Lämmön tuottaminen ja lämmön tehokas käyttö ovat kaksi eri asiaa.
Lämmön tuottaminen ja lämmön..
lämmöntuot
21227
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Niin?
Jos ilmalämpöpumppua ajattelee lämmitykseen, niin tässä jotain aiheesta
https://www.kp24.fi/lehti/keskipohjanmaa/552087/ilmalampopumpun-vaikutus-muussa-lammityksessa-satojen-eurojen-saastot
Entä sitten?
Rakennusten vuotoilma nostaa eniten lämmityskustannuksia ja estää hallitun ilmanvaihdon.
Lämmität millä lämmität tai eristä lisää millä tahansa, niin vuotoilma lisää poikkeuksetta: lämmityskustannuksia, aiheuttaa kosteusongelmia rakenteille, pilaa sisäilman laatua ja heikentää asumismukavuutta.
Tiivistämällä ilmatiiviiksi sisäpuolen liitosrakenteet (myös ikkunat ja ovet), säätämällä ilmanvaihto ja sisäpuolen lämpötilat, säästät edullisesti lämmityskustannuksissa - ilman kalliita laite hankintoja.
Tai osta laite kuin laite, niin parhaan hyödyn saat niistäkin vain, tiivistämällä rakenteiden liitokset ilmatiiviiksi.
Vuotoilmat+voi+vaikuttaa+15...30%.
TEE ILMASTOTEKO. Ikkunoiden ja ovien tiivistäminen on edullisin ja tehokkain tapa vähentää lämmitysenergian kulutusta ja päästöjä.
Hyvää energian säästöä on jättää väliin nämä Suomi24:n keskustelupalstan vedätykset
"Liitosrakenteet" on taas vauhdissa. Onkin ollut monta päivää hiljaa.
Ja jaksaa vuodesta toiseen näitä tarinoitaan
Kun vaihtaa ilmaa koneella vähemmän niin siinä saadaan säästö ilman mitään toimenpiteitä. Minulla on koneellisen tulo/poistokoneen lämmitys säädetty termostaatilla niin että kovilla pakkasilla tuloilman kenno on pääasiassa huurteessa, tulee automaattinen ilmamäärän vähennys ilmaiseksi.
Siis minkälainen kone? Yleensä lämmitysvastus on huonelähdössä eikä sillä ole vaikutusta kennon huurtumiseen vaan läpi kulkeva sisäilma sulattaa kennon kun tulo on pysäytetty. Ehkä sain väärän käsityksen
Jos kenno jäätyy, talo muuttuu ylipaineiseksi ja kostea sisäilma virtaa rakenteisiin.
Tuloksena on todennäköinen hometalo.
at 2000a sähkövastusta tarvitaan tuloilman lämmittämiseksi jottei tuloilma ole liian kylmää. poistopuolen jäätyessä LTO ei toimi lainkaan.
helppoa.ku.osaa oli ilmeisesti trolli.
mitään säästöä ei saada kun LTO estetään ja aletaan lämmittämä'än sen sijaan sähkövastuksella.
Jos on kiinteäkennoisen koneen erehtynyt ostamaan, sitä voi saada paremmaksi vain lisäämällä maapiirin avulla toimivan esilämmityksen. (sähköinen esilämmitinkin estää jäätymisen mutta hukkaa energiaa)
Minun vallox 95 pysäyttää kylmän tuloilman ja vain poisto katolle jää käymään. Näin lämmin sisäilma sulattaa kennoa ja silloin on alipaine talossa. Kun kirjoitin huonelähdössä lämmitysvastus niin ajattelin sitä asiaa katsottuna iv koneesta käsin.
"Jos kenno jäätyy, talo muuttuu ylipaineiseksi"
Poistopuolen kenno ei jäädy koska siinä kulkeva ilma on lämmintä. Kun lämmitysvastusta pienennetään niin kovilla pakkasilla tuloilman määrä pienenee kennoston huurtumisen takia eli tulee automaattinen ilmamäärän pienennys ja lämmöntarve vähenee silloin kun se on suurimmillaan. Vastuksen sähkön kulutus pienenee. Minulla on kiinteäkennoinen kone mallia -85.
Äly hoi!
Nimen omaan poistopuoli jäätyy koska siinä kulkee kostea ja lämmin sisäilma.
kylmä ja kuiva ulkoilma kohtaa lämpimän kennon eikä voi jäätyä. Tulopuoli siis ei voi jäätyä.
Poistopuolella sen sijaan lämmin ja kostea ilma kohtaa kylmän kennon ja jäätyy.
Termostaatti pysäyttää tuloilmapuhaltimen ennen kuin kenno jäätyy. Eihän se kenno millään sula jos pääsee jäätymään. Raothan kennossa ovat ohuet.
Niin. Ristivirtakennohan alkaa jäätyä yhdestä nurkastaan ja jäätyminen etenee nurkasta alkaen pidemmälle. Ei se koko kenno napsahda kerralla jäähän.
Tyypillisestihän termari ohjaa puhaltimia niin, että jäätymistä ei tapahtuisi. Tämän seurauksena jäteilma on yleensä n. 4 asteista. Vaikka se keskimäärin on 4 asteista voi silti kennon kylmin nurkka vetää jäähän. Jää sitten poistuu pätkimisen seurauksena. Mitä enemmän jäätä ehtii syntyä, sitä suuremmaksi käy talon ylipaine. Ja samalla kun jäätymisen seurauksena poistoilman määrä pienenee, niin kenno alkaa vetämään yhä enemmän jäähän, jos ei kennoa sulateta.
Nurinkurisesti mitä parempi on kennon talteenotto, niin sitä herkemmin se vetää jäähän. Kovilla pakkasilla kuutiokoneen hyötysuhteella ei ole oikeasti merkitystä, koska jäteilman lämpötila on aina se 4.
90-luvun Vallox mittaa lämpötilaa kennon läheltä tuloilmapuolelta. Jostakin syystä kokeilin muuttaa anturin etäisyyttä kenosta takavuosilla. Seuraus oli, että kenno piti ottaa pois ja sulattaa.
Siis kenno, jossa virtaa lämmin ilma, jäätyy. Kenno, jossa virtaa kylmä ilma, ei jäädy. Onko järvessä sama tilanne: lämmin jäätyy, kylmä ei?
Noin se menee. Muutenhan sinunkin röörisi jäätyisivät kun hengität pakkasilmaa. Ilma läpiää kun imet sitä sisääsi, ja homma pelaa. Kylmässä ilmassa ei ole vettä juuri lainkaan. Ei pelkkä ilma jäädy.