Tiedättekös, että ajatuksenne ovat vähän kuin radioaaltoja?
Kun ajattelette jotakuta, ajatuksen kohde ”vastaanottaa” ajatuksenne ja heidän energiakehonsa reagoi vastaanotettuihin ajatuksiin, vaikka tietoinen mieli ei tietäisi prosessista mitään.
Osa meistä pystyy tuntemaan toisten ajatuksia. Minä esimerkiksi tiedän, kun eräs henkilö kaipaa minua. Tunnen sen pistoksena rinnassani ja näen henkilön kuvan mielessäni.
Kaipaaminen ei välttämättä ole hyvä asia. Kaipaaminen vain lisää kaipauksen tunnetta mutta ei tuo elämäänne sitä henkilöä, jota kaipaatte. Puutteeseen keskittyminen lisää puutetta. Runsauteen keskittyminen lisää runsautta.
Mitä runsauteen keskittyminen tarkoittaisi sinun tapauksessasi? Millainen tilanne olisi sellainen, jossa sinä et tuntisi kaipausta sitä sinulle rakasta henkilöä kohtaan? Kuvaile tilanne tai olosuhteet.
Kun ajattelette jotakuta, ajatuksen kohde ”vastaanottaa” ajatuksenne ja heidän energiakehonsa reagoi vastaanotettuihin ajatuksiin, vaikka tietoinen mieli ei tietäisi prosessista mitään.
Osa meistä pystyy tuntemaan toisten ajatuksia. Minä esimerkiksi tiedän, kun eräs henkilö kaipaa minua. Tunnen sen pistoksena rinnassani ja näen henkilön kuvan mielessäni.
Kaipaaminen ei välttämättä ole hyvä asia. Kaipaaminen vain lisää kaipauksen tunnetta mutta ei tuo elämäänne sitä henkilöä, jota kaipaatte. Puutteeseen keskittyminen lisää puutetta. Runsauteen keskittyminen lisää runsautta.
Mitä runsauteen keskittyminen tarkoittaisi sinun tapauksessasi? Millainen tilanne olisi sellainen, jossa sinä et tuntisi kaipausta sitä sinulle rakasta henkilöä kohtaan? Kuvaile tilanne tai olosuhteet.
Vastaukset 58
Vanhimmat
Kuules Läski-Pallo. Sä et tiedä toisten kaipauksista yhtään mitään. Paitsi sen verrsn, että sulat ku halvin sinappi jokaikisen kommentin väliin, mitä ne toisiaan kaipaavat yrittäö toisilleen, ei siis todellakaan sulle, viestitellä.
Sä oot ku limanuljaska, jota kukaan ei halua suuhunsa, eikä edes lautaselle.
Se, että Sun pääs viiraa ja pahasti, on kylä huomattu jo viime vuoskymmennellä.
Ryve jatkoski niis traumoissas, koska muuhunkaan et kykene.
Ja voittopotta kotiin. Väärin päin. Takaan, että se todellakin Sun päähän vielä tulee. ;)
Ikävöiminen on joskus tuskallista. Sinä koet sen erityisen tuskallisena.
Nyt voi tuntua siltä, että tuollaisten asioiden postaaminen auttaa ikävään. Se on kuitenkin hyvin lyhytaikainen apu, ja itse asiassa karhunpalvelus itsellesi. Pidemmällä aikavälillä muiden loukkaaminen kääntyy itseäsi vastaan.
Kirjoituksesi ei loukkaa minua, koska minä näen siinä vain kipua, joka etsii tietä ulos.
Toivon, että ikäväsi helpottaa pian. ❤️
Kuulepa, heitäpä lisää unihiekkaa omille silmilles ja vetäse sitä taikspölyys nenuukkiisi, ni heräät si näkin todellisuuteen.
Kaikesta jää jälki. Myös Sun sutimisestas eri palstpilla. ;)
Ap tuo ei voi olla mahdollista. Vaikutat mielenterveysongelmaiselta. Siinä ei ole mitään pahaa, olen itsekin mt-ongelmainen. Tuo eka kommentoija taas taitaa kärsiä pahemmanlaatuisesti psyykkisistä ongelmista.
Ja sä mt-ongelmaisena kuvittelet voivas diagnosoida ventovieraita ihmisiä haluamallas tavalla?
Ehei, mun pääkopassa EI ole vikaa. Tietokoneessa kylläkin, ja se on mm. toi ap, joka multi.wave/https@ -tiedostoineen tunkee läpi joka tuutista, joka koneelta vaan löytyy. ;)
Jos haluat pysytellä fyysisen maailman ymmärtämisessä, se on minun puolestani ihan ok. :)
Viestini oli suunnattu niille, jotka ovat kokeneet kuvailemiani asioita. Muut voivat jättää koko jutun huomiotta. ;)
Minusta ei tarvitse huolehtia. Voin hyvin tällä hetkellä.
Rauhoitupa nyt. Kaikki on ihan hyvin.
Tee jotain, mistä pidät, ja unohda minut hetkeksi. :)
Kuule. Eihän suo kukaan unohda, ku kaivellaan lisää uutisarkistoista, jos ei millään meinas ite muistaa. Ja noitahan riittää.
Mul on vanhoja tuloksiaki 90-luvultaki tallessa, ni niilki pääsee jo Sun elämäs suurimman Ongelman alkulähteelle.
Mitäs luulet, että miten Sun lopulta käy? Sullahan käy muutenkin tosi nopeesti, mistä lie oot ne kupparis hankkinukki. Joo. Huonostihan Sun käy. Viimeinkin. ;)
En tällä hetkellä kaipaa ketään. Kun aikaa kuluu eikä mitään tapahdu se vie tunteet pois. Myös se jos omassa elämässä on ollut vaikeaa pidemmän aikaa väsyttää ja sitten monet muutokset väsyttävät. Luulen että sellaisessa elämäntilanteessa tarvitaan kaikki voimat itsestä ja omasta lapsesta huolehtimiseen ja silloin ei ole enää energiaa muille jaettavaksi. Jos viihtyy hyvin itsensä kanssa ja on onnellinen elämän pienistä asioista se riittää tällaisessa elämänvaiheessa ja kun on takana kymmeniä vuosia kestänyt suhde ei ole välttämätöntä enää saada suhdetta kenenkään kanssa.
Hieno, ajatuksia herättävä kysymys. Kiitos NoitaNöpönenä viisaista sanoistasi.
Runsauteen keskittyminen tarkoittaisi minun tapauksessani sitä, että ymmärtäisin olla kiitollinen kaikista niistä ihmisistä, joita elämä matkani varrelle tuo, ja kiitollinen jokaisesta hetkestä, joka antaa minulle lisää tietoa ajatuksissani olevasta henkilöstä.
Tämä keiju, nähkääs, eksyi tänne palstalle siksi, että sattui kohtaamaan silmät, joita ei sitten pystynytkään unohtamaan ja jotka saivat keijun sydämen aivan sekaisin. Tuon hetken jälkeen keiju on elänyt hämmennyksessä ja aina silmät nähtyään hämmentynyt lisää, miettinyt ihmistä, kaivannut, taistellut vastaan ja kaivannut taas - ollut tunteiden vuoristoradassa. Koska kohtaamisen hetket silmät omistavan miehen kanssa ovat lisänneet ja lisänneet tunteiden myllerrystä, on keiju alkanut varoa niitä kiitollisuuden sijaan. Ehkäpä keiju voisikin muuttaa suhtautumistaan: kun saa tietää silmien haltijasta enemmän, muuttuvat tunteet toisenlaisiksi, todellisemmiksi - jokainen kohtaaminen, katse tai sen kääntäminen, sanat tai hiljaisuus ovat arvokkaita tienviittoja johonkin suuntaan. Luotetaan siihen, mihin elämä kuljettaa.
Hienoa. 😊
Menestystä valitsemallasi tiellä.
Te Kaks-Raitaset kaato-keijuinenne ootte kyl todella säälittäviä.
Ja niin sai raita Mieleltänne, että Hitleriki jää kohta kauas taakse. ;)
Älä nyt naura, mutta minusta tuntuu, että sinä, KeijuSinisilmä, olet mies etkä nainen. Viestistäsi huokuu maskuliinista energiaa. Olenko väärässä?
Olen nainen. Kummallinen tulkinta, ehkä se liittyy enemmän sinuun ja sinusta lähteviin energioihin kuin viestiini?
Se on mahdollista. Mutta eipä sillä ole merkitystä. Muuten kuin että naisilla on yleensä hieman helpompaa näiden ei-fyysisten juttujen kanssa.
Nyt ehkä tavoitan tulkintasi taustaa. Tämä tilanteeni on minulle poikkeuksellinen... uskomattoman vaikeaksi mennyt monesta syystä.
Anteeksi NoitaNöpönenä. Älä sinäkään naura, mutta minulle nyt vaan tuli sellainen olo, että sinäkin olet mies ;)
Eipä sillä väliä oletko vai etkö....
Haha! Ymmärrän kyllä. 😂
Olen aika maskuliininen nainen.
Ja suurin osa aikaisemmista elämistä viime aikoina on tullut vietettyä miehen kehossa.
Hienoa, että täällä on ihminen, joka kokee ja näkee asioita samoin kuin minä. Itse en ole näistä asioista juuri jutellut kenenkään kanssa, koska kukaan läheiseni ei ole kokenut vastaavaa, eikä siten ymmärrä kokemuksiani.
Kiitos siitä, että jaksat kannustaa ihmisiä näkemään maailma, jossa elämämme laajempana kuin yleensä näemme. 😊
Eipä kestä. Meni minullakin kymmenen vuotta, ennen kuin uskalsin puhua. Vasta kun ystäväni kertoi kokeneensa samaa, ymmärsin, etten ehkä olekaan hullu.
Tai ainakin meitä on nyt sitten kaksi hullua. Ja sinäkin vielä liityit juuri kolmanneksi seuraamme... 😉
ja simmsala bim multinikki triplaantui ennen ku kissaa ehti kukaan sanoa
Eipä tarvinnu Kissaa erikseen sanoa, ku kerkesin ottaa kuvan. ;)
Siitä tulee varmasti kollaasien kollaasi :)))))
Kiva ajatus ja periaatteessa noin voi olla.
Jo pelkästään hyvät ystävät saavat toisinaan asiat menemään "yksiin" ja
sisaruksilla tuo on aika tavallista.
Esim. jos toisella on hätä, toinen saattaa vaistota sen kaukaa
vaikka ei olisi läsnä.
En ikävöi tällä hetkellä ketään
mutta sekin on totta, että toiset tuntee herkemmin
jos joku ajattelee itseä.
Meidät on niin opetettu
käyttämään opetettua logiikkaa
Totta, pitäisi keskittyä mahdollisuuksiin
vaikka....kyllä kaipauksella on toisinaan paikkansa
Voisiko sitä sanoa eräänlaiseksi surutyöksi?
Välillä tunnen suuren rakkauden tunteen pyyhkivän lävitseni. Iloitsen valtavasti ja näen hänen iloitsevat kasvonsa ajatuksissani. Iloa kuitenkin seuraa suru ja kyyneleet koska irl meillä ei ole mitään kontaktia. En ymmärrä miksi takerrun häneen.
Kiitos tärkeästä ajatuksesta runsauteen keskittymisestä.
Olen kokenut ajatuksia kehollisina tuntemuksina pitkään. Se on hämmentävää joskus, vaikka hämmentävä on ehkä väärä sana, koska kokemukset tuntuvat täysin luonnolisilta, vaikka ne tulevat selkeästi luonnollisen ulkopuolelta. Olen tiennyt aina, että minussa on jokin ulottuvuus auki mm. luonnolle, jonka aistiminen tapahtuu jossain hyvin syvällä sisäisessä olossani.
Hänen tapaamisensa kuitenkin mullisti elämäni. Koin hänen lähellään voimakkaan sanattoman yhteyden. Hänen mitkään tekonsa eivät vaikuttaneet tuohon yhteyden kokemukseen. Se oli hieman samanlainen tunne ehkä kuin jokin todella tuttu ja rakas ihminen olisi lähellä aistittavissa, tämä oli ehkä siis jokin ”ystävyyden taso” ilman näkyvää ystävyyttä tai kommunikaatiota viitaten ystävyyteen, mutta samalla hänen seksuaalisuutensa oli todella houkuttelevaa minulle. En ole pystynyt ajattelemaan muuta kuin häntä tuon vuosia sitten tapahtuneen kohtaamisen jälkeen. Nuo seksuaaliseen läsnäoloon liittyvät kokemukset ovat kai melko outoja ;) mutta erittäin kauniita ja ihania. Tiedän, että tuo alue on hyvin täyteläinen.
Pelästyin tuota kokemusta hänestä aikanaan tai oikeastaan mykistyin. En pystynyt puhumaan juurikaan hänelle. Tilanne vaikutti niin nurinkuriselle. Koin vahvoja tunteita yhteenkuuluvuudesta ja niiden vahvuusaste ja intensiivisyys oli sitä luokkaa, että normaalien asioiden puhuminen oli kontrastina todella suuri.
Fyysinen tiemme ja kanssakäymisemme loppui, mutta henkinen jatkui. Jäin kiinni häneen.
Nyt tätä kirjoittaessa on vähän hankalaa, koska aistin tiettyjä asioita, joita en oikein voi kirjoittaa.
Yhden kirjoitan kuitenkin tässä sinusta: Olet löytänyt ilon. Se on sellaista hauskaa, oivaltavaa iloa, joka huokuu kirjaimista. Et ole niin tarvitseva. Minä taas olen, mutta yritän toteuttaa tuota runsauden ajatusta.
Ajattelin avata sydäntä kuitenkin, koska itselleen valehtelu ei ole kovin fiksua.
Sitten vastaus tähän osioon vielä ”Mitä runsauteen keskittyminen tarkoittaisi sinun tapauksessasi? Millainen tilanne olisi sellainen, jossa sinä et tuntisi kaipausta sitä sinulle rakasta henkilöä kohtaan? Kuvaile tilanne tai olosuhteet.”
Ehkä tilanne olisi sellainen, että myöntäisin tosiasiat ja lopettaisin itseni ja muiden pettämisen. Käytännössä minun pitäisi tehdä tiettyjä ratkaisuja. Olen elänyt liian pitkään väärin itseäni kohtaan. Häntä ajattelen tietysti rakkaudella, mutta en tiedä, miten hänen elämänsä menee. Olisin kuitenkin valmis hänet kohtaamaan.
Niin ja runsauteen keskittymistä aion siis harjoitella, mutta luulen että tuo tapahtuu elämän rehellistämisen myötä kenties...
Nöpönenä siis
Olisiko kaksoisliekkiä voimakkaampi kaksoissäde, jonka ei ole annettu kohdata maan päällä ennen tätä?
Jokatapauksessa sielunkumppani.
https://youtu.be/Ik-VrvrE6d4
Ihanaa! Siellä kirjoittelee pitkälle kehittynyt mies tai nainen. :) Sinusta lähtee valtavan voimakasta rakkautta...
Vastaan myöhemmin vähän perusteellisemmin. Kommentoin nopeasti tässä vain sitä, että meidät kaikkihan kasvatetaan pettämään itseämme ja muita. Aitous alkaa vasta, kun avaamme silmämme ja ymmärrämme itse, mikä elämässä on tärkeää. Usein se tapahtuu jonkin kivuliaan kokemuksen kautta. Sinä olet luultavasti sellaisen jo kokenut, koska tiedostat noin selkeästi, mihin suuntaan elämä sinua kutsuu.
Palaan muihin asioihin myöhemmin.
Ei, en vastaanota tietoa okkultistiselta henkimaailmalta silti, en kaksoisäteiltä enkä kaksoisliekeiltä, enkä miltään muultakaan tuohon kategoriaan liittyvältä.
On vain yksi totuus ja se on Jeesus Kristus. Siivet ovat todelliset, kärsimyksistä huolimatta ja on tärkeää erottaa okkultistinen henkimaailma, joka eksyttää noiden sanojen kautta ihmisiä.
Tunnemaailmani on henkinen. Sitä kuvaavat nuo edellä olleet kokemukset. Tuossa pitää kuitenkin olla tarkkana. En halua mitään tuosta henkimaailmasta, josta kirjoitat.
Tästä tahdon silti kuulla lisää.
Aikaisempaan viestiin, olen mies henkisellä tiellä ja nyt en tarkoita kristinuskoa.
Ja tähän Jeesus kaveriin, uskoisit nyt jo ettei Hän ole tulossa fyysisesti maan päälle ja muutenkin Hän on kyrsiintynyt yltiöpäisestä Hänen nimen käytöstä.
Voisit, jos osaisit, ottaa keskusteluihin vaikka muita Arkkienkeleitä jos nyt ylipäätänsä väännät atmosfäärisiä asioita uskonnon puolelle.
Tulemme kaikki jossain tulevaisuudessa vaistoamaan toisiamme herkemmin kuin nykyään ja siitä on kyse.
Et yksinkertaisesti voi nostaa asetta toista kohti kun vaistoat hänet, periaatteessa.
”On vain yksi totuus ja se on Jeesus Kristus. Siivet ovat todelliset, kärsimyksistä huolimatta ja on tärkeää erottaa okkultistinen henkimaailma, joka eksyttää noiden sanojen kautta ihmisiä.”
Kerron jo etukäteen, että en aio puhua asioista kristinuskon näkökulmasta. Minulla itselläni ei ole uskontoa. Luotan vain siihen, mitä henkilökohtaisesti aistin. Ns. kristusenergiaa on jokaisessa uskonnossa ja monessa uskonnottomassakin asiassa, okkultismi mukaan lukien. Vastaavasti kaikissa uskonnoissa sekä myös siinä okkultismissa on asioita, jotka ”eksyttävät”.
Hyvä nyrkkisääntö on, että kaikkea pelkoa lietsovaa kannattaa välttää. Kaikkea sellaista kohti kannattaa mennä, jonka mukaan kukaan ihminen ei millään kriteerillä (varsinkaan uskontonsa perusteella) ole toista parempi. Ihmisten erottelu eri ryhmiin ei kuulu kristusenergiaan. Olemme kaikki samaa ykseyttä.
Kristusenergiaa on meissä kaikissa ja liitän tähän vielä Luonnon. Kuin vaistoan jotain henkilöä niin vaistoan myös Äiti maan, Gaian.
Mutta en mainitsisi turhaan kenenkään nimeä. Olet ehkä ymmärtänyt sanan Kristusenergia jollain lailla väärin?
Tai ehkä tuijotat liikaa nimeen. Otan huomioon myöskin planeetat jopa senkaltaiset mitä me ihmiset emme ole vielä löytäneet.
Ei se tee kenestäkään Jeesusta että kuulee jonkun telepaattisesti.
On ihan normaalia nykyään.
”Ajattelin avata sydäntä kuitenkin, koska itselleen valehtelu ei ole kovin fiksua.”
Kerropa lisää tästä itsellesi valehtelusta. Miksi teet sitä? Kenen etua yrität ajaa sillä?
”Olen kokenut ajatuksia kehollisina tuntemuksina pitkään. Se on hämmentävää joskus, vaikka hämmentävä on ehkä väärä sana, koska kokemukset tuntuvat täysin luonnolisilta, vaikka ne tulevat selkeästi luonnollisen ulkopuolelta.”
Sinulla on hyvin auenneet ei-fyysiset aistit. Miksi et käytä niitä? Ne tekevät elämästä helpompaa ja onnellisempaa eivätkä vahingoita ketään.
Haluaisin harjoitella aistejani, mutta olen hyvin yksinäinen.
Ja sit taas olen kohtelias enkä halua ilman lupaa yksinäni touhuta mitä tahansa.
Lainaat kirjoitustani, mutta en tässä välttämättä vastaa kysymyksiisi tarkemmin. Mielestäni jokainen periaatteellinen ihminen joutuu kieltämään joskus jotain itseltään sen vuoksi, ettei halua tunteiden ohjaavan liikaa toimintaa. Joku voi kutsua sitä elämää valheelliseksi osin minäkin näin kutsun. Se pitää jokaisen ratkaista, onko elämässä mahdollista tasoittaa tunteiden ja järjen, sekä periaatteiden eroja. Tästä psosessista näin yleisesti kirjoitan. En tiedä, kuka ”ystävällinen” on ja miksi hän vastasi sinulle.
Minusta jokainen saa uskoa, miten haluaa, minäkin. Näistä näkemyksistä syntyy herkästi kiistaa ja eripuraa, se ei ollut tarkoitukseni. On kuitenkin tärkeää rajata oman persoonansa ja uskomisensa rajat. Minäkin teen niin. Oma käsitykseni ei myöskään osu ihan kristinuskon perinteiseen näkemykseen. Uskon henkimaailmaan vahvasti, mutta en usko, että sitä kannattaa kaikkialla niin laveasti avata juuri näiden käsityserojen vuoksi. Mielestäni Jeesuksen nimi ei kuitenkaan kulu, kun sitä eri yhteyksissä kunnioittavasti mainitaan ja siinä nimessä on mielestäni pelastus. On monia asioita, joita emme näe tai ymmärrä. Henkimaailma on monipuolinen ja erikoinen ilmentymisineen.
Päivänjatkoa ihmiset!
Joo, on ollut mukavia aikoja näiden aaltojen kanssa mutta vastakappaleeni sai tarpeekseen ja kielsi jopa ajattelun hänestä. No runsaus auttaa tähän näin yksinäisyyden keskellä, jos keskittyy hyvin moneen niin yksi ei kärsi asiasta.
Anteeksi jos minusta on vaivaa, olen hieman yksinäinen.
En kaipaa enää ketään ja siihen isoin syy on se, että onnellisuuteni ei riipu ihmissuhteista ja jos sitä ei hyväksytä niin ahdistun siitä jos en saa olla rauhassa. Erilaisuuteni ei myöskään siedä tutustumista tuntemattommin ihmisiin.
Harmi, olisit ehkä ollut juuri hän keneen olisin halunnut tutustua.
Minä olen siitä erikoinen että haluaisin tutustua tuohon vastakappaleeseeni jopa ilman seksuaalisia suhteita
Mielipiteilläsi ei ole merkitystä jos en tunne sinua.
Olen huomannut sen ja se aiheuttaa tuskaa ettet välitä mielipiteistäni.
En voi toimia vastoin omia tunteitani. Omat tunteeni kertovat minulle mikä on oikea tapa toimia ja silloin minua ei ahdista.
Mutta kun tiedät itsekkin sydämes että toimisit oikein tutustumalla minuun, niin toimit väärin tuntemuksiasi vastaan 🙂
En tiedä kuka olet, mutta jos olet tuttu kaukaa vuosien takaa niin silloin sanoisin kyllä.
Samanlaisia ajatuksia meillä.
Toivottavasti haluaa joku kaunis päivä vielä tutustua
Sitä odotellessa sanoisin tuntemalleni ihmiselle. En tiedä kauanko siihen menee, mutta toivottavasti ei kauan.
M-naiselle ajatus aalto TSUNAMI.
you get over me :D kiitos ihanainen <3
Ennen vanhaa vaitosin rakkauden,
onko se kuihtunut pistoksi sydämmessä, on:(
Ennen vanhaa iloitsin joka päivästä,
jolloin haaveilin sinusta.
Anteeksi että haaveilin,
en osaa iskeä naisia.
Ennen vanhaan rakkaus oli niin polttavaa,
että luulin muuttuvani muumioksi jos tuo polte ei lopu.
Muutuiko se kivuksi?
Anteeksi.
että olen olemassa.
Taisin toivoa että atmosfäärin kautta saat tietää totuuden,
kun en osaa iskeä naista.
Konkreettisuus onkin toinen,
täytyis osata jotain?
Hei, osaan mä vaistota teitä.
Ihanaa.
Ainakin jollain tapaa.
Rakkaus vaan muuttui pistoksi sydämmessä:(
Ihan pakko sanoa että älä ikinä pyytele anteeksi omaa olemassa oloasi. Jos on pakko jotain sanoa, niin ole vaikka kiitollinen hänelle jostain, älä ole pahoillaan itsestäsi.
Itsellä on sama paha tapa.
Rintakehääkin pisti tänään sattumalta... 😅
...ja anteeksipyytelyn aiheita meinasi lähteä lentämään ajatuksissa kuin apteekin hyllyltä, onneksi sain sen virran tukittua...
Jos ne omat aiheet laittaisi pähkinänkuoreen se menisi suunnilleen näin: anteeksi että olen tyhmä. Anteeksi että olen kyvytön näkemään asioita toivotulla tavalla, tahtoisin samaa itsekin. Ja: anteeksi että olen olemassa...välillä...
Välillä tuntuu että olen tulossa/tullut hulluksi. Ahdistaa.
Kiitos
Ei kannata kuvitella olemattomia, pian sitten voi taikuri tai muukiin viedä arvottomat keräilemäsi muumimukit takaisin muumilaaksoosi, missä kuvittelet olevasi.