Olitko toivottu

en tainnu olla. en vielä 30 vuotiaana ole löytänyt omaa paikkaani, lapsuudessa vanhemmat pallotteli vastuuta minusta toisilleen, ja jouduin aikuistumaan jo teini-iässä.

liian aikaisin otettu vastuu ja stressi nujersi minut aikuisuudessa enkä jaksanut enää huolehtia itsestä

Ratakisko perseessä

Noup ja Noup ... 🤔

:D Kultalusikat tahtoo ruostua ajan mittaan. Täytyy syntyä teräsmuki ja -lusikka käsissä, niin hommat sujuu.

Mä kerron teille tarinan jolla ei oo vertoa.

Isäni ei halunnut lapsia koskaan.
Äitini halusi. Äitini voitti.
Se teki temput isälleni.
Jätti e-pillerit syömättä mutta valehteli että niitä syö.
Ja näin sain alkuni.

Isäni pääsi kuitenkin fiiliksiin raskaus aikana ja jo vauvana olin isin tyttö.

Äitini oli hermoheikko. Äkkipikainen.
Inhosi lapsen itkua, lapsen uhmaa, valvotusta, kiukuttelua ruuasta jne.
Hyljeksi väkisin tahtomaansa lasta.

Heidän roolit vaihtuivat. Äitini ei halunnut enää lasta kun se oli maailmassa. Isäni taasen halusi ja isästäni tulikin jo heti vauvana minun ”päähoitaja” ja isääni loin nopeasti luottamus ja kiintymys siteet heti.

Äitiäni varoin koska hän räiskähteli, hylki ja raivosi. Eikä hädän hetkillä ollut turva vaan haukkui että keksin kipeyteni huomioita saadakseni isältäni

Sitten ne erosi ja isäni muuttui yksinhuoltajaksi virallisesti vaikka hän käytännössä hoiti minua jo ennen niiden eroakin

Isäni olisi kai halunnut poikaa mutta kun hänellä vain tyttöjä niin minusta hän muovasi sellaisen tytön jonka sai leikkiin poikien leluilla. Minun paras ystäväni kun oli 3-15 vuotiaana poika. Sen kanssa sitten taivuin autoilla ja pyssyillä leikkiin ja isäni sai ”pojan ” korvikkeen sitten minusta vaikka samalla kun mulla oli nallipyssy kädessä niin korvissa oli lasten timanttikorvikset ja olalla lasten käsilaukku (vaaleanpunainen ja glitterillä) ja päällä minun parhain ja kaunein prinsessamainen juhlamekko. Mut mä taivuin moneksi.

Kultalusikka perseessä ei voi sanoa
kasvaneeni ysärillä kun lamaa ja köyhyyttä. Yksinhuoltajan lapsena raha oli tiukilla

Sitten yksinhuotajakin väsyi ja kasvatustehtävän loppu siirtyikin kunnalle.

Äidistäni kun ei ollut ottaan koppia ja auttamaan isääni kun hän väsyi. Äitini vain pani lapset alulle ja synnytti mutta kasvattamaan hänellä ei ollut kykyä eikä lopulta edes halua

Hänellä oli vain ruusuinen haavekuva lapsiperheen elämästä joka lopulta ei vastannut hänen haaveitaan ja hänen halut olla äiti loppui siihen

Minä siis olin viimeiset vuoden lapsuudestani lastenkodissa kun isäni latasi akkuja ihan naattina uupumuksesta.

Kunnan kasvatettavana pääsin yksityiseen perhekotiin jossa oli rahallisesti parempi huolto ja olosuhteet kuin kaupungin ylläpitämässä laitoksessa

Minulla oli viimeisen päälle kalliita merkkivaatteita, ulkomaan matkoja perhekodin kanssa, kampaaja melkeinpä kuukausittain ja ympäristö oli kodinomaisempi kuin jossain laitos lastenkodissa mutta ei se silti omaa kotia voittanut

Podin ensin juurettomuutta ja järkytystä huostaanotosta.

Olin sekaisin kun en hahmottanut sitä että missä mun koti on ja kenelle vien kokeet ja todistukset allekirjoitettavaksi kun isäni ei ollu enää huoltajani vaan hän oli asiakirjoissa ” päämies”

Äitini taas ei ollut oikein missään roolissa. Hänelle tiedotettiin kaikesta minuun liittyvästä mutta hän ei halunnut osallistua huoltosuunnitelmiin eikä halunnut kuulua milläänlailla kuvioon perhekodissa. Isäni kävi siellä usein. Äitini kerran 5 minuuttia ja se oli siinä


Tämän takia sanon että miettikää kaksi kertaa ennen kuin niitä lapsia teette. Oletteko todella valmiita siihen että se ei ole ruusuista aina

mulla oli vaikea lapsuus. Olin epätoivottu lapsi. Olen epätoivottu aina jokapuolella.

Olla toivottu ja syntyä lusikka hanurissa ovat eri asioita,.

voihan lapset olla toivottuja
vaikka vanhemmat pettyis tulokkaaseen.
Niitä on vaan haluttu tai tehty velvollisuudesta
tai pelosta. Kuten eräällä uskis palstalla joku hyväkäs sanoi,
tekee pelosta lapsia kun uskonto ja yhteisö painostaa.

Ja eihän syy ole lapsessa vaan tekijän kykenemättömyydessä
hoitaa huoltajan tehtäviä.

Vanhempia ei ole kasvatettu, niin miten ne osais kasvattaa lapsia?

Harmittaa lasten puolesta, että ns aikuiset on niin sekaisin.

Synnyin tsägällä kultalusikka persees mut sil tuun kuolee rautakanki persees

En. Ku Kukonmuna perseessä, Muumipurkka-tyyny suussa ja ihan Aktiivimallin mukasella spettarilla. Kättärilläki valmiiks Koppeloitu. ;)

Isäni on rakennusinsinööri ja äitini electroniikka asentaja mut musta tuli katuojannarkki et eimee aina karkit tasa. Muistakaa se !

Olitko siis Aleksi-Antero, Alexander Stubb, varakas joka osti politiikkansa?

Olin toivottu ja olen voittanut arvonnassa. Olen etuoikeutettu, vaikka en kuten moni muu.

En mä ollu lap si ollenkaan. Synnyinki koppalakki päässä, Kulit kutreilla ja Spa nielin silmät sameina ku Uppo Tunkilla. ;)

Olin. En.