jo etukäteen ja tsemppaa sillä itseään. Toinen jyrää vaikka mustan valkoiseksi, koska on kuitenkin aina oikeassa, jne... Kuka tahansa noistakin voi olla tyhmä, mutta myös ihan fiksu. Riippuu vähän... persoonasta ja asiasta mitä hoitaa. Ja siitä mikä tyyli touhun sivusta katsojalla itsellään on hoitaa ne asiat.
Mun mielestäni tässä ei tarkoitettu kenenkään pään sisälle siirtymistä, koska se ei tietenkään onnistu kuin omissa mielikuvissa - eli onkin oman päänsä sisällä. Mutta jos näkee ihmiset erilaisina ja silti arvokkaana, voi olla empaattinen. wanhaämmä kirjoitti:
Mutta sinähän ymmärsit hyvin, toinen on vähän tyhmä. Sillä on sen vuoksi se oma näkemyksensä. Sille voi koittaa kertoa, että on toinenkin tapa. Ja kun se ei mene perille, voi mennä hermot :D
Mä uskon, kun sanot että joku on tyhmä. Jonkun muun sanomana se vois tarkoittaa vain sitä, ettei itse ymmärrä toisen lähtökohtia. Joillakin on tapana haahuilla ympäriinsä toisten tunnetiloja haistellen, ennen kuin pääsevät hoitaamaan itse asiaa. Joku taas kerää kaikki pikkunippelitiedot ennen kuin voi tehdä mitään päätöksiä. Joku taas julistaa itsensä voittajaksi ja pitää juhlat jo etukäteen ja tsemppaa sillä itseään. Toinen jyrää vaikka mustan valkoiseksi, koska on kuitenkin aina oikeassa, jne... Kuka tahansa noistakin voi olla tyhmä, mutta myös ihan fiksu. Riippuu vähän... persoonasta ja asiasta mitä hoitaa. Ja siitä mikä tyyli touhun sivusta katsojalla itsellään on hoitaa ne asiat.
Mun mielestäni tässä ei tarkoitettu kenenkään pään sisälle siirtymistä, koska se ei tietenkään onnistu kuin omissa mielikuvissa - eli onkin oman päänsä sisällä. Mutta jos näkee ihmiset erilaisina ja silti arvokkaana, voi olla empaattinen.Niin toki voi olla ja pitääkin olla empaattinen mutta tuo kun kirjoitit kun tuossa tyhmällä tarkoitin vähän tuontyyppistä mainitsemaasi tilannetta "Joku taas julistaa itsensä voittajaksi ja pitää juhlat jo etukäteen ja tsemppaa sillä itseään." niin tässä läheltä seurannut sellaista ja niin ei siinä oikein voi muuta ajatella että kuin "vitun tyhmä" kun ei näe riskejä siinä toiminnassaan. Itse ainakin nyt tosiaan kun ihan riittävästi yrittänyt mainita asioista niin sen tiedän etten ikin voi nähdä niitä asioita sillä tavalla naiivisti kuin se kaveri, ei vaan kykene ja se tulee ottamaan puseroon semmoisen 100te jotain, ehkä se sitten suostuu kuuntelemaan muidenkin neuvoja kun on pa. Tällä hetkellä tilanne siis semmoinen että kaikki muut ovat väärässä. Niitä "väärässä" olijoita on jonkun verran ja kukaan ei kuulemma tue häntä, no miksi kenenkään pitäisi hölmöilyä tukea?
- Kaisanoasaa
Sähän siinä et kykene näkemään sitä miksi ja millaisista lähtökohdista se toinen näkee asiat eri lailla. Hölmöilijöillä on usein hoitamaton adhd taustalla tai jotain muuta tunteiden ja ajattelun säätelyn poikkeavuutta, miksi menevät helpommin fiiliksen mukaan jne.
- wanhaämmä
Harmaaritari kirjoitti:
Niin toki voi olla ja pitääkin olla empaattinen mutta tuo kun kirjoitit kun tuossa tyhmällä tarkoitin vähän tuontyyppistä mainitsemaasi tilannetta "Joku taas julistaa itsensä voittajaksi ja pitää juhlat jo etukäteen ja tsemppaa sillä itseään." niin tässä läheltä seurannut sellaista ja niin ei siinä oikein voi muuta ajatella että kuin "vitun tyhmä" kun ei näe riskejä siinä toiminnassaan. Itse ainakin nyt tosiaan kun ihan riittävästi yrittänyt mainita asioista niin sen tiedän etten ikin voi nähdä niitä asioita sillä tavalla naiivisti kuin se kaveri, ei vaan kykene ja se tulee ottamaan puseroon semmoisen 100te jotain, ehkä se sitten suostuu kuuntelemaan muidenkin neuvoja kun on pa. Tällä hetkellä tilanne siis semmoinen että kaikki muut ovat väärässä. Niitä "väärässä" olijoita on jonkun verran ja kukaan ei kuulemma tue häntä, no miksi kenenkään pitäisi hölmöilyä tukea?
Jos se kaveri on jo päätöksensä tehnyt eikä voi peruuttaa enää "hölmöyttään", niin silloin olis hyvä tukea, ei ehkä rahallisesti mutta kaverina muuten. Eikä nautiskella ylimielisesti jälkiviisaudellaan, jos kaikki ei menekään hyvin. Joku pösilö väitti joskus maapallon kiertävän aurinkoa, voitko kuvitella. Joskus aika on oikea, joskus ei. Liikaa muuttujia, että voisi mitään sanoa varmaksi.
Noilla "bileillä" voi muuten olla markkina-arvoa ;) wanhaämmä kirjoitti:
Jos se kaveri on jo päätöksensä tehnyt eikä voi peruuttaa enää "hölmöyttään", niin silloin olis hyvä tukea, ei ehkä rahallisesti mutta kaverina muuten. Eikä nautiskella ylimielisesti jälkiviisaudellaan, jos kaikki ei menekään hyvin. Joku pösilö väitti joskus maapallon kiertävän aurinkoa, voitko kuvitella. Joskus aika on oikea, joskus ei. Liikaa muuttujia, että voisi mitään sanoa varmaksi.
Noilla "bileillä" voi muuten olla markkina-arvoa ;)Joo, no ois voinu perua vaikka miten monta kertaa mutta kun "ei voi" ihan jääryyttään niin siihen tukemiseen vähän niin kuin menee mielenkiinto kun ei mitään muiden näkökantoja hyväksytä, tulee vähän semmoinen "siinähän sitten hoidat makkaran mieleisekses mutta älä tuu sitten mulle itkemään" asenne. Ei tokikaan ylimielisesti pidä jälkiviisastella vaikka saattaa tulla mieleen yhden kerran vihjaista että enkös jotain sensuuntaista maininnut joskus. Sitä kun on sankariunelmissa ehditty tietysti kaikki eri mieltä olevat haukkua niin saattaa tulla ihan hienokseltaan sitten pieni palaute.
- jääräpäisiäkansnähnyt
Tuommoinen kuulostaa pahalta. Miksi ihmisen pitää olla jääräpäinen. Saitko mitään järkeviä perusteluita? Itselläni yksi ystävä, jonka muistan maininneen, että kun se mies on kuitenkin niin ihana, vaikka sillä se alkoholiongelma onkin. Yritin silloin sanoa, että minkälaista tulevaisuutta olet ajatellut. Ei ajatellut sen olevan ruusuinen, mutta ei kuulemma yhtä arvostavaa miestä kuitenkaan tulisi löytämään. No nyt vuosikymmeniä myöhemmin vaimoaan arvostava mies joutui selkä seinää vasten. Työnantaja pakotti valitsemaan vieroitus tai potkut. Hankala mennä sanomaan ystävälle, että mitäs minä sanoinkaan. Ei auta kun kuunnella ja mielessä vain ajatella vihdoin tajusit, että metsään meni ja lapset kaikki hyppii innoissaan. Pitäisi ystävänä uskaltaa ottaa riski ja pakottaa kuuntelemaan, vaikka saattaa se ystävyys siihen keskusteluun katketakin.
- jääräpäisiäkansnähnyt
jääräpäisiäkansnähnyt kirjoitti:
Tuommoinen kuulostaa pahalta. Miksi ihmisen pitää olla jääräpäinen. Saitko mitään järkeviä perusteluita? Itselläni yksi ystävä, jonka muistan maininneen, että kun se mies on kuitenkin niin ihana, vaikka sillä se alkoholiongelma onkin. Yritin silloin sanoa, että minkälaista tulevaisuutta olet ajatellut. Ei ajatellut sen olevan ruusuinen, mutta ei kuulemma yhtä arvostavaa miestä kuitenkaan tulisi löytämään. No nyt vuosikymmeniä myöhemmin vaimoaan arvostava mies joutui selkä seinää vasten. Työnantaja pakotti valitsemaan vieroitus tai potkut. Hankala mennä sanomaan ystävälle, että mitäs minä sanoinkaan. Ei auta kun kuunnella ja mielessä vain ajatella vihdoin tajusit, että metsään meni ja lapset kaikki hyppii innoissaan. Pitäisi ystävänä uskaltaa ottaa riski ja pakottaa kuuntelemaan, vaikka saattaa se ystävyys siihen keskusteluun katketakin.
Tuo perhe yrittää olla edelleen kasassa, mutta ei se ole helppoa kymmenien vuosien hankalan yhteiselon jälkeen saada kasattua auvoista elämää. Varsinkin kun lapset olivat mukana hoidon terapiapalavereissa ja joutuivat kertomaan, miten ovat elämänsä joka päivä kokeneet alkoholistin läheisenä. Ei ollut kiva olla mukana tuki-ihmisen roolissa ystävänäkään.
Se on minulle automaattista.
Mutta en minä asioita hyväksy, miten toinen menettelee kun se menee väkivaltaa.
Onneksi niihin pystyy hakemaan apua.En pysty hyväksymään kulttuuria jolle opetetaan kaikki muut vihollisia jotka on väärä uskosia varsinkin, jos tartutaan väkivaltaan.
- väkivallasta.pitävä
valtakunta kirjoitti:
En pysty hyväksymään kulttuuria jolle opetetaan kaikki muut vihollisia jotka on väärä uskosia varsinkin, jos tartutaan väkivaltaan.
Konnakettu on <3
Pystyn.. :D
- Yleistystäny
Olet siis ymmärtänyt mitä yleistäminen tähänkin tekee. Se peittää alleen kaiken, vaikka eihän se oikeasti ole niin. Metsä on kuusimetsää, mäntymetsää, sekametsää ja silti ne kaikki puut on vähän erilaisia. Niin minä se ymmärrän ainakin toistaiseksi. Sitten metsuri, metsänomistaja tai jotain pohattoja, jotka päättää, mitä niille puille tapahtuu tai voihan se olla, että menee metsäpaloissa kaikki ja vain yksi liito-orava tai hirvikärpänen jää jäljelle ja nekin haukka syö.
- Puhkotutsilmät
En kuitenkaan usko, että ymmärrykseni riittäisi raiskaajan teon hyväksymiseen.
Sääliä voisin tuntea. Inhoa lähinnä. Ja ohikulkisin. Vaikka apua pyytäisi.
Näin tunnen. Vaihtelevalla menestyksellä mutta yrittää aina voi. Tämä on hyvin pitkälle henkilö ja tapahtumakohtainen asia. Jos ihminen käyttäytyy jollakin tavalla voi olla vaikeaa asettua hänen asemaansa jos ei tiedä taustoja. Joku rikas voi ajaa vanhalla autolla ja sitä voi aina miettiä miksi. Toki hänen asemaansa voi yrittää asettua jos kerrotaan että hänellä oli paljon sisaruksia ja lapsuuden koti oli hyvin köyhä. Jos olet myös perheestä jossa istuttiin pöydän ympärillä kun neljättä päivää syötiin naurista ja makarooneja tietäen että huomenna ei ole sitäkään niin silloin ehkä toisen asemaan pääsee paremmin kiinni kuin henkilö joka vain valitsee kaupan hyllyistä ja altaista mitä nyt haluaakin; ja vähän päälle.
Naisten kanssa välillä joutuu hieman kulkemaan mutkien kautta. Ollaan metoo:sta mitä mieltä vaan niin minulle se hieman ehkä avasi naisten ajatusmailmaa. Enää en meinaan ihmettele miksi illalla bussipysäkille jäädessäni nainen pitää minuun etäisyyttä kun kävelen. Vaikka se vähän pahalta tuntuu niin siinä ei ole mitään henkilökohtaista että nainen pitää minua raiskaajana. Ehkä hiukan paremmin voisi asettua naisen asemaan jos olisi edes saanut kunnolla selkään bussipysäkillä niin olisi edes jonkunlainen vertailukohta.
Toisaalta siinä on aina se ylianalysoinnin riski, jos nainen toteaa että oikeaa miestä ei ole vielä löytynyt niin yritän asettua naisen asemaan ja muistelen että pitää saada heti sukat pyörimään jaloissa joten eiköhän tämä sitten ollut tässä ja alan jo miettiä mitä ensi viikolle otan töihin evääksi.
Parisuhteessa kun toisesta tietää jo taustat niin helpompi on reagoidakin. Jos nainen aamulla motkottaa niin sillä se joko osoittaa että sinun kanssa on turvallista olla, kattilat on taas väärässä kaapissa tai sitten nainen haluaa tässäkin kuussa seksiä. Oikeasti se kyllä vaan haluaa että menee lähelle ja suutelemalla hakee oikean vastauksen."Pystytkö asettautumaan toisen asemaan?"
Pystyn, mutta ehkä pienen lapsen asemaan tai tosi vanhan ihmisen asemaaan on vaikea asettautua. Ei ehkä enää koe pienen lapsen maailmaan, kun ei muista minkälaista oli olla 1,5 - 2,5 -vuotias. Myöskään kokemusmaailmaan ei kuulu, minkälaista on mahdollista olla 90-vuotias.
"Jos et pysty, miksi et?"
Minä luin vähäsen psykopaatista luokitetusta Ruben Oscar Auervaarasta. Hänen ja muitten psykopaattien asenteisiin sekä päämääriin en pysty oikein asettumaan. Miksi hän huijasi rahaa rakkautta esittämällä parilta kymmeneltä naiselta. Itse olen kaksi kertaa pyytänyt äitini lisäksi naisilta rahaa ja molemmat lainat olen maksanut takaisin. En ymmärrä oikein psykopaatien toisten tunteilla leikkimistä.
"Olkoon esimerkkeinä vaikkapa sinkku, parisuhteessa elävä, nainen, mies, lapsi, nuori tai vanhus,
työssäkäyvä, työtön, yksinhuoltaja, maahanmuuttaja, sarjamurhaaja, who ever....."
Sarjamurhaajan asemaan en kykene asettumaan. Lisäksi saattaa olla vähän vaikeuksia asettua nuoren naisen asemaan. Esimerkiksi tänään menin juttelemaan söpön nuoren naisen kanssa. Juttelu sujui hyvin, joten siinä vaiheessa pystyin melko pitkälti asettumaan hänen asemaansa. Hän sai bussin jälkeen minulta tuoreen uuden kirjan luonnoksen. Hän vastaa siitä ilmeisesti minulle sähköpostilla - hänellä on sen jälkeen kuva kirjoittajasta - en pysty asettautumaan juurikaan ehkä hänen mielikuviensa asemaan ellei hän kerro niitä itse hyvin minulle. En tiedä hänen ajatusmaailmaansa, sillä en vielä tunne häntä.
"Ymmärrätkö silloin myös toisen haasteet? Mistä tiedät, että ymmärrät? Jos et ymmärrä, kiusaatko tai vähätteletkö tahallisesti vai tahattomasti? Milloin raja tulee vastaan, kun emme osaa asettautua toisen asemaan?"
Sanotaan, että en olisi pystynyt asettautumaan oikein syyrialaisten ja irakilaisten asemaan ellen olisi vähän jutellut heidän kanssaan. Sitten kun juttelin irakilaisen Stadissa asuvan miehen kanssa, tämä ehdotti minulle, että tavataan illalla jossain kaupungilla. Ehdotin, että tavataan kirkossa, sillä hän ilmoitti olevansa kristitty. Tapasinkin sattumalta hänet yhdessä kirkossa muitten uskovaisten irakilaisten kristittyjen seurassa. Sen sijaan en pysty oikein asettautumaan muslimin asemaan, joka kannattaa Isis-liikettä ja tukee terrorimia. Muslimin ymmärtämisessä raja tulee vastaan, sillä en ymmärrä oikein Koraanin pohjalta nousevaa ajattelua, vaikka olen sitä lukenut ja minulla kirjasta suomenkielinen komentaari kirjahyllyssäni. En ymmärrä toisia tappavia Isis-miehiä, mutta hyvin englantia osaava hänen maalaistaan irakilaista saatan ymmärtää, jos tämä on kristitty. Myös sintolaisuus on vähän vaikea ymmärtää ja jotkut muut uskonnot. Heillä on oma maailmansa.- wanhaämmä
Se toisen ihmisen asemaan asettuminen ei ehkä tarkoita ihan tuotakaan. Poliisin toiminta on helppo esimerkki. Siellä tehdään profilointeja. Täytyy ymmärtää minkälaisilla motiiveilla ja ajatuksen juoksulla rikos on tehty.
wanhaämmä kirjoitti:
Se toisen ihmisen asemaan asettuminen ei ehkä tarkoita ihan tuotakaan. Poliisin toiminta on helppo esimerkki. Siellä tehdään profilointeja. Täytyy ymmärtää minkälaisilla motiiveilla ja ajatuksen juoksulla rikos on tehty.
Senpä takia minä en pysty olemaan dekkaristi, vaikka tekisi mieli, sillä silloin saisi mahdollisesti paljon rahaa. En pysty ajattelemaan kuin rikollinen, sillä olen liian voimakkaasti Jeesus-tyyppi. Käyn kirkossa ja en varsinaisesti koskaan ryyppää - olen kristillisesti hyveellinen, miksi rikollinen ajattelu ei oikein luonnistu.
Mitä se toisen ihmiseen asettuminen tarkoittaa? Itse vastasin vain aloittajan kysymyksiin niin kuin mieleen juolahti.- wanhaämmä
Faith.Hope.Love kirjoitti:
Senpä takia minä en pysty olemaan dekkaristi, vaikka tekisi mieli, sillä silloin saisi mahdollisesti paljon rahaa. En pysty ajattelemaan kuin rikollinen, sillä olen liian voimakkaasti Jeesus-tyyppi. Käyn kirkossa ja en varsinaisesti koskaan ryyppää - olen kristillisesti hyveellinen, miksi rikollinen ajattelu ei oikein luonnistu.
Mitä se toisen ihmiseen asettuminen tarkoittaa? Itse vastasin vain aloittajan kysymyksiin niin kuin mieleen juolahti.Etkö ole sitten ajatellut pahuutta uskonnolliselta kannalta? Raamatussa kirjoitetaan paljon myös jumalan kostosta. Miten nykyajan "Jeesus-tyyppi" (sori, käytit tuot itse) näkee sen? Tai että jumala on luonut myös paholaisen? Jin&Jang?
Hyvä ja paha ovat mielenkiintoisia käsitteitä.. wanhaämmä kirjoitti:
Etkö ole sitten ajatellut pahuutta uskonnolliselta kannalta? Raamatussa kirjoitetaan paljon myös jumalan kostosta. Miten nykyajan "Jeesus-tyyppi" (sori, käytit tuot itse) näkee sen? Tai että jumala on luonut myös paholaisen? Jin&Jang?
Hyvä ja paha ovat mielenkiintoisia käsitteitä..wanhaämmä: "Hyvä ja paha ovat mielenkiintoisia käsitteitä.."
No, sanotaan, että nyt olen Jeesus-tyyppi, mutta joskus olin ateisti, joka käytti humalaan asti alkoholia. Nuorena 20-vuotiaana keksin humalassa, että viettelen espanjalaiselle ystävälleni naisen. Puhuin naisen pään pyörälle ja tämä rakastui minuun muutamaan minuuttiin tai siis voimakkaasti ihastui. Kadulla hän oli toiseksi rakastuneimman näköinen nainen, jonka missään olen nähnyt. Hän näki vain minut ja lyhtypylvään. Sitten sain kuulla, että hän kiertää kaupungin ravintoloissa etsimässä minua ja ilmoittaa rakastuneensa. Minua hävetti lievästi sanottuna se, että alkoholin vaikutuksen alaisena olin vietellyt hänet aivan täysin jonkilaisena leikkinä, jonka tarkoituksena oli saada madridilaiselle ystävälleni sänkyseuraa. En käynyt moneen vuoteen kyseissä kaupungissa missään ravintolassa ja lopetin voimakkaaseen humalaan asti luomisen, sillä muistan loppuelämäni hänet tosi rakastuneen näköisenä kadulla. Tietysti joku sanoo, että miksi en mennyt sinne ravintolaan, sillä hän olisi ollut ikionnellinen tavatessani minut. En voinut oikein kohdata häntä, sillä olin silloin ihastunut toiseen naiseen. Minulla ei ollut tunteita häntä kohtaan. En tuolloin ajatellut kristillisesti.
Tämä taitaa olla pahinteko, minkä koskaan olen tehnyt, joten kovin rikollista minusta ei mitenkään saa. Noudatan kymmentä käskyä ja "älä tee hourin" tai "älä varasta" on voimassa.
- rehtoriyliop
faith hope love. asetun hänen asemaan. en kirjoittele tännr kuin vasta jouluna seuraavan kerran.
sanoin sunnuntaina niin. koska opiskelen nyt tiiviisti. ei se ollutkaan ytä tärkeää kuin tämä. siksi opiskeluni on kestnyt jo 20 vuott. - Kaikkeasuvaitaan
suvaita mitä suvaitaan suvaita. Ja mitä ei suvaita sitä ei suvaita. Näin se aina on ollut. Suvaitsevaiset ihmiset (omasta mielestään) ovat monesti todella suvaitsemattomia. Ymmärtäessään terroristia ja toivoessaan heidän vapautumista ja näkemistä kaupan kassana yhteiskunnan "jäsenenä", unohtavat uhrit ja heidän omaisensa. En ymmärrä miten tällaisia suvakkeja suvaitaan heistä ei ole kuin haittaa.
- tuskinpaon
Justiinsa taas, no montas suomessa tuomittua terroristia täällä on kaupan kassoina?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Jumala rankaisi; nainen kuoli Suviseuroissa
Eihän näissä joukkohysteriatapahtumissa ole mitään tolkkua. Aina pitää hajauttaa. Toivottavasti lestatkin tulevat nyt2666420Mopomiitti onnettomuus
Vittu se tehdas-alue ole oikea paikka mopomiitille, Ja minkälainen vanhempi hyväksyy, että pojan mopo kulkee järkyttävä1483723Pääsit nainen todella
lähelle ja kaikki sinussa oli jotain selittämättömän kiehtovaa. Silti en koskaan ymmärtänyt sinua täysin. Mitä halusit t1442649Koettakaa nyt Trumpinkin fanit ymmärtää:
Hän on myös jo vanha mies. Kukaan ei tiedä, mitä kunnossa hän on parin vuoden päästä.3442506- 552072
YLE kirjoittaa - Viritetyt sähköpyörät aiheuttavat ongelmia poliiseille
"Itse rakennellut ja viritetyt sähköpyörät ovat poliisin ja Liikenneturvan mukaan yleistyvä kirous liikenteessä." https1211661- 831655
- 311493
Olen miettinyt sinua tänään
Se mitä teit oli oikeasti vähän tylyä. En voi ottaa sitä muuna kuin mitä se konkreettisesti on. Esitän itsellenikin että241310Vieläkö pidät minusta
Vieläkö pidät minusta nuori nainen? Vaikutat etääntyneeltä ja olen ajatellut että haluat olla rauhassa.1081174