Olen 12 ja viiltelen pahasti. Haluan kuolla.

Masentunutlapsi

Olen 12 vuotias. Aloitin viiltelyn 9-vuotiaana. Mielestäni se on vakavaa. En pysty lopettamaan! Kädessäni on tavallisten viiltojälkien lisäksi viillelty "NO." ja risti kuvio, sekä saatanan symboli. Kyllä nämä kaikki kuviot ihooni olen tehnyt mattoveitsellä. Kuulostan hullulta. Minulla on hyviä kavereita, tai no kavereita, mutta jos kerron kenellekään läheiselleni, he pakottavat minut jonnekin terapeutille tai jollekin vastaavalle. En halua, että koko koulu ajattelisi että olen psykopaatti joka satuttaa itseään ja viiltelee SAATANAN symboleja. Ja kyllä, EN ole saatananpalvoja. Olen vuosien varrella viillellyt jalkoihin, molempiin käsiin, olkapäähän, hiusrajaan ja otsaan, poskeen ja vaikka minne. Häpeän itseäni ja siksi haluan kuolla. En tiedä miksi aloitin. En pysty lopettamaan. Tuntuu kuin veitsi olisi ainoa joka minusta välittää. Aloitin 9-vuotiaana varmaankin, koska vanhempani erosivat kun olin 8 tai 9. Yksi kavereistani huomasi liikuntatunnilla, että kädessäni oli paljon viiltojälkiä ja nyt pelkään, että hän kertoo koko koululle. Yhtenä päivänä toinen kaverini huomasi, että puhelimessani luki "SUICIDE". Hän katsoi minua pitkään, mutta oli sen jälkeen hiljaa. Muutamat kaverini tietävät, että viiltelen, mutta he eivät tiedä, että viiltelen joka ikinen päivä. He sanovat minulle "HAE APUA!" mutta en halua apua, haluan kuolla.

9

423

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • 780987

      Et kerro mitä kaikkea sinulle on tapahtunut, mikä saa aikaan niin pahan olon että viiltelet itseäsi. Moni lapsi tai nuori vahingoittaa itseään siksi että on kokenut jotain hyvin pahaa aikuisten taholta joskus. Se voi olla pahoinpitelyä tai seksuaalista väkivaltaa tai hyväksikäyttöä. Ne ovat asioita jotka ovat kenelle tahansa ihmiselle hyvin vaikeita kestää. Yksi mitä moni silloin tekee on itsen fyysinen vahingoittaminen. Moni joka viiltelee tms. sanoo, että sillä tavalla voi osoittaa, että voi vaikuttaa asioihinsa, edes omaan ruumiiseensa jos ei muuhun ...

      Väkivallan kohteeksi joutuminen tekee ihmiselle hirveän pahan olon siksi, että tuntee itsensä voimattomaksi, ja silloin voi tuntea olevansa itsekin paha. Vaikka oikeasti paha on se väkivallantekijä. Vasta kun kokemuksesta pääsee puhumaan, jollekin luotettavalle, silloin se paha olo häviää vähitellen ja sitten ei tarvitse enää vahingoittaa itseään. Koska sinä et ole syyllinen siihen mitä sinulle on tehty.

      En yhtään voi tietää onko sinulla kysymys tästä tai jostain muusta. Ja varmasti moni muukin asia sinua painaa.

      Kaverisi onneksi kantavat sinusta huolta. Et kuitenkaan uskalla mennä kertomaan aikuisille, koska pelkäät mitä siitä seuraa. Sinun pitäisi koettaa löytää jostain sellainen turvallinen aikuinen, jolle voisit vaikka vähitellen alkaa purkaa asiaa. Ei sinun heti tarvitse aloittaa juuri viiltelystä kertomalla, eihän se ole edes pääasia, vaan se muu, mikä sinut saa tekemään sellaista.

      Elämäsi kuuluu sinulle, sinä omistat sen. Kun haet apua ongelmiisi voit itse päättää mitä kerrot ja kenelle. Kukaan ei saa udella sinulta mitään eikä pakottaa kertomaan sellaista mitä et ehkä juuri sillä hetkellä kyseiselle henkilölle halua kertoa. Jos sinulle on joskus tehty väkivaltaa, se on rikos, ja tekijä pitää saattaa vastuuseen. Mutta päätät kuitenkin itse, mitä haluat kertoa ja milloin.

      Turvallisen aikuisen löytäminen olisi tärkeintä, sellaisen, jonka kanssa voisit aluksi vaikka vain olla ja puhua muista asioista. Siten voit vähitellen tutkailla haluatko kertoa hänelle enemmän. Tarvitsisit niinsanotun terapeuttisen ihmissuhteen, jossa sinua kuunnellaan ja kunnioitetaan ja jossa itseluottamuksesi ja luottamus muihin voi vähitellen palautua. Sitten koko elämä alkaa vähitellen näyttää toiselta.

      Ehkä voisi ottaa yhteyttä koulusi psykologiin tai koulukuraattoriin, ihan vain kokeilumielessä (ja koeta vaihtaa toiseen jos tuntuu ettei sinua ymmärretä riittävästi) tai muihin lapsille ja nuorille tarkoitettuihin palveluihin, kuten auttaviin puhelimiin:
      https://www.mll.fi/vanhemmille/toiminta-lapsiperheille/lasten-ja-nuorten-puhelin/

    • Hei,

      Hyvä, että kirjoitit tilanteestasi tänne! Edelliseltä kirjoittajalta saitkin jo monta hyvää neuvoa. Minäkin kannustan sinua kertomaan tilanteestasi jollekulle turvalliselle aikuiselle.

      Lisäksi tiedoksesi muutamia paikkoja, joihin voit halutessasi olla yhtyedessä matalalla kynnyksellä ja anonyymisti:

      - Sekasin-chat nuorille, https://sekasin247.fi/. Sekasin-chat on auki vuoden jokaisena päivänä, maanantaista perjantaihin klo 7-24 sekä lauantaisin ja sunnuntaisin 15-24. Chatissa päivystävät mielenterveyden ammattilaiset sekä koulutetut vapaaehtoiset.

      - Verkkokriisikeskus Tukinet, https://www.tukinet.net/. Tukinetistä saa itselleen tukihenkilön, jonka kanssa voi keskustella kahden kesken mistä tahansa hankalasta elämäntilanteesta tai mielessä olevasta huolesta. Tukinetissä on myös monenlaisia keskusteluryhmiä ja chattejä, joista voi saada vertaistukea sekä ammattilaisten neuvoja.

      - Jos soittaminen tuntuu omimmalta vaihtoehdolta, niin valtakunnallinen kriisipuhelin päivystää numerossa 010 195 202 arkisin klo 09.00-07.00 sekä viikonloppuisin ja arkipyhinä klo 15.00-07.00.

      Ystävällisin terveisin
      SOS-kriisikeskus/Kata

    • älämene

      Jos haet apua, ne pumppaavat sinut täyteen lääkkeitä, jotka ovat erittäin haitallisia aivoillesi
      https://medium.com/the-mission/do-antidepressants-and-other-psychiatric-drugs-kill-a-half-million-people-a-year-12b35f646ebc
      Myös tietokoneesi ja puhelimesi ja nettihakusi tyypillisesti menee psykologien ja poliisin seurantaan, jotta tietävät tilanteesi. Saattavat myös asentaa kamerat piiloon kotiin (ehkä ei, jos asut vanhempien kanssa). Ja kaikenlaista pakkoterapiaa keksivät. Ja nämä tiedot, mitkä kirjaavat, seuraavat sinua loppuelämäsi. Kannattaa keskustella läheisten kanssa - ammattiauttajat auttavat omaa palkkapussiaan ja tekevät sinusta zombin, joka ei vahingoita itseään, mutta ei tee yhtään mitään muutakaan. Kokemusta on.

      • Aurora112

        Siellä mielisairaalassa hullujen huoneella nehän monesti pistää lääkitykselle ja sitovat petiin ettei vaan satuta itseään. Ja joku hoitotäti käy aina välillä pölpöttämässä ja jos alkaa huutamaan tuskissaan he pistävät rauhoittavaa suoneen. Sieltä ei hevillä pääse jos ei ala "paranemaan". Melkein kuin vankila, huonolla käytöksellä siellä pysytään täysi tuomio...


    • proelämä

      Älä kultapieni viiltele itseäsi. Olet vasta lapsi, ja sinulla on koko elämä edessäsi. Jos sinulla on hyvät ja luottamukselliset välit vanhempiisi, niin kerro heille että sinulla on paha olo. Koulun terveydenhoitajalle voi myös kertoa, tai koulukuraattorille. Olisi hyvä jos voisit puhua jonkun aikuisen kanssa siitä miltä sinusta tuntuu. Tukea ja apua on saatavilla. Voit kertoa tällä palstalla myös minulle siitä miksi sinusta tuntuu niin pahalta.

      • ex-viiltelijä

        Harva lapsi tai nuori, jolla on hyvät ja luottamukselliset välit vanhempiin tai edes yhteen turvalliseen ja välittävään aikuiseen, viiltelee säännöllisesti. Sen takia siitä viiltelystä tuleekin niin läheinen kumppani, se on ainoa joka ymmärtää ja vie pahan olon hetkeksi pois. Monet neuvot ovat täällä niin typeriä ja ymmärtämättömiä, vaikka toki haluatte vaan olla avuksi.


      • cappucino

        Samaa mieltä. Minä olen joskus vahingoittanut itseäni ja elänyt hyvin vaikean lapsuuden ja nuoruuden. Raskautta lisäsivät juuri nuo hyväätarkoittavat (?) neuvot, jotka perustuivat siihen, että vanhempani ym. ympärilläolevat aikuiset "välittävät" minusta ja "tarkoittavat hyvää". Kuinka kukaan voi olla niin hullu että sanoo viiltelevälle lapselle, että hänellä on tai pitäisi tai voisi olla "luottamukselliset välit" vanhempiinsa...?! Täyttä ymmärtämättömyyttä, joka lisää tuskaa entisestään.

        Minulle muodostui raskas taakka juuri tuosta, että minun oletettiin ajattelevan että maailma on hyvä, ja että ne, jotka omalla tavallaan olivat aiheuttaneet tai olivat osallisina ongelmassani, nähtiin tärkeimpinä "auttajina", joihin minun olisi muka pitänyt voida luottaa.

        Nuorena jopa kaikki ystäväni asennoituivat näin. Heidän mielestään hylkäävä äitini oli ihana ja kiltti - he kun olivat nähneet hänet vain hymyilemässä heille pari minuuttia eteisessä. Isäni (pahoinpitelevä ja seksuaalisesti minua ahdisteleva) oli komea ja fiksu ja minä kuulemma en vain ymmärtänyt hanta, koska olin liian herkkä.

        En tietenkään pystynyt kertomaan kenellekään suoraan mitä minulle tapahtui. Asenneilmasto oli tällainen, se oli tehty minulle selväksi jo heti kun vähän yritin jotain vihjaista. Nyttemmin aikuisena kyseiset ystäväni ovat alkanet ymmärtää enemmän. Heille on tullut elämänkokemuksia. Yksikin heistä sanoi, että uskoo nyt mitä en uskonut silloin, että millainen äitini minua kohtaan oikeasti oli. Hän sanoo, että hänen maailmankuvansa on muuttunut, ja että silloin hän vielä luuli jotenkin niin että ihmiset ovat hyviä ja kilttejä toisilleen... Nykyään voin uskoutua tälle ja eräälle toisellekin nuoruudenaikaiselle ystävälleni. He tukevat minua täysillä kun käyn läpi lapsuuteni ja nuoruuteni traumoja. Nyt vasta...

        Mutta täytyy koettaa olla jäämättä yksin. Minua ymmärsi silloin teini-ikäisenä silloinen nuorten päivystyspisteen psykologi. Ei riittävästi, mutta ymmärsi kuitenkin, sen verran että kuunteli joitakin tärkeimpiä asioitani. Luulen että se pelasti henkeni. Apu jäi puutteelliseksi, sillä hänkin tuntui väistelevän joitakin vaikeimpia asioita. Väkivaltaan liittyviä, siis. Minun oli vaikea niistä kertoa, ja kun huomasin että hänkin näytti näkevän vanhempani vähän liian ruusuisessa valossa, en kertonut kaikkea loppuun. Mutta hänellä oli kuitenkin paljon ymmärrystä minulle ja sain tukea niin etten musertunut.

        Nykyään olen jo suhteellisen tasapainoinen aikuinen. Vaikeuksien kanssa taisteleminen oli raskasta, mutta selvisin. Toivottavasti kaikki masentuneet ja itsetuhoiset lapset ja nuoret saavat edes jotain apua. Toivoa on.


    • Lapsellista

      Normaalia teinin huomion hakua. Meillä joillakin aikuisilla on oikeitakin ongelmia. Joten otappa itseä niskasta kiinni ja lopeta turha kitinä kun kasvat aikuiseksi niin tiedät oikeista ongelmista

    • mulkkuvaltio

      Ehkä taikasieni trippi saisi kadotetut tunteet esille?

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mikä on kaivattusi etunimi?

      Otsikossa siis on kysymys eriteltynä. Vain oikeat vastaukset hyväksytään.
      Ikävä
      155
      3230
    2. En kestä katsoa

      Sitä miten sinusta on muut kiinnostuneita. Olen kateellinen. Siksi pitäisi lähteä pois
      Ikävä
      97
      1715
    3. Anna minulle anteeksi

      Anna minulle anteeksi. Minä pyydän.
      Ikävä
      143
      1657
    4. Kun viimeksi kohtasitte/näitte

      Mitä olitte tekemässä? Millainen ympäristö oli? Löydetään toisemme...
      Ikävä
      124
      1525
    5. Peräti 95 % persujen kannattajista rasisteja

      Kertoo EVA:n teettämä kysely. Pakollista yhdenvertaisuuskoulutusta tarvitsee siis paljon laajempi joukko kuin pelkästää
      Maailman menoa
      387
      1512
    6. Olet kyllä vaarallisen himokas

      Luova, kaunis, määrätietoinen, pervo, mielenkiintoinen, kovanaama, naisellinen ja erikoinen.
      Ikävä
      99
      1345
    7. Anna vielä vähän vihreää valoa

      Teen sitten siirtoni, nainen. Tiedän, että olet jo varovaisesti yrittänyt lähestyä, mutta siitä on jo aikaa. Jos tunnet
      Ikävä
      17
      1073
    8. Mitä ajattelit silloin kun

      Löysit hänet?
      Ikävä
      62
      999
    9. On minulla suunitelma

      Siitä ei vain tiedä kukaan muu kuin tällä hetkellä minä. Suunnitelma ja varasuunnitelma. Sinun takiasi nainen. Vain s
      Ikävä
      48
      902
    10. Palstan ylivoimaisesti suosituin keskustelunaihe

      Palstan suosituin keskustelunaihe näyttää olevan homoseksuaalisuus. Otsikoiden perusteella voisi kuvitella olevansa Seks
      Luterilaisuus
      262
      882
    Aihe