Franchise on kahden itsenäisen yrityksen, franchising-antajan eli luvakkeenantajan (engl. franchisor) ja franchising-ottajan eli franchising-yrittäjän eli luvakkeenottajan (engl. franchisee) väliseen sopimukseen pohjautuva yhteistyömuoto. Luvakkeenantaja ei normaalisti rahoita luvakeyrittäjää eikä omista osuutta tämän yrityksestä. Luvakkeenantajalla on kuitenkin yleensä ketjussaan myös omia toimipisteitä.
Perustuu luvakkeenantajan kehittämään ja luvakkeenottajalle luovuttamaan konseptiin, jonka mukaisesti kaikki ketjun jäsenet markkinoilla toimivat. Ketjun jäsenet toimivat myös yhteisen ”brandin” alla ja yhdenmukaisella julkiasulla.
Luvakkeenantaja siirtää konseptiin ja sen käyttöön liittyvän taitotiedon luvakeyrittäjälle esim. koulutuksen ja käsikirjojen avulla.
Luvakeyrittäjä sitoutuu liiketoiminnassaan noudattamaan toimintaohjeita ja suuntaviivoja sekä täyttämään konseptin laatuvaatimukset. Luvakkeenantaja voi tuottaa ja järjestää jatkuvaa kaupallista ja teknistä tukea ketjun luvakeyrittäjille.
Yrittäjän aloittaessa liiketoimintaansa luvakkeenantaja voi kouluttaa hänet sekä avustaa yrittäjää liiketoiminnan käynnistämiseen liittyvissä asioissa, kuten tilojen hankinnassa ja niiden varustamisessa, rahoitusneuvotteluissa, hankintasopimuksissa, avajaisten järjestämisessä jne. Jatkossa luvakkeenantaja kehittää ketjun jäsenten kilpailukykyä ja toimintaa muun muassa markkinointitoimenpiteillä, koulutuksella, seuranta- ja suunnittelujärjestelmillä, neuvontatyöllä, sisäisellä informaationvälityksellä ja kokemusten vaihdolla.
Yrittäjälle toiminta on vastikkeellista - hän maksaa konseptin käyttöoikeudesta, ketjun jäsenyydestä sekä saamistaan eduista ja palveluista kerta- ja/tai jatkuvia maksuja luvakkeenantajalle.
Luvakkeenantaja johtaa yhteistyöketjua ja kontrolloi franchisingyrittäjän toimintaa.
Luvakeyrittäjä kuten yrittäjä yleensä, kantaa liiketoiminnassaan yrittäjäriskin.
KVV voisi tutkia miten tämä nykyinen taksiyrittäjän toimintamalli poikkeaa edellämainitusta. Ovatko välitysyhtiöt toiminnallaan aiheuttaneet olemattoman hintakilpailun? Mitkä ovat erillisten sopimuksien sisällä toimivien autoilijoiden oikeudet ylipäätään kilpailla yhtään mistään yksilötasolla? Päättääkö toinen autoilija hallituksen jäsenen ominaisuudessa toisen kilpailevan autoilijan asioista?
Onko kilpailu vapautunut nyt? Vai onko määräävässä markkina-asemassa olevat yhtiöt toiminnallaan aiheuttaneet tilan jossa vapaata kilpailua ei pääse syntymään?
Voiko kyytejä ottaa vapaasti muiden palvelujen kautta vai uhkaako sakko?
Perustuu luvakkeenantajan kehittämään ja luvakkeenottajalle luovuttamaan konseptiin, jonka mukaisesti kaikki ketjun jäsenet markkinoilla toimivat. Ketjun jäsenet toimivat myös yhteisen ”brandin” alla ja yhdenmukaisella julkiasulla.
Luvakkeenantaja siirtää konseptiin ja sen käyttöön liittyvän taitotiedon luvakeyrittäjälle esim. koulutuksen ja käsikirjojen avulla.
Luvakeyrittäjä sitoutuu liiketoiminnassaan noudattamaan toimintaohjeita ja suuntaviivoja sekä täyttämään konseptin laatuvaatimukset. Luvakkeenantaja voi tuottaa ja järjestää jatkuvaa kaupallista ja teknistä tukea ketjun luvakeyrittäjille.
Yrittäjän aloittaessa liiketoimintaansa luvakkeenantaja voi kouluttaa hänet sekä avustaa yrittäjää liiketoiminnan käynnistämiseen liittyvissä asioissa, kuten tilojen hankinnassa ja niiden varustamisessa, rahoitusneuvotteluissa, hankintasopimuksissa, avajaisten järjestämisessä jne. Jatkossa luvakkeenantaja kehittää ketjun jäsenten kilpailukykyä ja toimintaa muun muassa markkinointitoimenpiteillä, koulutuksella, seuranta- ja suunnittelujärjestelmillä, neuvontatyöllä, sisäisellä informaationvälityksellä ja kokemusten vaihdolla.
Yrittäjälle toiminta on vastikkeellista - hän maksaa konseptin käyttöoikeudesta, ketjun jäsenyydestä sekä saamistaan eduista ja palveluista kerta- ja/tai jatkuvia maksuja luvakkeenantajalle.
Luvakkeenantaja johtaa yhteistyöketjua ja kontrolloi franchisingyrittäjän toimintaa.
Luvakeyrittäjä kuten yrittäjä yleensä, kantaa liiketoiminnassaan yrittäjäriskin.
KVV voisi tutkia miten tämä nykyinen taksiyrittäjän toimintamalli poikkeaa edellämainitusta. Ovatko välitysyhtiöt toiminnallaan aiheuttaneet olemattoman hintakilpailun? Mitkä ovat erillisten sopimuksien sisällä toimivien autoilijoiden oikeudet ylipäätään kilpailla yhtään mistään yksilötasolla? Päättääkö toinen autoilija hallituksen jäsenen ominaisuudessa toisen kilpailevan autoilijan asioista?
Onko kilpailu vapautunut nyt? Vai onko määräävässä markkina-asemassa olevat yhtiöt toiminnallaan aiheuttaneet tilan jossa vapaata kilpailua ei pääse syntymään?
Voiko kyytejä ottaa vapaasti muiden palvelujen kautta vai uhkaako sakko?
Vastaukset 9
Vanhimmat
Voi saatana sun kanssasi. Jos liikkeessä A hiustenleikkuu maksaa 27 €, niin et todennäköisesti saa hiustenleikkuuta viereisestä liikkeestä B hintaan 17 €. Ei kukaan anna alennusta vain sen takia, että olet riittävän röyhkeä tinkimään kun siellä sattuu olemaan tuoli tyhjänä. Yrittäjä mieluummin ottaaa riskin ja odottaa maksukykyistä siihen tilalle, kuin myy aikaansa lähes ilmaiseksi. Kahta asiakasta ei voi kummassakaan ammatissa palvella yhtaikaa.
Jos kilpaileva kyydinjakopalvelu tarjoaakin paremmanhintaisia ajoja?
Kulta pieni, kilpailu on nyt vapaata. Sinun pikku päätäsi vaivaa ihan ymmärrettävästi se että hinnat eivät laske. Ennen vanhaan valtioneuvosto vahvisti sen taksan , eli summan jota käyttämällä taksit juuri ja juuri tulivat toimeen. Nyt kun tämä keinotekoinen rajoitus on poistunut, taksit alkavat yksi toisensa jälkeen nostaa niitä hintoja. Sitten kun ne alkavat olla kovin korkeita, sitten alkaa se kilpailu, ei ennen. Usko Setää, setä tietää näistä asioista.
Setä kuule, jos kuulut johonkin välitysyhtiöön niin et kyllä ala hintojasi itse muuttamaan mihinkään. Ja maksat kiltisti kaiken minkä yhtiön hallitus puolestasi päättää maksattaa. Toimivaltasi omassa yrityksessäsi rajoittuu sopimuksien ehtojen noudattamiseen ja kuljetuksien suorittamiseen niillä hinnoilla ja ehdoilla jotka yhtiö on puolestasi neuvotellut.
Eihän se nyt noin mene. Välitysyhtiön (käyttämäsi sana) välittämät kyydit ajetaan sovittuun hintaan, muita ei tarvitse. Itse ainakin otan pärstäkertoimen mukaan kovemman hinna tolpilta, käsipystyiltä ja laivaterminaaleista.
Taksiyrittäjä, autoilija tms ei saa käyttää omia hintojaan. Tulee päivitys ja kas tässä teille uudet hinnat. Näin toimii markkinatalous.
Myös koko auto mainostaa välitysyhtiötä johon autoilija kuuluu, autoilijan omistama auto. Autossa ei saa olla omia tai omaa mainostakaan.
Käsittääkseni edes autoilijan ja asiakkaan sopima kiinteä sopimushinta ei saa olla yhtiön hintaa korkeampi.
Vaikka autossa on välitysyhtiön teipit, välitysyhtiö voi määrätä vain välittämiensä kyytien hinnat, ei tolpalta tai lennosta otettujen kyytien. Esim. Lähitaksin nettisivuilla lukee selvästi: ”Hinnasto pätee Lähitaksin kautta tilatuissa kuljetuksissa (puhelintilaus sekä mobiilisovellus). Ottaessasi taksin muuta kautta, varmistathan matkan hinnoittelun perusteet kuljettajalta etukäteen.”
Mitä jos yhtiö päättää kaikkien kyytien hinnat jotka yrittäjänä suoritan ja omistamallani kalustolla?
Voin toki vaihtoehtoisesti ajaa yhtiönkin omistamalla autolla ja sopimuksien mukaisilla AKT:n taulukkopalkoilla ja saikku yms eduilla
kilpaileva yrittäjä sakottaa toista yrittäjää yhteisen yrityksen kautta