Minusta tuntuu, ettei hän enää lue viestejäni, niihin vastaamisesta puhumattakaan. Tämä tapahtui yhtäkkiä, odottamatta ja ilman selitystä tai jäähyväisiä. Oltiin sovittu jo milloin tavataan seuraavan kerran, mutta nyt hän ei varmaankaan halua nähdä enkä todennäköisesti saa edes tietoa kyseisen tapaamisen peruuntumisesta.
Mietin, teinkö jotain väärin. Olinko liian innokas, epävarma, tylsä, aktiivinen, omituinen, kiinnostunut, epätoivoinen, neuroottinen tai avoin? Mikä sai hänet katsomaan, ettei hän halua minua elämäänsä millään tavalla niin välittömästi, ettei aikaa edes ollut kertoa minulle, ettei hän halua enää olla yhteyksissä? Tunnen itseni arvottomaksi tämän johdosta.
Entä sitten jos vastaamattomuus ei johdu minusta, vaan hän kamppailisi omien ongelmiensa kanssa?Jos hän olisi vaikka masentunut ja siksi eristää itsensä muista ihmisistä tai hänelle on sattunut jotain muuta vaikeaa. Tällöin hän tarvitsisi tukea enemmän kuin koskaan, vaikka hän ei sitä pystyisi itse pyytämään. Tai saattaa olla, että hän on vain unohtanut vastata ja stressaan turhasta tai joku muu lukemattomista syistä.
En taida koskaan saada tietää.
Mietin, teinkö jotain väärin. Olinko liian innokas, epävarma, tylsä, aktiivinen, omituinen, kiinnostunut, epätoivoinen, neuroottinen tai avoin? Mikä sai hänet katsomaan, ettei hän halua minua elämäänsä millään tavalla niin välittömästi, ettei aikaa edes ollut kertoa minulle, ettei hän halua enää olla yhteyksissä? Tunnen itseni arvottomaksi tämän johdosta.
Entä sitten jos vastaamattomuus ei johdu minusta, vaan hän kamppailisi omien ongelmiensa kanssa?Jos hän olisi vaikka masentunut ja siksi eristää itsensä muista ihmisistä tai hänelle on sattunut jotain muuta vaikeaa. Tällöin hän tarvitsisi tukea enemmän kuin koskaan, vaikka hän ei sitä pystyisi itse pyytämään. Tai saattaa olla, että hän on vain unohtanut vastata ja stressaan turhasta tai joku muu lukemattomista syistä.
En taida koskaan saada tietää.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Kyllä hän muistaa ja rakastaa täydestä sydämestään.
Relaa. Kysyt lähempänä tapaamista että olihan se että nähdään silloin. Sä olet sä, etkä muutu kenenkään ihmisen takia. Jos ei kuulu niin älä nyt ainakaan anele, voit toki tiedustella että kaikki on hyvin. Spämmäys on ihan pahinta mitä nyt tekisit. Kirjoita vaikka enemmin tänne.
Soita sille. Tekstarit eivät anna mitään palautetta siitä miten toinen reagoi niihin ja voivat aiheuttaa vaikka mitä mielikuvia, mikäli toinen ei heti vastaile niihin. Puhumalla olet paljon paremmin kartalla missä mennään, eikä tarvitse arvuutella läheskään niin paljon mitä toinen ajattelee. Soittaminen voi tuntua pelottavalta, mutta parempi sekin kuin tällä hetkellä kokemasi epätietoisuus. Jos soitat hänen kannalta järkevään aikaan (ei keskellä yötä, työpäivää tms.) niin hän kyllä vastaa tai jos ei niin soittaa takaisin päin jos on kiinnostunut. Jos taas ei niin tiedät vetää siitäkin omat johtopäätökset.
Tiedän mistä puhun, koska olen ollut samassa tilanteessa itsekin. Tekstarien ja näiden palstojen takana lymyily saa sinut vain vainoharhaiseksi, eikä oikeasti paranna tilannettasi.