Kiky-sopimus ja Sipilä

Vuoden 2015 eduskuntavaalien jälkeen muodostetun Sipilän hallituksen pääministeri Juha Sipilä vaati painokkaasti yhteiskuntasopimuksen solmimista Suomen talouden kohentamiseksi. Tavoitteeksi asetettiin tuottavuuden nousu viidellä prosentilla.

Työnantajien puolelta esiteltiin keinoksi yhteiskuntasopimuksen viiden prosentin tuottavuuden nousuun "merkittävä työajan lisäys ilman kustannusten nousua".

Sopimuksen mukaan palkat jäädytettiin vuoden ajaksi silloisten sopimusten päättymisajasta eteenpäin. Vuosittaista työaikaa pidennettiin keskimäärin 24 tunnilla siten, että näistä tunneista ei makseta erillistä korvausta. Eri aloilla tämä pidennys toteutettiin eri tavoin (esimerkiksi viikottaisena tai kokonaisina lisäpäivinä). Julkisen sektorin lomarahoja vähennettiin 30 prosentilla vuosiksi 2017–2019. Työnantajien keskimääräistä työeläkemaksua ja sosiaaliturvamaksua alennettiin neljän vuoden ajaksi sekä työttömyysvakuutusmaksua kahden vuoden ajaksi. Vastaavat työntekijöiden maksut nousivat.

Vaikutus tulonjakoon on suuri: sopimus merkitsi mittavaa tulonsiirtoa palkansaajilta työnantajille. Samalla se vei valtiolta verotuloja, koska työnantajille siirtynyt raha on kevyemmin verotettua. Sopimuksella toivottiin syntyvän uutta talouden aktiviteettia, mutta syntyvät uudet verotulot arvioidaan pienemmiksi kuin valtion toisaalla menettämät tulot, joten julkisen sektorin alijäämät kasvavat

Kilpailukykysopimuksella on myös epäsuoria tulo- ja varallisuusvaikutuksia: haitat kasautuivat pääosin pieni- ja keskituloisten riesaksi, ja hyödyt kasautuvat valtaosin ennestään rikkaimpien eduksi.

Nyt sitten Sipilä maksaa tuota kiristämäänsä erittäin epäreilua sopimusta sillä, että kepun suosio on ollut pitkään 15% tasoa ja vaaleissa kepu tulee saamaan turpaansa, että tukka heiluu. Tämä nykykiista lisää Sipilän epäsuosiota.
5152
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 5

Vanhimmat

Sipilän lestatyylisillä mahtikäskyillään, kiristyksellä sekä uhkailuillaan väkisin ajama lestakiky oli susi jo syntyessään ja nyt sen tietävät käytännössä kaikki vähänkin tilannetta seuranneet äänestäjät, hyvä.

Äänestä

Eniten kansalaisia jurppii se, että kiky-sopimuksen suurimmat kärsijät olivat muutenkin matalapalkkkaiset naiset. Sari Sairaanhoitajat, Laura Lähihoitajat ja Sinikka Siivoojat. Heidän selkänahkaansa siinä piiskattiin.

Kuinka Sipilä voi oikeasti kuvitella, että em. ryhmissä häntä kannatettaisiin ensi keväänä?

Äänestä

Hallitus nurin! Hallituksen ainoa tavoite on ajaa mahdollisimman paljon ihmisiä itsemurhaan!

Äänestä

Loputkin kikysopparit pitää irtisanoa heti.
Tätä kusetusta ei enää ensi vuonna siedetä.

Äänestä
  • Samalla lesta-Sipilä voidaan vanhoja valheita ja vedätyksiään muistellen heittää paskakaivoon mätänemään.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


TotuusKikysta kirjoitti:

Vuoden 2015 eduskuntavaalien jälkeen muodostetun Sipilän hallituksen pääministeri Juha Sipilä vaati painokkaasti yhteiskuntasopimuksen solmimista Suomen talouden kohentamiseksi. Tavoitteeksi asetettiin tuottavuuden nousu viidellä prosentilla.

Työnantajien puolelta esiteltiin keinoksi yhteiskuntasopimuksen viiden prosentin tuottavuuden nousuun "merkittävä työajan lisäys ilman kustannusten nousua".

Sopimuksen mukaan palkat jäädytettiin vuoden ajaksi silloisten sopimusten päättymisajasta eteenpäin. Vuosittaista työaikaa pidennettiin keskimäärin 24 tunnilla siten, että näistä tunneista ei makseta erillistä korvausta. Eri aloilla tämä pidennys toteutettiin eri tavoin (esimerkiksi viikottaisena tai kokonaisina lisäpäivinä). Julkisen sektorin lomarahoja vähennettiin 30 prosentilla vuosiksi 2017–2019. Työnantajien keskimääräistä työeläkemaksua ja sosiaaliturvamaksua alennettiin neljän vuoden ajaksi sekä työttömyysvakuutusmaksua kahden vuoden ajaksi. Vastaavat työntekijöiden maksut nousivat.

Vaikutus tulonjakoon on suuri: sopimus merkitsi mittavaa tulonsiirtoa palkansaajilta työnantajille. Samalla se vei valtiolta verotuloja, koska työnantajille siirtynyt raha on kevyemmin verotettua. Sopimuksella toivottiin syntyvän uutta talouden aktiviteettia, mutta syntyvät uudet verotulot arvioidaan pienemmiksi kuin valtion toisaalla menettämät tulot, joten julkisen sektorin alijäämät kasvavat

Kilpailukykysopimuksella on myös epäsuoria tulo- ja varallisuusvaikutuksia: haitat kasautuivat pääosin pieni- ja keskituloisten riesaksi, ja hyödyt kasautuvat valtaosin ennestään rikkaimpien eduksi.

Nyt sitten Sipilä maksaa tuota kiristämäänsä erittäin epäreilua sopimusta sillä, että kepun suosio on ollut pitkään 15% tasoa ja vaaleissa kepu tulee saamaan turpaansa, että tukka heiluu. Tämä nykykiista lisää Sipilän epäsuosiota.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu