Mikä on häiriköintiä?

Miten tulkitaan se tahallinen häiriönaiheuttaminen? Jos mun tarkoitus ei ole häiriköitä vaan selvittää asia. Ja mikä on toistuvaa? Voinko esim. kerran viikkoon/kahteen kysäistä sähköpostitse kuulumisia ja että haluaako hän selvittää asian? Mutta toiselle ilmeisesti yksikin yhteydenotto on Häirintää. :/
Ja laissa sanotaan jotenkin että jankuttaminen ei ole häiriköintiä..

Pskakka kirjoitti:

Miten tulkitaan se tahallinen häiriönaiheuttaminen? Jos mun tarkoitus ei ole häiriköitä vaan selvittää asia. Ja mikä on toistuvaa? Voinko esim. kerran viikkoon/kahteen kysäistä sähköpostitse kuulumisia ja että haluaako hän selvittää asian? Mutta toiselle ilmeisesti yksikin yhteydenotto on Häirintää. :/
Ja laissa sanotaan jotenkin että jankuttaminen ei ole häiriköintiä..

Lue lisää

"Miten tulkitaan se tahallinen häiriönaiheuttaminen?"
Maalaisjärjellä, yleisellä elämänkokemuksella, katsomalla millaisia esimerkkejä lainsäätäjä kenties on esitöihin laittanut, muulla todistelulla...

"Jos mun tarkoitus ei ole häiriköitä vaan selvittää asia."
No jos toinen osapuoli ei halua selvittää asiaa niin se siitä. Sitten ei halua.

"Ja mikä on toistuvaa?
Mahdollisesti kaikki ensimmäisen kerran jälkeinen. Tarkkaa yleispätevää rajaa on mahdoton vetää.

Voinko esim. kerran viikkoon/kahteen kysäistä sähköpostitse kuulumisia ja että haluaako hän selvittää asian?"
Et. Jos kerran on tullut selväksi, että ei halua, niin ei halua. Jos asia on jokin sellainen virallisluonteinen asia, joka on saatava ratkaistuksi, niin asianomaiseen virkatahoon sitten yhteys. Sellaisen kanssa on myös toisen osapuolen asioitava, halusi tai ei.

"Mutta toiselle ilmeisesti yksikin yhteydenotto on Häirintää. :/"
Voi olla, riippuu yhteydenotosta. Mutta ei tietenkään yritys hoitaa asiallinen asia vielä ensimmäisestä kerrasta voi olla häirintää ainakaan, jos muuten sävy on asiallinen.

"Ja laissa sanotaan jotenkin että jankuttaminen ei ole häiriköintiä.. "
Ei sanota. Eikös jankuttaminen nimenomaan yleensä tarkoita, että kyseessä on häiritsevä toisteleminen ja hokeminen ilman mitään uutta sisältöä?

Niin, rikokset voidaan jakaa monella eri tavalla. Yksi on jako tahallisiin- ja tuottamusrikoksiin Jos ottaa baarista lähtiessään erehdyksessä takin, jonka vasta myöhemmin huomaa olevan jokun toisen, ei ole syyllistynyt varkauteen, koska tahallisuus puuttuu. Samoin viestintärauhan rikkomisessa, jos tahallisuus puuttuu, niin kyse ei ole rikoksesta.

Eli jos minä vetäisen sinua turpaan, mutta kerron, että ei ollut tarkoitus vetäistä sinua turpaan, niin se ei ollut tahallista, eikä näin ollen täytä pahoinpitelyä?

Se, mitä sanot on eri asia, kuin mitä kohde kokee tai objektiivinen ulkopuolinen tarkastelija (namely esitutkintaviranomainen, syyttäjä tai tuomari) katsoo tarkoituksesi kuitenkin olleen.

"Säännöksen tarkoituksena on suojata henkilöitä häiriösoitoilta ja muulta asiattomalta, kiusalliselta tai ei-toivotulta viestinnältä. Ihmisillä on oikeus olla rauhassa yksityisyyteen kohdistuvalta häiritsevältä oikeudettomalta viestinnältä. Tätä voidaan kutsua viestintärauhaksi. Viestintärauhan rikkomista koskeva säännös korostaisi yksityisyyden ja yksityiselämän suojaa."
[...]
...saattaa olla hankalaa arvioida, onko viestin lähettämiselle ollut perusteltu syy, vai onko lähettämisellä ollut ainoastaan tarkoitus aiheuttaa vastaanottajalle huomattavaa häiriötä tai haittaa. Vaikka häiritsemistarkoituksen arviointi asiayhteyden perusteella saattaa olla toisinaan vaikeaa, voidaan sitä arvioida yhteydenpidon sisällön ja intensiivisyyden perusteella. Voi olla tilanteita, joissa vastaanottaja tulkitsee viestin lähetetyn häirintätarkoituksessa, vaikka lähettäjällä on ollut perusteltu syy lähettää viesti, tai vastaavasti lähettäjä voi muotoilla viestin siten, että sen lähettämiselle vaikuttaa olevan perusteltu syy, vaikka tosiasiassa lähettäjän tarkoituksena on ollut tuottaa vastaanottajalle häiriötä tai haittaa
[...]
Rangaistavuus edellyttää, että viestit tai soitot ovat omiaan aiheuttamaan häiritylle huomattavaa häiriötä tai haittaa. Kyseessä on abstraktia vaaraa ilmentävä tunnusmerkki. Keskeistä ei näin ollen ole se, minkälaista häiriötä tai haittaa teko aiheutti, vaan se, onko kysymyksessä oleva viestien tai soittojen kokonaisuus tyypillisesti huomattavasti häiritsevä tai aiheuttaako se tyypillisesti huomattavaa haittaa.
[...]
Viestintärauhan rikkominen on tahallisuutta edellyttävä rikos. Tahallisuuden sisältö määräytyy yleisten sitä koskevien lähtökohtien mukaisesti. Rangaistavuus edellyttää kuitenkin myös häiritsemistarkoitusta, joka on usein pääteltävissä viestien tai soittojen sisällöstä ja toistuvuudesta. Viestin tai soittojen saajan ilmoitus niiden epätoivottavuudesta on luonnollisesti merkittävää, mutta tällaisen reagoinnin puuttuminen ei merkitse sitä, ettei häirintätarkoitus muutenkin voisi olla käsillä."
(HE 19/2013 vp, s. 36)

Kannattaa muistaa, että tuomari ei ole ajatustenlukija. Hän arvioi asiaa vain ulkoisesti havaittavissa olevien seikkojen valossa, ei sen mukaan, mitä sinä pääsi sisällä asiasta ajattelet.

hrgtfeds kirjoitti:

Eli jos minä vetäisen sinua turpaan, mutta kerron, että ei ollut tarkoitus vetäistä sinua turpaan, niin se ei ollut tahallista, eikä näin ollen täytä pahoinpitelyä?

Se, mitä sanot on eri asia, kuin mitä kohde kokee tai objektiivinen ulkopuolinen tarkastelija (namely esitutkintaviranomainen, syyttäjä tai tuomari) katsoo tarkoituksesi kuitenkin olleen.

"Säännöksen tarkoituksena on suojata henkilöitä häiriösoitoilta ja muulta asiattomalta, kiusalliselta tai ei-toivotulta viestinnältä. Ihmisillä on oikeus olla rauhassa yksityisyyteen kohdistuvalta häiritsevältä oikeudettomalta viestinnältä. Tätä voidaan kutsua viestintärauhaksi. Viestintärauhan rikkomista koskeva säännös korostaisi yksityisyyden ja yksityiselämän suojaa."
[...]
...saattaa olla hankalaa arvioida, onko viestin lähettämiselle ollut perusteltu syy, vai onko lähettämisellä ollut ainoastaan tarkoitus aiheuttaa vastaanottajalle huomattavaa häiriötä tai haittaa. Vaikka häiritsemistarkoituksen arviointi asiayhteyden perusteella saattaa olla toisinaan vaikeaa, voidaan sitä arvioida yhteydenpidon sisällön ja intensiivisyyden perusteella. Voi olla tilanteita, joissa vastaanottaja tulkitsee viestin lähetetyn häirintätarkoituksessa, vaikka lähettäjällä on ollut perusteltu syy lähettää viesti, tai vastaavasti lähettäjä voi muotoilla viestin siten, että sen lähettämiselle vaikuttaa olevan perusteltu syy, vaikka tosiasiassa lähettäjän tarkoituksena on ollut tuottaa vastaanottajalle häiriötä tai haittaa
[...]
Rangaistavuus edellyttää, että viestit tai soitot ovat omiaan aiheuttamaan häiritylle huomattavaa häiriötä tai haittaa. Kyseessä on abstraktia vaaraa ilmentävä tunnusmerkki. Keskeistä ei näin ollen ole se, minkälaista häiriötä tai haittaa teko aiheutti, vaan se, onko kysymyksessä oleva viestien tai soittojen kokonaisuus tyypillisesti huomattavasti häiritsevä tai aiheuttaako se tyypillisesti huomattavaa haittaa.
[...]
Viestintärauhan rikkominen on tahallisuutta edellyttävä rikos. Tahallisuuden sisältö määräytyy yleisten sitä koskevien lähtökohtien mukaisesti. Rangaistavuus edellyttää kuitenkin myös häiritsemistarkoitusta, joka on usein pääteltävissä viestien tai soittojen sisällöstä ja toistuvuudesta. Viestin tai soittojen saajan ilmoitus niiden epätoivottavuudesta on luonnollisesti merkittävää, mutta tällaisen reagoinnin puuttuminen ei merkitse sitä, ettei häirintätarkoitus muutenkin voisi olla käsillä."
(HE 19/2013 vp, s. 36)

Kannattaa muistaa, että tuomari ei ole ajatustenlukija. Hän arvioi asiaa vain ulkoisesti havaittavissa olevien seikkojen valossa, ei sen mukaan, mitä sinä pääsi sisällä asiasta ajattelet.

Lue lisää

Hoh, hoijaa, karmeaa jargonia. Tahallisuutta on kolmea eri astetta.

1. Dolus determinatus
2. Dolus directus
3. Dolus eventualis

Niin viestintärauhan rikkomisessa, kuin pahoinpitelyssäkin edellytetään Dolus determinatus tahallisuutta.

jurrrrristi kirjoitti:

Hoh, hoijaa, karmeaa jargonia. Tahallisuutta on kolmea eri astetta.

1. Dolus determinatus
2. Dolus directus
3. Dolus eventualis

Niin viestintärauhan rikkomisessa, kuin pahoinpitelyssäkin edellytetään Dolus determinatus tahallisuutta.

Lue lisää

Saattoi olla, jos pääosin hallituksen esityksen lainausta sisältäneen kommentin niin koet, mutta toisin kuin sinun viestisi, se sentään sisälsi vastausta asiaan. Sinun viimeinen viestisi ei sisältänyt muuta kuin itsestäänselvyyden toteamisen.

Pahoinpitelyn kohdalla ero dolus determinatuksen ja directuksen välillä on helppo päätellä ulkoisesti nähtävillä olevasta tekotavasta. Viestintärauhan rikkomisessa se ei selviä yhtä helposti, mitä asiaa selvästi on käsitelty hallituksen esityksessäkin.