Kirkkoja myyntiin ja purkuun

Pettämätöntä kristillistä logiikkaa kirkkoherralta, srk-yhtymän kirkkovaltuuston pj.:ltä:

"Vihittyjen kirkkojen vuokraamiselle ja ei-uskonnolliselle käytölle on myös periaatteellisia esteitä. Kirkkorakennus on sekä seurakunnan koti, että Jumalan asuinsija ihmisten keskellä. Kirkko on Jumalan läsnäolon näkyvä merkki ja siten evankeliumin sanatonta julistusta."

Miten ihmeessä edellä sanottu perustelee kirkon purkamista parempana vaihtoehtona kuin sen vuokraaminen muuhun, ei-uskonnolliseenkin, käyttöön.

Eikö olisi parempi, että Jumalalla olisi mahdollisuus jäädä alivuokralaiseksi, (ja kirkko saisi siitä vielä rahaakin kirstuunsa!), muuhun käyttöön vuokrattuun tai myytyyn kirkkoon, joka rakennuksena varmaankin edelleen toisi monelle mielen Jumalan, Hänen läsnäolonsa.

Kun kirkko nyt puretaan niin Jumalahan jää kodittomaksi, jos kirkkoherraan on uskominen, luottaminen. (Ai jaa, onhan sillä J:llä kuitenkin vielä muutama asuinsija jäljellä Suomessakin - tämän ja muutaman muunkin kirkon purkamisen jälkeen.)

Vain rakennuksia, mutta varsin usein vanhoja ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaita.

Pitäisikö sinusta myös Turun linna purkaa?

jori.mantysalo kirjoitti:

Vain rakennuksia, mutta varsin usein vanhoja ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaita.

Pitäisikö sinusta myös Turun linna purkaa?

Vanhoja kyllä, mutta kulttuurihistoriallisesti arvokkaita? No mene ja tiedä. Eivät ne edusta suomalaista kulttuuria, vaan lainakulttuuria, joten niiden kulttuurihistoriallinen arvo on aika nolla sen takia. Eli rakennuksia rakennusten joukossa ja yleensä tarpeettomat ja käyttämättömät puretaan.

Vertailukohta Turun linnaan on outo. Se on tärkeä historiallinen rakennus ja merkittävä hallinnollinen keskus. Se on muistomerkki.

Meingott kirjoitti:

Vanhoja kyllä, mutta kulttuurihistoriallisesti arvokkaita? No mene ja tiedä. Eivät ne edusta suomalaista kulttuuria, vaan lainakulttuuria, joten niiden kulttuurihistoriallinen arvo on aika nolla sen takia. Eli rakennuksia rakennusten joukossa ja yleensä tarpeettomat ja käyttämättömät puretaan.

Vertailukohta Turun linnaan on outo. Se on tärkeä historiallinen rakennus ja merkittävä hallinnollinen keskus. Se on muistomerkki.

Lue lisää

Peruna on perinneruoka.

Siis, ei ole mielekästä erotella "omaa" ja "lainattua" kulttuuria, kun on niin vähän kiistattomasti itse kehitettyä. Ja hyvä niin, tietysti. Perunalaatikko on ihan hyvää, vaikka kasvi onkin tuontitavaraa.

Turun linna on tehty linnaksi sotien vuoksi. Haluan linnan säilyvän, vaikka en halua enempää sotia. Sama pätee moniin kirkkorakennuksiin.

Omituinen vertailukohta, peruna ja kirkkorakennus. Ruoka on aina kansainvälistä ja kertoo kaupankäynnistä ja ihmisten liikkuvuudesta. Peruna ravitsee ihmistä ja luonnollista on, että siitä eri kulttuureissa syntyy omia kansallisia sovelluksia. Ruoka voi olla kansallista ja perinteistä, vaikka ruoka-aine on muualta. Se ei ole perunan vika.

Kirkkorakennus edustaa lainakulttuuria, sellaista joka ei ole suomalaista, vaan muualta tuotua. Kulttuurihistoriallinen viittaa siis kansalliseen kulttuuriin, ei lainattuun, ja omaan kansalliseen historialliseen merkitykselliseen. Laina on lainaa ja sen edustamat kiinteistöt eivät ole sen pyhempiä kuin muutkaan. Eli kirkkorakennukset ovat rakennuksia muiden joukossa, joista luonnollisesti käyttämättömät ja käyttökelvottomat poistetaan ja puretaan. Ei niillä ole enempiä suojaa kuin muillakaan. Eivät ne tarvitse mitään erityissuojaa lainkaan kautta.

Meingott kirjoitti:

Omituinen vertailukohta, peruna ja kirkkorakennus. Ruoka on aina kansainvälistä ja kertoo kaupankäynnistä ja ihmisten liikkuvuudesta. Peruna ravitsee ihmistä ja luonnollista on, että siitä eri kulttuureissa syntyy omia kansallisia sovelluksia. Ruoka voi olla kansallista ja perinteistä, vaikka ruoka-aine on muualta. Se ei ole perunan vika.

Kirkkorakennus edustaa lainakulttuuria, sellaista joka ei ole suomalaista, vaan muualta tuotua. Kulttuurihistoriallinen viittaa siis kansalliseen kulttuuriin, ei lainattuun, ja omaan kansalliseen historialliseen merkitykselliseen. Laina on lainaa ja sen edustamat kiinteistöt eivät ole sen pyhempiä kuin muutkaan. Eli kirkkorakennukset ovat rakennuksia muiden joukossa, joista luonnollisesti käyttämättömät ja käyttökelvottomat poistetaan ja puretaan. Ei niillä ole enempiä suojaa kuin muillakaan. Eivät ne tarvitse mitään erityissuojaa lainkaan kautta.

Lue lisää

Uskonnotkin ovat kansainvälisiä ja kertovat ihmisten tai aatteiden liikkuvuudesta. Ja esimerkiksi kirkkorakennuksiin voi kehittyä kansallinen tyyli aivan kuten perunaruokaan.

Minusta juuri mitään ei voi sanoa kansalliseksi kulttuuriksi niin, että kaikki olennainen kehitys olisi tapahtunut juuri Suomessa. Ideat kun eivät noudata maiden ja valtioiden rajoja.

Saattahan ne aatteet liikkuakin, mutta kyse on edelleen vain rakennuksista, joiden arvo kulttuurihistoriallisesti ei ole edelleenkään edustamassa suomalaista kulttuuria, vaan lainakulttuuria. Ne ovat rakennuksia rakennusten joukossa eikä minkään erityissuojelun alle. Eivät rakennukset tarvitse mitään erityiskohtelua, vaan tasaveroista kuten muitakin rakennuksia kohdellaan uskontoneutraalisti. Eivät uskonnot tarvitse erityissuojelua samalla tavoin kuin rakennuksetkaan.

Meingott kirjoitti:

Saattahan ne aatteet liikkuakin, mutta kyse on edelleen vain rakennuksista, joiden arvo kulttuurihistoriallisesti ei ole edelleenkään edustamassa suomalaista kulttuuria, vaan lainakulttuuria. Ne ovat rakennuksia rakennusten joukossa eikä minkään erityissuojelun alle. Eivät rakennukset tarvitse mitään erityiskohtelua, vaan tasaveroista kuten muitakin rakennuksia kohdellaan uskontoneutraalisti. Eivät uskonnot tarvitse erityissuojelua samalla tavoin kuin rakennuksetkaan.

Lue lisää

"Kirkkoutta" en pidä erityisen tärkeänä tekijänä minäkään. Tai oikeastaan en minkäänlaisena, mutta siinä voisi tulla ainutlaatuisuus vastaan. Toistaiseksi ei ole riskiä siitä, ettei olisi paikkoja joissa tulevat polvet voisivat käydä konkreettisemmin katsomassa mitä höpö menneinä vuosisatoina on uskottu ja tehty.

jori.mantysalo kirjoitti:

Vain rakennuksia, mutta varsin usein vanhoja ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaita.

Pitäisikö sinusta myös Turun linna purkaa?

Kirkkojen kulttuurillinen ja historiallinen merkitys on yliarvostettua. Kuten Meingott toteaa, ei Turun tuomiokirkkokaan ole maantiesepeliä arvokkaampi. Ja hyvä jos päästään moisesta iljetyksestä, silloin arvokas tontti vapautuu tehokkaampaan maankäyttöön.

Rakennushistoriallisesti arvokas on kyseenalainen - samanlaisia pytinkejä on muuallakin Euroopassa, joten rakennushistoria ei ole minkään erityissuojelun kohde. Kyse on sen takia tavallisista kiinteistöistä, joiden arvo kulttuurihistoriallisesti on sama kuin 1960-luvulla rakennetulla betonielementtitalolla. Kyse on rakennuksesta, jota on kohdelta samalla tavoin kuin muitakin kiinteistöjä. Nuo kiinteistöt purettuina siinä arvokkaita ja hyödyllisiä, koska niissä on monia tonneja graniittia. Siitä saa hyvää sepeliä teitten hiekoitukseen ja kivimurskeena myös teitten pohjan kunnostamiseen. Kyse on kivestä. Ei sitä sen vaikeammin tarvitse ajatella tai erityisemmin kohdella.

Meingott kirjoitti:

Rakennushistoriallisesti arvokas on kyseenalainen - samanlaisia pytinkejä on muuallakin Euroopassa, joten rakennushistoria ei ole minkään erityissuojelun kohde. Kyse on sen takia tavallisista kiinteistöistä, joiden arvo kulttuurihistoriallisesti on sama kuin 1960-luvulla rakennetulla betonielementtitalolla. Kyse on rakennuksesta, jota on kohdelta samalla tavoin kuin muitakin kiinteistöjä. Nuo kiinteistöt purettuina siinä arvokkaita ja hyödyllisiä, koska niissä on monia tonneja graniittia. Siitä saa hyvää sepeliä teitten hiekoitukseen ja kivimurskeena myös teitten pohjan kunnostamiseen. Kyse on kivestä. Ei sitä sen vaikeammin tarvitse ajatella tai erityisemmin kohdella.

Lue lisää

Toki rakennuksen suojelusta päätettäessä on merkitystä ainutlaatuisuudella. Se, että Ruotsista löytyy samantapainen rakennus, on kiistatta olemassaoleva (mutta minusta melko vähäinen) perustelu purkuluvan puolesta.

Kuitenkin 60-luvun lähiötaloja on vielä jokunen määrä enemmän kuin vanhoja kirkkoja...

Edelleen, voiko Olavinlinnan purkaa siksi, että meillä on jo Turun linna?

jori.mantysalo kirjoitti:

Toki rakennuksen suojelusta päätettäessä on merkitystä ainutlaatuisuudella. Se, että Ruotsista löytyy samantapainen rakennus, on kiistatta olemassaoleva (mutta minusta melko vähäinen) perustelu purkuluvan puolesta.

Kuitenkin 60-luvun lähiötaloja on vielä jokunen määrä enemmän kuin vanhoja kirkkoja...

Edelleen, voiko Olavinlinnan purkaa siksi, että meillä on jo Turun linna?

Lue lisää

Omituista edelleen vertailla kirkkorakennuksia ja historiallisia kohteita keskenään... Ne eivät ole tasapainossa. Turun linna ja Olavinlinna ovat historiallisesti arvokkaita ja suojeltavia kohteita.

Kirkkorakennukset ovat ihan tavallisia rakennuksia, jotka eivät tarvitse erityissuojelua. Siihen ei ole perusteita. Mahdollisesti yksi niistä historiallisen perustelun ja se on Porvoon valtiopäivätalo, jota nykyisin käytetään kirkkona. Se on merkittävä historiallinen kohde, jonka voi säilyttää historiallisesti arvokkaana kohteena. Vuoden 1809 maaliskuun valtiopäivät avattiin Porvoon kirkossa, vaikka muutoin valtiopäivät kokoontuivat muissa tiloissa. Tuon kirkon voisi museoida siihen kuntoon, jossa se oli merkittävien valtiopäivien alkaessa. Uskonnolliset symbolit poistettuna se voisi sitten toimia neutraalina historiallisena kohteena ja museona.

Museovirasto? Rakennushistoriallisesti? Suomen vanhimmat kirkot on hyvä 1500 vuottakaan vanhoja. Euroopassa on viimeiaikoina purettu sitäkin vanhempia rakennuksia, miksi siis Suomen kirkot pitäisi säästää ja hukata arvokasta tonttimaata?

jori.mantysalo kirjoitti:

Toki rakennuksen suojelusta päätettäessä on merkitystä ainutlaatuisuudella. Se, että Ruotsista löytyy samantapainen rakennus, on kiistatta olemassaoleva (mutta minusta melko vähäinen) perustelu purkuluvan puolesta.

Kuitenkin 60-luvun lähiötaloja on vielä jokunen määrä enemmän kuin vanhoja kirkkoja...

Edelleen, voiko Olavinlinnan purkaa siksi, että meillä on jo Turun linna?

Lue lisää

Tyhmää verrata mitään kirkkorakennusta ja oikeasti arvokasta linnaa, niin arvo ja merkitys on aivan erit. Ei yhtään sen fiksumpaa kuin verrata perunaa.