Olen 7. viikolla raskaana ja ikää on 19 vuotta. En pidä lapsista ollenkaan, en osaa enkä tahdo hoitaa lapsia, abortti on aina ollut se minun juttu jos raskaaksi tulisin. Olen tiennyt nyt lähes 3 viikon ajan raskaudestani. Terveyskeskuksessa olen käynyt, samoin sairaalassa tutkimuksissa, abortti aika on varattu viikon päästä maanantai aamuksi.
Taloudellinen tilanteeni on todella huono, opiskelen, asun yksin, poikaystäväni on minua 1,5 v nuorempi, hänkin opiskelee, hän asuu vanhempiensa luona ja tulot ovat nolla. Meillä on myös erittäin hankala ja riitaisa suhde. Minulla on koira sekä hevonen jotka ovat minulle kaikki kaikessa ja niistä en luopuisi, en minkään tähden.
Nyt kumminkin olen miettinyt asiaa, sisälläni elää ihmisen alku. Hän on osa minua, osa myös toista ihmistä jota rakastan.
Olen täysin ulalla mitä teen. Netissä olen katsellut kuvia abortoiduista sikiöistä ja olen ymmärtänyt että sisälläni ei ole vain jokin ylimääräinen elin, vaan elävä olento. Olen tosin aina ollut abortin kannalla. Nainen päättäkööt itse omasta ruumiistaan ja elämästään.
Minulla on viikko aikaa miettiä mitä teen. Osa minusta tahtoisi pitää lapsen, se osa joka ajattelee lasta elävänä ihmisenä, mutta se toinen puoli, se joka näkee vauvan itkemässä ja vaippojen vaihdossa, se tahtoisi keskeyttää raskauden.
Taloudellinen tilanteeni on todella huono, opiskelen, asun yksin, poikaystäväni on minua 1,5 v nuorempi, hänkin opiskelee, hän asuu vanhempiensa luona ja tulot ovat nolla. Meillä on myös erittäin hankala ja riitaisa suhde. Minulla on koira sekä hevonen jotka ovat minulle kaikki kaikessa ja niistä en luopuisi, en minkään tähden.
Nyt kumminkin olen miettinyt asiaa, sisälläni elää ihmisen alku. Hän on osa minua, osa myös toista ihmistä jota rakastan.
Olen täysin ulalla mitä teen. Netissä olen katsellut kuvia abortoiduista sikiöistä ja olen ymmärtänyt että sisälläni ei ole vain jokin ylimääräinen elin, vaan elävä olento. Olen tosin aina ollut abortin kannalla. Nainen päättäkööt itse omasta ruumiistaan ja elämästään.
Minulla on viikko aikaa miettiä mitä teen. Osa minusta tahtoisi pitää lapsen, se osa joka ajattelee lasta elävänä ihmisenä, mutta se toinen puoli, se joka näkee vauvan itkemässä ja vaippojen vaihdossa, se tahtoisi keskeyttää raskauden.
Vastaukset 33
Vanhimmat
Luin vasta nyt noita muita tekstejä ja täällä aborttia tunnutaan vastustavan melko lailla.
Itse olen sitä mieltä että maailmassa on myös aivan liikaa ihmisiä ja jos ihmiset lisääntyvät tähän tahtiin niin maapallo tuhoutuu. Ihmisten takia. Ja myös, mikä oikeus ihmisellä on riistää elämä esim. jänikseltä, hirveltä tai muulta eläimeltä, mutta abortista nousee suuri kohu.
Ei, en ole mikään kettutyttö, en käy mielenosotuksissa, enkä ole vege, silti minulla on mielipiteitä, ja yksi niistä on että ihmiset ovat tuhonneet tellusta, eivät eläimet, silti me olemme oikeutettuja päättämään eläinten hengestä.
Ja kaiken tämän jälkeen, olen edelleen kahden vaiheilla tämän raskauteni suhteen.
Älä tee aborttia. Se vaivais sua sit kuitenkin lopun elämääs. (Jos et lasta halua pitää anna se adoptioon. On niin paljon lapsia haluavia jotka ei niitä saa. Tiedän helpommin sanottu kuin tehty.) Uskon kuitenkin että äidin vaistosi heräävät jossain vaiheessa jos päätät pitää lapsen. Se vaippa aika muuten menee tosi nopeesti ohi että älä nyt ainakaan sen takia aborttia tee. Jotenkin kuitenkin tekstistäsi paistoi läpi se että haluaisit sisimmässäsi lapsen pitää. Pelkäät ehkä vain kaikkia mitä se muuttaisi elämässäsi. Älä murehdi liikoja kun ei tätä elämää voi kukaan käsikirjoittaa mieleisekseen kuitenkaan...kaikkea tapahtuu...sinulle jotain näin ihanaa...
Laita sivulla:
www.google.fi
hakusanoiksi:
synnytyskuvia abortti
Vertaa vielä noita kahta vaihtoehtoa kun olet nähnyt kuvat kummastakin.
en ole keskustelun aloittaja mutta kuitenkin samassa tilanteessa. tiedän nyt että en antaisi itselleni ikinä anteeksi jos tappaisin sisälläni olevan ihmisenalun.
eikös tuo sano jo aika paljon että olet kahden vaiheilla?
minäkin olin kahden vaiheilla...en tehnyt aborttia ja olen aivan älyttömän onnellinen siitä...
ja ei tämä elämä tuon lapsen kanssa ole läheskään niin kamalaa kuin puhutaan ja saatat kuvitella.
aika hyvin sitä pääsee elämään sitä omaakin elämää, jos vain on tukijoita ja lapsenvahteja... =) eihän sitä tietenkään ihan ensimmäisinä kuukausina kannata lastansa jättää, mutta siitä se sitten pikkuhiljaa helpottaa...
mutta...jos vähääkään epäröit aborttia niin älä tee sitä...katuisit sitä kuitenkin.
Tee se! Ei se ilmaista ole, mutta paljon kalliimmaksi tulee sen elättäminen - varsinkin kun on itellään elämä vielä edessä. Älä ajattele liikaa kuinka 'ihminen' on sinun sisällä, kun jossain lehdessä tällä viikollakin luki että sikiö on naisen ruumista niin kauan ku se ei ole syntynny. Ja varsinkin kun sinulla on elämässä tärkeitä asioita, niin kaikki ajallaan. Jos mielesi joskus muuttuu, niin ainahan voit sitten paremmalla ajalla tehdä tarkoituksella jälkikasvua. Ja voihan sitä ajatella vaikka niin että sit joskus jos tosissaan haluaa vauvan, niin sitä voi sitten rakastaa ja hoivata sen 'edellisenkin' edestä. Samaa mieltä olen kanssasi, mitä niitä lisää tänne pahaan maailmaan tulemaan. Aamulla lasareettiin niin iltapäivällä pääset sitten sinne minne kuulutkin - niiden pariin, jotka ovat juuri tällä hetkellä lähinnä sydäntäsi :)!
Jos kerran lpset on jumalan lahja ja se luoja niitä suo niin luulisi tuon äijän järjestävän sitten niin että sinun kohtusi sen kestää. Huonoin tekosyy ikinä!
No omapa on asiasi, en halua alkaa kiihkoilemaan vaikka itse vastustan aborttia. Se kuitenkin on jokaisen oma valinta, ja kun teet omasi mieti tarkkaan. Voimia sinulle!
Anteeksi, edellinen viestini ei ollut sinulle.
Se vaipanvaihto on sellainen pikku juttu muiden joukossa, teet sen kyllä ihan mielelläsi muiden hoitotoimenpiteiden lomassa. Samoin syöttämiset ja valvomiset, ei niitä silloin ajattele että ei tätä kestä, sen vauvan haluaa kuitenkin hoitaa, vaikka onhan se rankkaa välillä.
Äidiksi ja isäksi kasvetaan pikkuhiljaa. Kukaan ei ole seppä syntyessään. Kun juuri syntynyt vauva nostetaan käsivarsillesi, et enää mieti "kuinka rankkaa" tai "pidätkö minä lapsista ylipäänsä"-ajatuksia ollenkaan. Se saattaa päin vastoin olla elämäsi ainutlaatuisin hetki.
Jos nyt haluaisit ehkä pitää lapsen, suosittelisin että pidät. Saatat hyvinkin olla katuvaisissa tuntemuksissa jälkeenpän jos päädyt aborttiin, se on sitten kestettävä sekin tuska.
Asiat järjestyvät kyllä, muista että Suomessa tuetaan vastasyntyneen perhettä. Muutkin samassa tilanteessa olevat ovat pärjänneet, kyllä tekin pärjäätte!
En halua tuomita sinua kummastakaan valinnasta, mutta nämä ovat tuntemuksia, jotka sinun kirjoituksesi herätti minussa. Hyvää kevättä!
Mikä ihme buumi on tullut näistä abortoitujen sikiöiden kuvien katsomisesta ja sen tyrkyttämisestä ihmisille!!?? Se on kyllä sairain tapa ikinä! Mikä ihme teitä ihmisiä vaivaa? Eikö oma järki pelitä yhtään? Eikö missään ole kerrottu, että kaikkeen informaatioon kannattaa suhtautua kriittisyydellä ja tutkia kuka tietoa levittää ja miksi ja niin edelleen?
Eikö tosiaan järki sano, että sellaisia kuvia haluavat levitellä fanaattiset ääriryhmät? Suurin osa kuvista on manipuloituja, eivätkä vastaa todellisuutta mitenkään!?
Minusta tämä kuvien katselu ja niiden tyrkyttämine (etenkin!) vaikuttaa joltain nekrofiliaan rinnastettavalta, sairaalta harrastukselta... Mikä ihme motivoi tuollaiseen hulluuteen?
itse ainakin olisin toivonut että nämä abortti kuvat olisi näytetty minulle jo aikaa aborttiin varatessani!olisipa tullut totuus kasvojeni eteen kunnolla kun ei muuten järki päätä pakottanut!ja jos mielestäsi abortissakaan ei ole mitään niin kovin väärää niin kaipa niitä kuviakin sitten voi katsella vailla oman tunnon pistoksia.jos ihminen on menossa mihin tahansa toimenpiteeseen niin kyllähän faktat on kuitenkin kerrottava etukäteen!!!tiedän nuoria tyttöjä jotka suunnilleen naureskellen toteavat pamahtaneensa paksuksi ja vailla huolta ja murhetta tilaavat vain ajan aborttiin ,yhtä vaivattomasti kun tilaisi pizzan kotiinsa!juuri sen takia asiasta täytyykin jonkun pitää pientä bolemiikkia ettei tästä abortti asiasta kehkeytyisi liiankin heppoinen juttu-ihmis henki on kuitemkin arvokas!(emmekö tästä ole kaikki kuitenkin samaa mieltä?)niin tämä siis vastauksena edelliseen kirjoitukseen"miksi joku levittelee niitä abortti kuvia"mutta en ole siis tässä nyt tuomitsemassa sinua keskustelun aloittaja-ymmärrän että sinä otat asian ilmeisesti kuitenkin vakavasti ja todella mietit asiaa.hyvää jatkoa
Abortoitujen sikiöiden kuvien katselu ei mielestäni liity mitenkään totuuden hyväksymiseen ja tajuamiseen. Se liittyy siihen, että haluaa provosoida ja provosoitua. Jos miettii, millä tahoilla on tarvetta levitellä kyseisiä kuvia, eivät ne tahot ole mitenkään asiallisia. Niillä on lähes aina likaiset jauhot pussissa, ja joku syy levittää fanaattista materiaalia. Fanatismissa on pelottavaa se, että TOTUUDEN kanssa sillä ei ole mitään tekemistä - joten tässäkin asiassa: ne kuvat eivät ole aitoja läheskään aina. Mikä asiallinen taho haluaisi laittaa tällaisia kuvia nettiin pyörimään?
Itse asiassa, näillä kuvilla ei välttämättä ole mitään tekemistä edes abortin kanssa. Ainakin yksi - nimeltä mainitsematon - amerikkalainen ääriuskonnollinen yhdistys levittää näitä kuvia (jotka Suomeenkin ovat rantautuneet). Todellisuudesa he hankkivat kannattajia Bushin hallitukselle ja rahaa Irakin sotaa varten. Mistään sikiöistä ja ihmisistä he eivät välitä hevon pa***skaa; ovatpahan huomanneet että tällä keinolla saa paljon kannatusta heidän seudullaan.
Ja typerät ihmiset ottavat kaiken lukemansa ja näkemänsä todesta.
Jos asiallista tietoa abortista haluaa, se pitää hakea lääkäriltä, hoitajilta, nuorisotyöntekijöiltä jne. - siis ammattilaisilta. Jos tietoa haluaa hakea netistä - kattattaa lähde aina tarkistaa. Suomalaisia asiallisia järjestöjä ym. on olemassa; ne lienevät varmimpia.
Viestistä tulee liian pitkä jos vastaan vielä kysymykseesi abortin moraalisesta oikeutuksesta. Sanottakoon lyhyesti siis, etten itse tunne yhtäkään ihmistä joka olisi mennyt aborttiin kuin pitseriaan tilaamaan pitsaa! Ihan varmasti tiedottamisen saralla voitaisiin parannusta tehdä, ja kehitellä erilaisia keinoja iskostaa asia tarpeeksi vakavana ihmisten mieliin. Mutta valheellisten, manipuloitujen kuvien katsominen ei ole se keino! Omaa älykkyyttäni moinen äärifundamentalistinen propakandatoiminta aliarvioi - ja uskon ettei muillekaan tämä ole oikea keino viedä asioita eteenpäin.
Olen samaa mieltä neitiX:n kanssa. En tosin aio edes katsoa niitä kuvia, mutta voin kuvitella miltä ne näyttävät. En ymmärrä miksi tuollaisilla kuvilla pitäisi yleensäkään olla vaikutusta siihen kumman päätöksen tekee. Ollessani lapseni synnytyksessä mukana, olin äärimmäisen iloinen lapsen syntyessä vaikka istukkasysteemi ei ollut mielestäni ollenkaan kauniin näköinen. Mämmiäkin syön vaikka se näyttää ihan... Eiköhän abortti-päätös ole tehtävä eri syistä kuin siitä miltä alkio/sikiö näyttää.
sä ehkä puhut. Mutta ne abortoitujen sikiöiden kuvat, joita mä oon netissä nähnyt, vastaa todellisuutta. Tiedän sen siitä, että olen valitettavasti työni puolesta joutunut näkemään abortoituja sikiöitä ja se ei ole kaunista katseltavaa.
Mielestäni kuuluu ehdottomasti abortin tekoa harkitsevan ottaa selvää, mitä on tekemässä. Ja parempihan se on tietää etukäteen kuin nähdä ne kuvat vasta kun on jo abortin tehnyt. Jälkeenpäin on ikävä katua.
...Mitä kuvia olet katsellut. Ikävää, todella, että työsi puolesta joudut näkemään kaikenlaista. En väitä että abortti erityisen kaunis tapahtuma olisi, siitä ei varmaan olekaan kyse sen todellisuudessa ja totuudessa. Vielä ikävämpää on, että haluat katsella kuvia vapaa-aikana netistä.
Tiedämpä abortoitujen sikiöiden fysiikasta jotain minäkin. Turha on vaittää, että alle 12 viikkoinen alkio olisi ihmisen näköinen, kuin pienen pieni vauva. Se ei ole.
Tämä ei lisää ymmärrystäni yhtään. Vieläkään kukaan ei ole perustellut mitä saavutetaan abortoitujen sikiöiden kuvien tyrkyttämisellä ja katsomisella? Mitä ja ketä se auttaa ihmisen vaikeassa elämäntilanteessa? Miten kuvien katsominen vaikuttaa siihen, tietääkö mitä on tekemässä?
Vaikka -oletetaan- että ne kuvat olisivat aitojakin, pitäisin toimintaa rajoille menevänä. Asiakaana voi olla ihminen, joka on täysin hukassa elämässään ja järkkynyt tiedosta, että on raskaana. Hän on tekemässä elämänsä raskainta päätöstä, mutta ymmärtää, ettei kykene lasta synnyttämään. Kuvien näyttämisellä ja katsomisella voidaan tämä ihminen ajaa aivan yli oman rajansa. (Niinhän täälläkin muutama ihminen on kirjoittanut, miten on katsellut kuvia ja ryöminyt ties missä ajatuksissa). Se ei ole leikin asia. Eikä sillä välttämättä "pelasteta" elämää, vaan tuhotaan kaksi.
Isona pointtina tässä -edelleen- myös se, että ihmiset ovat lopulta aika vedätettävissä. Jo tässä viestiketjussa on nähtävissä, että ihminen uskoo mitä näkee. Mitään kritiikkiä ei kaikilla ole, eikä pystytä erottamaan totuutta valheesta. Kuvien katomisessa olaan vähän kuin ilt-sanoman lööpin kanssa: kun se on kirjoitettu ja painettu, niin tottahan sen täytyy olla! Kysynkin nyt vielä: mikä asiallinen taho ja millä motiivilla laittaa nettiin abortoitujen sikiöiden kuvia?
Kiitoksia paljon vastauksista. Minua ei siis suinkaan häiritse se miltä ne abortoidut sikiöt näyttävät, se vain kolahti että sisällänihän on elävä olento.
Abortoidut ja syntyneet vauvat, en näe niissä mitään eroa. Mielestäni ihmislapsi ei ole kaunis, ehkä yli 4-vuotiaana mutta ei nuorempana.
Ja joku sanoi että olen sairas kun haluan tappaa eläviä ihmisiä. Mielestäni eläviä eläimiä tappavat ovat yhtä sairaita. Hieno asia on lopetus, esim. jos hevosen jalka menee poikki niin että se joutuisi makaamaan lopun elämäänsä, on mielestäni parempi päästää hevonen parempaan paikkaan. Samaa toivoisin ihmisille. Eutanasia. Minusta ihmisen elämän voisi "lopettaa" samoin kuin eläimen jos se tuo liian suurta henkistä tai fyysistä tuskaa.
Muuten en ole ihmisiä tappamassa, ihmisen alkuja kyllä, tarkoitan alle 12-viikkoisia sikiöitä, ettei abortti ole ollenkaan paha juttu, jokainen ihminen säädelkööt mielensä mukaan maailman syntyvyyttä. Luulen että kallistun kumminkin sinne puolelle. Päivittäin ajatukset pomppivat kukasta kukkaan. Katsotaan miten vahvoilla olen loppuviikosta.
Kiitos vielä kerran kaikille vastanneille.
Ajattelen aika paljon samalla tavalla kuin sinäkin. Olen itsekkin aina ollut eläinrakas ja perheeseeni on aina kuulunut eläimiä, niin lapsuuden perheeseeni kuin nykyiseenkiin perheeseeni. Nykyään minulla ja miehelläni on kaksi koiraa (molemmat "löytölapsia", jotka on tullut eläinsuojeluyhdistyksen kautta). Lapsuuteni ja nuoruuteni kului myös hevosentuoksuisessa ympäristössä (ja varmasti vielä tulevaisuudessakin, kun aika sen sallii). Mielestäni myös eläimien elämää pitää kunnioittaa, siinä missä muidenkin luomakunnan asukkaiden. Ja mitä eutanasiaan (hyvin perustein) ja eläinten kärsimyksen lopettamiseen tulee(jos siihen on todellinen syy), olen täysin samaa mieltä kanssasi.
Mutta asiaan...Minulle tehtiin reilu vuosi sitten abortti. En silloin osannut ajatella selkeästi ja olin itsekkin kahden vaiheilla kokoajan. Elämäntilanteeni oli muutenkin raskas, äitini sairastunut vakavasti, mieheni kanssa oli jonkinlainen kriisi menossa...Olin todella ahdistunut kaikkeen ja täysin umpikujassa. Vielä viimeisenä iltana mietin, että en minä sitä tee, mutta silti seuraavana päivänä makasin sairaalassa...
Puoli vuotta syytin itseäni, enkä ymmärtänyt päätöstäni (en kai ymmärrä täysin vieläkään). Teki pahaa nähdä lapsia ja raskaana olevia äitejä, olin niin vihainen itselleni. Pikkuhiljaa huomasin kuitenkin, että elämän täytyy jatkua, tehtyä en saa tekemättömäksi, vaikka kuinka haluaisin. Ironista kyllä, mutta samaan aikaan kuin kävin tätä tuskaisaa prosessia läpi, aloin potea vauvakuumetta...jota en ois ikinä uskonut.
Noin vuoden aikana elämäni arvot menivät uusiksi ja muuttuivat paljon, tähän vaikutti varmasti suurelta osin keskeytykseni. Aloimme mieheni kanssa miettiä lapsia ja tulevaisuuttamme uudelta kantilta. Teimme hiljaisen päätöksen siitä, että lapsi saa tulla jos on tullakseen...
Tällähetkellä olen onnellisesti raskaana 13.viikolla. Tämä lapsi ei ole kuitenkaa "korvike", siitä mitä tein vaan aivan uusi elämä. Olen oppinut antamaan itselleni anteeksi tekemäni virheen (sillä sellaisena minä sen näen). Mietin sitä vielä nykyäänkin joskus, mutta niinkuin sanoin tehtyä en saa tekemättömäksi ja minun on vain hyväksyttävä tekoni ja elettävä sen kanssa...Tällähetkellä keskityn vain tulevaan pienokaiseemme ja siihen, että voin tarjota hänelle tasapainoisen ja turvallisen elämän. Nyt tiedän olevani valmis äidiksi...ja ehkä, kuka tietää, olisin ollut silloinkin jos oisin vain pystynyt näkemään sen kaiken sumun sisältä ja antanut sille pienelle enkelille mahdollisuuden elää.
Päätitpä mitä tahansa, toivon että olet täysin varma päätöksestäsi. Oikein paljon voimia sinulle!
Toivon todella, että et luullut minun vastinettani Torvallille sinulle tarkoitetuksi! Itse en ainakaan tarkoittanut syyttää sinua elävien ihmisten tappamisesta, olen pahoillani jos sait sen käsityksen! Vaan todellakin vastasin tähän Torvallin viestiin, joka oli tullut väärään osoitteeseen. Tiedän mihin se oli tarkoitettu, ja se teki hänen viestistään pelottavan ja sairaan.
Mutta väärinkäsitys toivottavasti korjattu nyt :) Voimia sinulle päätöksessäsi. Se on joka tapauksessa sinun päätöksesi, eikä kukaan meistä tunne elämäntilannettasi ja arvopohjaasi riitävän hyvin.
kertomustasi lukiessa itkin, se vaikutti jotenkin niin kauniilta..ei se että olet tehnyt abortin, vaan se että päädyit raskaaksi! HIENOA! Olen abortin vastustaja, mutta ymmärrän sen jos elämäntilanne ei sitä salli. Voimia sinulle ja toivon että loppuraskaus menee hyvin loppuun asti ja saat pitää ihanaa pientä kääröä sylissäsi!
ei se lapsen kanssa eläminen tosiaan ole pelkkää vaipan vaihtoa ja yö itkua.itse olen kahden lapsen yksinhuoltaja äiti ja niin onnellinen että rohkeasti kuitenkin pidin lapset vaikka alku pelottikin niin pirusti.niin ja se vaippa ikäkin,eihän se kauaa kestä.lapset on niiin vähän aikaa pieniä!kumpa olisivatkin hieman pidempään ihania pikku palleroisia!niin ja eräällä tuttavan tuttavalla on myös omia hevosia ja n2vuotias lapsi.ja tämä nainen pitää vielä saman aikaisesti hoidettavanaan kehitys vammaisia,ja ihan hyvin on kuullemma pärjännyt silti!itsekin katsoin abortti kuvat netistä ja kyllä tuntuu nyt (vasta)niin pahalta kun ymmärsin tekoni todellisuuden,kun tosiaan itselleni on aikanaan tehty abortti-muka "hyvästä syystä"...nyt olen sitä mieltä että kyllä syyn täytyy olla aikasta ronskisti paljon parempi...ei tarkoitus moralisoida.sanon vaan miltä minusta tuntuu.kaikkea hyvää sinulle!
mieti aivan rauhassa minkä ratkaisun teet.
Itse olin 17-vuotias kun tein abortin. Syitä oli monia, mm. kaheli isä-ehdokas, minä aivan liian nuori, ei koulutusta, työpaikkaa eikä muitakaan "kriteereitä" joita itse vaadin, että lapsen tähän maailman tekisin. Enkä ole katunut päivääkään!
Ja oli aivan varmasti, kaikkien kannalta paras ratkaisu. Ainakin syntymättömän lapsen. Haluan lapsia, joskus, mutta en tod. vielä vuosiin! (Nyt olen 22-vuotias) On suorastaan julmaa, kun on itse läheltä nähnyt "teini-äitien" tai muuten vain vanhemmiksi sopimattomien (alkoholistien, narkkareiden ym.)lapsia tuolla kaupungilla. Ja itse olisin varmaankin em. ryhmään kuulunut...
Eivät voi/osaa tarjota lapselle hyvää elämää. En sano, että sinä sellainen lopulta olisit, mutta todennäköisyys on suurempi, jos et ole edes varma haluatko lapsia ollenkaan.
Vaikka nyt olisit hyvä vanhempi, mieti, jos katkeroidutkin myöhemmin esim.nuoruutta joka jäi elämättä...
Ikäiseni hyvä ystävä on jo äiti, ja suotakoon se hänelle! "Natural-born-äiti" ei ollut hänkään, mutta loistavasti on pärjännyt!En osaa edes kuvitella häntä villinä 20-vuotiaana joka rellesti ja juhli! Ja sitäkin tekee aina aika ajoin. Hän sanoo, että lapsen pitäminen oli paras ratkaisu jonka teki. Vaikka YH onkin nykyään!
Eli tee mitä teet, ja voimia ja onnea toivotan sinulle. Itselleni abortti oli paas ratkaisu, enkä kadu hetkeäkään. Toiset valitsevat toisin ja pärjäävät hyvin...! Sanovat että on parasta mitä heille on koskaan tapahtunut!
kaikki ei ole niin mustavalkoista, tai yksiuloitteista, vaan itseasiassa moniväristä ja ainakin moniuloitteista...
Kaikkea hyvää!
minä olen kohta 16 vuotta ja poikaystäväni on juuri täyttänyt 15. luulemme molemmat että olen raskaana, sillä menkat ovat jääneet muutaman päivän verran ja muutama vahinko on ollut. yritimme hakea jälkiehkäisyä, mutta heräsimme päivän liian myöhään ja apteekki oli mennyt jo kiinni ja seuraava päivä oli sunnuntäi.
olen aina ollut aborttia vastaan en olisi voinut kuvitella että haluiasin joskus sitä, mutta olen vasta näin nuori ja elämä edessä, niin se on kait jonkinlainen velvoite. ja olen ehdottomasti nyt sitämieltä ettei lapsi voi olla toisen lapsen äiti.
onnekseni minulla ja äitilläni on hyvät suhteet ja voimme puhua, joten tämänkina aion kertoa hänelle kun varmuuta asiaan tulee enemmän.
sinänsä minä voisin kasvatta lapsen äitini kanssa ja poikaystäväni, niin kauan kun hän vain jaksaa minua ja lasta, mutta olemme päättäneet tehdä abortin..
maailma ei ole mielestäni hyvä paikka teiniäideille ja heidän lapsilleen!!!!
-s-
Toivon oikein että olet raskaana. Toivon että käyt mielessäsi läpi tämän asian että näitten juttujen kanssa ei leikitä. Muista tyttönen...kyllä se elämä opettaa, sinuakin.
Mikä täydellisyys se siellä kurkkii? Ettei olisi ihan se maailman ainut virheetön ja elämää kokematon kusipää? Ei muuten voi uskoa, että joku toivoo toiselle aborttia.
Onneksi elämällä on taipumusta heitellä ja opettaa ihan kaikkia - niitäkin, jotka luulevat viisaita ja virheettömiä itse olevansa.
kannatta tarkasti harkita teköökö lapsia, kun niitä on muutenkin liikaa mailmassa. lapsen kasvatus on tosi vastuullista,olet sidottu siihen jopa loppuelämäksi. itse en nuorena tehnyt ja se oli hyvä päätös.
Jos olet tosiaan kahden vaiheilla, kannattaa punnita tarkkaan mitä kumpikin vaihtoehto toisi tullessaan.
On totta että "lapsi tuo leivän tullessaan", eli kyllä sitä aina jotenkin pärjää, mutta kun homma ei ole vain taloudesta kiinni. Lasten kasvattamiseen tarvitaan sitä päätäkin.
Jos et tunne olevasi valmis äidiksi, et sitä todennäköisesti ole. Itse olen (kohta) kahden lapsen äiti, ja aloitin lasten teon vasta kolmekymppisenä. Ihan juuri sen vuoksi, että en ollut aiemmin valmis, ja tiesin sen.
Toki siihen vaikutti sekin että opinnot oli kesken, että vakityön saaminen kesti jne. Piti ensin varmistaa että lasta odottaa turvallinen elämä.
Muistan kyllä nuoruudesta muutamia kertoja jolloin ehkäisyä ei käytetty, muutenkin vietin aika hurjaa elämää. Jälkeenpäin olenkin ihmetellyt miten hyvä tuuri minulla on ollut: en tullut vahingossa raskaaksi enkä onnistunut vahingoittamaan itseäni hullutellessani maailmalla. Se aika minun oli kuitenkin elettävä, sillä muuten en olisi mikä minä olen nyt: mielestäni hyvä äiti, jolla on elämästä kokemusta ja paljon kerrottavaa lapsilleen.
Aborttikuvien katselulla et saavuta mitään. Sinä itse tiedät ja tunnet oman elämäsi ja itsesi, kukaan muu ei voi tehdä päätöstä puolestasi.
Jos olisin sinun ikäisenäsi tullut raskaaksi, olisin varmaankin samankaltaisessa tilanteessa.
Abortti on vakava juttu, mutta niin on lasten kasvattaminenkin.
Kuvat abortoiduista sikiöistä edustavat totuutta siitä mitä abortti on.
Niiden politisoimisesta en olisi kyllä aivan varma, sillä kyseisiä kuvia löytyy muiltakin kuin USA:n palvelimilta.
Suomessa abortoiduista sikiöistä ei yleensä oteta kuvia vaan ne laitetaan ---ikävää kyllä sanoa , jätesäkkiin. Niin paljon näitä ruumiita arvostetaan.
Ei liene epäselvää että vastustan abortteja. Miksi?
En usko että kenelläkään ihmisellä voi olla niin paljon valtaa että saa päättää syntyykö Jumalan luoma ihminen maailmaan vai ei.
En usko jumalaan joten minuun ei tepsi "Jumalan lahjat" tai muut vastaavat.
Jamere:
"Kuvat abortoiduista sikiöistä edustavat totuutta siitä mitä abortti on."
Ethän oikeasti ole noin yksinkertainen? Tutustu ihmeessä asiaan, voisit yllättyä. Kuten täällä jo joku kirjoitti, kuvia on manipuloitu ja niitä on myös otettu sikiöistä joita ei ole abortoitu vaan on ollut tavallinen keskenmeno.
Oletko kuullut että kuvia voi siirtää palvelimelta toiselle? Netissä kun kaikella on tapana liikkua. Myös valheiden.
Niin, ja olen oikeasti onnellinen siitä ettei Suomessa valokuvata sikiöitä. Eihän ruumishuoneellakaan oteta kuvia vainajista nettiin laitettavaksi...
no eihän ruumis huoneeltakaan oteta kuvia pöllöpää...mutta miks pitäis ottaa?vertaatko näitä kahta asiaa keskenään?mitä järkeä olisi kuvata ruumis huoneen ruumiita?on pikkusen eri asia että joku on ottanut käyttöön(kylläkin aika äärimmäisen keinon mutta tehokkaan ja totuuden mukaisen)tämän keinon saada ihmiset heräämään ja todella ajattelemaan mistä abortissa on kyse-kuvilla!-koska ihminen ei muuten näytä osaavan ajatella mitä toimenpiteessä todella tapahtuu!ja pöllöt-ettehän te ihan oikeasti voi kuvitella että abortti olisi jotenkin paljon inhimillisempi juttu kuin niissä kuvissa???!!!oli manipuloitu tai ei (juuri nämä kyseiset kuvat)jokainen voi kuitenkin,tai ainakin luulisi että kykenisi ihan mielessäänkin ajattelemaan miltä näyttää kun pieni pelokas ihmis taimi revitään väkisin kohdusta ulos ja tapetaan ja heitetään roskapönttöön...niin ...mutta kun on vielä' näitä naivisti ajattelevia niin jotkut asiasta enemmän tietävät ovat ottaneet kuvat juuri sitä varten että nämä typerykset tajuaisivat...mutta....näkemällä nähkää,älkää ymmärtäkö,kuulemalla kuulkaa älkää välittäkö...tai jotain sinnepäin...HERÄTYS!huhuu!onko ketään kotona!!!!????
Abortin tekijöiden olisi pitänyt itse joutua lämpimästä kohdusta kylmään ja koleaan roskiin! heidän pitäisi itse nähdä aborttia tehdessä poistettu sikiö omin silmin ja pitää sylissä, luulempa että sellainen ei enää toistuisi!
Tässä taas yksi todistus kaikesta mitä sanoin. Tuskin minun tarvitsee selittää enempää. Mielestäni kahden edellisen mentaalitapauksen pitäisi hankkia itselleen hoitoa - nopeasti.
Kirjoitustaidostasi päätellen sinulle pitää varmaankin antaa anteeksi tietämättömyytesi.
Ikävä että maailma on pullollaan tuollaisia mentaalitapauksia, kuten neitiX osuvasti sanoi.