Suunnitelmissa on rakentaa omakotitalo haja-asutusalueelle, jolloin käyttövettä varten tulee tehdä oma porakaivo. Tästä (-kin) syystä johtuen olen vakavissani harkitsemassa maalämpöä.
Kysymys kuuluu, että onko kenelläkään käyttökokemuksia siitä, että lämpökaivosta otetaan myös käyttövesi?
Näkyy olevan hyvin ristiriitaista infoa tarjolla. Eli osa sanoo että ei suositella, toinen osa että käyttöveden voi hyvinkin ottaa jos kaivon tuotto vain on riittävä.
Markkinapuheet pois, kokemuksen rintaääntä kaivataan :)
Kysymys kuuluu, että onko kenelläkään käyttökokemuksia siitä, että lämpökaivosta otetaan myös käyttövesi?
Näkyy olevan hyvin ristiriitaista infoa tarjolla. Eli osa sanoo että ei suositella, toinen osa että käyttöveden voi hyvinkin ottaa jos kaivon tuotto vain on riittävä.
Markkinapuheet pois, kokemuksen rintaääntä kaivataan :)
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kyllä se varmasti onnistuu jos kaivon tuotto on riittävä ja jos veden laatu on ok.
Itse otan kesäisin kasteluvedet ja autonpesuvedet lämpökaivosta.
Saatan olla väärässä mutta epäilen että määräykset kieltävät.
Yleisesti juomavesi ei saa olla suorassa yhteydessä terveyttä vaarantavaan nesteeseen. Jos maalämpöputki menee rikki niin juot siirtonestettä.
Mikään lakipykälä ei kiellä ottamasta vettä ja lämpöä samasta porareiästä.
Käytännössä on aivan sama, onko kaksi porareikää vierekkäin, lämpöreikä ja vesireikä, jos keruupiirin putki rikkoutuu. Maalämpönestettä valuu porareikään alle 1 litra, eli vain se määrä, että paine keruupiirissä putoaa samaan kuin on veden vastapaine porareiässä.
99 % varmuudella kahden vierekkäin olevan porareiän vedet ovat yhteydessä, koska vesi liikkuu porareiässä ns. vaakahalkeamissa.
Eli aivan hyvin voi panna molemmat putket, niin maalämpöpumpun keruupiirin putket, kuin myös käyttöveden putket samaan porareikään.
Vesipumppuna pitää tällöin käyttää ejektoripumppua, koska uppopumppu "pyörähtää" aina käynnistyessään ja voi hiertää keruupiirin putkia.
Mikä parasta, kun molemmat putket ovat samassa porareiässä, lämpökaivon lämmöntuotto paranee huomattavasti, kun aina "kylmää" vettä pumpataan pois reiästä ja "lämmintä" vettä tulee tilalle porareikään. Vedentuotto pitää olla niin suuri, ettei vedenpinta laske porareiässä kun sitä käytetään, eli yleensä ainakin 1000 litraa/ tunti.
Porareiän koko pitää olla 165 mm ja silloin voi käyttää sellaisia lämpöpumppuja, mihin laitetaan joko 2 tai 3 putkea keruupiiriin.
on tapauksia joissa lämpökaivo on jäätynyt keväänpuolella talvea, koska lämpöpumppu on imenyt lämmön taloon ja tällöin ei olisi vettä saatavissa ennen kuin se on sulanut keväämmällä, toki se on tapauskohtaista, yleensähän se jäätyminen on mitoitusongelma.
yhdistetty vesi- ja lämpökaivo jäätyy. Nääs käyttämällä vettä ympäröivästä kallioperästä virtaa poranreiän tienoille vettä, joka tuo mukanaan maaperän lämpöä kauempaa.
Jos veden tuotto on niin pieni, että porareiässä pinta vajoaa, silloin on sattunut huono kaivonpaikka.