Ja menetin totaalisesti hillityn kuoreni ja virnuilin kuin täysi idiootti. Joka kyllä tämän asian suhteen olenkin. Millä ihmeellä voisi pysyä tyynenä kuin toinen on niin ihana. Kylmiä suihkuja ilmeisesti täytyy alkaa harrastamaan aamuin illoin, niin pysyy viileämpänä.
Jos täällä on joku oikein taitava peittämään todellisia ajatuksiaan, niin miten sen teet? Olen minä suojakuoren kehittänyt jo teininä, se vaan ei näytä kestävän lainkaan jos toinen käyttäytyy ystävällisesti. Ilkeyttä vastaan toimii hyvin.
Jos täällä on joku oikein taitava peittämään todellisia ajatuksiaan, niin miten sen teet? Olen minä suojakuoren kehittänyt jo teininä, se vaan ei näytä kestävän lainkaan jos toinen käyttäytyy ystävällisesti. Ilkeyttä vastaan toimii hyvin.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Ai niin, olen nainen jos joku sitä miettii. Mutta vertaistukea täältä etsin, en häntä.
Esitänpä vastakysymyksen, että miksi pitäisi peittää? Omalla kohdalla olen ajatellut sen niin, että näkykööt. Mitään hyvää ei ole koskaan seurannut tunteiden piilottelusta.
Ymmärrän mitä tarkoitat. En vain voi tässä tilanteessa toimia tuon ajatuksen mukaan. Kiitos sinulle.
no senkun vaan ostat ne ostoksesi, toimitat paperiasiasi tai lainaat kirjasi ja jatkat siitä tiskiltä haihattelemasta arvon "neitokainen"
Ai ku kauheeta: Laminaatit tippu hampaista ja heti päädyit hymyyn.
Mitä ne susta sitte kirjotti? ;)
Olet oppinut elämään suojakuoresi takana ja pidät kaikkia ystävällisiä tai positiivisia reaktioitasi idioottimaisena? No tuskin vaikutit kenenkään muun mielestä kuitenkaan idioottimaiselta. Ei se viileys ole aina niin coolia kuin sanotaan.
Miksi haluat piiloutua suojamuuurin taakse jos joku on ystävällinen? Varsinkin kun kaikesta päätellen olet jollain tasolla kiinnostunut tai ainakin pidät hänestä?
No, en viitsinyt tässä alkaa tarkemmin kertomaan elämästäni. Mutta en toki suhtaudu kaikkiin samalla tavalla. On minulla ystäviä, vaikka en olekaan mikään supersosiaalinen kaikkien huomion itseensä vetävä ihmismagneetti.
Ongelma on juuri siinä, että pidän tästä ihmisestä enemmän kuin pitäisi. Pelkään että kaikki näkevät suoraan lävitseni kun olen niin lääpälläni. Että hän näkee. No tulipa hölmö ilmaisu nyt mutta totta se on. Ja kyllä, syitä on sille miksi en voi sitä tuoda esille.
Osaan minä käyttäytyä asiallisesti, mutta haluaisin itse vapautua tästä tilanteesta ja nähdä hänet yhtä neutraalisti kuin muut. Ilman että täytyy miettiä näyttääkö nyt varmasti tarpeeksi luontevalta. Siihen vain on vielä matkaa.
Mulla itellä on kanssa ongelma pitää muiden ystävällisyyttä aitons ja todella kärsin siitä. Siihen on tietysti vaikuttanut omat kokemukset. En tiedä mistä se johtuu, että monesti erityisesti vastakkaisen sukupuolen kanssa törmään tilanteeseen, että kun olen alkuun viileämmän ystävällinen ja varovainen ja sitten kun uskallan enempi tutustua ja toinenkin niin sitten tulee jonkinlainen kylmä suihku niskaan. En oikeesti ymmärrä, ite oon ystävällinen ja tykkään ihmisten kanssa jutella, mutta tuollainen touhu on saanut itseni tosi varovaiseksi ja jotenkin sitten tulee se tunne, että kyllä tuokin lähemmin tutustuessa muuttuu ilkeileväksi ja kyse ei ole mistään rakkausjutuista. Mikä hitto saa toisen toimimaan noin.
Ymmärrän mitä tarkoitat. Nuoruuden kokemukset itselläni taustalla, mutta onneksi olen aika hyvin päässyt eroon liiallisesta varautuneisuudesta. Sujuu small talk toisten kanssa paremmin ja toisten kanssa vähän huonommin. Kavereita on. Tämän yhden kanssa tuntuu vaan tunnelma niin jännitteiseltä jostain syystä.
Mikä tilanteesta tekee niin kielletyn? Yleensä suurimmat rajoitteet ovat oman pään sisäisiä, itseä kohtaan ollaan yleensä ankarampia kuin yleensä ja säännöt ovat tiukemmat.
Jos mietit kyseisien asetelman jonkun muun kohdalle, niin ei se nyt ehkä enää olekaan niin mahdoton?
Nautihan nyt elämästä ja unohda hetkeksi ne suojamuurit ;)