Kritisoin Mtv3:n älykkyyttä koskevia artikkeleita hyvin perustellen ja aivan fiksusti ja kyseenalaistin koko ajatuksen älykkyyden olemassaolosta. Kummankin jutun kommenttiosio on poistettu kokonaisuudessaan. Jos en väärin arvaa syy poistolle olivat kriittiset kommentit.
Tämä on tuttu ilmiö joka kerta kun tätä aihetta käsitellään. Älykkyydestä saa puhua vain ikäänkuin sen olemassaolo olisi tieteellinen fakta, eikä testien validiutta saa kyseenalaistaa. Älykkyydestä saa puhua vain ns. älykkäitä ihmisiä ihailevaan sävyyn siltä pohjalta että älytestien tulokset ovat vähän sama kuin verikokeiden tulokset, ja että äly itsessään on totta. Vaikuttaa siltä että melkein mistä tahansa muusta aiheesta voi puhua huomattavasti kriittisemmin kuin älykkyydestä. Luulisi että tilanne olisi päinvastoin.
Yleensä tästä aiheesta puhuttaessa käy juuri näin. Vaikuttaa siltä että älykkyys ja varsinkin älykkäinä pidetyt ihmiset ovat kuuma peruna. Tulee mieleen holocaust- keskustelu; siitä saa puhua vain erityisen sensitiivisesti tietyllä tavalla, mitään ei saa kyseenalaistaa.
https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/vuosia-anita-32-ihmetteli-miksi-ei-ymmartanyt-muita-ihmisia-uskoin-olevani-tyhmempi-kuin-muut-totuus-paljastui-kun-mensan-alykyystestissa/7105264#gs.WZ2Vkgc
On esimerkiksi hyvin outoa miten huippuälykkäiksi luokitellut ihmiset ovat poikkeuksetta sosiaalisesti invalideja. Jos eivät aivan autisteja, niin jokatapauksessa tarinoissa toistuu kerta toisensa jälkeen suuret vaikeudet "ymmärtää muita ihmisiä". Eikö asian pitäisi olla päinvastoin? Luulisi että huippuälykäs ihminen ymmärtäisi muita tyhmempiä ihmisiä jopa paremmin kuin he itse. Älykkään pitäisi nähdä muiden ihmisten epäloogisuuksien ja typeryyksien läpi ja huomata missä muut menee vikaan. Ja onko olemassa yhtäkään lapsineroa joka ei pode jotakin autismin muotoa? Aina niillä on vähintään asperger mutta yleensä useampi diagnoosi liittyen sosiaalisiin vaikeuksiin. Eikö näiden realiteettien pitäisi todistaa että se mitä sanotaan "älykkyydeksi" kuvaa vain hyvin pientä ja suppeaa osaa ihmisen triljoonista ominaisuuksista? Jos yksi ominaisuus on erityisen vahva yleensä joku toinen ominaisuus on erityisen heikko. Näinpä älykkyydestä puhumisesta pitäisi kenties luopua kokonaan ja alkaa puhua mieluummin esim. vain lahjakkuudesta, tai vielä mieluummin vahvuuksista ja heikkouksista.
Mensan testit arvioivat lähinnä kognitiivisia vahvuuksia ja jokusia muita ominaisuuksia. Niiden käyttämisestä "älykkyyttä" mittaavina testeinä pitäisi luopua ja alkaa puhumaan niistä vaikkapa kognitiivisia taitoja mittaavina testeinä. Elämässä mm. sosiaalinen äly on tärkeämpi ominaisuus kuin se osaako loogisesti päätellä mikä pallo ruudun sisällä on seuraava kuva. Sosiaalista älyä vain on vaikea mitata. Mutta se kuka on älykäs ja kuka tyhmä on lopulta vain subjektiivinen mielipide.
Ovatko älykkäät herkkähipiäisiä?
35
596
Vastaukset
- NoinhanSeOn
Ihmisillä on synnynnäisiä ja hankittyja kykyjä. Synnynnäisiä kykyjä voidaan kutsua lahjakkuuksiksi ja hankittuja taidoiksi. Yleensä ihmisen eri kyvyt ovat yhdistelmiä lahjakkuuksista ja taidoista. Joissakin kyvyissä lahjakkuudet painottuvat enemmän, esim. kognitiivisissa kyvyissä (jota usein kutsutaan älykkyydeksi) ja luovuudessa. Toisissa taas hankitut taidot painottuvat enemmän, esim. sosiaalisissa taidoissa.
Kognitiivisesti huippuälykkäissä ihmisissä on sosiaalisesti kömpelöjä, mutta selkeästi vähemmistö; he vain tuppaavat erottumaan. Monella huippualykkäälä voi olla myös motivointiongelmia harastaa sosiaallista kanssakäymistä, josta eivät nauti tai hyödy. Yhtä hyvin voidaan sterotypioida sosiaallisesti (tai "tunneälyltään") taitava ihminen, joka ei menesty opiskelussa tai työelämässä.
Ja mitä tulee mensan testeihin, ne ovat mitä ovat koska ne halutaan saada kulttuurista ja opitusta riippumattomaksi ja mittaamaan synnynnäisiä kykyjä. Esim. WAIS-tyyppisissä testeissä, joissa on kielellisiä ja matemaattisisa osoita, oppineisuus auttaa merkittävästi. ajatuksena on, että yleisen älykkyyden eri lajit korreloivat keskenään, ja siksi rajoitettu testi mittaa kohtalaisesti myös ns yleistä älykkyyttä.
Vähän niinkuin Cooperin testi mittaa kyvykkyyttä eri kestävyyslajeissa, ei vain 12 minuutin juoksussa. Mutta se ei mittaa kyvykkyyttä esim. painonnostossa.- tohtori.sykerö
"Monella huippualykkäälä voi olla myös motivointiongelmia harastaa sosiaallista kanssakäymistä, josta eivät nauti tai hyödy."
Tämä koskee kaikkia ihmisiä. Kaikilla ihmisillä on motivointiongelmia harrastaa sosiaalista kanssakäymistä josta eivät nauti tai hyödy. Ei kukaan tykkää olla sosiaalisissa tilanteissa jotka tuntuvat epämiellyttäviltä. Ei tämä liity mitenkään älykkyyteen.
Sosiaalinen äly ei ole sama kuin että on sosiaalinen persoona. Se ei ole myöskään sitä että osaa sujuvasti ja jouhevasti olla sosiaalisessa kanssakäymisessä kaikkien kanssa koska asiaan tietysti vaikuttaa myös ympäristön sosiaaliset ominaisuudet. Sosiaalisesti kömpelö (tai ympäristön sellaiseksi tulkitsema) voi olla hyvinkin älykäs sosiaalisesti. Sosiaalinen äly mittautuu sillä miten hyvin osaa tulkita muita ihmisiä ja erilaisia vuorovaikutustilanteita oikein.
"Yhtä hyvin voidaan sterotypioida sosiaallisesti (tai "tunneälyltään") taitava ihminen, joka ei menesty opiskelussa tai työelämässä."
En ymmärrä vertausta. Tarkoitatko että tuollainen stereotypia on olemassa?
Tarkoitukseni ei ollut stereotypioida älykkäiksi luokiteltuja ihmisiä. Pohjasin tämän käsityksen vain siihen millaisina julkisuudessa esiintyneet/esitetyt älykkäät ihmiset usein esitellään. He myös yleensä aina ja poikkeuksetta esittelevät itse itsensä näin. Henkilöhistoriaan liittyy aina kokemus siitä että sosiaaliset tilanteet ovat vaikeita kun "ei ymmärrä muita ihmisiä". Tämä on outoa siksikin koska älykkyyteen väitetään liittyvän nimenomaan erityisen kehittynyt ongelmanratkaisukyky. Mistä siis johtuu että älykkäillä ihmisillä tuntuu (usein juurikin omien sanojensa mukaan) olevan erityisen suuria vaikeuksia ratkaista sosiaalisen kanssakäymisen ongelmia?
Cooperin testi- esimerkki oli hyvä verrokki älytesteihin. Kuten cooperinkin testi, myös älykkyystestit mittaavat vain hyvin pientä osaa ihmisen ominaisuuksista. Cooperin testin ulkopuolelle jää kaikki se mitä cooperin testissä ei mitata. Ajattele kuinka iso määrä se on erilaisia ominaisuuksia! Kykyjä, lahjakkuuksia, taitoja, vahvuuksia ja heikkouksia. Se on aika paljon se. Cooperin testiin ei kuitenkaan suhtauduta samalla tavalla kuin älykkyystesteihin. Cooperin testi mittaa vain liikunnallisia ominaisuuksia. Niitä ei pidetä samalla tavalla koko ihmisen persoonaan liittyvinä ominaisuuksina kuin älykkyyttä. Älykkyyden ajatellaan olevan lähes sama kuin se mikä ihminen kokonaisuudessaan on.
Koko älykkyyspuheesta pitäisi luopua.
- NoinhanSeOn
Tuota Cooperin testijuttua et näköjään tajunnut lainkaan. Yritin kertoa, että se mittaa paljon laajempaa ominaisuutta kuin 12 minuutissa juostua matkaa: hengitys- ja verenkiertoelimistön tehokkuutta ja kykyä suoriutua kestävyyssuorituksissa.
Mensatesti mittaa ennen kaikkea päättelykykyä ja työmuistia, jotka ovat yleisälykkyyden komponenttieja. Mutta korrealaatioiden avulla se antaa aika hyvän kuvan myös yleisälykkyydestä, Ei kai tuollaisia testejä olisi käytetty 100 vuoden ajan opiskelija- ja työvalinnassa, jos niistä ei olisi hyötyä.
Sosiaaliset taidot ovat epämääräisempi alue. Tietysti monissa töissä, esim. myyntitöissä, ne ovat hyvin tärkeitä. Mutta omien vuosikymmenien ajan tekemieni havaintojen mukaan ne eivät kovin hyvin korreloi älykkyyden kanssa. Ja muitettakoon, että narsistit omaavat erityisen hyvät sosiaaliset taidot.- tohtori.sykerö
Tajusin oikein hyvin cooperin testivertauksesi. Sinä itse et ymmärrä pointtiani. Selität minulle nykyistä käsitystä niin sanotusta "älykkyydestä" jonka ymmärrän kyllä oikein hyvin. Minä kyseenalaistan koko älykkyyden olemassaolon ja näiden testien käyttämisen "älykkyyden" mittaamiseen. On oikeasti melkein noloa että edelleen näihin mikä-pallo-ruudun-sisällä-on-seuraava- testeihin suhtaudutaan vieläkin vakavasti.
"Mensatesti mittaa ennen kaikkea päättelykykyä ja työmuistia, jotka ovat yleisälykkyyden komponenttieja."
Tai siis tietty pieni ryhmä ihmisiä on aikoinaan tehnyt yhteisen sopimuksen siitä että tietynlainen päättelykyky ja työmuisti ovat "yleisälykkyyttä". Se että olet päättänyt niellä tämän ajatuksen pureksimatta kuvastaa aikamoista auktoriteettiuskovaisuutta ja ulkoapäin ohjautuvuutta.
"Mutta korrealaatioiden avulla se antaa aika hyvän kuvan myös yleisälykkyydestä, Ei kai tuollaisia testejä olisi käytetty 100 vuoden ajan opiskelija- ja työvalinnassa, jos niistä ei olisi hyötyä."
Otat koko ajan opiskelussa ja työssä pärjäämisen esille aivan kuin uskoisit että työelämässä ja opiskelussa pärjääminen jotenkin korreloi ns. älykkyyden kanssa. Se on aika häkellyttävän suppeaa ajattelua. Edes loistavat kognitiiviset taidot omaava ei välttämättä pärjää opiskeluissa. Työelämästä puhumattakaan. Jo aloituksessani olevan linkin takaa löytyvässä jutussa esiintynyt henkilö kertoi ettei pärjännyt koulussa erityisen hyvin. Kyseessä on mensan testien perusteella huippuälykkääksi luokiteltu henkilö jolla on parhaat pisteet mitä älykkyystestistä voi saada. Koulussa hän sai matematiikankin kokeista lähinnä kutosta ja seiskaa. Miten tämä on selitettävissä jos "älykkyys" mielestäsi korreloi opiskeluissa pärjäämisen kanssa?
"Ei kai tuollaisia testejä olisi käytetty 100 vuoden ajan opiskelija- ja työvalinnassa, jos niistä ei olisi hyötyä."
Missä opiskelija- ja työvalinnoissa käytetään älykkyystestejä? Eikö Mensa perustettu 1946? - NoinhanSeOn
Ensimmäinen älykkyystesti, binetin testi laaditiin yli 100 vuotta sitten. Samoin yleisälykkyyden käsite on yli 100 vuotta vanha ja laajasti hyväksytty. Ja koorelaatio opiskelu- ja työmetestyksen suhteen on selvä.
Älykkyys on käsitteenä selkeästi paremmin määritelty kuin tuo sinun sosiaalinen älysi (tai tunneäly). Ongelma on vain ,että se on saanut terminä liiaksi gloriaa ja siksi sen käyttöä vastustetaan. En ole huomannut, että esim. käsitteen luovuus käyttö aiheutta joillakin yhtä paljon närästystä.
- tohtori.sykerö
"Ja koorelaatio opiskelu- ja työmetestyksen suhteen on selvä."
Millä tavalla se on selvä? Perusteluksihan ei riitä vain sinun oma mielipiteesi ja mututuntuma.
"Älykkyys on käsitteenä selkeästi paremmin määritelty kuin tuo sinun sosiaalinen älysi (tai tunneäly)."
Minä en ole väittänyt että sosiaalinen äly olisi jossain hyvin määritelty. Se on ihan yhtä abstrakti käsite loppujenlopuksi kuin älykkyys- käsitekin. Se riippuu pitkälti vain siitä kuinka moni kokee henkilön x osaavan tulkita sosiaalisia tilanteita ja muita ihmisiä ja myös itseään oikein. Mitä useampi ihminen näin kokee, sellaista henkilöä x yleensä pidetään sosiaalisesti älykkäänä.
Se taas onko älykkyys käsitteenä hyvin määritelty on mielipidekysymys sekin. Minun mielestäsi se ei ole hyvin määritelty.
"Ongelma on vain ,että se on saanut terminä liiaksi gloriaa ja siksi sen käyttöä vastustetaan. En ole huomannut, että esim. käsitteen luovuus käyttö aiheutta joillakin yhtä paljon närästystä."
En ole itseni lisäksi kuullut kekenkään muun vastustavan älykkyys- termin käyttöä. En ole havainnut mitään erityistä närästystä sen käytöstä. Päinvastoin ajatusta älykkyydestä ja älykkäistä ihmisistä viljellään hyvinkin auliisti ja hyväksytysti kaikkialla. Nykyisin vieläpä päätään nostava trendi on että käsitystä älykkäistä ihmisroduista ja tyhmistä ihmisroduista on alettu popularisoimaan ja tekemään tällaisesta ajattelusta main streamia. Se on aika vaarallista kehitystä.
Älykkyys- käsitteessä on se ongelma, että sen vastakohtana pidetään tyhmyyttä. Luovuus- käsitteeseen ei liity yhtä perustavanlaatuista persoonaan menevää leimaa kuin älykkyys- käsitteeseen. Jos joku ei ole luova, siitä ei seuraa että häneen suhtaudutaan alentuvasti. Mutta jos joku ei ole älykäs, hänen katsotaan olevan tyhmä. Tyhmänä pidettyä ihmistä ei oteta vakavasti eikä yleisen käsityksen mukaan tarvitse kunnioittaa. Jos joku taas koetaan henkilöksi joka ei ole luova, kukaan ei ajattele että tämä jotenkin vaikuttaa hänen vakavasti otettavuuteensa ihmisenä.
Lisäksi aika moniin ellei jopa kaikkiin mensan älykkyystestien tehtäviin tarvitaan myöskin luovaa ajattelua. Ei niistä selviä ilman luovuutta.
"Ensimmäinen älykkyystesti, binetin testi laaditiin yli 100 vuotta sitten. Samoin yleisälykkyyden käsite on yli 100 vuotta vanha ja laajasti hyväksytty."
Pidätkö siis tätä Stanford- Binetin testiä validina keinona mitata älyä? Ja tätä testiäkö on käytetty opiskelu ja työ(ntekijä?) valinnoissa?
https://en.wikipedia.org/wiki/Stanford–Binet_Intelligence_Scales
Jos nämä tällaiset testit ovat korreloineet opiskelu- ja työmenestyksessä mistä se kertoo?
Miten se, jos joku käsite on ollut satoja vuosia yleisesti hyväksytty liittyy siihen onko sille perusteita vielä tänä päivänä? Homoseksuaalisuuttakin pidettiin yleisesti hyväksytysti vuosisatoja sairautena kunnes yhtäkkiä tajuttiin miten typrää se on. Toisaalta lapsen tappoa on pidetty kautta maailman ihan hyväksyttynä sillä perusteella että se ken on elämän antanut voi se ottaa myös pois.
Kaikennäköisiä yleisesti hyväksyttyjä kummallisuuksia on ihmiskunnan historiassa ollut. Onko se sitten peruste vain jatkaa samalla linjalla ilman uudelleen arviointia ja päivittämistä nykyaikaan, onkin sitten toinen kysymys.- NoinhanSeOn
Ei ole olemassa älykkäistä ja tyhmiä vaan gaussin jakauma kertoo, että valtaosa ihmisistä on älykkyydeltään keskivertoja.
Ja eri rotujen (tai kansallisuuksien) älykkyyserot on fakta. Ei ole sattumaa, että ashkenaasijuutalaisen syntyperän omaavat tiedemiehet ovat saaneet valtavat määrät luonnontieteiden nobelpalkintoja. Niinkuin ei ole sattumaa, että 100 nopeimman 100 metrin juoksijan joukossa on vain muutama valkoisen rodun edustaja. - tohtori.sykerö
NoinhanSeOn kirjoitti:
Ei ole olemassa älykkäistä ja tyhmiä vaan gaussin jakauma kertoo, että valtaosa ihmisistä on älykkyydeltään keskivertoja.
Ja eri rotujen (tai kansallisuuksien) älykkyyserot on fakta. Ei ole sattumaa, että ashkenaasijuutalaisen syntyperän omaavat tiedemiehet ovat saaneet valtavat määrät luonnontieteiden nobelpalkintoja. Niinkuin ei ole sattumaa, että 100 nopeimman 100 metrin juoksijan joukossa on vain muutama valkoisen rodun edustaja."Ei ole olemassa älykkäistä ja tyhmiä vaan gaussin jakauma kertoo, että valtaosa ihmisistä on älykkyydeltään keskivertoja."
Jos älykkäitä ja tyhmiä ei ole olemassa ei voi olla keskivertoakaan.
Jos älykkäitä ja tyhmiä ei ole olemassa ei voi olla eri rotujen välisiä älykkyyserojakaan.
Kaikki tietävät jo eri rotujen "älykkyys"testeillä mitattujen tulosten eroavaisuuden. Tuossa tiedossa ei ole mitään uutta eikä se edes liity tähän aiheeseen. Kysymys on kognitiivisten taitojen ja jokusten muiden ominaisuuksien eroavaisuuksista.
Minä puhun älykkyys- käsitteen tematiikasta. - NoinhanSeOn
Etkö edes muista, mitä olet kirjoittanut: "Mutta jos joku ei ole älykäs, hänen katsotaan olevan tyhmä." Eli itse teit tuon kahtiajaon, ja minä kerroin, että pieni osa on älykkäistä tai tyhmiä, ja valtaosa keskivertoja. Jotain logiikkaa juttuun.
- tohtori.sykerö
NoinhanSeOn kirjoitti:
Etkö edes muista, mitä olet kirjoittanut: "Mutta jos joku ei ole älykäs, hänen katsotaan olevan tyhmä." Eli itse teit tuon kahtiajaon, ja minä kerroin, että pieni osa on älykkäistä tai tyhmiä, ja valtaosa keskivertoja. Jotain logiikkaa juttuun.
Höpö höpö. Et sanonut että "pieni osa on älykkäitä tai tyhmiä". Sanoit "ei ole olemassa älykkäistä tai tyhmiä". Lue itse omat viestisi.
Älykkyyden vastakohtana pidetään tyhmyyttä ihan yleisessä ajattelussa. Ei oo mun keksintöäni.
Sun tuntuu olevan vaikea hahmottaa tämän aloituksen ja keskustelun juonta. - NoinhanSeOn
Onko ylivoimaista ymmärtää koko lause: "Ei ole olemassa älykkäitä ja tyhmiä vaan gaussin jakauma kertoo, että valtaosa ihmisistä on älykkyydeltään keskivertoja." Ja tuo alku nimenomaan oli vastaväite kirjoittamaasi.
- tohtori.sykerö
NoinhanSeOn kirjoitti:
Onko ylivoimaista ymmärtää koko lause: "Ei ole olemassa älykkäitä ja tyhmiä vaan gaussin jakauma kertoo, että valtaosa ihmisistä on älykkyydeltään keskivertoja." Ja tuo alku nimenomaan oli vastaväite kirjoittamaasi.
Virke "Ei ole olemassa älykkäitä ja tyhmiä vaan gaussin jakauma kertoo, että valtaosa ihmisistä on älykkyydeltään keskivertoja." on oksimoroni.
- NoinhanSeOn
"Mutta jos joku ei ole älykäs, hänen katsotaan olevan tyhmä." Kukahan mahtoi kirjoittaa noin?
- tohtori.sykerö
NoinhanSeOn kirjoitti:
"Mutta jos joku ei ole älykäs, hänen katsotaan olevan tyhmä." Kukahan mahtoi kirjoittaa noin?
Minä. Mitä siitä?
Sä et taida olla kovin välkky?
Niinhän se on että ÄO on myytti.
https://www.sciencedaily.com/releases/2012/12/121219133334.htm- NoinhanSeOn
"The results showed that when a wide range of cognitive abilities are explored, the observed variations in performance can only be explained with at least three distinct components: short-term memory, reasoning and a verbal component. No one component, or IQ, explained everything."
Mitähän tuossa on nykyisen älykkyyskäsityksen vastaista? Tuskin kukaan väittää, että älykkyys on yksittäisestä tekijästä riippuva ominaisuus, joka sisjaitsee jossain tietyssä aivon sopukassa. Mensatesteissä tärkeitä ovat nimenomaan kognitiivinen päättelykyky ja työmuisti. WAIS-tyyppisissä testeissä on myös enemmän opitusta riippuva kielellinen osuus mukana. Ja sekin tiedetään, että erilaiset harjoitukset, kuten tietokonepelit, voivat auttaa oman maksimaalisen älykkyyssuorituksen saavuttamisessa, ja toiset tekijät voivat heikentää sitä. - tohtori.sykerö
NoinhanSeOn kirjoitti:
"The results showed that when a wide range of cognitive abilities are explored, the observed variations in performance can only be explained with at least three distinct components: short-term memory, reasoning and a verbal component. No one component, or IQ, explained everything."
Mitähän tuossa on nykyisen älykkyyskäsityksen vastaista? Tuskin kukaan väittää, että älykkyys on yksittäisestä tekijästä riippuva ominaisuus, joka sisjaitsee jossain tietyssä aivon sopukassa. Mensatesteissä tärkeitä ovat nimenomaan kognitiivinen päättelykyky ja työmuisti. WAIS-tyyppisissä testeissä on myös enemmän opitusta riippuva kielellinen osuus mukana. Ja sekin tiedetään, että erilaiset harjoitukset, kuten tietokonepelit, voivat auttaa oman maksimaalisen älykkyyssuorituksen saavuttamisessa, ja toiset tekijät voivat heikentää sitä."Mensatesteissä tärkeitä ovat nimenomaan kognitiivinen päättelykyky ja työmuisti."
Olisiko mahdoton ajatus jos mensan testiä nimitettäisiin täten kognitiivista päättelykykyä ja työmuistia mittaaviksi testeiksi? NoinhanSeOn kirjoitti:
"The results showed that when a wide range of cognitive abilities are explored, the observed variations in performance can only be explained with at least three distinct components: short-term memory, reasoning and a verbal component. No one component, or IQ, explained everything."
Mitähän tuossa on nykyisen älykkyyskäsityksen vastaista? Tuskin kukaan väittää, että älykkyys on yksittäisestä tekijästä riippuva ominaisuus, joka sisjaitsee jossain tietyssä aivon sopukassa. Mensatesteissä tärkeitä ovat nimenomaan kognitiivinen päättelykyky ja työmuisti. WAIS-tyyppisissä testeissä on myös enemmän opitusta riippuva kielellinen osuus mukana. Ja sekin tiedetään, että erilaiset harjoitukset, kuten tietokonepelit, voivat auttaa oman maksimaalisen älykkyyssuorituksen saavuttamisessa, ja toiset tekijät voivat heikentää sitä.Tutkijain mukaan on siis niin, ettei ns. älykkyyttä voi kutistaa joksikin sellaiseksi, minkä voisi ilmaista yhdellä numerolla (kuten ÄO), ja siksi ÄO on myytti.
- NoinhanSeOn
Niinkuin tekstistä ilmenee, älykkyyteen useammat osatekijät, joiden välillä on usein korrelaatiota. Esim. WAIS-tyyppisissä testeissä niitä mitataan eri osioissa ja sitten yhdistetään eri osiot yhdeksi lukemaksi. Mensatestissä on vain yksi kuviopäättelyosio. Pelkistäminen yhdeksi numeroksi on aika yleistä, esim. keskiarvo koulutodistuksessa. Siinäkin eri lukuaineiden arvosanalla on yleeensä vahva korrelaatio.
- tohtori.sykerö
NoinhanSeOn kirjoitti:
Niinkuin tekstistä ilmenee, älykkyyteen useammat osatekijät, joiden välillä on usein korrelaatiota. Esim. WAIS-tyyppisissä testeissä niitä mitataan eri osioissa ja sitten yhdistetään eri osiot yhdeksi lukemaksi. Mensatestissä on vain yksi kuviopäättelyosio. Pelkistäminen yhdeksi numeroksi on aika yleistä, esim. keskiarvo koulutodistuksessa. Siinäkin eri lukuaineiden arvosanalla on yleeensä vahva korrelaatio.
Niin? Mitä siitä? Miten tämä sinun jankkauksesi liittyy tähän aiheeseen?
Sulla tuntuu olevan vaikeuksia hahmottaa keskustelun aihetta. - nerokasta
NoinhanSeOn kirjoitti:
Niinkuin tekstistä ilmenee, älykkyyteen useammat osatekijät, joiden välillä on usein korrelaatiota. Esim. WAIS-tyyppisissä testeissä niitä mitataan eri osioissa ja sitten yhdistetään eri osiot yhdeksi lukemaksi. Mensatestissä on vain yksi kuviopäättelyosio. Pelkistäminen yhdeksi numeroksi on aika yleistä, esim. keskiarvo koulutodistuksessa. Siinäkin eri lukuaineiden arvosanalla on yleeensä vahva korrelaatio.
Tuollainen viisaus on pelkkää pelleilyä. Taitaa olla vain tekemisen puutetta jota ei viisailla esiinny.
- NoinhanSeOn
Niin, mikä on se keskustelun aihe. Otsikko ehdottaa, että älykkäät ovat herkkähipiäisiä. Luulen että eivät noin yleensä. Suurempia ongelmia taitaa olla heillä, jotka kuvittelevat olevansa älykkäitä, koska ovat sosiaalisesti taitavia tai jostain muusta syystä. Sitten jossain vaiheessa huomaavat, että älykkyys ei riitäkään. Siitähän seuraa sellainen kieltämisreaktio, eli haluavat kyseenalaistaan koko älykkyyden käsitteen. Paitsi että sitä voidaan viljellä termeissä tunneälu tai sosiaalinen äly.
- enolenimimerkki
Älykkyyden määrittelemisen kritisoiminen kuuluu älykkyyden tutkimukseen: olisi kummallista, jos asiaan paneutuneet tutkijat eivät määrittelisi älykkyyttä eri tavoilla. Lähtökohdat kun ovat tutkijoilla sidottuja älykkyysteorioihin.
Samoin ns. kulttuurivapaa älykkyyden testaaminen on jo terminologinen mahdottomuus. Kulttuuri läpäisee kaiken minkä teemme, joten miten olisi mahdollista testata älykkyyttä tai mitään muutakaan kulttuurin ulkopuolella. Tähän vaadittaisiin alienin laatima testi, mutta siinäkin älykkyys määriteltäisiin heidän kulttuurinsa kautta.
Toinen puoli on älykkyydessä silti aivan yhtä olennainen. On olemassa huippuälykkäitä ihmisiä. Heidät tunnistaa sangen helposti: katso, mitä he ovat saavuttaneet ei testeissä, vaan tosielämässä. Totta kai on niin, että rajanveto on joskus vaikeaa. Tesla on ilmiselvä esimerkki, mutta aina ei ole helppoa erottaa synnynnäistä kykyä opituista taidoista.
Miksi pitäisikään, elämä on aivan liian mielenkiintoista, jotta moiseen pilkunviilaamiseen olisi aikaa. Jotkut mensalaiset tms. ovat älykkäitä vain testin perusteella, mutta yhtä hyvin suurin osa ihmisistä ei kuulu älykkäisiin ihan arkielämän antaman todistuksen perusteella. - NoinhanSeOn
Älykkyystesti voidaan tietysti tehdä vain henkilöille, jotka ovat saaneet peruskoulutuksen, minimissään pitää osata lukea ja kirjoittaa. Mutta muuten en ole noin kriittinen kulttuurivapauden suhteen. Älykkyystestit ovat lähtöisin USAsta, mutta jenkit eivät saavuta niissä parhaita pisteitä vaan eräät aasialaiset kansat.
Enkä samaistaisi älykkyyttä ja saavutuksia elämässä. Medialla on tapan julkaista suomalaisten ministerien ylioppilastodistukset ja vaihtelu näyttää olevan suurta: kuudesta ällästä alempaan keskitasoon. Luulisin että harvemmilla elämässä paljon saavuttaneilla ihmisillä on edellytyksiä perehtyä syvällisesti esim. matematiikkaan, kvanttifysiikkaan tai kosmologiaan, mitä pidetään teoreettisesti haastavina tieteealoina.- tohtori.sykerö
"Enkä samaistaisi älykkyyttä ja saavutuksia elämässä."
"Ja (älykkyyden) koorelaatio opiskelu- ja työmetestyksen suhteen on selvä. "
Niin sanottu älykäs ihminen siis menestyy opinnoissa ja työelämässä mutta ei menesty elämässä? Eikö opinnoissa ja työelämässä menestyminen korreloi aikalailla suoraan saavutuksiin elämässä? Jos siis erilaisia onnenkantamoisia ja luojan lykkyjä kuten jollakin areenalla kansansuosioon pääsemistä ei lasketa. Opinnoissa ja työelämässä menestyminen yleensä lasketaan itsessään saavutukseksi elämässä.
Sun pitäisi nyt ensin sopia itsesi kanssa miten asiasta ajattelet.
"Niin, mikä on se keskustelun aihe. Otsikko ehdottaa, että älykkäät ovat herkkähipiäisiä."
Otsikko ei ehdota mitään vaan esittää kysymyksen. Perustelut löytyvät tekstistä jos luet sen ajatuksella.
"Suurempia ongelmia taitaa olla heillä, jotka kuvittelevat olevansa älykkäitä, koska ovat sosiaalisesti taitavia tai jostain muusta syystä. Sitten jossain vaiheessa huomaavat, että älykkyys ei riitäkään. Siitähän seuraa sellainen kieltämisreaktio, eli haluavat kyseenalaistaan koko älykkyyden käsitteen. Paitsi että sitä voidaan viljellä termeissä tunneälu tai sosiaalinen äly."
Puhun sosiaalisen älyn käsitteestä siinä kontekstissa että älykkyys olisi oikeasti olemassaoleva asia. Jos tiettyjä kognitiivisia taitoja, työmuistia yms. ominaisuuksia pidetään älykkyytenä niin sitten pitäisi älykkyyden sisään mahtua myös esimerkiksi sosiaalisuuteen liittyvät kyvyt. Ei ole mitään perustetta laskea älykkyys- käsitteen sisään vain tietyt ominaisuudet mutta jättää sen ulkopuolelle lukemattomia muita ominaisuuksia. Varsinkin sellaisia joilla on suuri vaikutus ihmiselämään hyvässä ja pahassa.
Mensahan perustettiin toisen maailmansodan jälkeen nimenomaan edesauttamaan maailmanrauhaa. En tiedä mitä sitten esim. mainitsemasi binetin testin luojat ajattelivat edesauttavansa.
Ja joo kaikki ovat varmasti jo huomanneet että nimim. NoinhanSeOn olet pelkkä kliseitä viljelevä viisastelija ja provo. Hienoa kuinka nopeasti opit kirjoittamaankin virheettömästi vain yhden keskusteluketjun aikana. Ihme on tapahtunut: viimeisin kommenttisi on yhtä kirjainta lukuunottamatta kirjoitusvirheetön. Hallelujaa. Oliko turhauttavaa kun kukaan ei tarttunut noihin tekokirjoitusvirheisiisi joita viljelit aikaisemmissa viesteissäsi yrittäen vetää yhtäläisyysviivaa kirjoitustaidon ja älyn välille? Älykkyyttä koskeville keskusteluille on tyypillistä että niihin ilmaantuu aina näitä "huonoa suomea" kirjoittavia pellejä jotka odottavat että joku tyhmä takertuu kirjoitusvirheisiin väittäen että kirjoitustaidolla olisi jotain tekemistä älyn kanssa.
Vai oliko se vain että "kirjoitit puhelimella ja siitä virheet koska puhelimella on niin vaikea kirjoittaa virheettömästi ja nyt olet tietokneen ääressä niin siksi kirjoitusvirheetön kommentti"? Vai oliko siellä vain aikaisemmin "vähän alkoholia alla tuli siksi vähän kirjoiteltua huolimattomasti"?
HOHHOIJAA. Tästä aiheesta olisi joskus ihan kiva saada aikaan asiapitoinen keskustelu ilman näitä jokapaikkaan ilmaantuvia pelleilijöitä. - NoinhanSeOn
Onhan se hienoa, että saat iloa näppäinvirheistäni. Minulla on paha tapa olla tarkastamatta tekstiäni sen jälkeen, kun olen sen kirjoittanut. Itse kylläkin arvioin muiden kirjoitustaitoa lausekokonaisuuksien ja tekstin logiikan kannalta. En arvosta tekstejä, jotka ovat pitkiä mutta sisältävät vähän asiaa. Enkä sellaisia, joissa toisia solvataan pelleiolijäksi, viisastelijaksi ja provoksi. Se viimeistään kertoo paljon henkilön älykkyydestä.
- tohtori.sykerö
NoinhanSeOn kirjoitti:
Onhan se hienoa, että saat iloa näppäinvirheistäni. Minulla on paha tapa olla tarkastamatta tekstiäni sen jälkeen, kun olen sen kirjoittanut. Itse kylläkin arvioin muiden kirjoitustaitoa lausekokonaisuuksien ja tekstin logiikan kannalta. En arvosta tekstejä, jotka ovat pitkiä mutta sisältävät vähän asiaa. Enkä sellaisia, joissa toisia solvataan pelleiolijäksi, viisastelijaksi ja provoksi. Se viimeistään kertoo paljon henkilön älykkyydestä.
Heko heko. =) Oot sä huvittava. Luulet kai vielä että tuo selitys menee täydestä khihihihi. Ei oo kuule kovin älykästä suhtautua lähtökohtaisesti muihin ihmisiin tyhminä. Eikä varsinkaan perustaa koko keskustelua luuloille toisen osapuolen motiiveista.
Mulla ei ole mitään pakkomiellettä toisten oikeinkirjoitukseen. Kielen päätarkoitus ei ole että pilkut ovat oikeassa kohdassa vaan se että viesti tulee oikein ymmärretyksi. Tiedämmehän toki että huippuälyköilläkin voi olla jopa lukihäiriö. Ooh.
Mutta jos ihan de facto tyyppi kirjoittaa ensin ruudun täydeltä pekkää kirjoitusvirhettä ja simsalabim yhtäkkiä kommentit ovatkin virheettömiä kielii se jostakin ihan muusta kuin siitä että "on tapana olla tarkastamatta tekstiä sen jälkeen kun sen on kirjoittanut". Se ei ihan selitä tätä yhtäkkistä virheettömyyttä kieliopissa. Että voit lopettaa tuon valehtelun.
Tämä kanssasi käyty keskusteluyritelmä kuvastaa hyvin miten vaikea on saada aikaan asiapohjainen keskustelu älykkyyydestä. Se on vähän samanlainen aihe kuin keskustelu synnin tematiikasta. Keskustelu on mahdotonta jos toinen uskoo synnin käsitteeseen ja toinen ei. Kun toinen kyseenalaistaa koko synnin käsitteen niin yleensä synnin käsitteeseen uskovat alkavat esittää epäilyksiä että hänellä on kaapit täynnä luurankoja koska hän ei kestä omaa syntisyyttään ja täten hänen täytyy kiistää koko synnin käsite. Itse asia, synnin käsite jää sivuosaan kun on pakko mukamas mennä henkilökohtaisuuksiin. Samoin kuten NoinhanSeOn esittää, jos joku uskaltaa kyseenalaistaa älykkyyden olemassaolon, hänen oletetaan olevan tyhmä. Ja koska hän ei kestä omaa tyhmyyttään hänen täytyy kiistää koko älykkyyden käsite. Älykkyyden käsitteen kyseenalaistamiselle ei uskota voivan olla muuta motiivia kuin joku henkilökohtainen kompleksi. - NoinhanSeOn
Älykkyys on vain sana, ja se pitäisi määritellä, jotta keskustelussa olisi mitään järkeä. Mensan sivuilla näköjään älykkyysen käsitettä luonnehditaan seuraavasti: "Älykkyyttä on kyky oppia, soveltaa opittua ja ratkoa ongelmia. Älykkyys ilmenee taitona ymmärtää ja käsitellä abstrakteja asioita. Älykkyys nähdään myös kykynä hahmottaa erilaisia asioiden välisiä suhteita sekä yksilön taitona käyttää ja kehittää omia kykyjään."
Itse pidän tuota aika oikeaan osuneena, mutta varmaan monet muut ovat eri mieltä. Sitten on vielä se älykkyyden mittaamisen ongelma, josta on vielä enemmän eriäviä käsityksiä. - tohtori.sykerö
NoinhanSeOn kirjoitti:
Älykkyys on vain sana, ja se pitäisi määritellä, jotta keskustelussa olisi mitään järkeä. Mensan sivuilla näköjään älykkyysen käsitettä luonnehditaan seuraavasti: "Älykkyyttä on kyky oppia, soveltaa opittua ja ratkoa ongelmia. Älykkyys ilmenee taitona ymmärtää ja käsitellä abstrakteja asioita. Älykkyys nähdään myös kykynä hahmottaa erilaisia asioiden välisiä suhteita sekä yksilön taitona käyttää ja kehittää omia kykyjään."
Itse pidän tuota aika oikeaan osuneena, mutta varmaan monet muut ovat eri mieltä. Sitten on vielä se älykkyyden mittaamisen ongelma, josta on vielä enemmän eriäviä käsityksiä.Minulla ei ole mitään älykkyys ja tyhmyys- termejä vastaan arkisessa kielenkäytössä. Itsekin käytän niitä koko ajan. Ongelma on siinä kun älykkyydestä aletaan puhua ikäänkuin se olisi joku tieteellinen fakta. Ja älykkyystestaaminen sama kuin maksakoe joka kertoisi jotakin faktuaalista tietoa ihmisestä.
Ongelma on vähän sama kuin arkisen kielenkäytön ja lain kapulakielen välillä; arkisessa kielenkäytössä eri termit merkitsevät ihan muuta kuin lainsäädännöllisessä kielenkäytössä. Kieltä pitää tietysti voida käyttää niin luovasti kuin kukin haluaa. Mutta tässä ongelma on nimenomaan se että älykkyyteen suhtaudutaan tieteellisenä oikeasti olemassaolevana tosiasiana mitä se ei ole. - NoinhanSeOn
https://www.mtv.fi/lifestyle/tunteet/artikkeli/maailman-lyhin-alykkyystesti-selvita-alykkyytesi-kolmella-kysymyksella/6160502#gs.qQeN9iI
Tieteellinen tosiasia on kuitenkin, että ihmisillä on eroja ongelmanratkaisukyvyissä. Jos peruskoulun juuri läpäisseiltä kysytään vastauksia noihin kolmeen tehtävään, pieni osa ratkaisee ne oikein, suuri osa ei. - tohtori.sykerö
NoinhanSeOn kirjoitti:
https://www.mtv.fi/lifestyle/tunteet/artikkeli/maailman-lyhin-alykkyystesti-selvita-alykkyytesi-kolmella-kysymyksella/6160502#gs.qQeN9iI
Tieteellinen tosiasia on kuitenkin, että ihmisillä on eroja ongelmanratkaisukyvyissä. Jos peruskoulun juuri läpäisseiltä kysytään vastauksia noihin kolmeen tehtävään, pieni osa ratkaisee ne oikein, suuri osa ei.Ja sulla on keskustelun aihe hukassa vieläkin.
- NoinhanSeOn
Minä vain reagoin sinun kirjoittamaasi. Joten oikeastaan sinä olet sitten pihalla.
- aivojentoimintaerilaista
Luin joku aika sitten tutkimuksesta jonka tulos oli se, että mitä älykkäämpi ihminen on sitä enemmän hänellä on autistisia piirteitä. Onko niin että älykkyys vie tilaa sosiaalisuudelta?
- NoinhanSeOn
Käsittääkseni joillain geeneillä voi olla taipumusta aiheuttaa älykkyyttä ja/tai autistisuutta, mutta ei asiaa voi noin yleistää. Älykäs voi olla ekstrovertti tai muutoin sosiaalisesti taitava. Kyse on usein enemmän halusta kuin kyvystä. Vähemmän älykkäälle on sosiaalisista suhteista enemmän hyötyä.
- TestDummy
En tiedä on se herkkähipiäisyyttä vai mitä. mutta älykkäät eivät yleensä jaksa kuunnella hölmöjä mielipiteitä. Eri katsantokannat voivat olla hyvinkin kiinnostavia, jos ne perustellaan hyvin,
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 972763
Jotain puuttuu
Kun en sinua näe. Et ehkä arvaisi, mutta olen arka kuin alaston koivu lehtiä vailla, talven jäljiltä, kun ajattelen sinu1042350- 912110
- 161894
Hei A, osaatko
sanoa, miksi olet ihan yhtäkkiä ilmestynyt kaveriehdotuksiini Facebookissa? Mitähän kaikkea Facebook tietää mitä minä en441741- 381735
- 781706
Persuilla ja Saksi-Riikalla meni sitten pornon levittämiseksi koko touhu.
Onko kenellekään yllätys?1141699Synnittömänä syntyminen
Helluntailaisperäisillä lahkoilla on Raamatunvastainen harhausko että ihminen syntyy synnittömänä.1301491Mitä tämä tarkoittaa,
että näkyy vain viimevuotisia? Kirjoitin muutama tunti sitten viestin, onko se häipynyt avaruuteen?411294