Onko toiveita? Mitä odotuksia tulevasta elinympäristöstäsi, ystävistäsi ja vanhemmistasi?
Oletko suunnitellut seuraavaa elämääsi?
173
1883
Vastaukset
- MEläjä
En oleta, että sitä pystyy määrittelemään kuluvan fyysisen elämänjakson aikana.
Ehkä pitkälle kehittyneet sielut, vaikea sanoa.
Käsittäisin että nämä asiat ratkotaan ns. siirtymän jälkeen korkeammilla tasoilla ja vieläpä aika kattavasti.
Elikkä se tarkoittaa että silloin käsitellään paras mahdollinen seuraava elämä fyysisellä tasolla, joka on symboosissa myös sinun karmaasi. Siis olosuhteet olisivat mahdollisimman otolliset, jatko riippuu valinnoista, näin minä sen ymmärrän.- karmanjalostama
Karmasta syntyy karmeita ihmisiä.
- MEläjä
Ei todellakaan näin, kokemuksien kautta?
- kunhankysyn
MEläjä kirjoitti:
Ei todellakaan näin, kokemuksien kautta?
"paras mahdollinen seuraava elämä"
Jonkun narsistin itsensä kannaltako? - M.Eläjä
#Jonkun narsistin itsensä kannaltako? #
En ymmärrä tuota kysymystä.
Nykyinen kuluva elämä poikii jo seuraavan 'elämän' siemenet....eli sitä niität mitä olet kylvännyt.
- teesinämyös
Olen antanut elämäni Jeesuksen Kristuksen kautta Jumalalle ja tämä elämä jatkuu fyysisen kuoleman jälkeen. Kyllä tärkein asia on saada yhteys Jumalaan kuntoon tämän maallisen elämän aikana. Siinä mielessä olen valmistelut tehnyt.
- narsismionsairaus
Maapallo on pian tuhottu sen vallan en ja ylikansoittuneen ihmisapinalajin toimesta. Valtameret hukkuvat muovijätteeseen, suuret määrät eläinlajeja on kuolemassa sukupuuttoon ja ihmisen aikaansaama kasvihuoneilmiö voi räjähtää käsiin niin ettei täällä pian voi elää alkeellisin bakteerikaan.
Joten on kaikkein parasta kokonaisuuden kannalta ettei seuraavaa elämää tule ja että nykyinenkin loppuu mahd. pian.- Inkarnaattori
Toivoa pitää olla. Luonto kyllä toipuu vähitellen, aurinko paistaa vielä kenties satojatuhansia vuosia. Suuria luonnonmulistuksia tulee, kartat muuttuvat mutta uskon että johonkin kolkkaan jää ^kourallinen^ ihmisiäkin uuden ihmiskunnan siemeneksi. Ihankuin tarujen Atlantis upposi mereen ja sitten muutamista evakoista tuli egyptiläisiä.
- knnas
Olen. Yhtään ihmiskuntaan kuuluvaa sinne EI tule. Valitettavasti. Edesmennyt lintuni kyllä. Laulaa aina ja iänkaikkisesti paratiisisaarella jossa minäkin olen.
- Inkarnaattori
Ihminen on tämän kotiplaneettamme sotkenut ja joutuu myös sen siivoamaan joten joudumme tulemaan tänne jatkossakin. Tai luontohan sen tekee jollain suurella luonnonmullistuksella. Ehkä siellä tuonpuoleisessa sitten joku ^neuvosto^ ohjaa meidät kehityksemme ja ansioidemme mukaiseen ympäristöön. Jatkamme siitä mihin edellisessä elämässämme jäimme.
- fiksuolento
En haluaisi syntyä uudelleen tänne apinatarhaan ihmisenä, kun tätä avaruudessa kelluvaa hullujenhuonetta hallitsee rahananhe eliitti ja sotahullut. Olisi hienoa jos voisi seuraavaksi olla jokin henkisesti korkeampitasoinen viisas olento
https://www.youtube.com/watch?v=qgwKNkejFdQ- Anonyymi
Śrīla Bhakti Rakṣak Śrīdhar Dev-Goswāmī Mahārāj
”Shrimad-Bhagavatam” (1.1.2) julistaa: vedyaṁ vāstavam atra vastu śivadaṁ tāpa-trayonmūlanam — ”Todellisuus — vāstavam vastu, todellinen olemus, joka on kaikkien tämän maailman tekaistujen ja kuviteltujen asioiden yläpuolella”. Kaikki tähän maailmaan liittyvä kertynyt tieto on täyttä hölynpölyä. Se on seurausta vääristä käsityksistä ympäröivästä maailmasta, ja se on täynnä vääriä tulkintoja ja väärinkäsityksiä. Sanakirjat, historia, eepokset — mitä tahansa ihmiset keräävätkin — ovat kaikki vain totuuden vääristelyä, ja me olemme niiden keskipisteessä. Se kiehtoo meitä, mutta samalla meidän on noustava todellisen elämän tasolle, sillä olemme osa tuota korkeampaa maailmaa. Meidän on siis palattava Jumalan luo, palattava kotiin.
Kotimme on siellä. Mikä meitä voi houkutella täällä, paikassa, jossa kuolema vallitsee, jossa meitä odottaa uusi syntymä, jossa kaikki on tunkkaista ja aiheuttaa hajoamista ja kärsimystä? Epätoivo, kärsimys ja kuolema, mutta tämäkään ei ole vielä kaikki, vaan meidän on jatkuvasti palattava tänne yhä uudelleen ja uudelleen, seuraten samaa elämänkulkua!
Yrittäkää löytää todellista lohtua ja auttakaa myös muita pääsemään takaisin todelliseen elämäänsä, jotta he pääsisivät pois tästä ei-toivotusta ilmapiiristä. Meidän on palattava ”takaisin Jumalan luo”, paikkaan, jossa kaikki on kaunista. Mutta mitä tämä ”takaisin Jumalan luo” tarkoittaa? Siellä on meidän kotimme — suloinen ja rakas kotimme! Olemme tuon maan lapsia, ja pyhät kirjoitukset rohkaisevat meitä: ”Teille on annettu tämä ihmiselämä, tämä tilaisuus, joten yrittäkää kaikin keinoin — pohtimalla, mietiskelemällä, kertomalla, kuuntelemalla — kehittää todellista identiteettiänne, jaloa yksilöllisyyttänne kotimaassanne, jossa sielu asuu. Ajatelkaa sitä aina ja jatkuvasti. Tehkää kaikkenne poistuaksenne tältä illuusion tasolta ja astuaksenne tuohon maahan”.
Paluu Jumalan luo on paluuta kotimaahamme, todelliseen kotiimme. Se, mikä nyt on meille yö, me teemme siitä meidän päivämme! Ja sieltä, missä nyt on pimeyttä, juuri sieltä löydämme valon, ja se, mikä näyttää niin ilmeisen yksinkertaiselta ja selkeältä, on hylättävä. Vakavissa laskelmissamme koko hyväksikäytön ja itsekkäiden etujen maailma on heitettävä syrjään pimeyteen, meidän on hylättävä tämä ”tieto” kokonaan. Ja se, mikä nyt on meille pimeyttä, meidän pitäisi yrittää tehdä siitä valoisaa kiinnittämällä siihen jatkuvasti huomiomme, ajattelemalla sitä syvällisesti ja yrittämällä jatkuvasti päästä tuohon korkeampaan maahan, siihen ihmeelliseen maahan, jossa kaikki on kaunista.
wq
- KuollutHallitus
Olen ja sipilä ei kuulu sinne.
Para on mnkä ihminen voi saada on armoan vastaan ottaminen,ilman sitä on ijankaikkinen kadotus edessä,sitä ei voi missata.
Rauha
Uusi elämä on vain Jeesuksessa kristuksessa,ilman hän on ulkopuolella todellisesta elämästä.
Ne jotka eivät tunne Jeesusta ovat kaikki ulkopuolella. Jeesus sanoi: "Minä olen ylösnousemus ja elämä. Joka uskoo minuun, saa elää, vaikka kuoleekin.Miksi mennä merta edemmäs kalaan, tai tietenkin aloittaja kysyy mikä kiinnostaa.
Itse tilaan huomiseksi parhaan päivän ikinä, ja saan mitä tilaan.
Perutelut:
Vain minä päätän miten koen huomisen ja kaiken mitä se tuo tullessaan.
Tähän mennessä huominen on tuonut kohtalaisen pitkän ja suht. terveen elämän minun kokemukseni mukaan. Ensimmäisen kuoleman koin kun olin 7 vuotias ja ukkini kuoli Okei siinä se. jokainen kuolee. Sitten on syntynyt lapsia ja läheisiä on kuollut, on ollut työtä ja työttömyyttä.
Kaiki on minun parhaakseni, olen tehnyt mm. jälleensyntymäterapiaa ja uskon siihen tulosten valossa, kuitenkin luotan että en tule uudelleen MUTTA jos on tarpeen olen siihenkin valmis. Mitään ei voi tapahtua sellaista joka ei olisi minun hyväkseni.
Samat sinulle. Elämä on lahja.- Inkarnaattori
Kuka sen lahjan antoi?
Inkarnaattori kirjoitti:
Kuka sen lahjan antoi?
ja kuka taas sen jne.... jne....jne.... ja kuka taas sen...
Kuka on se joka kysyy
A Einstein päätyi ympyrään. Jana vietynä tarpeeksi pitkälle muodostaa ympyrän - kaiki kaareutuu. Tämän ajattelun mukaan kysyt itseltäsi.
Jos luet uudelleen - Perustelut - saatat huomata että itse siis minä annoin ilon itselleni saadeassani sen minkä koin saaneeni. Ei kysyvä tieltä eksy toisaalta tien kulkija on tien vanki, vappata on vain umpihanki
Wiki Ympyrä: Om-symboli (käytetään myös nimeä Pranava) on hindulaisuuden pyhin symboli. Merkki on sanskritin kieltä ja lausutaan joko "Om", "Aum" tai "Ohm". Vaikka symboli on mainittu kaikissa hindujen kirjoituksissa, sen merkitys selitettiin tarkasti upanishadeissa.
jo muinaisessa sansritissa tiedettiin että lopulta on vain ympyrä - Aavaruus kaareutuu
- ajelehtija
Jokainen teko luo tulevaisuuttamme. Siinä kaikki!
- Jännähomma
Tää jälleen syntyminen. Saatat kuulla ihmisten eläneen satojakin elämiä ja muistavan niitä. Kun itse ajattelen asiaa ja mietin maailmaa millainen se on niin en kyllä tahtoisi syntyä tänne uudestaan joten miks jälleen syntyminen tälläiseen paikkaan olis jotenkin tarkotus ees kun se tunnutaan näkevän niin positiivisessa valossa.
- ajelehtija
Asia ei varmaan ole aivan yksinkertainen. Meissä on kuitenkin niin paljon elämänhalua ja kokemuksienjanoa, että valitsemme syntyä tänne uudelleen ja uudelleen, kunnes niitä ei enää juurikaan ole. Elämät ovat tietenkin erilaisia, toiset mukavia, toiset raskaita ja kaikkea niiden väliltä. Raskaan elämän vaiheessa emme haluaisi enää syntyä uudelleen, mutta mielemme muuttuu, kun sen jälkeen koittaa taas mukavammat ajat. Meillä on niin paljon koettavaa ja opittavaa, että koko touhu tuntuu suurimman osan aikaa mielekkäältä. Jälleensyntyminen antaa kuitenkin vastuksen moniin kysymyksiin ja teodikean ongelmaan, miksi pahaa on olemassa, tai paremminkin miksi kärsimystä on olemassa. Kärsimys johtuu taitamattomista teoistamme, jotka synnyttävät karmaa. Loppu peleissä tästäkin on kuitenkin hyötyä, sillä osa oppimisesta tapahtuu kärsimyksen kautta. Emme osaisi iloita, jos emme tuntisi myös kärsimystä.
- Jännähomma
ajelehtija kirjoitti:
Asia ei varmaan ole aivan yksinkertainen. Meissä on kuitenkin niin paljon elämänhalua ja kokemuksienjanoa, että valitsemme syntyä tänne uudelleen ja uudelleen, kunnes niitä ei enää juurikaan ole. Elämät ovat tietenkin erilaisia, toiset mukavia, toiset raskaita ja kaikkea niiden väliltä. Raskaan elämän vaiheessa emme haluaisi enää syntyä uudelleen, mutta mielemme muuttuu, kun sen jälkeen koittaa taas mukavammat ajat. Meillä on niin paljon koettavaa ja opittavaa, että koko touhu tuntuu suurimman osan aikaa mielekkäältä. Jälleensyntyminen antaa kuitenkin vastuksen moniin kysymyksiin ja teodikean ongelmaan, miksi pahaa on olemassa, tai paremminkin miksi kärsimystä on olemassa. Kärsimys johtuu taitamattomista teoistamme, jotka synnyttävät karmaa. Loppu peleissä tästäkin on kuitenkin hyötyä, sillä osa oppimisesta tapahtuu kärsimyksen kautta. Emme osaisi iloita, jos emme tuntisi myös kärsimystä.
Tuskin asia on niin yksinkertainenkaan kuin tänne aina vain synnyttäis uusiks omasta tahdosta puhumattakaan. Näistä tietäjät vaikuttavat aina olevan niin kovin varmoja kaikesta ja heillä on aina selitys kaikkeen. Enkä ole koskaan havainnut heissä edes mitään henkistä vaikka he kaikista eniten tuovat itsessään juuri sitä henkisyyttä esille .Mikäli elämä maassa olisi jokin vaihe jonkin oikean kokemuksen saavuttamiseks niin ei elämien määrällä täällä kyllä sillon hirveesti vois leveillä saati haluta sitä aina uudestaan. Jos noissa jutuissa olis jotain perää niin uskottavin selitys ois että tää maa on vankila ja tänne tullaan siks aina uusiks ennenku opittu joku homma eikä sitä itse päätetä.
- ajelehtija
Jännähomma kirjoitti:
Tuskin asia on niin yksinkertainenkaan kuin tänne aina vain synnyttäis uusiks omasta tahdosta puhumattakaan. Näistä tietäjät vaikuttavat aina olevan niin kovin varmoja kaikesta ja heillä on aina selitys kaikkeen. Enkä ole koskaan havainnut heissä edes mitään henkistä vaikka he kaikista eniten tuovat itsessään juuri sitä henkisyyttä esille .Mikäli elämä maassa olisi jokin vaihe jonkin oikean kokemuksen saavuttamiseks niin ei elämien määrällä täällä kyllä sillon hirveesti vois leveillä saati haluta sitä aina uudestaan. Jos noissa jutuissa olis jotain perää niin uskottavin selitys ois että tää maa on vankila ja tänne tullaan siks aina uusiks ennenku opittu joku homma eikä sitä itse päätetä.
Jep, ei ihmiset ole henkisesti kovinkaan erilaisia, "maalihan" on kaikille sama. Henkisyydellä kerskailu on tietenkin keskenkasvuista puuhaa. Ei ole myöskään viisasta pitää itseään viisaana. Nöyryys on A ja O ja sen oppimiseen menee aika monta ihmiselämää, tai oikeastaan ne kaikki. Tosiasia näyttäisi kuitenkin olevan, että osa on vaan edellä kehityksessä, mutta ei sekään ole mikään kerskailun aihe. Pitäå ottaa vaan rennosti ja huumorilla tämä elämä. Henkinen kehitys on sillaikin jännää, että se tapahtuu pääasiassa ihan itsestään, elämää vaan elämällä ja kokemalla, Ei sitä opeta missään kouluissa , opistoissa, vaikka sielläkin sitä hieman sivutaan. Jos ajattelee vaikka Jeesusta tai Budhaa, niin hekin olivat vain maallikkoja.
Pitää muistaa se että matka on lähes yhtä tärkeä, kuin päämääräkin, ellei jopa tärkeämpi. Sama pätee jälleensyntymiseen. Elämissä koetaan kaikenlaista ja usein siinä on mukana koko joukko muitakin sieluja, jotka muodostavat sieluperheen. Aivan kuten meillä on maallinenkin perheemme. Tämä tosin vaihtelee eri elämissä. Joskus olemme aika yksin, kun taas jossain elämässä meillä on paljonkin ihmisiä ympärillämme. Vaihtelua tapahtuu kaikissa elämissämme. Mä en itse usko siihen, että näitä elämiä olisi niin hirveästi. Puhutaan korkeintaan muutamista kymmenistä elämistä ja pitää muistaa sekin, että osa niistä on melko lyhyitä. - Jännähomma
ajelehtija kirjoitti:
Jep, ei ihmiset ole henkisesti kovinkaan erilaisia, "maalihan" on kaikille sama. Henkisyydellä kerskailu on tietenkin keskenkasvuista puuhaa. Ei ole myöskään viisasta pitää itseään viisaana. Nöyryys on A ja O ja sen oppimiseen menee aika monta ihmiselämää, tai oikeastaan ne kaikki. Tosiasia näyttäisi kuitenkin olevan, että osa on vaan edellä kehityksessä, mutta ei sekään ole mikään kerskailun aihe. Pitäå ottaa vaan rennosti ja huumorilla tämä elämä. Henkinen kehitys on sillaikin jännää, että se tapahtuu pääasiassa ihan itsestään, elämää vaan elämällä ja kokemalla, Ei sitä opeta missään kouluissa , opistoissa, vaikka sielläkin sitä hieman sivutaan. Jos ajattelee vaikka Jeesusta tai Budhaa, niin hekin olivat vain maallikkoja.
Pitää muistaa se että matka on lähes yhtä tärkeä, kuin päämääräkin, ellei jopa tärkeämpi. Sama pätee jälleensyntymiseen. Elämissä koetaan kaikenlaista ja usein siinä on mukana koko joukko muitakin sieluja, jotka muodostavat sieluperheen. Aivan kuten meillä on maallinenkin perheemme. Tämä tosin vaihtelee eri elämissä. Joskus olemme aika yksin, kun taas jossain elämässä meillä on paljonkin ihmisiä ympärillämme. Vaihtelua tapahtuu kaikissa elämissämme. Mä en itse usko siihen, että näitä elämiä olisi niin hirveästi. Puhutaan korkeintaan muutamista kymmenistä elämistä ja pitää muistaa sekin, että osa niistä on melko lyhyitä.Ensinnäkin tuo että kerrot kuin tietäisit kuolemanjälkeisestä elämästä ja mistä sellaista luotettavaa ja oikeasti uskottavaa tietoa on muka saatavilla? Ja lisäksi se että tuo kuulostaa siltä kun kaikki olis jotenkin selitettävissä jollain tarkoituksella puettuna karman ja jälleensytymisen piiriin. Eri elämä eri tilanne ja sitä rataa...Kaikista epäilyttävin asia koko jälleensyntymisen tematiikassa on se näkemys että karma vaatii jotain useita elämiä. Kaikenhan voi silloin selittää karmalla. Karma sitä ja karma tätä. Jos kerran tietäis milloin kyse on karmasta niin sillon tietäis mistä se johtuu joten miks ihminen ei sitten korjaa sitä asiaa ja homma tältä erää selvä. En mitenkään pysty ostamaan tuota että karmaa puretaan jotenkin hiljalleen saati että ihmiset tietäis mitä ne täällä muka tekee. Mielummin niin että sen ns karman eli oppitunnin voi suorittaa ihan yhdellä kerralla eikä ole mitään karmaa jonka ihmiset on itse itselleen luoneet ja sillä perustellaan kaikki tietämättä kuitenkaan ratkaisua.
- ajelehtija
Jännähomma kirjoitti:
Ensinnäkin tuo että kerrot kuin tietäisit kuolemanjälkeisestä elämästä ja mistä sellaista luotettavaa ja oikeasti uskottavaa tietoa on muka saatavilla? Ja lisäksi se että tuo kuulostaa siltä kun kaikki olis jotenkin selitettävissä jollain tarkoituksella puettuna karman ja jälleensytymisen piiriin. Eri elämä eri tilanne ja sitä rataa...Kaikista epäilyttävin asia koko jälleensyntymisen tematiikassa on se näkemys että karma vaatii jotain useita elämiä. Kaikenhan voi silloin selittää karmalla. Karma sitä ja karma tätä. Jos kerran tietäis milloin kyse on karmasta niin sillon tietäis mistä se johtuu joten miks ihminen ei sitten korjaa sitä asiaa ja homma tältä erää selvä. En mitenkään pysty ostamaan tuota että karmaa puretaan jotenkin hiljalleen saati että ihmiset tietäis mitä ne täällä muka tekee. Mielummin niin että sen ns karman eli oppitunnin voi suorittaa ihan yhdellä kerralla eikä ole mitään karmaa jonka ihmiset on itse itselleen luoneet ja sillä perustellaan kaikki tietämättä kuitenkaan ratkaisua.
Tiedän vain sen mihin ratkaisuun olen asioita tutkiessani tullut. Jälleensyntymään on uskottu niin idässä, kuin lännessäkin kautta ihmiskunnan hirtorian. Se on ollut tuttu käsite, niin Antiikin kreikkalaisille, kuin idän hinduillekin. On jopa kristinuskon haaroja, kuten kataarit ja Islamin sufilaisetkin, joille asia on ollut tuttu. Aiheesta on kirjoitettu lukuisia kirjoja ns. New Agen alla.
Mihinkään ei tarvitse tietenkään uskoa, jos niin haluaa. Asiat eivät toisaalata voi olla liian näkyviä, ettei etsintä olisi liian helppoa ja vaivatonta. Asioiden tutkiskelussa on niiden mielekkyys. Mysteerit ovat olemassa siksi, että ne ratkaistaan. Suomessa on paljon ihmisiä, jotka ovat etsinnässään päätyneet uskomaan nimenomaan jälleensyntymiseen ja karmaan. Ns. uskovaisille ne ovat kuitenkin kauhistus ja eksytystä. Ehkä näin, ja etsintä jatkuu.... - Jännähomma
ajelehtija kirjoitti:
Tiedän vain sen mihin ratkaisuun olen asioita tutkiessani tullut. Jälleensyntymään on uskottu niin idässä, kuin lännessäkin kautta ihmiskunnan hirtorian. Se on ollut tuttu käsite, niin Antiikin kreikkalaisille, kuin idän hinduillekin. On jopa kristinuskon haaroja, kuten kataarit ja Islamin sufilaisetkin, joille asia on ollut tuttu. Aiheesta on kirjoitettu lukuisia kirjoja ns. New Agen alla.
Mihinkään ei tarvitse tietenkään uskoa, jos niin haluaa. Asiat eivät toisaalata voi olla liian näkyviä, ettei etsintä olisi liian helppoa ja vaivatonta. Asioiden tutkiskelussa on niiden mielekkyys. Mysteerit ovat olemassa siksi, että ne ratkaistaan. Suomessa on paljon ihmisiä, jotka ovat etsinnässään päätyneet uskomaan nimenomaan jälleensyntymiseen ja karmaan. Ns. uskovaisille ne ovat kuitenkin kauhistus ja eksytystä. Ehkä näin, ja etsintä jatkuu....Ihmisellä on aikojen saatossa ollut monenlaisia uskomuksia jotka on kumonneet itse itseään tai sitten ne on kumottu ihmisten itsensä toimesta. Ihmiset päivittävät uskontojaan kuin tietokone. Pitkä historia eikä kukaan ole pystynyt todentamaan sitä millään. Historia ei todista oikeaoppisuudesta mitään melkeinpä päinvastoin. En tullut vertailemaan eri koulukuntia vaan miettimään sitä jälleensyntymistä mutta olen huomannut että vertailua itsessään pidetään jotenkin vastauksena. Ikäänkuin vaihtoehto tarjoasi ratkaisun teorian oikeellisuudesta. Ihmisten pitää aina perustella valintansa kulttuurisesti. New agen kaupalliseen materiaaliin suhtautuisin erityisellä varauksella.
- ajelehtija
Jännähomma kirjoitti:
Ihmisellä on aikojen saatossa ollut monenlaisia uskomuksia jotka on kumonneet itse itseään tai sitten ne on kumottu ihmisten itsensä toimesta. Ihmiset päivittävät uskontojaan kuin tietokone. Pitkä historia eikä kukaan ole pystynyt todentamaan sitä millään. Historia ei todista oikeaoppisuudesta mitään melkeinpä päinvastoin. En tullut vertailemaan eri koulukuntia vaan miettimään sitä jälleensyntymistä mutta olen huomannut että vertailua itsessään pidetään jotenkin vastauksena. Ikäänkuin vaihtoehto tarjoasi ratkaisun teorian oikeellisuudesta. Ihmisten pitää aina perustella valintansa kulttuurisesti. New agen kaupalliseen materiaaliin suhtautuisin erityisellä varauksella.
Jep, mutta hyvin monet uskomukset ovat vielä voimissaan eri muodoissaan. New Age on sekoitus tätä kaikkea ja siihen pitää tietenkin suhtautua varauksella. Se on ollut viime vuosikymmeninä trendikäs tapa uskoa kaikenlaiseet henkiseen/hengelliseen ja se on tavallaan henkisyyttä massoille. Hipit oli aikoinaan kova juttu, mutta siinäkin oli oikeastaan kyse vaan nuoruuden sekoilusta huumeineen ja vapaine seksineen. Nykyään Termiä new age ei enää paljon käytetä, koska se on käsitteenä jo niin kulunut.
Asia on kuitenkin niin, ettei ole yhtä oikeaa uskontoa ja siksi kaikkein parasta on tutkia kaikkia eri uskontoja ja muodostaa niistä oma käsitys. Jokaisessa on jotain oikeaa ja jotain väärää ja pitää vaan löytää ne ja hylätä kaikki missä ei tunnu olevan järkeä. Koetelkaa kaikki ja ottakaa se mikä on hyvää, sanotaan myös Raamatussakin. Meillä on nykyaikana paljon tietoa saatavilla, joten etsintä ei ole enää kovinkaan työlästä, jos tilannetta vertaa vaikka muutama sata vuotta taaksepäin. Kun menee kirjastoon, niin sieltä löytää lukuisia eri kirjoja aiheesta. Jos siis asiat kiinnostaa.
ihmiset todallakin päivittävät tietojaan ja niin sen täytyy mennäkin. Buddhan väitetään sanoneen, ettei mitään pidä uskoa sokeasti, vaikka se olisi tuhansia vuosia vanha juttu. Pyörää on vaikea keksiä uudelleen, joten ainoa vaihtoehto taitaa olla sen sijaan pyörän päivittäminen. - Jännähomma
ajelehtija kirjoitti:
Jep, mutta hyvin monet uskomukset ovat vielä voimissaan eri muodoissaan. New Age on sekoitus tätä kaikkea ja siihen pitää tietenkin suhtautua varauksella. Se on ollut viime vuosikymmeninä trendikäs tapa uskoa kaikenlaiseet henkiseen/hengelliseen ja se on tavallaan henkisyyttä massoille. Hipit oli aikoinaan kova juttu, mutta siinäkin oli oikeastaan kyse vaan nuoruuden sekoilusta huumeineen ja vapaine seksineen. Nykyään Termiä new age ei enää paljon käytetä, koska se on käsitteenä jo niin kulunut.
Asia on kuitenkin niin, ettei ole yhtä oikeaa uskontoa ja siksi kaikkein parasta on tutkia kaikkia eri uskontoja ja muodostaa niistä oma käsitys. Jokaisessa on jotain oikeaa ja jotain väärää ja pitää vaan löytää ne ja hylätä kaikki missä ei tunnu olevan järkeä. Koetelkaa kaikki ja ottakaa se mikä on hyvää, sanotaan myös Raamatussakin. Meillä on nykyaikana paljon tietoa saatavilla, joten etsintä ei ole enää kovinkaan työlästä, jos tilannetta vertaa vaikka muutama sata vuotta taaksepäin. Kun menee kirjastoon, niin sieltä löytää lukuisia eri kirjoja aiheesta. Jos siis asiat kiinnostaa.
ihmiset todallakin päivittävät tietojaan ja niin sen täytyy mennäkin. Buddhan väitetään sanoneen, ettei mitään pidä uskoa sokeasti, vaikka se olisi tuhansia vuosia vanha juttu. Pyörää on vaikea keksiä uudelleen, joten ainoa vaihtoehto taitaa olla sen sijaan pyörän päivittäminen.Hienoa että keskustelet ja vaikka tässä liikutaan aika yleistävällä tasolla niin olisin kaivannut hieman enemmän sitä jälleensyntymisen määrittelyä mitä se tarkoittaa miksi ja miten sen koetaan tapahtuvan. Nyt liikumme enemmän hieman aiheen sivussa jossa tulee tunne että siihen uskotaan kulttuurillisesti vain koska sitä esiintyy kaikkialla. Ihminen omaksuu helposti ajattelunsa olevan yhtä kuin todellisuus vaikka siihen on oikeasti vain hyvin hyvin pieni mahdollisuus. Silloin luettu teksti muuttuu helposti omia käsityksiä tukevaksi vaikka tutkiminen oikein olisikin. Noissa new age kirjoissa voi tapahtua juuri sitä että niiden kirjoittajat populärisoivat omia uskomuksiaan jotka on muodostettu sieltä täältä. Se ei ole välttämättä kovin järjestelmällistä tutkimusta mutta kuitenkin synnyttänyt oman kulttuurinsa. Tälläisiä vääriä profeettoja on valtavasti. Ihmiset saattavat kokea kaiken lukemansa kuin johdatuksena kohti jotain oikeaa ja luulla kaikessa piilevän jokin tarkoitus. Itse kaipaisin enemmän sellaisia tieteellisiä näyttöjä sellaisesta aiheessa liikkuvasta piiristä joka on hyväksytty tieteenala. Ihminen aika helposti näkee sitä mitä se haluaa nähdä silloin kun ei ole perehdytty asiaan riittävästi.
- ajelehtija
Jännähomma kirjoitti:
Hienoa että keskustelet ja vaikka tässä liikutaan aika yleistävällä tasolla niin olisin kaivannut hieman enemmän sitä jälleensyntymisen määrittelyä mitä se tarkoittaa miksi ja miten sen koetaan tapahtuvan. Nyt liikumme enemmän hieman aiheen sivussa jossa tulee tunne että siihen uskotaan kulttuurillisesti vain koska sitä esiintyy kaikkialla. Ihminen omaksuu helposti ajattelunsa olevan yhtä kuin todellisuus vaikka siihen on oikeasti vain hyvin hyvin pieni mahdollisuus. Silloin luettu teksti muuttuu helposti omia käsityksiä tukevaksi vaikka tutkiminen oikein olisikin. Noissa new age kirjoissa voi tapahtua juuri sitä että niiden kirjoittajat populärisoivat omia uskomuksiaan jotka on muodostettu sieltä täältä. Se ei ole välttämättä kovin järjestelmällistä tutkimusta mutta kuitenkin synnyttänyt oman kulttuurinsa. Tälläisiä vääriä profeettoja on valtavasti. Ihmiset saattavat kokea kaiken lukemansa kuin johdatuksena kohti jotain oikeaa ja luulla kaikessa piilevän jokin tarkoitus. Itse kaipaisin enemmän sellaisia tieteellisiä näyttöjä sellaisesta aiheessa liikkuvasta piiristä joka on hyväksytty tieteenala. Ihminen aika helposti näkee sitä mitä se haluaa nähdä silloin kun ei ole perehdytty asiaan riittävästi.
Tein vähän taustatyötä puolestasi. Lueppa vaikka tämä:
http://www.kuudennenauringonaika.fi/199955750
Aihe on tietenkin hyvin laaja ja näissä keskusteluissa ei välttämättä tehdä muuta, kuin raapaista vähän pintaa.
Itse ajattelen, että aivan kuten tässä elämässämmekin me koemme läpi lapsuuden, nuoruuden, keski-iän ja vanhuuden, myös sielumme kokee samantaoaisen kehityksen. Tätä vasten voi tutkiskella asioita ja sitä miksi ihmiset usein tekevät mitä tekevät. Aivan kuten maallisessa iässäkin aluksi lähdetään vaatimattomasti liikkeelle ja edetään kokoajan suurempia "oppitunteja" kohti. Lapsisielu on kuin pieni lapsi, joka kokeilee asioita ensi kertaa, mutta usein pelko estää monet kokeilut. Vähän vanhempi sielu taas uskaltaa enemmän ja alkaa tehdä siksi myös virheitä. Miitä pidemmälle sielumme etenee, sitä taitavammaksi se tulee ja oppii kokoajan myös virheistään. Lopulta sielumme on jo niin taitava ja viisas, että elämällä ei ole enää mitään annettavaa ja opetettavaa ja silloin me poistumme "jälleensyntymisen pyörästä". Kyse on siis aika yksinkertaisesta "kierrosta", jota voi siis aivan hyvin verrata ihmisen eri ikävaiheisiin.
Täällä Suomessa on jo aika paljon kokeneempia sieluja, koska yhteiskuntamme on sivistynyt ja ihmiset ovat myös hyvin älykkäitä ja rauhaa rakastavia. Jossain Afrikassa ihmiset taas ovat velä kokemattomampi sieluja ja heidän yhteiskkunnista sen myös huomaa. Näissä paikoissa sielut kulkevat aivan erilaisen tien, molempia toki tarvitaan, että jokaiselle sielulle löytyy sopiva tie. Ihmiskunta on kokonaisuutena siirtymässä nuoruudesta keski-ikään ja silloin moni asia tulee muuttumaan pysyvästi. Sodat katoavat ja teknologia kehittyy, Siirrymme "avaruusaikaan". Sodat ja kaikki epäjärjestys kuuluvat vielä sielun nuoruuden vaiheeseen. Ihmiskunta tekee kokeita itsellään.
Vääriä profeettoja on ollut aina ja nämä tunnistaa siitä, että he ovat etsineet itselleen enemmänkin valtaa ja hyötyä, kuin hyvää koko ihmiskunnalle. Hedelmistään puu tunnetaan! - Jännähomma
ajelehtija kirjoitti:
Tein vähän taustatyötä puolestasi. Lueppa vaikka tämä:
http://www.kuudennenauringonaika.fi/199955750
Aihe on tietenkin hyvin laaja ja näissä keskusteluissa ei välttämättä tehdä muuta, kuin raapaista vähän pintaa.
Itse ajattelen, että aivan kuten tässä elämässämmekin me koemme läpi lapsuuden, nuoruuden, keski-iän ja vanhuuden, myös sielumme kokee samantaoaisen kehityksen. Tätä vasten voi tutkiskella asioita ja sitä miksi ihmiset usein tekevät mitä tekevät. Aivan kuten maallisessa iässäkin aluksi lähdetään vaatimattomasti liikkeelle ja edetään kokoajan suurempia "oppitunteja" kohti. Lapsisielu on kuin pieni lapsi, joka kokeilee asioita ensi kertaa, mutta usein pelko estää monet kokeilut. Vähän vanhempi sielu taas uskaltaa enemmän ja alkaa tehdä siksi myös virheitä. Miitä pidemmälle sielumme etenee, sitä taitavammaksi se tulee ja oppii kokoajan myös virheistään. Lopulta sielumme on jo niin taitava ja viisas, että elämällä ei ole enää mitään annettavaa ja opetettavaa ja silloin me poistumme "jälleensyntymisen pyörästä". Kyse on siis aika yksinkertaisesta "kierrosta", jota voi siis aivan hyvin verrata ihmisen eri ikävaiheisiin.
Täällä Suomessa on jo aika paljon kokeneempia sieluja, koska yhteiskuntamme on sivistynyt ja ihmiset ovat myös hyvin älykkäitä ja rauhaa rakastavia. Jossain Afrikassa ihmiset taas ovat velä kokemattomampi sieluja ja heidän yhteiskkunnista sen myös huomaa. Näissä paikoissa sielut kulkevat aivan erilaisen tien, molempia toki tarvitaan, että jokaiselle sielulle löytyy sopiva tie. Ihmiskunta on kokonaisuutena siirtymässä nuoruudesta keski-ikään ja silloin moni asia tulee muuttumaan pysyvästi. Sodat katoavat ja teknologia kehittyy, Siirrymme "avaruusaikaan". Sodat ja kaikki epäjärjestys kuuluvat vielä sielun nuoruuden vaiheeseen. Ihmiskunta tekee kokeita itsellään.
Vääriä profeettoja on ollut aina ja nämä tunnistaa siitä, että he ovat etsineet itselleen enemmänkin valtaa ja hyötyä, kuin hyvää koko ihmiskunnalle. Hedelmistään puu tunnetaan!Luin tekstiä vähän matkaa mutta artikkelista puuttuvat lähdeviittaukset joka syö valitettavasti uskottavuutta. On havaitusti tyypillistä henkisissä piireissä jossa uskotaan sielun vaellukseen ja samalla sen kehitykseen että ilmenee jotain eri ymmärryksen ja tietoisuuden tasoja. Tällöin on vaikuttanut hämärtyvän se mikä on opittua ja mikä itse keksittyä siinä omassa ns ymmärryksen tasossa joka on tietenkin aina korkea jostain syystä kuin tiedettäisiin jokin katto. Ihmiset alkavat tuolloin kuin omiin nimiinsä tietämään asioita ja ilmaisemaan niitä kuin ominaan kuten kirjoittaen vailla itsekritiikkiä ja vertailevaa tutkimusta. Puhutaan henkisestä egosta josta olen kuullut puhuttavan vain näissä piireissä. Silloin tulee väkisin tunne että juuri näillä ihmisillä tämä ongelma on. En ole havainnut vastaavaa raamatullisissa piireissä että asioita esitettäisiin kuin omina joskin tiettyä kaikkitietävää kirjanoppineisuutta kyllä ilmenee ainakin jehovissa. Muslimeja en tunne mutta heilläkin on kuitenkin se kirja johon he viittaavat joten luulisin asian olevan kristittyjen kanssa vastaava. Usein uskovaiset sanovat vain että lue raamattua sieltä ja sieltä. He eivät sano että asia on näin koska he tietävät eivätkä he puhu mistään sielujen tasoista. Vanhaa testamenttia kun lukee niin tulee ilmi esimerkiksi se että ihmisen teot tai sanat eivät ole mitään vaan kyse on vain jumalan tahdosta joka saa ne aikaan. Itse en osaa sanoa onko kyseessä todella jumalan sana niinkuin kristityt tai muslimit kokevat omissa kirjoissaan mutta tarkoitan sitä että heillä on ainakin se lähdeaineisto johon viitata. Tällöin ilmenee ainakin vähemmän sellaista omiin nimiin sepittelyä joka ei ole uskottavaa kun ei tunnusteta mitään jumalaa niin että voidaan seisoa sen takana ja kertoa siitä. Uskoisin jälleensyntymään paremmin jos siitä ilmenisi arvostetuissa pyhissä kirjoissa jotain mainintoja. Valitettavasti tuo viittauksesi yhteiskuntien ja jopa maanosien sielujen tasoista kuulostaa todella kaukaa haetulta. Että maanosat ois jotain sielukanaloita. Oletko koskaan kuullut mannerten liikkumisesta saati meren käynnistä? Eiköhän Afrikankin suurkaupunkienkin sivistystaso ole ihan ajantasalla sen lisäksi että koko mannerta pidetään yleisesti koko ihmiskunnan kehtona ja pohjois osaa ja lähi-itää sivistyksen kehtona. En pysty mitenkään näkekään esimerkiksi Suomeakaan jonain sivistyneempänä ja edistyksekkäämpänä kulttuurina voi voi.
Jännähomma kirjoitti:
Luin tekstiä vähän matkaa mutta artikkelista puuttuvat lähdeviittaukset joka syö valitettavasti uskottavuutta. On havaitusti tyypillistä henkisissä piireissä jossa uskotaan sielun vaellukseen ja samalla sen kehitykseen että ilmenee jotain eri ymmärryksen ja tietoisuuden tasoja. Tällöin on vaikuttanut hämärtyvän se mikä on opittua ja mikä itse keksittyä siinä omassa ns ymmärryksen tasossa joka on tietenkin aina korkea jostain syystä kuin tiedettäisiin jokin katto. Ihmiset alkavat tuolloin kuin omiin nimiinsä tietämään asioita ja ilmaisemaan niitä kuin ominaan kuten kirjoittaen vailla itsekritiikkiä ja vertailevaa tutkimusta. Puhutaan henkisestä egosta josta olen kuullut puhuttavan vain näissä piireissä. Silloin tulee väkisin tunne että juuri näillä ihmisillä tämä ongelma on. En ole havainnut vastaavaa raamatullisissa piireissä että asioita esitettäisiin kuin omina joskin tiettyä kaikkitietävää kirjanoppineisuutta kyllä ilmenee ainakin jehovissa. Muslimeja en tunne mutta heilläkin on kuitenkin se kirja johon he viittaavat joten luulisin asian olevan kristittyjen kanssa vastaava. Usein uskovaiset sanovat vain että lue raamattua sieltä ja sieltä. He eivät sano että asia on näin koska he tietävät eivätkä he puhu mistään sielujen tasoista. Vanhaa testamenttia kun lukee niin tulee ilmi esimerkiksi se että ihmisen teot tai sanat eivät ole mitään vaan kyse on vain jumalan tahdosta joka saa ne aikaan. Itse en osaa sanoa onko kyseessä todella jumalan sana niinkuin kristityt tai muslimit kokevat omissa kirjoissaan mutta tarkoitan sitä että heillä on ainakin se lähdeaineisto johon viitata. Tällöin ilmenee ainakin vähemmän sellaista omiin nimiin sepittelyä joka ei ole uskottavaa kun ei tunnusteta mitään jumalaa niin että voidaan seisoa sen takana ja kertoa siitä. Uskoisin jälleensyntymään paremmin jos siitä ilmenisi arvostetuissa pyhissä kirjoissa jotain mainintoja. Valitettavasti tuo viittauksesi yhteiskuntien ja jopa maanosien sielujen tasoista kuulostaa todella kaukaa haetulta. Että maanosat ois jotain sielukanaloita. Oletko koskaan kuullut mannerten liikkumisesta saati meren käynnistä? Eiköhän Afrikankin suurkaupunkienkin sivistystaso ole ihan ajantasalla sen lisäksi että koko mannerta pidetään yleisesti koko ihmiskunnan kehtona ja pohjois osaa ja lähi-itää sivistyksen kehtona. En pysty mitenkään näkekään esimerkiksi Suomeakaan jonain sivistyneempänä ja edistyksekkäämpänä kulttuurina voi voi.
Eikö jokainen ole aina täysin oman sivistyksensä tasolla. Vaikutan saivartelijalta.
Suomalaisuuden sivistyksen taso edlyttää aina kyseenalaistamaan oma sivistyksensä.
Suomalaisuutesi todistat:
En pysty mitenkään näkemään esimerkiksi Suomeakaan jonain sivistyneempänä ja edistyksekkäämpänä kulttuurina voi voi.
Vain britti on ihminen toiset on muukalaisia jos hieltä itseltään kysyy, entä ranskalaiset. Tällaiset perustotuudet hyvinkin kuvavat jostani aiemmasta perinnöstä. Se on niin kaikenkattavaa. Kun ruotsalaiset laittavat liikenne kameroita joka tolppaan suomalainen toimittaja kertoo suomalaisesta köyhyydestä että meillä on varaa vain muutamaan kameraan.
Kun aivan perustellusti voisi nähdä fiksuna oivalluksena kun sen tolpan pelotevaikustus on aivan yhtä iso kameralla tai ilman. Samalla säästetään valvonta kuluissa. Kielteisyys etusijalla,
Lopulta itse asiaan. Mihin arvoon laitat ihmisen oman kokemuksen.- ajelehtija
Jännähomma kirjoitti:
Luin tekstiä vähän matkaa mutta artikkelista puuttuvat lähdeviittaukset joka syö valitettavasti uskottavuutta. On havaitusti tyypillistä henkisissä piireissä jossa uskotaan sielun vaellukseen ja samalla sen kehitykseen että ilmenee jotain eri ymmärryksen ja tietoisuuden tasoja. Tällöin on vaikuttanut hämärtyvän se mikä on opittua ja mikä itse keksittyä siinä omassa ns ymmärryksen tasossa joka on tietenkin aina korkea jostain syystä kuin tiedettäisiin jokin katto. Ihmiset alkavat tuolloin kuin omiin nimiinsä tietämään asioita ja ilmaisemaan niitä kuin ominaan kuten kirjoittaen vailla itsekritiikkiä ja vertailevaa tutkimusta. Puhutaan henkisestä egosta josta olen kuullut puhuttavan vain näissä piireissä. Silloin tulee väkisin tunne että juuri näillä ihmisillä tämä ongelma on. En ole havainnut vastaavaa raamatullisissa piireissä että asioita esitettäisiin kuin omina joskin tiettyä kaikkitietävää kirjanoppineisuutta kyllä ilmenee ainakin jehovissa. Muslimeja en tunne mutta heilläkin on kuitenkin se kirja johon he viittaavat joten luulisin asian olevan kristittyjen kanssa vastaava. Usein uskovaiset sanovat vain että lue raamattua sieltä ja sieltä. He eivät sano että asia on näin koska he tietävät eivätkä he puhu mistään sielujen tasoista. Vanhaa testamenttia kun lukee niin tulee ilmi esimerkiksi se että ihmisen teot tai sanat eivät ole mitään vaan kyse on vain jumalan tahdosta joka saa ne aikaan. Itse en osaa sanoa onko kyseessä todella jumalan sana niinkuin kristityt tai muslimit kokevat omissa kirjoissaan mutta tarkoitan sitä että heillä on ainakin se lähdeaineisto johon viitata. Tällöin ilmenee ainakin vähemmän sellaista omiin nimiin sepittelyä joka ei ole uskottavaa kun ei tunnusteta mitään jumalaa niin että voidaan seisoa sen takana ja kertoa siitä. Uskoisin jälleensyntymään paremmin jos siitä ilmenisi arvostetuissa pyhissä kirjoissa jotain mainintoja. Valitettavasti tuo viittauksesi yhteiskuntien ja jopa maanosien sielujen tasoista kuulostaa todella kaukaa haetulta. Että maanosat ois jotain sielukanaloita. Oletko koskaan kuullut mannerten liikkumisesta saati meren käynnistä? Eiköhän Afrikankin suurkaupunkienkin sivistystaso ole ihan ajantasalla sen lisäksi että koko mannerta pidetään yleisesti koko ihmiskunnan kehtona ja pohjois osaa ja lähi-itää sivistyksen kehtona. En pysty mitenkään näkekään esimerkiksi Suomeakaan jonain sivistyneempänä ja edistyksekkäämpänä kulttuurina voi voi.
Niinpä niin. Täytyy nyt korjata sen verran asioita, että en koe olevani mitenkään poikkeuksellinen jutuissani, ihan samoja juttuja löytyy monilta muiltakin. En yritä siis keksiä pyörää uudelleen. Ian Stevensonista löytyy tietoa netistä vaikka huru mykke. Hän lähestyy asiaa tieteellisesti ja tapauksista raportpiden. Voit itse googlettaa asiasta. Voit myös katsota youtubesta videoita. Laitan tähän yhden mielenkiintoisen videon pojasta, joka muisti olleensa hävittäjälentäjä.
https://www.youtube.com/watch?v=h82PwADicl8
Kannattaa siis tutkia näitä juttuja ihan itse, Mitään pyhää kirjaa minulla ei ole sinulle antaa. Eikä mitään yhteisöäkään johon voisi liittyä. Itse on juurikaan edes kaipaa mitään porukkaa johon kuulua. Koen kuitenkin yhteyttä ihmisiin, jotka uskpvat melko tavalla samoin kuin itsekin uskon, Sitä pidetään yleensä sielun vanhuuden merkkinä, että ei enää kulje massan mukana. En tosin pidä itseäni vielä vanhana sieluna, ehkä olen siirtymässä nuoresta sielusta sielun keski-ikään. Eikä sielun ikä tarkoita mitään paremmuutta suhteessa muihis ihmisiin. Vanhat sielut taitavat olla hieman omituisia tässä "nuorten sielujen maailmassa", joka taitaa tosin olla siirtymässä kypsään ikään, kuten aiemmin kirjoitinkin. Ehkä ajatus siitä, että ihmiskunta olisi jossain kehitysvaiheessa on sinulle vieras, kuten annat ymmärtää. Pitää vaan miettiä miksi maailmassa on paikkoja, joissa ei kehitystä tunnu tapahtuvan ja ihmiset vaan sotii keskenään, niin eihän näitä yhteiskuntia voi pitää kovinkaan kehittyneinä ja ihmisethän sen kaiken aiheuttavat, joten heissä täytyy olla vielä paljon kasvamista. Suomi taas on noussut sadassa vuodessa kehitysmaasta maailman kärkeen, vaikka täällä elinolosuhteet ovat välillä vihamieliset. Tänne syntymistä voisi pitää jopa ansaittuna, eli monen eletyn elämän "palkintona". Jälleensyntymiseen uskovana näen aina kaiken olevan ansaittua, niin hyvän, kuin pahankin. Ja pahakin katoaa vähitellen, kun poltamme karmaamme. Itsellänikin on paljon karmaa, koska olen saanut varsin erikoisia kärsimyksiä osakseni tämän elämäni aikana. Tosin niitä hyviäki hetkiä on ollut paljon. On ollut hienoa syntyä Suomeen ja tähän aikaan.
Kristityillä on omat juttunsa ja Raamattunsa, johon he kaiken perustavat. Itsekin kuulun kirkkoon ja tunnen tietenkin kristinuskon hyvin. Eikä se ole mielestäni pahemmin ristiriidassa sen kanssa, että uskon jälleensyntymiseen. Arvostan perinteitä ja arvoja, jotka kuuluvat kristinuskoon ja Jeesuksen opetuksetkin ovat hienoja. Ja kun ei ole mitään kirkkoa, jossa uskottaisiin miten minä uskon, niin miksen voisi kuulua siihen kirkkoon, jonka piiriin olen syntynyt. Uskovat uskovat olevansa absoluuttisen oikeassa kaikessa ja se on minusta hieman hassua. Ihminen haluaa olla oikeassa, väärässä oleminen ei ole mukavaa, tai epävarmuudessa oleminen. Uskonnot antaa kaiken valmiilta pöydältä, eikä ihmistä kannusteta käyttämään omia aivojaan, vaan uskomaan kaikenlaiseen, joka on kirjoitettu jphpnkin kirjaan. Ja kun sitä kirjan tekstiä voi tulkita vielä monin eri tavoin, niin aika vaikeaksi menee. Uskonnoissa on usein kyse vallasta ja se ei oikein istu kovinkaan hyvin henkisyyteen/hengellisyyteen, eli koen silloin jonkin olevan pahasti pielessä.
Jälleensyntymisessä ei ole mitään "viimeistä tuomiota", tai fundamentalismia. Olemme kaikki samalla viivalla. Intiassa on kuitenkin eri kasteja, joiten mukaan sielumme olisi eri arvoisia. Tämä on harhaa, koska olemme kaikki oikeasti täysin tasa-arvoisia kaikessa. Intiassa asiat ovat kieroutuneet, kun taitamattomat ihmiset, yhdessä pappien kanssa ovat päässeet valtaan. Pitää vielä tähdentää, että hindut uskovat sielunvaellukseen, joka ei ole sama asia kuin jälleensyntyminen. Sielunvaelluksessa sielu voi myös syntyä takaisin eläimeen. Itse en usko tähän, koska kehitys on aina ansaittu, eikä sitä voi enää kääntää taaksepäin. Siinä ei olisi mitään mieltä. - Jännähomma
ajelehtija kirjoitti:
Niinpä niin. Täytyy nyt korjata sen verran asioita, että en koe olevani mitenkään poikkeuksellinen jutuissani, ihan samoja juttuja löytyy monilta muiltakin. En yritä siis keksiä pyörää uudelleen. Ian Stevensonista löytyy tietoa netistä vaikka huru mykke. Hän lähestyy asiaa tieteellisesti ja tapauksista raportpiden. Voit itse googlettaa asiasta. Voit myös katsota youtubesta videoita. Laitan tähän yhden mielenkiintoisen videon pojasta, joka muisti olleensa hävittäjälentäjä.
https://www.youtube.com/watch?v=h82PwADicl8
Kannattaa siis tutkia näitä juttuja ihan itse, Mitään pyhää kirjaa minulla ei ole sinulle antaa. Eikä mitään yhteisöäkään johon voisi liittyä. Itse on juurikaan edes kaipaa mitään porukkaa johon kuulua. Koen kuitenkin yhteyttä ihmisiin, jotka uskpvat melko tavalla samoin kuin itsekin uskon, Sitä pidetään yleensä sielun vanhuuden merkkinä, että ei enää kulje massan mukana. En tosin pidä itseäni vielä vanhana sieluna, ehkä olen siirtymässä nuoresta sielusta sielun keski-ikään. Eikä sielun ikä tarkoita mitään paremmuutta suhteessa muihis ihmisiin. Vanhat sielut taitavat olla hieman omituisia tässä "nuorten sielujen maailmassa", joka taitaa tosin olla siirtymässä kypsään ikään, kuten aiemmin kirjoitinkin. Ehkä ajatus siitä, että ihmiskunta olisi jossain kehitysvaiheessa on sinulle vieras, kuten annat ymmärtää. Pitää vaan miettiä miksi maailmassa on paikkoja, joissa ei kehitystä tunnu tapahtuvan ja ihmiset vaan sotii keskenään, niin eihän näitä yhteiskuntia voi pitää kovinkaan kehittyneinä ja ihmisethän sen kaiken aiheuttavat, joten heissä täytyy olla vielä paljon kasvamista. Suomi taas on noussut sadassa vuodessa kehitysmaasta maailman kärkeen, vaikka täällä elinolosuhteet ovat välillä vihamieliset. Tänne syntymistä voisi pitää jopa ansaittuna, eli monen eletyn elämän "palkintona". Jälleensyntymiseen uskovana näen aina kaiken olevan ansaittua, niin hyvän, kuin pahankin. Ja pahakin katoaa vähitellen, kun poltamme karmaamme. Itsellänikin on paljon karmaa, koska olen saanut varsin erikoisia kärsimyksiä osakseni tämän elämäni aikana. Tosin niitä hyviäki hetkiä on ollut paljon. On ollut hienoa syntyä Suomeen ja tähän aikaan.
Kristityillä on omat juttunsa ja Raamattunsa, johon he kaiken perustavat. Itsekin kuulun kirkkoon ja tunnen tietenkin kristinuskon hyvin. Eikä se ole mielestäni pahemmin ristiriidassa sen kanssa, että uskon jälleensyntymiseen. Arvostan perinteitä ja arvoja, jotka kuuluvat kristinuskoon ja Jeesuksen opetuksetkin ovat hienoja. Ja kun ei ole mitään kirkkoa, jossa uskottaisiin miten minä uskon, niin miksen voisi kuulua siihen kirkkoon, jonka piiriin olen syntynyt. Uskovat uskovat olevansa absoluuttisen oikeassa kaikessa ja se on minusta hieman hassua. Ihminen haluaa olla oikeassa, väärässä oleminen ei ole mukavaa, tai epävarmuudessa oleminen. Uskonnot antaa kaiken valmiilta pöydältä, eikä ihmistä kannusteta käyttämään omia aivojaan, vaan uskomaan kaikenlaiseen, joka on kirjoitettu jphpnkin kirjaan. Ja kun sitä kirjan tekstiä voi tulkita vielä monin eri tavoin, niin aika vaikeaksi menee. Uskonnoissa on usein kyse vallasta ja se ei oikein istu kovinkaan hyvin henkisyyteen/hengellisyyteen, eli koen silloin jonkin olevan pahasti pielessä.
Jälleensyntymisessä ei ole mitään "viimeistä tuomiota", tai fundamentalismia. Olemme kaikki samalla viivalla. Intiassa on kuitenkin eri kasteja, joiten mukaan sielumme olisi eri arvoisia. Tämä on harhaa, koska olemme kaikki oikeasti täysin tasa-arvoisia kaikessa. Intiassa asiat ovat kieroutuneet, kun taitamattomat ihmiset, yhdessä pappien kanssa ovat päässeet valtaan. Pitää vielä tähdentää, että hindut uskovat sielunvaellukseen, joka ei ole sama asia kuin jälleensyntyminen. Sielunvaelluksessa sielu voi myös syntyä takaisin eläimeen. Itse en usko tähän, koska kehitys on aina ansaittu, eikä sitä voi enää kääntää taaksepäin. Siinä ei olisi mitään mieltä.Itse en ainakaan ole raamatussa törmännyt siihen että ihmisen kuuluisi perustaa kirkkokuntia ja liittyä niihin pelastuakseen. Ne kirkot ovat syntyneet kaiketi niille jotka tulkitsevat raamattuaan suurinpiirtein samoin ja ajan saatossa niistä on kai muodostunut vauraita yhteisöjä joilla on siten myös valtaa. Ihmiset jotka ajattelevat samoin tahtovat kokoontua yhteen näin sen näkisin ja tietysti silläkin on ne varjopuolensa. Ydinpointtini oli nyt kuitenkin se että uskon ja henkisyyden asioissa olen kokenut että uskova pitäytyy siinä raamatussa eli tunnustaa jotain uskoa. Hän ei välttämättä ole täydellinen muuten niinkuin ei kukaan mutta uskon asioissa hän pystyy osoittamaan nöyryyttä viittaamalla raamattuun joka ei ole hänen omasta päästään tai persoonastaan. Tarkoitan tällä uskontunnustusta jota vaihtoehtoisissa henkisyyden piireissä en ole havainnut. Pitäisin heitä enemmän uskottavina jos heilläkin olisi jokin selkeämpi linja puheissaan. Linja joka ei sotke uskoa tai henkisyyttä muihin aiheisiin. Pidän uskottavampina ihmisiä jotka eivät käyttäydy niinkuin tietäisivät mistään mitään. Jotka pystyvät sanomaan en tiedä tai minulla ei ole vastausta kysymykseesi tai lue siitä itse. Silloin ihminen ei käyttäydy niin opettavaisesti niinkuin moni jotka ovat kiinnostuneita näistä elämän mysteereistä jolloin kyse voi olla siitä että asioita ei pystytä erottamaan toisistaan jolloin olevinaan on kaikkeen vastauskin. Asioista täytyy pystyä keskustelemaan toisistaan irrallisina ja yksittäisinä ilman sitä kaikkitietävää vanhaa ja viisasta sielua joka nyt opettaa sinua tietämätöntä maailmankaikkeudesta. Valitettavan moni näissä piireissä ei pysty osoittamaan tietämättömyyttä vaan kaikelle on aina muka jokin vastaus tai selitys siitä tavallaan monijumalaisesta filosofiasta. Asiat ovat menneet liian henkilökohtaisiksi kun se tietoisuus on niin läsnä joka asiassa eikä pystytä olemaan enää väärässä jolloin perusteluksi jää vain jokin sielujen ikäerollinen syy. Voiko leveämmin enää perustella.
- MEläjä
# hindut uskovat sielunvaellukseen, joka ei ole sama asia kuin jälleensyntyminen. Sielunvaelluksessa sielu voi myös syntyä takaisin eläimeen. Itse en usko tähän, koska kehitys on aina ansaittu, eikä sitä voi enää kääntää taaksepäin. Siinä ei olisi mitään mieltä. #
Sama asia pukkasi mieleen, sielunvaellus ja jälleensyntymä käsitellään usein samana asiana, vaikka näin ei suinkaan ole.
Mutta jokaisen pitäisi oivaltaa oman elämänsä tarkoitus ja asioitten pohtiminen on aina positiivinen asia, kuten tuossa edellä olette tehneet. - Jännähomma
enkelipallo kirjoitti:
Eikö jokainen ole aina täysin oman sivistyksensä tasolla. Vaikutan saivartelijalta.
Suomalaisuuden sivistyksen taso edlyttää aina kyseenalaistamaan oma sivistyksensä.
Suomalaisuutesi todistat:
En pysty mitenkään näkemään esimerkiksi Suomeakaan jonain sivistyneempänä ja edistyksekkäämpänä kulttuurina voi voi.
Vain britti on ihminen toiset on muukalaisia jos hieltä itseltään kysyy, entä ranskalaiset. Tällaiset perustotuudet hyvinkin kuvavat jostani aiemmasta perinnöstä. Se on niin kaikenkattavaa. Kun ruotsalaiset laittavat liikenne kameroita joka tolppaan suomalainen toimittaja kertoo suomalaisesta köyhyydestä että meillä on varaa vain muutamaan kameraan.
Kun aivan perustellusti voisi nähdä fiksuna oivalluksena kun sen tolpan pelotevaikustus on aivan yhtä iso kameralla tai ilman. Samalla säästetään valvonta kuluissa. Kielteisyys etusijalla,
Lopulta itse asiaan. Mihin arvoon laitat ihmisen oman kokemuksen.Ihmiset vaan tuppaa nopeesti oppimaan kaikki porsaanreijät. Äkkiä havaitaan ettei kameraa ole sisällä ja sana leviää. Kyllä arvostan omaa kokemusta ja tässä ketjussa olen kirjoittanut omista kokemuksista, Moni subjektiivinen asia on kuitenkin niin epäkorrekti vaikka ne voisivatkin olla totta kuten jälleensyntyminen mutta voidaanko tälläisistä kokemuksista puhua totena kokematta niitä. Mitkä tekijät ruokkivat helposti käsityksiä menneiden elämien muistamisesta ja miksi ne muistetut elämät ovat aina enemmän fantastisia kuin tavallisia. Kukaan ei koskaan muista olleensa edellisessä elämässään katulakaisia tai bordelli työntekijä vaikka tavallisuus olisi paljon todennäköisempää.
- ajelehtija
Jännähomma kirjoitti:
Itse en ainakaan ole raamatussa törmännyt siihen että ihmisen kuuluisi perustaa kirkkokuntia ja liittyä niihin pelastuakseen. Ne kirkot ovat syntyneet kaiketi niille jotka tulkitsevat raamattuaan suurinpiirtein samoin ja ajan saatossa niistä on kai muodostunut vauraita yhteisöjä joilla on siten myös valtaa. Ihmiset jotka ajattelevat samoin tahtovat kokoontua yhteen näin sen näkisin ja tietysti silläkin on ne varjopuolensa. Ydinpointtini oli nyt kuitenkin se että uskon ja henkisyyden asioissa olen kokenut että uskova pitäytyy siinä raamatussa eli tunnustaa jotain uskoa. Hän ei välttämättä ole täydellinen muuten niinkuin ei kukaan mutta uskon asioissa hän pystyy osoittamaan nöyryyttä viittaamalla raamattuun joka ei ole hänen omasta päästään tai persoonastaan. Tarkoitan tällä uskontunnustusta jota vaihtoehtoisissa henkisyyden piireissä en ole havainnut. Pitäisin heitä enemmän uskottavina jos heilläkin olisi jokin selkeämpi linja puheissaan. Linja joka ei sotke uskoa tai henkisyyttä muihin aiheisiin. Pidän uskottavampina ihmisiä jotka eivät käyttäydy niinkuin tietäisivät mistään mitään. Jotka pystyvät sanomaan en tiedä tai minulla ei ole vastausta kysymykseesi tai lue siitä itse. Silloin ihminen ei käyttäydy niin opettavaisesti niinkuin moni jotka ovat kiinnostuneita näistä elämän mysteereistä jolloin kyse voi olla siitä että asioita ei pystytä erottamaan toisistaan jolloin olevinaan on kaikkeen vastauskin. Asioista täytyy pystyä keskustelemaan toisistaan irrallisina ja yksittäisinä ilman sitä kaikkitietävää vanhaa ja viisasta sielua joka nyt opettaa sinua tietämätöntä maailmankaikkeudesta. Valitettavan moni näissä piireissä ei pysty osoittamaan tietämättömyyttä vaan kaikelle on aina muka jokin vastaus tai selitys siitä tavallaan monijumalaisesta filosofiasta. Asiat ovat menneet liian henkilökohtaisiksi kun se tietoisuus on niin läsnä joka asiassa eikä pystytä olemaan enää väärässä jolloin perusteluksi jää vain jokin sielujen ikäerollinen syy. Voiko leveämmin enää perustella.
Niin, joku antiikin filosofi (Sokrates?)totesi; "Tiedän vain sen, että en tiedä. Monet väittävät tietävänsä, mutta heitä kuullessani huomaan, että hekään eivät tiedä. "
Tämä voidaan tulkita paradoksiksi , tai vitsiksi. Sopii kyllä aika hyvin ainakin dementikon suuhun. ;)
Jotkut ihmiset vierastavat auktoriteetteja, vaikka ihminen laumaeläimenä tarvitsee johtajan. Jonkun joka kertoo miten asiat menee. Ihmiset opettaa toisiaan ja niin sitä opitaan kaikenlaista. Muakin välillä vähän oudoksuttaa kaikki kummat itämaiden gurut, joiden luona ihmiset juoksee milloin halimassa, milloin mitäkin tekemässä. No, jos joku sellaistakin tarvitsee, niin hänelle se suotakoon. Olen vaan joskus ollut havaitsevani joissain näissä guruissa rahanhimoa, tai seksuaalista hyväksikäyttöä. Joskus silloin hippiaikoina joku guru sekstaili yhden The Baetless yhtyeen jäsenen tyttöystävän kanssa. John Lennon sai siitä gurusta tarpeekseen ja pojat pakkas kamansa. Guru oli vaan ihmetellyt, miksi pojat oli lähdössä ja John olis siihen todennut; "Pitäshän se sun tietää, kun olet guru!"
Ei se minua pahemmin haittaa, jos olenkin väärässä. Haluan enemmän yllättyä. kuin olla oikeassa. Omien aivojeni käyttö on vaan nyt päätynyt siihen, että näin ne asiat voisivat olla. Jopa joku piispa oli aikoinaan sanonut: "Jälleensyntyminen kyllä tyydyttää sekä järjen, että tunteen, mutta hän ei vaan voi sellaiseen millään uskoa"
Aika hyvin sanottu kirkonmieheltä. Itse voin todeta samoin, mutta sillä erotuksella, että kun jälleensyntymä tyydyttää sekä järjen, että tunteen, on minun silloin siihen uskottava".
Ja jos olen väärässä, niin olen kovin yllättynyt ja se on vaan hauskaa se!
En tiedä näistä uskontunnustuksista ja muista höpinöistä. En oikein usko ulkoisiin mambo jamboiluihin ja mantrojen höpinöihin. Jos nyt kovasti halua huitoa ja höpistä, niin sittenpähän tekee niin. Joskus olen nähnyt uskovien kielillä puhumista ja siinä ei tunnu olevan mitään tolkkua. Ihan kuin henget tekis pilaa näiden ihmisten kustannuksella. Itselläni on muutama spontaani kielillä puhuminen, mutta ne kielet pystyin tunnistamaan olemassa oleviksi kieliksi.
Jokainen tyylillään! - ajelehtija
Jännähomma kirjoitti:
Ihmiset vaan tuppaa nopeesti oppimaan kaikki porsaanreijät. Äkkiä havaitaan ettei kameraa ole sisällä ja sana leviää. Kyllä arvostan omaa kokemusta ja tässä ketjussa olen kirjoittanut omista kokemuksista, Moni subjektiivinen asia on kuitenkin niin epäkorrekti vaikka ne voisivatkin olla totta kuten jälleensyntyminen mutta voidaanko tälläisistä kokemuksista puhua totena kokematta niitä. Mitkä tekijät ruokkivat helposti käsityksiä menneiden elämien muistamisesta ja miksi ne muistetut elämät ovat aina enemmän fantastisia kuin tavallisia. Kukaan ei koskaan muista olleensa edellisessä elämässään katulakaisia tai bordelli työntekijä vaikka tavallisuus olisi paljon todennäköisempää.
Itse uskon ihmisten kokemuksiin asioista, jos heillä ei ole mitään syytä valehdella. Varsinkin pienten lapsien jutut edellisistä elämistä on vakuuttavia, jos he eivät millään ole pystyneet keksimään omasta päästään juttujaan. Huijarien mahdollisuus on aina olemassa ja uskovien keskuudessa esiintyy aina silloin tällöin lapsisaarnaajia, jotka lopulta paljastuvat huijareiksi. Lapsi osaa siis olla hyvinkin vakuuttava roolissaan.
Et tainnu lukea antamaani linkkiä, koska siellä todettiin, että ihmisillä ei yleensä ole mitenkään erityisen loistavia elämiä takanaan, vaan ihan tavallisia kohtaloita. Joidenkin elämien kohtalot tuntuvat nykyisessä elämässä erilaisina traumoinakin. Nämä traumat voidaan usein poistaa kokonaan regressioterapian avulla. Kun ihminen näkee edellisen elämänsä ja kohtalonsa, trauma poistuu. Vuosien psykoterapiat ovat voimattomia näiden traumohen edessä,
Osa jälleensyntymään uskovista uskoo tosiaankin olleensa faraoita, tai muita kuuluisuuksia. Ihmisten turhamaisuus näkyy tässäkin asiassa. Ehkä nykyisen elämän tylsyys ajaa fantasioihin. Toki muutama aitokin tapaus on joukossa oltava. Ja oli se faraonkin elämä suurimman osan ajasta aika arkista touhuilua. Sellasta nostalgiaa kun tuntuu aina liittyvän ihmisten muisteluun menneistä ajoista. Aika ihmeellistä onkin tämä nykyinen elämämme täällä kaikkine teknologioineen. Meneppä kertomaan sille faraolle lentokoneista ja tietokoneista, niin hän haluaa heti tänne! - ajelehtija
MEläjä kirjoitti:
# hindut uskovat sielunvaellukseen, joka ei ole sama asia kuin jälleensyntyminen. Sielunvaelluksessa sielu voi myös syntyä takaisin eläimeen. Itse en usko tähän, koska kehitys on aina ansaittu, eikä sitä voi enää kääntää taaksepäin. Siinä ei olisi mitään mieltä. #
Sama asia pukkasi mieleen, sielunvaellus ja jälleensyntymä käsitellään usein samana asiana, vaikka näin ei suinkaan ole.
Mutta jokaisen pitäisi oivaltaa oman elämänsä tarkoitus ja asioitten pohtiminen on aina positiivinen asia, kuten tuossa edellä olette tehneet.Nämä asiat todellakin sekoitetaan aina välillä. Kertoo yleensä siitå, että henkilö ei ole alkuunkaan perehtynyt asiaan, kun edes määritelmät eivät ole kunnossa. Eikä osa halua edes keskustella näistä asioista, vaan on lyönyt kantansa lukkoon. Tässä asiassa uskovat ja ateistit ovat usein samalla kannalla, mikä on tavallaan hassua. ;)
- Jännähomma
ajelehtija kirjoitti:
Niin, joku antiikin filosofi (Sokrates?)totesi; "Tiedän vain sen, että en tiedä. Monet väittävät tietävänsä, mutta heitä kuullessani huomaan, että hekään eivät tiedä. "
Tämä voidaan tulkita paradoksiksi , tai vitsiksi. Sopii kyllä aika hyvin ainakin dementikon suuhun. ;)
Jotkut ihmiset vierastavat auktoriteetteja, vaikka ihminen laumaeläimenä tarvitsee johtajan. Jonkun joka kertoo miten asiat menee. Ihmiset opettaa toisiaan ja niin sitä opitaan kaikenlaista. Muakin välillä vähän oudoksuttaa kaikki kummat itämaiden gurut, joiden luona ihmiset juoksee milloin halimassa, milloin mitäkin tekemässä. No, jos joku sellaistakin tarvitsee, niin hänelle se suotakoon. Olen vaan joskus ollut havaitsevani joissain näissä guruissa rahanhimoa, tai seksuaalista hyväksikäyttöä. Joskus silloin hippiaikoina joku guru sekstaili yhden The Baetless yhtyeen jäsenen tyttöystävän kanssa. John Lennon sai siitä gurusta tarpeekseen ja pojat pakkas kamansa. Guru oli vaan ihmetellyt, miksi pojat oli lähdössä ja John olis siihen todennut; "Pitäshän se sun tietää, kun olet guru!"
Ei se minua pahemmin haittaa, jos olenkin väärässä. Haluan enemmän yllättyä. kuin olla oikeassa. Omien aivojeni käyttö on vaan nyt päätynyt siihen, että näin ne asiat voisivat olla. Jopa joku piispa oli aikoinaan sanonut: "Jälleensyntyminen kyllä tyydyttää sekä järjen, että tunteen, mutta hän ei vaan voi sellaiseen millään uskoa"
Aika hyvin sanottu kirkonmieheltä. Itse voin todeta samoin, mutta sillä erotuksella, että kun jälleensyntymä tyydyttää sekä järjen, että tunteen, on minun silloin siihen uskottava".
Ja jos olen väärässä, niin olen kovin yllättynyt ja se on vaan hauskaa se!
En tiedä näistä uskontunnustuksista ja muista höpinöistä. En oikein usko ulkoisiin mambo jamboiluihin ja mantrojen höpinöihin. Jos nyt kovasti halua huitoa ja höpistä, niin sittenpähän tekee niin. Joskus olen nähnyt uskovien kielillä puhumista ja siinä ei tunnu olevan mitään tolkkua. Ihan kuin henget tekis pilaa näiden ihmisten kustannuksella. Itselläni on muutama spontaani kielillä puhuminen, mutta ne kielet pystyin tunnistamaan olemassa oleviksi kieliksi.
Jokainen tyylillään!Tuosta että jälleensyntymä tyydyttää sekä järjen että tunteen tuli mieleen se mitä vähän hakenut takaa että koetaanko tuollaisten asioiden uskominen/tiedostaminen jotenkin selitykselle siitä että sielu olisi kehittynyt. Kun se kehitys ja edistys tuntuu olevan niin tärkeä esiintuotava osatekijä arvatenkin siksi että siten voi verrata itseään muihin. No se oli vaan kehittymätön sielu tai se oli vain vähän vajaa....Että jälleensyntymä olisi se avain tekijä todeta kehittyneisyytensä jolloin pystyisi myös näkemään muidenkin maailmankaikkeudellisten asioiden laidan ja julistaa niitä autoritäärisesti. Uskontunnustuksella viittasin siihen että heillä on se jokin kanta uskossaan vaikka se olisikin väärä tai harhaa mutta jolloin asioita ei kuitenkaan sepitellä omasta päästä. Siinä on ero sille että ihminen vain kokee olevansa riittävän viisas jakaakseen tietoa omanaan päättäen itse oman tasonsa. Uskova viittaa raamattuun itsestään ulkopuoliseen tekijään siinä missä muu henkinen ihminen omaan mieleensä. Olen kokenut että kaikki on heille henkilökohtaista. Raamattua ei voi mainita vaikka se olisi riippumaton osapuoli ja vaikka se olisi täysin harhaoppia. Tulee tunne että koko tietoisuuden kulttuuri toimii enemmän vain vastaiskuna uskonnoille pystymättä itse puolueettomaan ajatteluun. Oma neuvoni heille on siis se että älkää käyttäytykö opettajina koska ette tekään tiedä. Älkää kertoko viisauksianne ominanne vaan ilmoittakaa aina se kenen ajatuksia siteeraatte niin olette edes vähän uskottavampia. Ei ole mitään kehittyneempää tai viisaampaa sielua vain sillä perusteella ettette pidä esim teologiasta.
- ajelehtija
Jännähomma kirjoitti:
Tuosta että jälleensyntymä tyydyttää sekä järjen että tunteen tuli mieleen se mitä vähän hakenut takaa että koetaanko tuollaisten asioiden uskominen/tiedostaminen jotenkin selitykselle siitä että sielu olisi kehittynyt. Kun se kehitys ja edistys tuntuu olevan niin tärkeä esiintuotava osatekijä arvatenkin siksi että siten voi verrata itseään muihin. No se oli vaan kehittymätön sielu tai se oli vain vähän vajaa....Että jälleensyntymä olisi se avain tekijä todeta kehittyneisyytensä jolloin pystyisi myös näkemään muidenkin maailmankaikkeudellisten asioiden laidan ja julistaa niitä autoritäärisesti. Uskontunnustuksella viittasin siihen että heillä on se jokin kanta uskossaan vaikka se olisikin väärä tai harhaa mutta jolloin asioita ei kuitenkaan sepitellä omasta päästä. Siinä on ero sille että ihminen vain kokee olevansa riittävän viisas jakaakseen tietoa omanaan päättäen itse oman tasonsa. Uskova viittaa raamattuun itsestään ulkopuoliseen tekijään siinä missä muu henkinen ihminen omaan mieleensä. Olen kokenut että kaikki on heille henkilökohtaista. Raamattua ei voi mainita vaikka se olisi riippumaton osapuoli ja vaikka se olisi täysin harhaoppia. Tulee tunne että koko tietoisuuden kulttuuri toimii enemmän vain vastaiskuna uskonnoille pystymättä itse puolueettomaan ajatteluun. Oma neuvoni heille on siis se että älkää käyttäytykö opettajina koska ette tekään tiedä. Älkää kertoko viisauksianne ominanne vaan ilmoittakaa aina se kenen ajatuksia siteeraatte niin olette edes vähän uskottavampia. Ei ole mitään kehittyneempää tai viisaampaa sielua vain sillä perusteella ettette pidä esim teologiasta.
Hyvää pohdiskelua ja en halua, että minuakaan pidetään näiden asioiden opettajana, vaikka sellaisen vaikutelman saatan välillä antaakin.
Se miksi jälleensyntymään uskominen ei ole, ainakaan vielä valtavirtaa, johtuu varmaankin juuri tuosta, että ihmiset ei alkais verrata toisiaan sielutasolla. Niin se Intian kastijärjestelmäkin on syntynyt. Parempi, että koko juttu on mahdollisimman hyvän "palomuurin" takana. Vain sellaiset pääsee sen läpi, jotka eivät syyllisty tekemään mitään sieluhierarkioita, vaan ovat rehellisiä ja riittävän nöyriä ns. etsijöitä.
Aikoinaan telkusta tuli sarja Babylon 5 ja siinä oli avaruusrotu Minbaarit, jotka jakautu eri kasteihin ja uskoivat jälleensyntymiseen. Ehkä joku semmonen vois olla ihmiskunnankin tulevaisuutta. Ongelma on aina siinä, että joitain aletaan syrjiä ja silloin koko touhu kääntyy huonoon suuntaan. Tämän perusteella voi olla niinkin, että jälleensyntymiseen uskominen ei tule koskaan olemaan valtavirtaa. Mene ja tiedä!
Ehkä tulevaisuudessa kaikki ihmiset ovat kehittyneet samaan pisteeseen ja planeettamme on jonkinlainen paratiisi.
Pitäs määritellä tietenkin mitä se sielun kehittyneisyys oikein on. Onko se jotain superihmisyyttä, jonkinlaista buddhailua/kristustelua, vai mitä?
Ainakaan se ei ole itsensä korottamista/korostamista. Tässä asiassa uskoisin olevani absoluuttisen oikeassa.
Ehkä se on jotain "normaliutta" ja tervettä maalaisjärkeä. Ei mitään kovinkaan ihmeellistä. Olen havainnut, että hyvä huumorintaju viittas kokeneeseen sieluun. Mikään ei oikein enää ole pyhää, tosin tiettyjä asioita osataan kuitenkin kunnioittaa. Elämä on liian vakava juttu, vakavasti otettavaksi, tai jotain sinne päin.
Eikä kehittynyt sielu enää tuomitse, tai arvostele muita. Hän näkee kaikessa itsensä ja kokee yhteyttä universumiin. Me olemme kaikki yhtä!
Nämä ovat perusjuttuja ja niistä pitäisi pitää kiinni, että mitään uutta kastijärjestelmää ei syntyisi. Mitään sellaista, joka syrjisi joitain. Jos ihmiskunta haluaa selvitä, niin sen pitää oppia elämään rauhassa ja usko jälleensyntymiseen voisi olla jopa siinä avuksi. Jos ihmiset uskovat eläneensä eri maissa, eri roduissa, ja eri uskonnoissakin, niin silloinhan he olisivat tavallaan maailmankansalaisia. Olenko minä musta, valkoinen, punainen, tai keltainen, jos olen joskus elänyt sellaisena jossain päin tätä palloa? Olen kaikkea niitä.
Haluat, että kerron ketä siteeraan?
Kukahan sen pyöränkin ensimmäisenä keksi?
Yleensä keksinnöt tehdään muuten lähes samaan aikaan eri puolella maailmaa. Tämä on jännä juttu.
Voimme vain sanoa, että Jeesus sitä, tai Buddha sitä, mutta tuskin hekään niitä juttuja ensimmäisenä kertoivat.
Teologia on oma juttunsa ja en ole siitä erityisen kiinnostunut, valitettavasti. Ja miksei kehittynyt sielu voisi olla siitäkin kiinnostunut. Asiaan pitää tutustua, jotta tietää mitä se on. Teologia harvemmin ottaa kantaa jälleensyntymiseen ja silloinkin se sanoo, että se ei kuulu kristinuskoon. Sen pituinen se.
Ja olen minäkin nuorempana lukenut kaikenlaisia kirjoja, jopa Urantiaa, joka sekin muuten kieltää jälleensyntymisen. Kun ikää tulee lisää, niin kiinnostuksenkin kohteet vaihtuu. Olisin nuorena voinut ihastua ihan hyvin teologiaankin. Kyllä varsinkin kristinuskon mystikot kiinnostaa ja varmaan on paljon viisauttakin teologian teoksissa. Huonompaakin lukemista varmaan piisaa. - Jännähomma
ajelehtija kirjoitti:
Hyvää pohdiskelua ja en halua, että minuakaan pidetään näiden asioiden opettajana, vaikka sellaisen vaikutelman saatan välillä antaakin.
Se miksi jälleensyntymään uskominen ei ole, ainakaan vielä valtavirtaa, johtuu varmaankin juuri tuosta, että ihmiset ei alkais verrata toisiaan sielutasolla. Niin se Intian kastijärjestelmäkin on syntynyt. Parempi, että koko juttu on mahdollisimman hyvän "palomuurin" takana. Vain sellaiset pääsee sen läpi, jotka eivät syyllisty tekemään mitään sieluhierarkioita, vaan ovat rehellisiä ja riittävän nöyriä ns. etsijöitä.
Aikoinaan telkusta tuli sarja Babylon 5 ja siinä oli avaruusrotu Minbaarit, jotka jakautu eri kasteihin ja uskoivat jälleensyntymiseen. Ehkä joku semmonen vois olla ihmiskunnankin tulevaisuutta. Ongelma on aina siinä, että joitain aletaan syrjiä ja silloin koko touhu kääntyy huonoon suuntaan. Tämän perusteella voi olla niinkin, että jälleensyntymiseen uskominen ei tule koskaan olemaan valtavirtaa. Mene ja tiedä!
Ehkä tulevaisuudessa kaikki ihmiset ovat kehittyneet samaan pisteeseen ja planeettamme on jonkinlainen paratiisi.
Pitäs määritellä tietenkin mitä se sielun kehittyneisyys oikein on. Onko se jotain superihmisyyttä, jonkinlaista buddhailua/kristustelua, vai mitä?
Ainakaan se ei ole itsensä korottamista/korostamista. Tässä asiassa uskoisin olevani absoluuttisen oikeassa.
Ehkä se on jotain "normaliutta" ja tervettä maalaisjärkeä. Ei mitään kovinkaan ihmeellistä. Olen havainnut, että hyvä huumorintaju viittas kokeneeseen sieluun. Mikään ei oikein enää ole pyhää, tosin tiettyjä asioita osataan kuitenkin kunnioittaa. Elämä on liian vakava juttu, vakavasti otettavaksi, tai jotain sinne päin.
Eikä kehittynyt sielu enää tuomitse, tai arvostele muita. Hän näkee kaikessa itsensä ja kokee yhteyttä universumiin. Me olemme kaikki yhtä!
Nämä ovat perusjuttuja ja niistä pitäisi pitää kiinni, että mitään uutta kastijärjestelmää ei syntyisi. Mitään sellaista, joka syrjisi joitain. Jos ihmiskunta haluaa selvitä, niin sen pitää oppia elämään rauhassa ja usko jälleensyntymiseen voisi olla jopa siinä avuksi. Jos ihmiset uskovat eläneensä eri maissa, eri roduissa, ja eri uskonnoissakin, niin silloinhan he olisivat tavallaan maailmankansalaisia. Olenko minä musta, valkoinen, punainen, tai keltainen, jos olen joskus elänyt sellaisena jossain päin tätä palloa? Olen kaikkea niitä.
Haluat, että kerron ketä siteeraan?
Kukahan sen pyöränkin ensimmäisenä keksi?
Yleensä keksinnöt tehdään muuten lähes samaan aikaan eri puolella maailmaa. Tämä on jännä juttu.
Voimme vain sanoa, että Jeesus sitä, tai Buddha sitä, mutta tuskin hekään niitä juttuja ensimmäisenä kertoivat.
Teologia on oma juttunsa ja en ole siitä erityisen kiinnostunut, valitettavasti. Ja miksei kehittynyt sielu voisi olla siitäkin kiinnostunut. Asiaan pitää tutustua, jotta tietää mitä se on. Teologia harvemmin ottaa kantaa jälleensyntymiseen ja silloinkin se sanoo, että se ei kuulu kristinuskoon. Sen pituinen se.
Ja olen minäkin nuorempana lukenut kaikenlaisia kirjoja, jopa Urantiaa, joka sekin muuten kieltää jälleensyntymisen. Kun ikää tulee lisää, niin kiinnostuksenkin kohteet vaihtuu. Olisin nuorena voinut ihastua ihan hyvin teologiaankin. Kyllä varsinkin kristinuskon mystikot kiinnostaa ja varmaan on paljon viisauttakin teologian teoksissa. Huonompaakin lukemista varmaan piisaa.En yrittänyt pitää kristillistä teologiaa parempana vaan pidin sitä vertailuna tälläiselle maailmanuskomusopille jossa liikutaan mielestäni vähän liian tuntemattomilla vesillä jotta sitä voitaisiin pitää oikeasti uskottavana oppina. Itse voin kuvitella tulevaisuudessa ihmisten muistin siirtoja ja kloonauksia jolloin elämä jatkuu avaruudellisessa ajattomuudessa ja jotenkin niin. Kehitys kuitenkin osoittaa siihen suuntaan että elämme avaruudellisesti jossain vaiheessa joka ei mitenkään viittaa siihen että maa ja tänne uudestaansyntyminen olisi mikään päämäärä. Vaikuttaa siltä kuin ajateltaisiin maan olevan jokin vakituinen koti jonne uudestaansyntyminen olisi ennaltamäärättyä ilman nykyisen elämän mahdollisuuksia ja kuin ilman omaa tahtoa. Eikö ihminen saa matkustaa avaruudessa koska sen kuuluisi vain elää ja kuolla maassa. Noinko opettavat ne viisaat vanhat sielut. Tuollainen ei kyllä kuulostaisi omaan korvaani muulta kuin hallinnalta. Että se sielu olisi kuin kiinni jossain ja elämä ihmisenä olisi täysin toissijainen asia jonka omaa kehitystä ei kuuluisi tapahtuakaan koska sielun kuuluu aina vain syntyä täällä uudestaan. Siltä ikävä kyllä kuulostaa se ykseyden saavuttaminen maassa tai se sielullinen hierarkinen näkemys siitä että maa on siinä ja siinä henkisessä tilassa. Nämä vanhat ja kehittyneet sielut alkavat muistuttaa aina vain enemmän itse niiltä vallantavoittelija huijareilta. Ihminen saattaa voida olla maailmankaikkeudessa yleinen laji/kehotyyppi mutta en mitenkään voi nähdä sen kohtalon olevan sinetöity jälleensyntymisen kierteeseen varsinkaan saman rodun orjuuttamana. Ja tuo intialainen kastijärjestelmä josta puhuit ei liity sieluihin millään tavoin vaan ihan niinkin arkisiin kuin perinnöllisiin tekijöihin. Siellä tulee nyt melkoisia näkemyksiä kyllä...
MEläjä kirjoitti:
# hindut uskovat sielunvaellukseen, joka ei ole sama asia kuin jälleensyntyminen. Sielunvaelluksessa sielu voi myös syntyä takaisin eläimeen. Itse en usko tähän, koska kehitys on aina ansaittu, eikä sitä voi enää kääntää taaksepäin. Siinä ei olisi mitään mieltä. #
Sama asia pukkasi mieleen, sielunvaellus ja jälleensyntymä käsitellään usein samana asiana, vaikka näin ei suinkaan ole.
Mutta jokaisen pitäisi oivaltaa oman elämänsä tarkoitus ja asioitten pohtiminen on aina positiivinen asia, kuten tuossa edellä olette tehneet.Kukaan ei koskaan muista olleensa edellisessä elämässään katulakaisija
Jälleensyntymnen on käsite jota useinkaan en ole nähnyt avattavan sen enempää.
Sopisiko skenario että tietoisuuteni ottaa uuden kehon käsitelläkseen keskeräiseksi kokemaansa tapahtumaa. Aivan samoin tässä nyt korjaan elistä tai aiempaa tekelettäni tai ajatustani juuri niiltä osin joissa tunnen epäonnistuneeni, tai jatkan siitä mihin jäin, parempaan tulokseen uskoen.
Miksi muisto on valikoiva?
Ehkäpä siksi koska siinä hetkesä, työssä ja tapahtumassa ei ole mitään tunnelatausta siihen työhön.
Päinvastoin mieli askartelee prexitissä, lasten raiskauksissa, palkkapäivissä, ties missä
harjateessa katuja
Tämän olen omasta kokemuksestani oppinut tehdessäni menneiden elämien regressiotyötä. Ei asiakas muista kotiosoitetta, valtakuntaa, kuningasta, mitä väliä niillä on kun henkilökohtainen elämä on lasten, puolison, ruuanhankinnan jne todellisissa muistikuvisa. Eli niissä omissa tunnelatauksissa.
Ihminen mittaa itseään siinä tunteessa joka jää ei siinä materiassa ei bordellin seinissä.
Ei siinä ammattinimikkeesä ole se mieli eikä tunne vaan se minkä jätin tekemättä tai minkä tein.ajelehtija kirjoitti:
Hyvää pohdiskelua ja en halua, että minuakaan pidetään näiden asioiden opettajana, vaikka sellaisen vaikutelman saatan välillä antaakin.
Se miksi jälleensyntymään uskominen ei ole, ainakaan vielä valtavirtaa, johtuu varmaankin juuri tuosta, että ihmiset ei alkais verrata toisiaan sielutasolla. Niin se Intian kastijärjestelmäkin on syntynyt. Parempi, että koko juttu on mahdollisimman hyvän "palomuurin" takana. Vain sellaiset pääsee sen läpi, jotka eivät syyllisty tekemään mitään sieluhierarkioita, vaan ovat rehellisiä ja riittävän nöyriä ns. etsijöitä.
Aikoinaan telkusta tuli sarja Babylon 5 ja siinä oli avaruusrotu Minbaarit, jotka jakautu eri kasteihin ja uskoivat jälleensyntymiseen. Ehkä joku semmonen vois olla ihmiskunnankin tulevaisuutta. Ongelma on aina siinä, että joitain aletaan syrjiä ja silloin koko touhu kääntyy huonoon suuntaan. Tämän perusteella voi olla niinkin, että jälleensyntymiseen uskominen ei tule koskaan olemaan valtavirtaa. Mene ja tiedä!
Ehkä tulevaisuudessa kaikki ihmiset ovat kehittyneet samaan pisteeseen ja planeettamme on jonkinlainen paratiisi.
Pitäs määritellä tietenkin mitä se sielun kehittyneisyys oikein on. Onko se jotain superihmisyyttä, jonkinlaista buddhailua/kristustelua, vai mitä?
Ainakaan se ei ole itsensä korottamista/korostamista. Tässä asiassa uskoisin olevani absoluuttisen oikeassa.
Ehkä se on jotain "normaliutta" ja tervettä maalaisjärkeä. Ei mitään kovinkaan ihmeellistä. Olen havainnut, että hyvä huumorintaju viittas kokeneeseen sieluun. Mikään ei oikein enää ole pyhää, tosin tiettyjä asioita osataan kuitenkin kunnioittaa. Elämä on liian vakava juttu, vakavasti otettavaksi, tai jotain sinne päin.
Eikä kehittynyt sielu enää tuomitse, tai arvostele muita. Hän näkee kaikessa itsensä ja kokee yhteyttä universumiin. Me olemme kaikki yhtä!
Nämä ovat perusjuttuja ja niistä pitäisi pitää kiinni, että mitään uutta kastijärjestelmää ei syntyisi. Mitään sellaista, joka syrjisi joitain. Jos ihmiskunta haluaa selvitä, niin sen pitää oppia elämään rauhassa ja usko jälleensyntymiseen voisi olla jopa siinä avuksi. Jos ihmiset uskovat eläneensä eri maissa, eri roduissa, ja eri uskonnoissakin, niin silloinhan he olisivat tavallaan maailmankansalaisia. Olenko minä musta, valkoinen, punainen, tai keltainen, jos olen joskus elänyt sellaisena jossain päin tätä palloa? Olen kaikkea niitä.
Haluat, että kerron ketä siteeraan?
Kukahan sen pyöränkin ensimmäisenä keksi?
Yleensä keksinnöt tehdään muuten lähes samaan aikaan eri puolella maailmaa. Tämä on jännä juttu.
Voimme vain sanoa, että Jeesus sitä, tai Buddha sitä, mutta tuskin hekään niitä juttuja ensimmäisenä kertoivat.
Teologia on oma juttunsa ja en ole siitä erityisen kiinnostunut, valitettavasti. Ja miksei kehittynyt sielu voisi olla siitäkin kiinnostunut. Asiaan pitää tutustua, jotta tietää mitä se on. Teologia harvemmin ottaa kantaa jälleensyntymiseen ja silloinkin se sanoo, että se ei kuulu kristinuskoon. Sen pituinen se.
Ja olen minäkin nuorempana lukenut kaikenlaisia kirjoja, jopa Urantiaa, joka sekin muuten kieltää jälleensyntymisen. Kun ikää tulee lisää, niin kiinnostuksenkin kohteet vaihtuu. Olisin nuorena voinut ihastua ihan hyvin teologiaankin. Kyllä varsinkin kristinuskon mystikot kiinnostaa ja varmaan on paljon viisauttakin teologian teoksissa. Huonompaakin lukemista varmaan piisaa.# Parempi, että koko juttu on mahdollisimman hyvän "palomuurin" takana. Vain sellaiset pääsee sen läpi, jotka eivät syyllisty tekemään mitään sieluhierarkioita, vaan ovat rehellisiä ja riittävän nöyriä ns. etsijöitä. #
Mutta kun niidenkin on päästävä mukaan jotka tekevät erehdyksiä, siksi on niitä jotka ottavat tehdäkseen esim. jonkin rikollisen teon - tekevät vahingonteon näkyväksi"
Jatkat oivallisesti:
# Ongelma on aina siinä, että joitain aletaan syrjiä ja silloin koko touhu kääntyy huonoon suuntaan .
Eikä kehittynyt sielu enää tuomitse, tai arvostele muita. Hän näkee kaikessa itsensä ja kokee yhteyttä universumiin. Me olemme kaikki yhtä!#
Rikollista ihmistä ei saa tuomita TEKO tuomitaan, silloin en tarvitse syntyä uudelleen kun jätän ihmisen tuomitsematta, en tule tekemään taloa udeleen tulen oikaisemaan vihan ja syyllisyden tunteen, itseäni ja kaveria kohtaan.
# Ainakaan se ei ole itsensä korottamista/korostamista. Tässä asiassa uskoisin olevani absoluuttisen oikeassa. #
Itsensä korostamista on tuomita joku ihminen, Teko tuomitaan!- ajelehtija
Jännähomma kirjoitti:
En yrittänyt pitää kristillistä teologiaa parempana vaan pidin sitä vertailuna tälläiselle maailmanuskomusopille jossa liikutaan mielestäni vähän liian tuntemattomilla vesillä jotta sitä voitaisiin pitää oikeasti uskottavana oppina. Itse voin kuvitella tulevaisuudessa ihmisten muistin siirtoja ja kloonauksia jolloin elämä jatkuu avaruudellisessa ajattomuudessa ja jotenkin niin. Kehitys kuitenkin osoittaa siihen suuntaan että elämme avaruudellisesti jossain vaiheessa joka ei mitenkään viittaa siihen että maa ja tänne uudestaansyntyminen olisi mikään päämäärä. Vaikuttaa siltä kuin ajateltaisiin maan olevan jokin vakituinen koti jonne uudestaansyntyminen olisi ennaltamäärättyä ilman nykyisen elämän mahdollisuuksia ja kuin ilman omaa tahtoa. Eikö ihminen saa matkustaa avaruudessa koska sen kuuluisi vain elää ja kuolla maassa. Noinko opettavat ne viisaat vanhat sielut. Tuollainen ei kyllä kuulostaisi omaan korvaani muulta kuin hallinnalta. Että se sielu olisi kuin kiinni jossain ja elämä ihmisenä olisi täysin toissijainen asia jonka omaa kehitystä ei kuuluisi tapahtuakaan koska sielun kuuluu aina vain syntyä täällä uudestaan. Siltä ikävä kyllä kuulostaa se ykseyden saavuttaminen maassa tai se sielullinen hierarkinen näkemys siitä että maa on siinä ja siinä henkisessä tilassa. Nämä vanhat ja kehittyneet sielut alkavat muistuttaa aina vain enemmän itse niiltä vallantavoittelija huijareilta. Ihminen saattaa voida olla maailmankaikkeudessa yleinen laji/kehotyyppi mutta en mitenkään voi nähdä sen kohtalon olevan sinetöity jälleensyntymisen kierteeseen varsinkaan saman rodun orjuuttamana. Ja tuo intialainen kastijärjestelmä josta puhuit ei liity sieluihin millään tavoin vaan ihan niinkin arkisiin kuin perinnöllisiin tekijöihin. Siellä tulee nyt melkoisia näkemyksiä kyllä...
En nyt oikein ymmärrä mistä olet saanut päähäsi tuollaistea että kokeneimmmat sielut syrjisivät muita. Vähemmän kokeneet sielut syrjivät toisia. Kirjoitinhan, että kehittynyt sielu ei enää arvostele, tai tuomitse muita.
Pitää muistaa sekin asia, että kokeneimmat sielut ovat kokeneet myös kohtalaloita, joissa he ovat tuominneet muita ja tehneet myös pahoja asioita muille. Siinäkin on kyse oppimisesta. Ihminen menee taitamattomana "pahan palvelukseen", mutta puhdistuu siitä,, kuten Dark Vader Tähtien sodassa, Se puhdistuminen tapahtuu kuitenkin tulevissa elämissä, ei ihan niin kuin tuossa leffassa, Miten siis ihminen, joka on syyllistynyt pahuuteen, voisi tuomita muita heidän pahuudestaan, tai taitamattomista teoista, kuten buddhalaiset taitavat sanoa. Buddhalaiset ei taida uskoa pahuuteen, vaan pelkästään taitamattomuuteen. Kokenut sielu tiedostaa pahuutensa, syntisyytensä, tai taitamattomuutensa ja pysyy siksi nöyränä. Hän ei syrji muita, koska niin tehdessään hän syrjisi myös itseään, koska kaikki on yhtä.
Kristityillä on se Raamattunsa ja muilla uskonnoilla omat opuksensa. Niitäkin kannattaa välillä lueskella. On hyvä tietää mitä ja miten eri uskonnoissa uskotaan. En oikein nyt ymmärrä, miksi mielestäsi ihmisen pitäs pitää jotain kirjaa ylimpänä autoriteettina ja hakea sieltä oikeutusta ja ohjausta elämälleen. On hyvä tietää esim. Jeesuksen opetukset, mutta ei silti tarvitse uskoa koko Raamattuun. Mikään ensyklopedia Raamattu ei kuitenkaan ole ja joskus papit eivät halunneet, että ihmiset osaavat lukea, koska he olisivat silloin kyseenalaistaneet Raamatun tekstejä. Pappien valta perustuu aina ihmisten tietämättömyydelle.
Eikös se ole vaan hyvä, että viisaimmat hallitsis maailmaa?
Mutta kuten aiemminkin jo kirjoitin, valta ei usein enää kiinnosta viisaita. Vallalla on paha tapa turmella ihminen. Viisas tietää tämän ja osaa varoa valtaa.
Aistin, että kirjoitan sinulle liikaa, etkä pysty oikein prosessoimaan enää kaikkea. Saat aivan vääriä käsityksiä ja monet pointit menevät ohi maalin. Näitä asioita pitää tarkastella maalaisjärjelllä ja pitää ymmärtää psykologiaa, historiaa ja muuta sellaista ja pohtia asia niiden kautta. Ihmiset ovat järjestäneet yhteiskuntansa ja samantapainen järjestys koskee myös sielujamme. Ihmislapset joutuvat kouluihin ja niin taitaa kaikesta päätellen käyvän sieluillemekin. Maailmamme on "suuri kosminen sielujen koulu" - Jännähomma
enkelipallo kirjoitti:
Kukaan ei koskaan muista olleensa edellisessä elämässään katulakaisija
Jälleensyntymnen on käsite jota useinkaan en ole nähnyt avattavan sen enempää.
Sopisiko skenario että tietoisuuteni ottaa uuden kehon käsitelläkseen keskeräiseksi kokemaansa tapahtumaa. Aivan samoin tässä nyt korjaan elistä tai aiempaa tekelettäni tai ajatustani juuri niiltä osin joissa tunnen epäonnistuneeni, tai jatkan siitä mihin jäin, parempaan tulokseen uskoen.
Miksi muisto on valikoiva?
Ehkäpä siksi koska siinä hetkesä, työssä ja tapahtumassa ei ole mitään tunnelatausta siihen työhön.
Päinvastoin mieli askartelee prexitissä, lasten raiskauksissa, palkkapäivissä, ties missä
harjateessa katuja
Tämän olen omasta kokemuksestani oppinut tehdessäni menneiden elämien regressiotyötä. Ei asiakas muista kotiosoitetta, valtakuntaa, kuningasta, mitä väliä niillä on kun henkilökohtainen elämä on lasten, puolison, ruuanhankinnan jne todellisissa muistikuvisa. Eli niissä omissa tunnelatauksissa.
Ihminen mittaa itseään siinä tunteessa joka jää ei siinä materiassa ei bordellin seinissä.
Ei siinä ammattinimikkeesä ole se mieli eikä tunne vaan se minkä jätin tekemättä tai minkä tein.Skenaario kuulostaa siltä että niitä voi olla hyvin lukuisia joten miksi se oma keksimä olisi juuri se oikea.Kun tässä aiheepiirissä liikutaan niin epävarmojen faktojen varassa on havaittavissa sitä henkisen elämän romantisointia jossa nähdään asioita vähän niinkuin niitä halutaan nähdä. Miksi sen henkisen kehityksen pohtiminen olisi ylipäätään niin tärkeää kun seuraksena on niin epävarmoja käsityksiä. Nämä edelliset elämät ruokkivat juuri käsityksiä niistä sielun kehityksen vaiheista joka tuskin olisi mitenkään oleellista edes tälle elämälle puhumattaan siitä sielusta. Näissä piireissä jotenkin kuvitellaan vähän liian sensaatiohakuisesti tälläisistä asioista jolloin mitään maallista keskustelua ei voi oikein enää edes käydä kun kaikessa pitäis olla muka jotain viisautta ja mystistä. Arkisesti keskusteleva on teille vähemmän kehittynyt niinkö? Enemmän viisautta tuntuis olevan se ettei ole pakko tuoda sitä ilmi kaikenmaailman elettyjen elämien muodossa. Ihminen on aika pieni täällä joten kuka niistä piittaa.
- ajelehtija
Jännähomma kirjoitti:
Skenaario kuulostaa siltä että niitä voi olla hyvin lukuisia joten miksi se oma keksimä olisi juuri se oikea.Kun tässä aiheepiirissä liikutaan niin epävarmojen faktojen varassa on havaittavissa sitä henkisen elämän romantisointia jossa nähdään asioita vähän niinkuin niitä halutaan nähdä. Miksi sen henkisen kehityksen pohtiminen olisi ylipäätään niin tärkeää kun seuraksena on niin epävarmoja käsityksiä. Nämä edelliset elämät ruokkivat juuri käsityksiä niistä sielun kehityksen vaiheista joka tuskin olisi mitenkään oleellista edes tälle elämälle puhumattaan siitä sielusta. Näissä piireissä jotenkin kuvitellaan vähän liian sensaatiohakuisesti tälläisistä asioista jolloin mitään maallista keskustelua ei voi oikein enää edes käydä kun kaikessa pitäis olla muka jotain viisautta ja mystistä. Arkisesti keskusteleva on teille vähemmän kehittynyt niinkö? Enemmän viisautta tuntuis olevan se ettei ole pakko tuoda sitä ilmi kaikenmaailman elettyjen elämien muodossa. Ihminen on aika pieni täällä joten kuka niistä piittaa.
Aivan, elämää oppii elämällä, ei täällä netissä höpisemällä.
Keskustelu ja asioiden pohtiminen on vaan niin mukavaa.
Eikä monia ihmisiä kiinnostaa mitkään henkiset/hengelliset jutut. On koko joukko ihmisiä, jotka on regressiohypnoosissa palautettu edellisiin elämiin, vaikka koko juttu ei heitä edes kiinnosta. Eikä tarvitsekaan, koska tavallinen arkikin kasvattaa meitä henkisesti. Ihmiset haluaa valaistua, mutta mielestäni hetkessä eläminen on tärkeämpää. Ihan tavallinen elämä iloineen ja suruineen on mielestäni riittävä. Miksi pitäs vallottaa koko maailma? Ja menettää siinä samalla itsensä.
Suurin osa meistä kun ei yhdessäkään elämässään ole mikään kuuluisuus. Suurin osa on just niitä kadunlakasijoita. Ei siinä ole mitään ihmeellistä ja hohdokasta. Kun kehittyy henkisesti, niin oppii vaan sietämään paremmin tätä maailman keskeneräisyyttä, mitään jumalia meistä ei täällä maan päällä ainakaan tule, vaikka Jeesus sanoi meidän kaikkien olevan jumalia. Onneksi tämä keskeneräinen maailmamme kuitenkin kehittyy kokoajan paremmaksi, vaikka isoja haasteita meillä nyt onkin. Niistäkin selviydytään, siihen haluan itse ainakin uskoa! - ajelehtija
enkelipallo kirjoitti:
# Parempi, että koko juttu on mahdollisimman hyvän "palomuurin" takana. Vain sellaiset pääsee sen läpi, jotka eivät syyllisty tekemään mitään sieluhierarkioita, vaan ovat rehellisiä ja riittävän nöyriä ns. etsijöitä. #
Mutta kun niidenkin on päästävä mukaan jotka tekevät erehdyksiä, siksi on niitä jotka ottavat tehdäkseen esim. jonkin rikollisen teon - tekevät vahingonteon näkyväksi"
Jatkat oivallisesti:
# Ongelma on aina siinä, että joitain aletaan syrjiä ja silloin koko touhu kääntyy huonoon suuntaan .
Eikä kehittynyt sielu enää tuomitse, tai arvostele muita. Hän näkee kaikessa itsensä ja kokee yhteyttä universumiin. Me olemme kaikki yhtä!#
Rikollista ihmistä ei saa tuomita TEKO tuomitaan, silloin en tarvitse syntyä uudelleen kun jätän ihmisen tuomitsematta, en tule tekemään taloa udeleen tulen oikaisemaan vihan ja syyllisyden tunteen, itseäni ja kaveria kohtaan.
# Ainakaan se ei ole itsensä korottamista/korostamista. Tässä asiassa uskoisin olevani absoluuttisen oikeassa. #
Itsensä korostamista on tuomita joku ihminen, Teko tuomitaan!Niin ei tuomita, vaan annetaan maallisen tuomioistuimen tuomita maalliset teot.
Kaikki saavat koputtaa ja heille avataan. Asiat ovat kaikkien tavoiteltavissa. Jos jälleensyntymä kiinnostaa, niin siitä vaan tutkimaan sitä!
Onhan se aika "hevi" uskomus tämä jälleensyntymä. Ei ole varmaan mukava tunne saada tietää olleensa edellisessä elämässään vaikkapa natsi. Taas yksi syys sille, miksi sitä "palomuuria" tarvitaan. Muistaminen tekisi elämisestä liian vaikeaa. No, sekin oppitunti on sitten opittu ja matka jatkuu. Pitää vaan pysyä nöyränä, ei kuitenkaan pidä nöyristellä.
Kyllä mäkin välillä haluaisin uskoa vain yhteen elämään. Sen verran on tunnetta tuolla jossain selkäpiissä, että on tullut jossain edellisessä elämässä aika pahasti ryssittyä ja siitä nyt maksetaan hintaa tässä elämässä. Varmaan jokaisen kohdalle tulee kuitenkin ainakin yksi sellainen elämä murhamiehenä, natsina tms. Nekin opettaa nöyryyttä ja kaikenlaista muutakin. - Jännähomma
ajelehtija kirjoitti:
En nyt oikein ymmärrä mistä olet saanut päähäsi tuollaistea että kokeneimmmat sielut syrjisivät muita. Vähemmän kokeneet sielut syrjivät toisia. Kirjoitinhan, että kehittynyt sielu ei enää arvostele, tai tuomitse muita.
Pitää muistaa sekin asia, että kokeneimmat sielut ovat kokeneet myös kohtalaloita, joissa he ovat tuominneet muita ja tehneet myös pahoja asioita muille. Siinäkin on kyse oppimisesta. Ihminen menee taitamattomana "pahan palvelukseen", mutta puhdistuu siitä,, kuten Dark Vader Tähtien sodassa, Se puhdistuminen tapahtuu kuitenkin tulevissa elämissä, ei ihan niin kuin tuossa leffassa, Miten siis ihminen, joka on syyllistynyt pahuuteen, voisi tuomita muita heidän pahuudestaan, tai taitamattomista teoista, kuten buddhalaiset taitavat sanoa. Buddhalaiset ei taida uskoa pahuuteen, vaan pelkästään taitamattomuuteen. Kokenut sielu tiedostaa pahuutensa, syntisyytensä, tai taitamattomuutensa ja pysyy siksi nöyränä. Hän ei syrji muita, koska niin tehdessään hän syrjisi myös itseään, koska kaikki on yhtä.
Kristityillä on se Raamattunsa ja muilla uskonnoilla omat opuksensa. Niitäkin kannattaa välillä lueskella. On hyvä tietää mitä ja miten eri uskonnoissa uskotaan. En oikein nyt ymmärrä, miksi mielestäsi ihmisen pitäs pitää jotain kirjaa ylimpänä autoriteettina ja hakea sieltä oikeutusta ja ohjausta elämälleen. On hyvä tietää esim. Jeesuksen opetukset, mutta ei silti tarvitse uskoa koko Raamattuun. Mikään ensyklopedia Raamattu ei kuitenkaan ole ja joskus papit eivät halunneet, että ihmiset osaavat lukea, koska he olisivat silloin kyseenalaistaneet Raamatun tekstejä. Pappien valta perustuu aina ihmisten tietämättömyydelle.
Eikös se ole vaan hyvä, että viisaimmat hallitsis maailmaa?
Mutta kuten aiemminkin jo kirjoitin, valta ei usein enää kiinnosta viisaita. Vallalla on paha tapa turmella ihminen. Viisas tietää tämän ja osaa varoa valtaa.
Aistin, että kirjoitan sinulle liikaa, etkä pysty oikein prosessoimaan enää kaikkea. Saat aivan vääriä käsityksiä ja monet pointit menevät ohi maalin. Näitä asioita pitää tarkastella maalaisjärjelllä ja pitää ymmärtää psykologiaa, historiaa ja muuta sellaista ja pohtia asia niiden kautta. Ihmiset ovat järjestäneet yhteiskuntansa ja samantapainen järjestys koskee myös sielujamme. Ihmislapset joutuvat kouluihin ja niin taitaa kaikesta päätellen käyvän sieluillemekin. Maailmamme on "suuri kosminen sielujen koulu"Mun mielestä sä ajattelet just niin niinku näissä piireissä on havaittu tyypilliseksi. Koko tämä ajattelu kulttuuri perustuu vain vaihtoehtoiseen tulkintaan ei niinkään objektiiviseen lahjamattomaan tutkimukseen. Nuo asiat joita kerrot niillä ei ole mitään uskottavaa todellisuuspohjaa vaan ainoastaan ihmismielen sensaatiohakuisia käsityksiä. Tolla sun logiikalla kaiken voi selittää noilla sielujen tasoilla ja siks sä kiertelet vaan aiheen ympärillä jotta sun mieli sais sen haluamansa käsityksen musta että olisin sua alempi koska mä vertaan uskovaisiin. Sä yrität osoittaa olevasi jokin vanha sielu koska sä muka tiedät senkin miten he toimivat ja käyttäytyvät. Te viette keskustelun vain niin korkealentoiseks että toinen menee hämilleen siitä jolloin te luulette ettei se pysty käsittämään jotain tasoa jolloin se ois muka alempi sielu. Kyllä se on ihan järki joka sanoo että nyt mennään vähän liikaa faktojen yli. Jos ois vanhoja sieluja niin ei ne ainakaan selittäis mitään korkealentosia juttuja totena. Luuletko että joku kuulee jossain sun henkisen kehityksen kaikkine hienouksineen. Me ollaan vaan kuin planktonia meressä. Ei se anarkismi ja auktoriteetin kyseenalaistaminen tee kenestäkään yhtään enemmän kehittyneempää tai tietoisempaa. Tiedän ettet voi myöntää tätä vaan yrität vielä jotenkin osoittaa olevasi enemmän oikeassa ja kehittyneempi.
- ajelehtija
Jännähomma kirjoitti:
Mun mielestä sä ajattelet just niin niinku näissä piireissä on havaittu tyypilliseksi. Koko tämä ajattelu kulttuuri perustuu vain vaihtoehtoiseen tulkintaan ei niinkään objektiiviseen lahjamattomaan tutkimukseen. Nuo asiat joita kerrot niillä ei ole mitään uskottavaa todellisuuspohjaa vaan ainoastaan ihmismielen sensaatiohakuisia käsityksiä. Tolla sun logiikalla kaiken voi selittää noilla sielujen tasoilla ja siks sä kiertelet vaan aiheen ympärillä jotta sun mieli sais sen haluamansa käsityksen musta että olisin sua alempi koska mä vertaan uskovaisiin. Sä yrität osoittaa olevasi jokin vanha sielu koska sä muka tiedät senkin miten he toimivat ja käyttäytyvät. Te viette keskustelun vain niin korkealentoiseks että toinen menee hämilleen siitä jolloin te luulette ettei se pysty käsittämään jotain tasoa jolloin se ois muka alempi sielu. Kyllä se on ihan järki joka sanoo että nyt mennään vähän liikaa faktojen yli. Jos ois vanhoja sieluja niin ei ne ainakaan selittäis mitään korkealentosia juttuja totena. Luuletko että joku kuulee jossain sun henkisen kehityksen kaikkine hienouksineen. Me ollaan vaan kuin planktonia meressä. Ei se anarkismi ja auktoriteetin kyseenalaistaminen tee kenestäkään yhtään enemmän kehittyneempää tai tietoisempaa. Tiedän ettet voi myöntää tätä vaan yrität vielä jotenkin osoittaa olevasi enemmän oikeassa ja kehittyneempi.
No hyvä, että olen tyypillinen "uskovainen" ja en tietenkään olekaan mikään erikoisuus näissä jutuissani. Olen lukenut joitain New Age kirjoja aiheesta ja saanut niistä tietenkin vaikutteita. Nämä kirjat on yleensä ns. kanavoituja ja siksi niillä ei ole varsinaista kirjoittajaa.
Mä en koe olevani mikään vanhempi sielu ja sen pitäs myös näkyä näissä jutuissani. Aiemmin jo mainitsin siitä, että olen luultavasti siirtymässä nuoresta sielunvaiheesta keski-ikäseen sielunvaiheeseen. Vanha sielu ehkä ajattelee, että kaikki tulee ajallaan, eikä ihmisiä tartte pahemmin valistaa näistä henkisistä asioista. Jos joku kuitenkin joskus jotain kyselee, niin sitten voi jotain vastatakin.
Moni ihminen on siis varmaan itseäni edellä, mutta ei siitä kannata välittää. Jokaisessa sielunvaiheessa on omat puolensa. Ihminen on varmaan onnellisin nuorena sieluna. Nuoret sielut muuten uskoo tietävänsä paremmin ja ovatmuutenkin voimiensa kukkuloilla. Tämäkin juttu on kirjoista, enkä ole sitä siis itse keksinyt. Suurin osa näistä jutuista on aika yksi yhteen jonkun lukemani kirjan juttujen kanssa. Ikävää, jos saat sellaisen kuvan, että olisin jotenkin yläpuolellasi ja joku viisas tietäjä. Olen ihan tavallinen ihminen, joka on vaan tutkinut näitä juttuja jo vuosikymmeniä. Nämä asiat vaan kiinnostavat minua, - Jännähomma
ajelehtija kirjoitti:
No hyvä, että olen tyypillinen "uskovainen" ja en tietenkään olekaan mikään erikoisuus näissä jutuissani. Olen lukenut joitain New Age kirjoja aiheesta ja saanut niistä tietenkin vaikutteita. Nämä kirjat on yleensä ns. kanavoituja ja siksi niillä ei ole varsinaista kirjoittajaa.
Mä en koe olevani mikään vanhempi sielu ja sen pitäs myös näkyä näissä jutuissani. Aiemmin jo mainitsin siitä, että olen luultavasti siirtymässä nuoresta sielunvaiheesta keski-ikäseen sielunvaiheeseen. Vanha sielu ehkä ajattelee, että kaikki tulee ajallaan, eikä ihmisiä tartte pahemmin valistaa näistä henkisistä asioista. Jos joku kuitenkin joskus jotain kyselee, niin sitten voi jotain vastatakin.
Moni ihminen on siis varmaan itseäni edellä, mutta ei siitä kannata välittää. Jokaisessa sielunvaiheessa on omat puolensa. Ihminen on varmaan onnellisin nuorena sieluna. Nuoret sielut muuten uskoo tietävänsä paremmin ja ovatmuutenkin voimiensa kukkuloilla. Tämäkin juttu on kirjoista, enkä ole sitä siis itse keksinyt. Suurin osa näistä jutuista on aika yksi yhteen jonkun lukemani kirjan juttujen kanssa. Ikävää, jos saat sellaisen kuvan, että olisin jotenkin yläpuolellasi ja joku viisas tietäjä. Olen ihan tavallinen ihminen, joka on vaan tutkinut näitä juttuja jo vuosikymmeniä. Nämä asiat vaan kiinnostavat minua,Nuo new age kirjat kun eivät taida olla mitään tieteellisiä tutkimuksia vaan jonkin ihmisen mielipiteitä joita pitäisin enemmän vain mielenkiintoisina mielipiteinä en niinkään toteta. Siinä mielessä tarkoitin sitä että vaikka viittaisi suoraan sellaiseen kirjaan lähdeaineistona sillä kirjalla ei kuitenkaan ole välttämättä mitään tieteellistä vertailevaa tutkimusta. Ja jos sielu vanhenee niinkuin ihminen jolloin ajattelu muuttuu iän myötä niin eikö se ole vain ihan tavallista ikääntymistä ja sen mukana tulevia kiinnostuksen kohteita jotka vaikuttavat meidän ajatteluumme siinä miten aina käsitämme maailman. En näkisi siinä mitään sensaatiomaisia sielullisia kasvunpiirteitä koostuen menneistä elämistä yms. Miten ihmiset voivat olla niin varmoja niistä edellisistä elämistä ja samalla monista muistakin maailmankaikkeudellisista asioista ja omasta henkisestä kehityksestään sitä en vain pysty nielemään. Tietynlainen kirjallisuus voi olla helpommin lähestyttävää ja mielekkäämpää luettavaa mutta ei se tee vielä asioista tosia. Kuka hyvänsä tieteestä piittaamaton lukutaitoinen voi lukea jotain new agea ja alkaa kuvitella olevansa kehittynyt sielu vailla mitään kriittisen ajattelun kykyä. Ei näin.
- ajelehtija
Jännähomma kirjoitti:
Nuo new age kirjat kun eivät taida olla mitään tieteellisiä tutkimuksia vaan jonkin ihmisen mielipiteitä joita pitäisin enemmän vain mielenkiintoisina mielipiteinä en niinkään toteta. Siinä mielessä tarkoitin sitä että vaikka viittaisi suoraan sellaiseen kirjaan lähdeaineistona sillä kirjalla ei kuitenkaan ole välttämättä mitään tieteellistä vertailevaa tutkimusta. Ja jos sielu vanhenee niinkuin ihminen jolloin ajattelu muuttuu iän myötä niin eikö se ole vain ihan tavallista ikääntymistä ja sen mukana tulevia kiinnostuksen kohteita jotka vaikuttavat meidän ajatteluumme siinä miten aina käsitämme maailman. En näkisi siinä mitään sensaatiomaisia sielullisia kasvunpiirteitä koostuen menneistä elämistä yms. Miten ihmiset voivat olla niin varmoja niistä edellisistä elämistä ja samalla monista muistakin maailmankaikkeudellisista asioista ja omasta henkisestä kehityksestään sitä en vain pysty nielemään. Tietynlainen kirjallisuus voi olla helpommin lähestyttävää ja mielekkäämpää luettavaa mutta ei se tee vielä asioista tosia. Kuka hyvänsä tieteestä piittaamaton lukutaitoinen voi lukea jotain new agea ja alkaa kuvitella olevansa kehittynyt sielu vailla mitään kriittisen ajattelun kykyä. Ei näin.
Jokainen tietysti päättää mihin haluaa uskoa. Itse olen sitä mieltä, että Mew Agessa on järkeä, mutta uskon myös old ageen. Tiede ei valitettavasti ole vielä oikein päässyyt selvyyteen siitä, onko meillä menneitä elämiä, vaikka regressiohypnoosi todistaa ne olemassa olevaksi asioiksi TIeteen tekijät ovat usein vielä ateisteja, jotka eivät usko mihinkään elleivät he itse koe asiaa ja jos uskovat vielä sittenkään. Uskovat taas pitävät jälleensyntymää paholaisen metkuina ja siksi vastustavat kovasti koko asiaa. Me jälleensyntymään uskovat olemme jossain siinä välissä. Voin ymmärtää molempia leirejä ja niiden näkemyksiä, vaikka eri mieltä olenkin.
Ateistina lienee aika helppoa, kun ei ole mitään oppijärjestelmää, joka pitäisi seurata. Elämä tuntuu varmaan vapaalta kaiken suhteen. Ei tartte uskoa mihinkään, sen kun antaa palaa vaan!
Uskovat taas tukeutuvat oppeihinsa, mikä sekin tuntuu heistä vamaan varmalta. Kokonainen oppi, teologia on keksitty vielä tukemaan uskoa, aivan kuin usko voisi olla tieteellistä. Teologiaa voisi kutsua pseudo, eli näennäistieteeksi.
Meikäläisellä taas ei ole kuin epämääräisiä kirjoja, ei tunnu kovinkaan vakuuttavalta, ei! ;)
Eikä tartteta mitään sensaatioita, näkyykö niitä missään? Eletään elämäämme kukin tavallaan ja kasvamme siinä samalla koko ajan henkisemmiksi. Moni ihminen vanhana voi todeta, että kokemukset kasvattivat henkisesti, eikä se ole mitään mystiikkaa, eli olet täysin oikeilla jäljillä.
Tietenkin ihmisten tyyli, kun meikäläisenkin tyyli välillä ärsyttää ja tuntuu siltä, että korotan itseni muiden yläpuolelle. Onneksi mulla ei ole valtaa kehenkään ja koko touhu jää lähinnä tänne nettikirjoitteluun. Ei mua haittaa yhtään vaikka joku olis mun yläpuolella, kun oikeastaan en sellaiseen edes usko. Kyllä me täysin samalla tasolla ollaan, vaikka toinen olis kokeneempi. Ihmisillä on tapana hakeutua kaltaistensa pariin ja silloin ollaan ainakin samalla tasolla. Ja joukossa ei mietitä yleensä sitä, onko joku toinen joukko mahdolisesti jotenkin edellä omaa joukkoa. Kaikkea voidaan tietenkin höpistä ja pitää omaa joukkoa parempana kuin toisia. Jokainen löytää paikkansa maailmassa.
Kyllä mä itse pyrin kriittisyyteen kaikessa, koska se on etsijälle erittäin tärkää, että ei usko mihinkään sokeasti. Jos jollain on esittää hyviä todistuksia jälleensyntymää vastaan, niin lupaan muuttaa suhtautumistani asiaan. Ihmisten kertomukset ovat toistaiseksi onnistuneet vakuuttamaan minut asian olemassaolosta. Jos ihminen regressiossa alkaa kertomaan menneistä elämistään, ja kertomukset vaikuttavat aidoilta, niin miksi en niihin uskoisi?
Jos monia vuosia sitten tuli telkusta tanskalainen dokkari, jossa ihmiset hypnotisoitiin ja vietiin menneisiin elämiin. Sen jälkeen tsekattiin oikein paikan päällä, pitikö jutut paikkansa ja nehän peijooni sentään piti paikkansa.
Ehkä se päivä tulee, jolloin tiede myöntää, että jälleensyntyminen on totta. Siihen asti kuitenkin mennään nykyisellä systeemillä, joka ei ole oikeastaan yhtään hullumpi. Uskomuksien paljous on synnyttänyt kaikenlaista monimuotoisuutta ja erilaisia kokemuksia, jotka ovat olleet varmasti tarpeellisia. Ei se, että joku totuus onkin vain puolitotuus, ole välttämättä niin kauhea asia. Mä näen kaikki uskontojen ja ateistienkin jutut vain puolitotuuksina. Molemmat ovat sekä oikeassa, että väärässä. Tästä syystä olen hieman eri linjalla niiden kanssa. Jos uskovilla on joku järkevä juttu, niin uskon sen ja uskon myös sen, jos joku ateistin juttu tuntuu järkevältä. - Jännähomma
ajelehtija kirjoitti:
Jokainen tietysti päättää mihin haluaa uskoa. Itse olen sitä mieltä, että Mew Agessa on järkeä, mutta uskon myös old ageen. Tiede ei valitettavasti ole vielä oikein päässyyt selvyyteen siitä, onko meillä menneitä elämiä, vaikka regressiohypnoosi todistaa ne olemassa olevaksi asioiksi TIeteen tekijät ovat usein vielä ateisteja, jotka eivät usko mihinkään elleivät he itse koe asiaa ja jos uskovat vielä sittenkään. Uskovat taas pitävät jälleensyntymää paholaisen metkuina ja siksi vastustavat kovasti koko asiaa. Me jälleensyntymään uskovat olemme jossain siinä välissä. Voin ymmärtää molempia leirejä ja niiden näkemyksiä, vaikka eri mieltä olenkin.
Ateistina lienee aika helppoa, kun ei ole mitään oppijärjestelmää, joka pitäisi seurata. Elämä tuntuu varmaan vapaalta kaiken suhteen. Ei tartte uskoa mihinkään, sen kun antaa palaa vaan!
Uskovat taas tukeutuvat oppeihinsa, mikä sekin tuntuu heistä vamaan varmalta. Kokonainen oppi, teologia on keksitty vielä tukemaan uskoa, aivan kuin usko voisi olla tieteellistä. Teologiaa voisi kutsua pseudo, eli näennäistieteeksi.
Meikäläisellä taas ei ole kuin epämääräisiä kirjoja, ei tunnu kovinkaan vakuuttavalta, ei! ;)
Eikä tartteta mitään sensaatioita, näkyykö niitä missään? Eletään elämäämme kukin tavallaan ja kasvamme siinä samalla koko ajan henkisemmiksi. Moni ihminen vanhana voi todeta, että kokemukset kasvattivat henkisesti, eikä se ole mitään mystiikkaa, eli olet täysin oikeilla jäljillä.
Tietenkin ihmisten tyyli, kun meikäläisenkin tyyli välillä ärsyttää ja tuntuu siltä, että korotan itseni muiden yläpuolelle. Onneksi mulla ei ole valtaa kehenkään ja koko touhu jää lähinnä tänne nettikirjoitteluun. Ei mua haittaa yhtään vaikka joku olis mun yläpuolella, kun oikeastaan en sellaiseen edes usko. Kyllä me täysin samalla tasolla ollaan, vaikka toinen olis kokeneempi. Ihmisillä on tapana hakeutua kaltaistensa pariin ja silloin ollaan ainakin samalla tasolla. Ja joukossa ei mietitä yleensä sitä, onko joku toinen joukko mahdolisesti jotenkin edellä omaa joukkoa. Kaikkea voidaan tietenkin höpistä ja pitää omaa joukkoa parempana kuin toisia. Jokainen löytää paikkansa maailmassa.
Kyllä mä itse pyrin kriittisyyteen kaikessa, koska se on etsijälle erittäin tärkää, että ei usko mihinkään sokeasti. Jos jollain on esittää hyviä todistuksia jälleensyntymää vastaan, niin lupaan muuttaa suhtautumistani asiaan. Ihmisten kertomukset ovat toistaiseksi onnistuneet vakuuttamaan minut asian olemassaolosta. Jos ihminen regressiossa alkaa kertomaan menneistä elämistään, ja kertomukset vaikuttavat aidoilta, niin miksi en niihin uskoisi?
Jos monia vuosia sitten tuli telkusta tanskalainen dokkari, jossa ihmiset hypnotisoitiin ja vietiin menneisiin elämiin. Sen jälkeen tsekattiin oikein paikan päällä, pitikö jutut paikkansa ja nehän peijooni sentään piti paikkansa.
Ehkä se päivä tulee, jolloin tiede myöntää, että jälleensyntyminen on totta. Siihen asti kuitenkin mennään nykyisellä systeemillä, joka ei ole oikeastaan yhtään hullumpi. Uskomuksien paljous on synnyttänyt kaikenlaista monimuotoisuutta ja erilaisia kokemuksia, jotka ovat olleet varmasti tarpeellisia. Ei se, että joku totuus onkin vain puolitotuus, ole välttämättä niin kauhea asia. Mä näen kaikki uskontojen ja ateistienkin jutut vain puolitotuuksina. Molemmat ovat sekä oikeassa, että väärässä. Tästä syystä olen hieman eri linjalla niiden kanssa. Jos uskovilla on joku järkevä juttu, niin uskon sen ja uskon myös sen, jos joku ateistin juttu tuntuu järkevältä.Lähinnä tässä aihepiirissa liikuttaessa kuten jälleensyntymisessä törmää näihin henkisten kehitysten käsitteisiin ynnä paljon muuhun joka ei välttämättä olis mitenkään oleellista edes koko sen henkisen kehityksen näkökulmasta. Tälläisiin epäolennaisuuksiin kiinnittymällä siis helposti annetaan sijaa mielikuvitukselle jolloin aletaan luomaan totena pidettäviä lennokkaita käsityksiä maailmankaikkeudesta ja omasta itsestään. Ikäänkuin kaikki luettu tieto olis jotain pyhää sielua kehittävää sanomaa jonka luokse sinut on johdatettu. Tämän olen todennut että ihmiset lukee ja lukee ilman vertailukykyä ja luulee tulevansa kokoajan viisaammiksi. Näkisin että koko new age liittyy enemmän ihmisen kiinnostukseen persoonallisuudesta ja yksinomaisuudesta. Tietyt ihmiset tahtovat kokea olevansa erityisiä jolloin pienet epäolennaisetkin yksityiskohdat nousevat suurempaan asemaan jotta käsitys itsensä erityisyydestä saataisiin muodostettua sielullisesta ja astrologisesta näkokulmasta. Massasta erottautuminen ja persoonallisuus hyvällä tavalla on maailmassa varmasti positiivinen asia suuressa massassa mutta new agessa vaarana voi olla itsensä korottaminen suorastaan jumalalliseen asemaan muka korkeampine tietoisuuksineen. En näkis ateistien olevan välinpitämättömiä elämän monimuotisuuden suhteen tai muuten kyseessä ei voi olla ateisti.
- ajelehtija
Jännähomma kirjoitti:
Lähinnä tässä aihepiirissa liikuttaessa kuten jälleensyntymisessä törmää näihin henkisten kehitysten käsitteisiin ynnä paljon muuhun joka ei välttämättä olis mitenkään oleellista edes koko sen henkisen kehityksen näkökulmasta. Tälläisiin epäolennaisuuksiin kiinnittymällä siis helposti annetaan sijaa mielikuvitukselle jolloin aletaan luomaan totena pidettäviä lennokkaita käsityksiä maailmankaikkeudesta ja omasta itsestään. Ikäänkuin kaikki luettu tieto olis jotain pyhää sielua kehittävää sanomaa jonka luokse sinut on johdatettu. Tämän olen todennut että ihmiset lukee ja lukee ilman vertailukykyä ja luulee tulevansa kokoajan viisaammiksi. Näkisin että koko new age liittyy enemmän ihmisen kiinnostukseen persoonallisuudesta ja yksinomaisuudesta. Tietyt ihmiset tahtovat kokea olevansa erityisiä jolloin pienet epäolennaisetkin yksityiskohdat nousevat suurempaan asemaan jotta käsitys itsensä erityisyydestä saataisiin muodostettua sielullisesta ja astrologisesta näkokulmasta. Massasta erottautuminen ja persoonallisuus hyvällä tavalla on maailmassa varmasti positiivinen asia suuressa massassa mutta new agessa vaarana voi olla itsensä korottaminen suorastaan jumalalliseen asemaan muka korkeampine tietoisuuksineen. En näkis ateistien olevan välinpitämättömiä elämän monimuotisuuden suhteen tai muuten kyseessä ei voi olla ateisti.
Sammapa tuo mihin ihminen uskoo, henkistä kasvua tapahtuu joka tapauksessa. Lapsikin uskoo joulupukkiin, koska sen katsotaan tavallaan kuuluvan lapsuuteen ja tekee siitä hieman jännittävämpää. Tuo usko korvautuu sitten aikuisena jollain muulla, että mielekkyys ja jännitys säilyisivät.
Ois vaan kiva tietää totuus, koska senkin on oltava olemassa. Ihminen on utelias otus ja haluaa tietää kaiken. Jossain vaiheessa elämää joutuu vaan huomaamaan, että ehkä tämä tavoite on liian vaativa. Eikä jälleensyntyminen ole mitään tähtitiedettä, vaan kuitenkin aika yksinkertanen juttu. Näin sen näkisin.
Ja aatteles sitä, että jokainen meistä voi olla ollut olemassa lukuisissa eri olomuodoissa jopa miljoonia kertoja, siis jopa kasveina ja hyönteisinä, ja silti meistä täällä tuntuu, kuin meillä ei olisi kuin vain tämä ainoa elämämme täällä. Tämä uutuudentunne on aika erikoinen juttu. Ja kun synnymme taas uudestaan, elämä tuntuu jälleen kuin ensimmäiseltä. Miljoonia vuosia vahnat olennot tuntevat olevansa vain joitain vuosia vanhoja ja kaikki tuntuu uudelta ja oudolta. Tämän valossa juttu on oikeastaan aika hassu. Olet siis oikeasti ikivanha, vaikka tunnet syntyneesi vasta eilen! - Jännähomma
ajelehtija kirjoitti:
Sammapa tuo mihin ihminen uskoo, henkistä kasvua tapahtuu joka tapauksessa. Lapsikin uskoo joulupukkiin, koska sen katsotaan tavallaan kuuluvan lapsuuteen ja tekee siitä hieman jännittävämpää. Tuo usko korvautuu sitten aikuisena jollain muulla, että mielekkyys ja jännitys säilyisivät.
Ois vaan kiva tietää totuus, koska senkin on oltava olemassa. Ihminen on utelias otus ja haluaa tietää kaiken. Jossain vaiheessa elämää joutuu vaan huomaamaan, että ehkä tämä tavoite on liian vaativa. Eikä jälleensyntyminen ole mitään tähtitiedettä, vaan kuitenkin aika yksinkertanen juttu. Näin sen näkisin.
Ja aatteles sitä, että jokainen meistä voi olla ollut olemassa lukuisissa eri olomuodoissa jopa miljoonia kertoja, siis jopa kasveina ja hyönteisinä, ja silti meistä täällä tuntuu, kuin meillä ei olisi kuin vain tämä ainoa elämämme täällä. Tämä uutuudentunne on aika erikoinen juttu. Ja kun synnymme taas uudestaan, elämä tuntuu jälleen kuin ensimmäiseltä. Miljoonia vuosia vahnat olennot tuntevat olevansa vain joitain vuosia vanhoja ja kaikki tuntuu uudelta ja oudolta. Tämän valossa juttu on oikeastaan aika hassu. Olet siis oikeasti ikivanha, vaikka tunnet syntyneesi vasta eilen!Scifiä katsoneena olen törmännyt juttuihin jossa on käsitelty esimerkiksi ylösnousemusta. Se oli nähty niin että ihminen oli noussut seuraavalle metafyysiselle lihattomalle olemisen tasolle muttei käyttäytynyt kuin tietäisi mitään totuutta saati ylipäätään mitään uutta. Tuskinpa vain mikään totuus selviää tässä elämässä ja kaikki ihmiset täällä maassa ovat ihan samalla tasolla. Jos tasoja ois niin tuskimpa ne edistyneemmät täällä enää olis. Meillä on kuitenkin täällä paljon väkeä jotka kuvittelevat olevansa jo jossain eri tasoilla. Niin sama kai se lopulta mihin ihmiset uskoo kun sille ei mitään voi mutta viisas pitäisi sen enemmänkin omana tietonaan kuin käyttäytyisi minään mentorina universumin salaisuuksista joita muka tietää luettuaan vähän kirjoja. Kyllä sitä pitäis olla jotain luonnontieteellistä osaamista taustalla että pystyis jotain sanomaan näistä maailmankaikkeuden mysteereista. Eli jos olet Nicola Tesla ja määrittelet jälleensyntymää ja sen tarkoitusta ynnä muita näitä käsiteltyjä asioita niin olen kiinnostunut. Jos olet itseoppinut guru vailla rationaalisia perusteitakaan niin en ole kiinnostunut. En pysty omassa elämässäni keskustelemaan new age ihmisten kanssa järkevästi koska järki on heille tuntematon käsite. He eivät jätä rauhaan siltä tietoisuudeltaan. Eivät osaa lopettaa ennenkuin ovat muka ylempänä. Sellainen pakkomielle jossa ei voi sanoa etten tiedä ei ole tervettä.
- ajelehtija
Jännähomma kirjoitti:
Scifiä katsoneena olen törmännyt juttuihin jossa on käsitelty esimerkiksi ylösnousemusta. Se oli nähty niin että ihminen oli noussut seuraavalle metafyysiselle lihattomalle olemisen tasolle muttei käyttäytynyt kuin tietäisi mitään totuutta saati ylipäätään mitään uutta. Tuskinpa vain mikään totuus selviää tässä elämässä ja kaikki ihmiset täällä maassa ovat ihan samalla tasolla. Jos tasoja ois niin tuskimpa ne edistyneemmät täällä enää olis. Meillä on kuitenkin täällä paljon väkeä jotka kuvittelevat olevansa jo jossain eri tasoilla. Niin sama kai se lopulta mihin ihmiset uskoo kun sille ei mitään voi mutta viisas pitäisi sen enemmänkin omana tietonaan kuin käyttäytyisi minään mentorina universumin salaisuuksista joita muka tietää luettuaan vähän kirjoja. Kyllä sitä pitäis olla jotain luonnontieteellistä osaamista taustalla että pystyis jotain sanomaan näistä maailmankaikkeuden mysteereista. Eli jos olet Nicola Tesla ja määrittelet jälleensyntymää ja sen tarkoitusta ynnä muita näitä käsiteltyjä asioita niin olen kiinnostunut. Jos olet itseoppinut guru vailla rationaalisia perusteitakaan niin en ole kiinnostunut. En pysty omassa elämässäni keskustelemaan new age ihmisten kanssa järkevästi koska järki on heille tuntematon käsite. He eivät jätä rauhaan siltä tietoisuudeltaan. Eivät osaa lopettaa ennenkuin ovat muka ylempänä. Sellainen pakkomielle jossa ei voi sanoa etten tiedä ei ole tervettä.
Heh, mun pitäs siis ilmeisesti kokoajan varoa näitä juttujani, että en antais itsestäni vaikutelmaa, että kuvittelen olevani jokin suurikin guru.
No, eivät nämä nettihölinät nyt niin tärkeitä ole, lähinnä ajan vietettä.
Scifi on mielenkiintoista ja itsekin aina haltioutuneena katson mitä ne elokuvien käsikirjoittajat ovat nyt keksineet. Lapsena tuli sellaisia sarjoja kuten Avaruusasema Alfa ja Kuuden miljoonan dollarin mies, joita katsoin aivan haltuoituneena. Nuoremmille nuo ovat aivan tuntemattomia sarjoja. Nostalgia on sitten kivaa. ¨
Minuakin välillä epäilyttää se, onko niitä "tasoja" ollenkaan, kun ei täällä mitään suuria guruja näytä tosiaankaan paljoa näy. Luulis, että näin suuressa ihmismassassa olis jeesuksia ja budhhia vähän siellä sun täällä. Ehkä olosuhteet on vaan sen verran rankat ja suurin osa energiasta menee vaan arkiseen elämiseen. Täytyy tehdä duunia ja olla parisuhteessa sun muuta, eikä siinä ehdi mitään guruilua enää. Intiassa päin on kyllä kaikenlaisia guruja, mutta en tiedä sitten miten paljon niillä on annettavaa koko maailmalle. Ne asuu vaan niissä omissa yhteisöissään ja höpisee tuolissaan muille. Ei ne tunnu ihmiskuntaa mitenkään auttavan. Ei ne neuvo miten ilmastonmuutos pysäytetään, tai miten sodat lopetataan. Tulisivat vaikka televisioon opettamaan ihmiskuntaa, mutta ne vaan on siellä ashramissaan niin autuaina että. Erään gurun suhteen oli suuret odotukset ja tämän Krishnamurtin uskottiin olevan seuraava Jeesus, mutta kun hänet vietiin Amerikkaan, hän ei osannutkaan sanoa amerikkalaisille oikein mitään, koska nämä olivat aivan erilaisia, kuin intialaiset ihmiset, joihin hän oli tottunut.
Teslan alaa oli kaikenlaiset keksinnöt, ja olis toki mielenkiintoista tietää, mitä hän ajatteli henkisyydestä. Viisas pitää asiat omana tietonaan, mutta joskus on autettava muitakin eteenpäin. Ehkä siksi niitä viisaita näkee niin harvoin yhtään missään. Jeesus ja Buddha ainakin päättivät valistaa maailmaa omilla tiedoillaan.
No en minäkään aina jaksa New Age juttuja ja ihmisiä, jotka höpöttää koko ajan ufoista, pyramideista, horoskoopeista, tarot korteista, sun muusta. Enkä minä netin ulkopuolella paljon näistä jutuista pahemmin kenellekään koskaan mitään kerro. En ole edes lapsilleni kertonut näitä juttuja. Muodostakoot omat näkemyksensä, Lapsia ei pidä aivopestä mihinkään. - Jännähomma
ajelehtija kirjoitti:
Heh, mun pitäs siis ilmeisesti kokoajan varoa näitä juttujani, että en antais itsestäni vaikutelmaa, että kuvittelen olevani jokin suurikin guru.
No, eivät nämä nettihölinät nyt niin tärkeitä ole, lähinnä ajan vietettä.
Scifi on mielenkiintoista ja itsekin aina haltioutuneena katson mitä ne elokuvien käsikirjoittajat ovat nyt keksineet. Lapsena tuli sellaisia sarjoja kuten Avaruusasema Alfa ja Kuuden miljoonan dollarin mies, joita katsoin aivan haltuoituneena. Nuoremmille nuo ovat aivan tuntemattomia sarjoja. Nostalgia on sitten kivaa. ¨
Minuakin välillä epäilyttää se, onko niitä "tasoja" ollenkaan, kun ei täällä mitään suuria guruja näytä tosiaankaan paljoa näy. Luulis, että näin suuressa ihmismassassa olis jeesuksia ja budhhia vähän siellä sun täällä. Ehkä olosuhteet on vaan sen verran rankat ja suurin osa energiasta menee vaan arkiseen elämiseen. Täytyy tehdä duunia ja olla parisuhteessa sun muuta, eikä siinä ehdi mitään guruilua enää. Intiassa päin on kyllä kaikenlaisia guruja, mutta en tiedä sitten miten paljon niillä on annettavaa koko maailmalle. Ne asuu vaan niissä omissa yhteisöissään ja höpisee tuolissaan muille. Ei ne tunnu ihmiskuntaa mitenkään auttavan. Ei ne neuvo miten ilmastonmuutos pysäytetään, tai miten sodat lopetataan. Tulisivat vaikka televisioon opettamaan ihmiskuntaa, mutta ne vaan on siellä ashramissaan niin autuaina että. Erään gurun suhteen oli suuret odotukset ja tämän Krishnamurtin uskottiin olevan seuraava Jeesus, mutta kun hänet vietiin Amerikkaan, hän ei osannutkaan sanoa amerikkalaisille oikein mitään, koska nämä olivat aivan erilaisia, kuin intialaiset ihmiset, joihin hän oli tottunut.
Teslan alaa oli kaikenlaiset keksinnöt, ja olis toki mielenkiintoista tietää, mitä hän ajatteli henkisyydestä. Viisas pitää asiat omana tietonaan, mutta joskus on autettava muitakin eteenpäin. Ehkä siksi niitä viisaita näkee niin harvoin yhtään missään. Jeesus ja Buddha ainakin päättivät valistaa maailmaa omilla tiedoillaan.
No en minäkään aina jaksa New Age juttuja ja ihmisiä, jotka höpöttää koko ajan ufoista, pyramideista, horoskoopeista, tarot korteista, sun muusta. Enkä minä netin ulkopuolella paljon näistä jutuista pahemmin kenellekään koskaan mitään kerro. En ole edes lapsilleni kertonut näitä juttuja. Muodostakoot omat näkemyksensä, Lapsia ei pidä aivopestä mihinkään.Jeesus ei kyllä puhunut mistään tasoista enkä usko buddhan tai kenenkään muunkaan vastaavan niin tehneen. Ne ovat ihan oma juttunsa jotka liittyy enemmän tähän new age kulttuuriin ja teosofiaan ynnä muihin. Sen verran järkeä on ihmisiltä sentään löytynyt ettei ihan mitä hyvänsä puheita ole pidetty profeetan sanana. Nykyisin sitä sitten ollaankin niin tietoisia kaikki että käyttäydytään kuin oltais itse se jumalasta seuraava. En mä sun juttuihin lähtökohtaisesti viitannut mutta niissä kyllä ilmenee samoja piirteitä joihin olen törmännyt tietynlaisissa piireissä joista tahdon pysyä kaukana. Kun tän kulttuurin ihmisten kanssa erehdyt keskustelemaan niin heistä ei pääse enää koskaan eroon. Jos ne kokee että et usko heitä tai et ole kiinnostunut niin ne ottaa sen henkilökohtaisesti ja vainoaa sua loputtomasti todistellen omaa oikeassaoloaan. Se on aika pelottavaa jos ei voi antaa olla. Kaikki on liian henkilökohtaista ja et voi enää keskustella normaalisti. Mihinkään järkeen kun nämä jutut eivät perustu ja mutkia vedetään suoriks aika tavalla. Teologia on sentään vielä tieteenala ja siks se kenties onkin niin paljon new agen hampaissa samoin kuin muu raamattupohjainen tiede koska he eivät itse sitä ole. Raamattu vaikka onkin sekava on sentään historiallisesti erittäin merkittävä kokoelma joka on varsinkin länsimaisen sivistyksen perusta aina perustuslaeista lähtien. Minulle on se ja sama uskotaanko siihen tai päteekö se enää mutta samalla voi kysyä miksi jotkin ikivanhat raamatun ulkopuoliset käsitykset pätisivät yhä tänä päivänä joita new age hellii. On varmasti mielekkäämpää ja jännempää luettavaa ne kirjat kuin ryhtyä itse työhön ja tulkita jotain tylsää pyhää kirjaa mutta voidaanko silloin mistään sivistyksestäkään puhua ja samalla on kuitenkin mielipiteitä kirjasta jota ei ollenkaan edes tunneta. Raamattu ei kiinnosta enää kouluissa jos se on koskaan kiinnostanut ja se on merkki jostain mutta että tilalle tulisi jokin new agen kaltainen uskomusoppi niin en sitäkään kyllä ilolla tervehtisi.
- ajelehtija
Jännähomma kirjoitti:
Jeesus ei kyllä puhunut mistään tasoista enkä usko buddhan tai kenenkään muunkaan vastaavan niin tehneen. Ne ovat ihan oma juttunsa jotka liittyy enemmän tähän new age kulttuuriin ja teosofiaan ynnä muihin. Sen verran järkeä on ihmisiltä sentään löytynyt ettei ihan mitä hyvänsä puheita ole pidetty profeetan sanana. Nykyisin sitä sitten ollaankin niin tietoisia kaikki että käyttäydytään kuin oltais itse se jumalasta seuraava. En mä sun juttuihin lähtökohtaisesti viitannut mutta niissä kyllä ilmenee samoja piirteitä joihin olen törmännyt tietynlaisissa piireissä joista tahdon pysyä kaukana. Kun tän kulttuurin ihmisten kanssa erehdyt keskustelemaan niin heistä ei pääse enää koskaan eroon. Jos ne kokee että et usko heitä tai et ole kiinnostunut niin ne ottaa sen henkilökohtaisesti ja vainoaa sua loputtomasti todistellen omaa oikeassaoloaan. Se on aika pelottavaa jos ei voi antaa olla. Kaikki on liian henkilökohtaista ja et voi enää keskustella normaalisti. Mihinkään järkeen kun nämä jutut eivät perustu ja mutkia vedetään suoriks aika tavalla. Teologia on sentään vielä tieteenala ja siks se kenties onkin niin paljon new agen hampaissa samoin kuin muu raamattupohjainen tiede koska he eivät itse sitä ole. Raamattu vaikka onkin sekava on sentään historiallisesti erittäin merkittävä kokoelma joka on varsinkin länsimaisen sivistyksen perusta aina perustuslaeista lähtien. Minulle on se ja sama uskotaanko siihen tai päteekö se enää mutta samalla voi kysyä miksi jotkin ikivanhat raamatun ulkopuoliset käsitykset pätisivät yhä tänä päivänä joita new age hellii. On varmasti mielekkäämpää ja jännempää luettavaa ne kirjat kuin ryhtyä itse työhön ja tulkita jotain tylsää pyhää kirjaa mutta voidaanko silloin mistään sivistyksestäkään puhua ja samalla on kuitenkin mielipiteitä kirjasta jota ei ollenkaan edes tunneta. Raamattu ei kiinnosta enää kouluissa jos se on koskaan kiinnostanut ja se on merkki jostain mutta että tilalle tulisi jokin new agen kaltainen uskomusoppi niin en sitäkään kyllä ilolla tervehtisi.
En tiedä missä piireissä olet liikkunut, mutta itse en ole moisiin piireihin törmännyt, jotka alkaa vainota muita, koska eivät usko samalla tavalla. Minulle ihan outo juttu.
Katsoitko sen videon siitä pojasta ja luitko sen antamani linkin?
Itse pidän sitä pojan kertomusta aitona ja siksi pidän sitä hyvänä todistuksena jälleensyntymästä. You Tubesta l´öytyy lukuisia vastaavanlaisia videoita. Jos et pysty niitä katsomaan, niin ehkä tunnet jotain vastenmielisyyttä koko juttua kohtaan, mistä vaikuttaisi olevan kyse, kun luen juttujasi. Kovasti tuot Raamattua ja teologiaa kuitenkin esille, vaikka et anna kuvaa itsestäsi uskovana. Uskovat tuntevat suurta vastenmielisyyttä jälleensyntymää kohtaan ja se todellakin koetaan suorastaan paholaisen juoniksi, kuten aiemminkin mainitsin.
Olen itse mielestäni hyvin kriittinen kaiken henkisen suhteen ja suinkaan en lähde kevyesti uskomaan mihinkään. Jälleensyntymisessä on vaan eniten järkeä ja se on looginen. Kaikki maailmassa perustuu kiertokulkuun ja siksi uskon myös sielun kiertokulkuun. Jos vaan joku osaa selvästi perustella jonkin muun uskomuksen, niin käännyn heti siihen. Etsin vain totuutta, oli se sitten mikä tahansa. Uskovat sanovat juttuaan hullutukseksi, mikä on aika erikoista. Mä en lähde ihan helposti mihinkään hullutukseen mukaan, vaikka mistäs sen tietää, kun kaikki hengellinen on vähän mystistäkin. Kristinuskoja ja niiden lahkoja on monia ja ne kaikki perustavat samaan Raamattuun. Luulis, että yksi kirkko riittäs. Jos Raamattu olis siis selkä kirja. Sitä voidaan tulkita monin eri tavoin ja jotkut löytävät sieltä jopa todisteita jälleensyntymälle. Toki kristinusko on hyvin simppeli ja siinä ei mietitä mitään "tasoja" ja siksi siihen on helppo lähteä mukaan. Ei tartte vaivata päätään millään monimutkaisella jutulla. Papit taas saa pohtia päänsä puhki sitä teologiaansa.
Niin, mitähän siitä olis tullut jos Jeesus olis alkanut höpöttää jostain "tasoista" 2000 vuotta sitten eläneille ihmisille? Nehän olis menny ihan sekasin sellasista jutuista. Parempi pitää juttu mahdollisimman simppelinä, että massatkin ymmärtää. Ja kun nyt oikein mietin, niin löytyyhän niitä "tasoja" uskonnoistakin, Esim. Islamin sufimystikot ovat runoilleet sellaista, että sielumme kehittyy kivikunnasta kasvikuntaan, siitä eläinkuntaan, eläinkunnasta ihmiskuntaan ja ihmiskunnasta enkeleiksi. Eikä se taida loppua vielä siihenkään. Nämä vbidaan käsittää ihan hyvin "tasoiksi".
Meillä on maan päällä maallinen koulujärjestelmä ja siksi tuntuu täysin loogiselta, että myös sieluilla on oma systeeminsä, jonka mukaan mennään Jos nyt sieluun uskoo. Ja jos haluaa uskoa, että sielu vaan sinkoilee mihin sattuu, ilman mitään päämäärää ja järkeä, niin sittenpähän uskoo.
Itse en ole näihin "jumalasta seuraaviksi" oikein koskaan törmännyt. Tietenkin joku voi saada sellaisenkin käsityksen jutuistani, että luulen itseäni sellaiseksi. Pyrin kuitenkin aina kirjoituksissani pohdiskelemaan asioita. En tiedä varmasti näitä juttuja, pidän vaan niitä järkevinä ja loogisina. Joku tosin voi väittää niistä ihan päinvastaista. Siitä vaan, ei se mua haittaa. Opettakaa mua ja kertokaa totuus, olkaa hyvä, jos siihen pysytytte. Lupaan heti liittyä teihin!
Kattelen välillä kristillisiä ohjelmia, koska niissä on läsnä tietynlainen raikastava, sielullinen puhtaus. Se on hyvin simppeli juttu ja toki moni asia tekee minuun vaikutuksen. Buddhalaisilla on myös samaa ja myös tietynlainen älyllinen lähestymistapa kaikkeen. Buddhalaiset on kehittäneet kaikenlaisia itsensä kehittämis juttuja ja toki kristityilläkin on omat meditaationsa. Kristinuskossa on myös paljon mystikkoja, jotka kiehtovat ainakin minua. Terveet elämäntavat, kohtuullisuus, nöyryys ja kultainen keskitie. Jokaisen henkisen etsijän pitäs noudattaa näitä juttuja.
Mua ainakin kiinnostaa nää "tasot" koska haluan enemmän, kuin pelkkää "hullutusta" Haluan tietää sen "systeemin" jonka mukaan mennään. Älyni kaipaa myös haastetta ja tunnekin täytyy tulla tyydytetyksi. Joku toinen haluaa vaan simppelin uskon ja jäädä siihen autuuteen lillumaan. Jokainen tavallaan. - ajelehtija
ajelehtija kirjoitti:
En tiedä missä piireissä olet liikkunut, mutta itse en ole moisiin piireihin törmännyt, jotka alkaa vainota muita, koska eivät usko samalla tavalla. Minulle ihan outo juttu.
Katsoitko sen videon siitä pojasta ja luitko sen antamani linkin?
Itse pidän sitä pojan kertomusta aitona ja siksi pidän sitä hyvänä todistuksena jälleensyntymästä. You Tubesta l´öytyy lukuisia vastaavanlaisia videoita. Jos et pysty niitä katsomaan, niin ehkä tunnet jotain vastenmielisyyttä koko juttua kohtaan, mistä vaikuttaisi olevan kyse, kun luen juttujasi. Kovasti tuot Raamattua ja teologiaa kuitenkin esille, vaikka et anna kuvaa itsestäsi uskovana. Uskovat tuntevat suurta vastenmielisyyttä jälleensyntymää kohtaan ja se todellakin koetaan suorastaan paholaisen juoniksi, kuten aiemminkin mainitsin.
Olen itse mielestäni hyvin kriittinen kaiken henkisen suhteen ja suinkaan en lähde kevyesti uskomaan mihinkään. Jälleensyntymisessä on vaan eniten järkeä ja se on looginen. Kaikki maailmassa perustuu kiertokulkuun ja siksi uskon myös sielun kiertokulkuun. Jos vaan joku osaa selvästi perustella jonkin muun uskomuksen, niin käännyn heti siihen. Etsin vain totuutta, oli se sitten mikä tahansa. Uskovat sanovat juttuaan hullutukseksi, mikä on aika erikoista. Mä en lähde ihan helposti mihinkään hullutukseen mukaan, vaikka mistäs sen tietää, kun kaikki hengellinen on vähän mystistäkin. Kristinuskoja ja niiden lahkoja on monia ja ne kaikki perustavat samaan Raamattuun. Luulis, että yksi kirkko riittäs. Jos Raamattu olis siis selkä kirja. Sitä voidaan tulkita monin eri tavoin ja jotkut löytävät sieltä jopa todisteita jälleensyntymälle. Toki kristinusko on hyvin simppeli ja siinä ei mietitä mitään "tasoja" ja siksi siihen on helppo lähteä mukaan. Ei tartte vaivata päätään millään monimutkaisella jutulla. Papit taas saa pohtia päänsä puhki sitä teologiaansa.
Niin, mitähän siitä olis tullut jos Jeesus olis alkanut höpöttää jostain "tasoista" 2000 vuotta sitten eläneille ihmisille? Nehän olis menny ihan sekasin sellasista jutuista. Parempi pitää juttu mahdollisimman simppelinä, että massatkin ymmärtää. Ja kun nyt oikein mietin, niin löytyyhän niitä "tasoja" uskonnoistakin, Esim. Islamin sufimystikot ovat runoilleet sellaista, että sielumme kehittyy kivikunnasta kasvikuntaan, siitä eläinkuntaan, eläinkunnasta ihmiskuntaan ja ihmiskunnasta enkeleiksi. Eikä se taida loppua vielä siihenkään. Nämä vbidaan käsittää ihan hyvin "tasoiksi".
Meillä on maan päällä maallinen koulujärjestelmä ja siksi tuntuu täysin loogiselta, että myös sieluilla on oma systeeminsä, jonka mukaan mennään Jos nyt sieluun uskoo. Ja jos haluaa uskoa, että sielu vaan sinkoilee mihin sattuu, ilman mitään päämäärää ja järkeä, niin sittenpähän uskoo.
Itse en ole näihin "jumalasta seuraaviksi" oikein koskaan törmännyt. Tietenkin joku voi saada sellaisenkin käsityksen jutuistani, että luulen itseäni sellaiseksi. Pyrin kuitenkin aina kirjoituksissani pohdiskelemaan asioita. En tiedä varmasti näitä juttuja, pidän vaan niitä järkevinä ja loogisina. Joku tosin voi väittää niistä ihan päinvastaista. Siitä vaan, ei se mua haittaa. Opettakaa mua ja kertokaa totuus, olkaa hyvä, jos siihen pysytytte. Lupaan heti liittyä teihin!
Kattelen välillä kristillisiä ohjelmia, koska niissä on läsnä tietynlainen raikastava, sielullinen puhtaus. Se on hyvin simppeli juttu ja toki moni asia tekee minuun vaikutuksen. Buddhalaisilla on myös samaa ja myös tietynlainen älyllinen lähestymistapa kaikkeen. Buddhalaiset on kehittäneet kaikenlaisia itsensä kehittämis juttuja ja toki kristityilläkin on omat meditaationsa. Kristinuskossa on myös paljon mystikkoja, jotka kiehtovat ainakin minua. Terveet elämäntavat, kohtuullisuus, nöyryys ja kultainen keskitie. Jokaisen henkisen etsijän pitäs noudattaa näitä juttuja.
Mua ainakin kiinnostaa nää "tasot" koska haluan enemmän, kuin pelkkää "hullutusta" Haluan tietää sen "systeemin" jonka mukaan mennään. Älyni kaipaa myös haastetta ja tunnekin täytyy tulla tyydytetyksi. Joku toinen haluaa vaan simppelin uskon ja jäädä siihen autuuteen lillumaan. Jokainen tavallaan.On tainnnutkin unohtua tämä video, joten laitan sen tähän perään.
https://www.youtube.com/watch?v=h82PwADicl8&t=5s
Voisit vähän kommentoida, miksi tämä tapaus olisi huijaus. Mitä mietteitä se sinulla antaa? - Jännähomma
ajelehtija kirjoitti:
En tiedä missä piireissä olet liikkunut, mutta itse en ole moisiin piireihin törmännyt, jotka alkaa vainota muita, koska eivät usko samalla tavalla. Minulle ihan outo juttu.
Katsoitko sen videon siitä pojasta ja luitko sen antamani linkin?
Itse pidän sitä pojan kertomusta aitona ja siksi pidän sitä hyvänä todistuksena jälleensyntymästä. You Tubesta l´öytyy lukuisia vastaavanlaisia videoita. Jos et pysty niitä katsomaan, niin ehkä tunnet jotain vastenmielisyyttä koko juttua kohtaan, mistä vaikuttaisi olevan kyse, kun luen juttujasi. Kovasti tuot Raamattua ja teologiaa kuitenkin esille, vaikka et anna kuvaa itsestäsi uskovana. Uskovat tuntevat suurta vastenmielisyyttä jälleensyntymää kohtaan ja se todellakin koetaan suorastaan paholaisen juoniksi, kuten aiemminkin mainitsin.
Olen itse mielestäni hyvin kriittinen kaiken henkisen suhteen ja suinkaan en lähde kevyesti uskomaan mihinkään. Jälleensyntymisessä on vaan eniten järkeä ja se on looginen. Kaikki maailmassa perustuu kiertokulkuun ja siksi uskon myös sielun kiertokulkuun. Jos vaan joku osaa selvästi perustella jonkin muun uskomuksen, niin käännyn heti siihen. Etsin vain totuutta, oli se sitten mikä tahansa. Uskovat sanovat juttuaan hullutukseksi, mikä on aika erikoista. Mä en lähde ihan helposti mihinkään hullutukseen mukaan, vaikka mistäs sen tietää, kun kaikki hengellinen on vähän mystistäkin. Kristinuskoja ja niiden lahkoja on monia ja ne kaikki perustavat samaan Raamattuun. Luulis, että yksi kirkko riittäs. Jos Raamattu olis siis selkä kirja. Sitä voidaan tulkita monin eri tavoin ja jotkut löytävät sieltä jopa todisteita jälleensyntymälle. Toki kristinusko on hyvin simppeli ja siinä ei mietitä mitään "tasoja" ja siksi siihen on helppo lähteä mukaan. Ei tartte vaivata päätään millään monimutkaisella jutulla. Papit taas saa pohtia päänsä puhki sitä teologiaansa.
Niin, mitähän siitä olis tullut jos Jeesus olis alkanut höpöttää jostain "tasoista" 2000 vuotta sitten eläneille ihmisille? Nehän olis menny ihan sekasin sellasista jutuista. Parempi pitää juttu mahdollisimman simppelinä, että massatkin ymmärtää. Ja kun nyt oikein mietin, niin löytyyhän niitä "tasoja" uskonnoistakin, Esim. Islamin sufimystikot ovat runoilleet sellaista, että sielumme kehittyy kivikunnasta kasvikuntaan, siitä eläinkuntaan, eläinkunnasta ihmiskuntaan ja ihmiskunnasta enkeleiksi. Eikä se taida loppua vielä siihenkään. Nämä vbidaan käsittää ihan hyvin "tasoiksi".
Meillä on maan päällä maallinen koulujärjestelmä ja siksi tuntuu täysin loogiselta, että myös sieluilla on oma systeeminsä, jonka mukaan mennään Jos nyt sieluun uskoo. Ja jos haluaa uskoa, että sielu vaan sinkoilee mihin sattuu, ilman mitään päämäärää ja järkeä, niin sittenpähän uskoo.
Itse en ole näihin "jumalasta seuraaviksi" oikein koskaan törmännyt. Tietenkin joku voi saada sellaisenkin käsityksen jutuistani, että luulen itseäni sellaiseksi. Pyrin kuitenkin aina kirjoituksissani pohdiskelemaan asioita. En tiedä varmasti näitä juttuja, pidän vaan niitä järkevinä ja loogisina. Joku tosin voi väittää niistä ihan päinvastaista. Siitä vaan, ei se mua haittaa. Opettakaa mua ja kertokaa totuus, olkaa hyvä, jos siihen pysytytte. Lupaan heti liittyä teihin!
Kattelen välillä kristillisiä ohjelmia, koska niissä on läsnä tietynlainen raikastava, sielullinen puhtaus. Se on hyvin simppeli juttu ja toki moni asia tekee minuun vaikutuksen. Buddhalaisilla on myös samaa ja myös tietynlainen älyllinen lähestymistapa kaikkeen. Buddhalaiset on kehittäneet kaikenlaisia itsensä kehittämis juttuja ja toki kristityilläkin on omat meditaationsa. Kristinuskossa on myös paljon mystikkoja, jotka kiehtovat ainakin minua. Terveet elämäntavat, kohtuullisuus, nöyryys ja kultainen keskitie. Jokaisen henkisen etsijän pitäs noudattaa näitä juttuja.
Mua ainakin kiinnostaa nää "tasot" koska haluan enemmän, kuin pelkkää "hullutusta" Haluan tietää sen "systeemin" jonka mukaan mennään. Älyni kaipaa myös haastetta ja tunnekin täytyy tulla tyydytetyksi. Joku toinen haluaa vaan simppelin uskon ja jäädä siihen autuuteen lillumaan. Jokainen tavallaan.Yritin havainnollistaa sulle mikä ero on vakavastiotettavalla tiedolla ja kyseenalaisella. New agen piirissä liikkuva informaatio ei ole hyväksytty tieteenala koska se ruokkii harhaluuloja jotka ovat voitu mahdollisesti jo aikakausia sitten torpata virheellisinä. Tälläisiä ikivanhoja uskomuksia kuitenkin on alettu uudelleen romantisoimaan jolloin on alkanut muodostumaan käsityksiä mystiikasta ja kehittyneisyydestä kun niistä tiedetään. Ihmiset ovat alkaneet kuvitella olevansa jotenkin erityisempiä ja ylemmillä tasoilla kun he lukevat näistä. Näistä ihmisistä on kirjoitettu historiassa jotka ovat osanneet jotain taikatemppuja mutta on tiedetty jo silloin ettei niillä saavutettu mitään. Ne olivat turhia jotka perustuivat vain esittämiseen. Tälläisiä kyseenalaisia voimia on siis alettu pitää uudelleen arvossaan ja niitä pidetään edistyksellisinä. Sanoisin new agea kaupalliseksi mystiikan kulttuuriksi jolla on helppo myydä paljon oheistuotteita kirjoina koruina yms koska maailmassa kuitenkin on paljon ihmeellisiä asioita. Sitä ei kuuluisi kuitenkaan pitää minään edistyksellisenä oppina kun se ei ole edes hyväksyttyä tietoa puhumattakaan opista. Myönnän kyllä että ärsyttää se käsitys josta sinäkin kerrot että muut ovat jotain simppeleitä juttuja ja teillä on sitä hc tietoa ja ymmärrystä joita ne kirjat ruokkivat vaikka niitä lukijat eivät ole todennäköisesti edes tutkineet mitään itse. Se että tullaan kuin valmiiseen pöytään ja ollaan heti olevinaan jotain kehittyneitä sen lisäks että koko info on vaan jonkun toisen epämääräinen tulkinta. On niin eri asia lukea noita kirjoja kuin tutkia itse jotain isoa kirjaa ja se on se fiilis joka näistä piireistä päälimmäisenä jää.
- ajelehtija
Jännähomma kirjoitti:
Yritin havainnollistaa sulle mikä ero on vakavastiotettavalla tiedolla ja kyseenalaisella. New agen piirissä liikkuva informaatio ei ole hyväksytty tieteenala koska se ruokkii harhaluuloja jotka ovat voitu mahdollisesti jo aikakausia sitten torpata virheellisinä. Tälläisiä ikivanhoja uskomuksia kuitenkin on alettu uudelleen romantisoimaan jolloin on alkanut muodostumaan käsityksiä mystiikasta ja kehittyneisyydestä kun niistä tiedetään. Ihmiset ovat alkaneet kuvitella olevansa jotenkin erityisempiä ja ylemmillä tasoilla kun he lukevat näistä. Näistä ihmisistä on kirjoitettu historiassa jotka ovat osanneet jotain taikatemppuja mutta on tiedetty jo silloin ettei niillä saavutettu mitään. Ne olivat turhia jotka perustuivat vain esittämiseen. Tälläisiä kyseenalaisia voimia on siis alettu pitää uudelleen arvossaan ja niitä pidetään edistyksellisinä. Sanoisin new agea kaupalliseksi mystiikan kulttuuriksi jolla on helppo myydä paljon oheistuotteita kirjoina koruina yms koska maailmassa kuitenkin on paljon ihmeellisiä asioita. Sitä ei kuuluisi kuitenkaan pitää minään edistyksellisenä oppina kun se ei ole edes hyväksyttyä tietoa puhumattakaan opista. Myönnän kyllä että ärsyttää se käsitys josta sinäkin kerrot että muut ovat jotain simppeleitä juttuja ja teillä on sitä hc tietoa ja ymmärrystä joita ne kirjat ruokkivat vaikka niitä lukijat eivät ole todennäköisesti edes tutkineet mitään itse. Se että tullaan kuin valmiiseen pöytään ja ollaan heti olevinaan jotain kehittyneitä sen lisäks että koko info on vaan jonkun toisen epämääräinen tulkinta. On niin eri asia lukea noita kirjoja kuin tutkia itse jotain isoa kirjaa ja se on se fiilis joka näistä piireistä päälimmäisenä jää.
Tullaan toki valmiiseen pöytään, mutta valitaan ne ruoat, joista sattuu pitämään. Uskoisin, että kaikki on ollut valmiina pöydällä jo tuhansia vuosia. Sieltä sitten otetaan mistä tykätään. Harva meistä on kokki ja ehkä kokit tietää muita paremmin. ;)
Tuli tossa mieleen, kun ollaan kovasti näistä "tasoista" juteltu, niin aloin pohdiskella asiaa jotennin näin.
Mitä jos kaikki ihmiset olis samalla tasolla? Millainen tämä maailma olisi?
Ajatellaan asiaa vaikka kahden eri tason, sieluniän, tai miksi sitä nyt haluaakaan kutsua kannalta.
On vielä nuori sielu, joka on komea ja urheilullinen ja sitten on jo vähän vanhempi sielu, joka on rillipäinen nörtti. Urheilija on suosittu, mutta hänelläkin on haasteensa, hän sortuu alkoholismiin ja kumppanikin pettää häntä. Nörtti taas pärjää loistavasti koulussa, mutta on koulukiusattu.
_Nyt seuraa sitten kysymys. Kumpi sinä haluaisit näistä esimerkeistä olla?
Itse vastaisin, että molempi parempi.
Kummassakin elämässä on puolensa. Eikä toinen ole toista parempi. Ihminen on vaan sillä "tasolla" jolla nuokin asiat koetaan.
Ja sitten se, että jos kaikki olisivat nuoria sieluja, kaikki paikat olis täynnä stadioineita ja muita areenoita ja kaikkea sitä mitä nuoruus edustaa. Jos kaikki taas olisivat vanhoja sieluja, maailma olisi pelkkää yliopistoa ja niiden kampuksia. Nyt kaikille löytyy oma paikkansa. Eikos se ole hienoa?
Nuoret sielut diggaa voimaa, jopa sotimista, kun vanhat haluaa elää rauhassa ja pohdiskella syntyjä svyiä. Näin siis karkeasti ottaen. :) - Jännähomma
ajelehtija kirjoitti:
Tullaan toki valmiiseen pöytään, mutta valitaan ne ruoat, joista sattuu pitämään. Uskoisin, että kaikki on ollut valmiina pöydällä jo tuhansia vuosia. Sieltä sitten otetaan mistä tykätään. Harva meistä on kokki ja ehkä kokit tietää muita paremmin. ;)
Tuli tossa mieleen, kun ollaan kovasti näistä "tasoista" juteltu, niin aloin pohdiskella asiaa jotennin näin.
Mitä jos kaikki ihmiset olis samalla tasolla? Millainen tämä maailma olisi?
Ajatellaan asiaa vaikka kahden eri tason, sieluniän, tai miksi sitä nyt haluaakaan kutsua kannalta.
On vielä nuori sielu, joka on komea ja urheilullinen ja sitten on jo vähän vanhempi sielu, joka on rillipäinen nörtti. Urheilija on suosittu, mutta hänelläkin on haasteensa, hän sortuu alkoholismiin ja kumppanikin pettää häntä. Nörtti taas pärjää loistavasti koulussa, mutta on koulukiusattu.
_Nyt seuraa sitten kysymys. Kumpi sinä haluaisit näistä esimerkeistä olla?
Itse vastaisin, että molempi parempi.
Kummassakin elämässä on puolensa. Eikä toinen ole toista parempi. Ihminen on vaan sillä "tasolla" jolla nuokin asiat koetaan.
Ja sitten se, että jos kaikki olisivat nuoria sieluja, kaikki paikat olis täynnä stadioineita ja muita areenoita ja kaikkea sitä mitä nuoruus edustaa. Jos kaikki taas olisivat vanhoja sieluja, maailma olisi pelkkää yliopistoa ja niiden kampuksia. Nyt kaikille löytyy oma paikkansa. Eikos se ole hienoa?
Nuoret sielut diggaa voimaa, jopa sotimista, kun vanhat haluaa elää rauhassa ja pohdiskella syntyjä svyiä. Näin siis karkeasti ottaen. :)Mistä sä näitä oikein luet. Ei pahalla mutta kyllä nää sun käsitykset kuulostaa todella kaukaisilta. Toivoisin ettet ajattelisi noin kuten se mannerten välinenkin juttu. Ihmiset on eriarvoisissa asemissa tulotasojen ja perinnöllisten syiden takia eikä siihen liity mitään sielullista ikätasoa. Ne voidaan nähdä tiettyinä yhteiskunnallisina tasoina kuten myös koulutustasona tai sivistystasona mutta kyse ei ole mistään henkisen kehityksen tasosta. Miten voidaan ajatella että joku sotakin olis asia mitä halutaan tehdä. Sotilaille maksetaan palkkaa siitä ja syy sotilaaksi ryhtymisessä on usein se ettei juuri muuta vaihtoehtoa ollut. Ne rambot on vain hyvin pieni vähemmistö. Ei sotaa haluta tai jos joku sitä tahtoo ei hän ainakaan siitä päättämässä ole. Pidät itseäsi vanhana sieluna ja ajattelet näin? Koet että luokkaerot johtuvat vain ja ainoastaan sielun ikätekijöistä jossa edistys on sama kuin menestys? Miksi rikkaaseen perheeseen sitten voi syntyä jälkeenjäänyt? Kyllä tässä nyt yleistetään aika rankalla kädellä. Itse pidän mahdollisena että on olemassa eri olemisen tasoja mutta niin kauan kun ollaan ihmisiä kaikki täällä maassa ei missään eri tasoilla olla. Toiset voivat olla lahjakkaampia tai älykkäämpiä kuin toiset mutta siinäkin ratkaisevinta on lähtökohdat ja olosuhteet ei sielun ikä. Vaikka jälleensyntyminen olisi totta ja ihminen olisikin elänyt useita elämiä ei hän silti ole vielä millään eri tasolla sen määrän takia. Miks hän ei voisi yhtähyvin olla jälkeenjäänyt koska ei ole onnistunut lukuisista yrityksistä huolimatta. Te luulette että jännien juttujen tietäminen tekis teistä erityisempiä ja vanhoja sieluja. Se että esim raamattu ei kerro jälleensyntymästä voi tarkoittaa sitä ettei ihmisen ole tarkoitus syntyä takaisin vaikka niin käviskin. Syy olis sillon oppimattomuus eikä leveily sielun iällä.
- ajelehtija
Jännähomma kirjoitti:
Mistä sä näitä oikein luet. Ei pahalla mutta kyllä nää sun käsitykset kuulostaa todella kaukaisilta. Toivoisin ettet ajattelisi noin kuten se mannerten välinenkin juttu. Ihmiset on eriarvoisissa asemissa tulotasojen ja perinnöllisten syiden takia eikä siihen liity mitään sielullista ikätasoa. Ne voidaan nähdä tiettyinä yhteiskunnallisina tasoina kuten myös koulutustasona tai sivistystasona mutta kyse ei ole mistään henkisen kehityksen tasosta. Miten voidaan ajatella että joku sotakin olis asia mitä halutaan tehdä. Sotilaille maksetaan palkkaa siitä ja syy sotilaaksi ryhtymisessä on usein se ettei juuri muuta vaihtoehtoa ollut. Ne rambot on vain hyvin pieni vähemmistö. Ei sotaa haluta tai jos joku sitä tahtoo ei hän ainakaan siitä päättämässä ole. Pidät itseäsi vanhana sieluna ja ajattelet näin? Koet että luokkaerot johtuvat vain ja ainoastaan sielun ikätekijöistä jossa edistys on sama kuin menestys? Miksi rikkaaseen perheeseen sitten voi syntyä jälkeenjäänyt? Kyllä tässä nyt yleistetään aika rankalla kädellä. Itse pidän mahdollisena että on olemassa eri olemisen tasoja mutta niin kauan kun ollaan ihmisiä kaikki täällä maassa ei missään eri tasoilla olla. Toiset voivat olla lahjakkaampia tai älykkäämpiä kuin toiset mutta siinäkin ratkaisevinta on lähtökohdat ja olosuhteet ei sielun ikä. Vaikka jälleensyntyminen olisi totta ja ihminen olisikin elänyt useita elämiä ei hän silti ole vielä millään eri tasolla sen määrän takia. Miks hän ei voisi yhtähyvin olla jälkeenjäänyt koska ei ole onnistunut lukuisista yrityksistä huolimatta. Te luulette että jännien juttujen tietäminen tekis teistä erityisempiä ja vanhoja sieluja. Se että esim raamattu ei kerro jälleensyntymästä voi tarkoittaa sitä ettei ihmisen ole tarkoitus syntyä takaisin vaikka niin käviskin. Syy olis sillon oppimattomuus eikä leveily sielun iällä.
Olen vaan tutkinut ja pohdiskellut juttua, ei siinä sen kummempaa. Kirjoitan huonosti, jos koet minun leveilevän jollain lailla. Toki perimä ja olosuhteet ovat tärkein tekijä siinä mitä meistä tulee elämässämme. Mutta olemmeko me ansainneet ne jo ennen syntymäämme, Minä näen, että näin on todellakin käynyt. Jos ei halua uskoa siihen, että kaikki on oikeastaan ennalta määrättyä, vaan enemmänkin sattumanvaraista, niin sittenpähän ei halua. Ei siinä mitään. Kristinuskonkin mukaan kaikki on ennalta määrätty. Ei tässä nyt niin kauhean kaukana siitäkään siis olla.
Miksi sitten soditaan, jos kukaan ei diggaa sitä? Aika outo juttu.
Minä diggailin sotaa silloin kun oli lapsi. Olin suorastaan sotahullu. No, suurempaa hulluutta ei taida olla olemassakaan. Onneksi siitäkin voi päästä eroon. Dalai Lamakin sanoi, että kun hän näki lehdissä kuvia sotalaivoista, niin hän haltioutui niiden näkemisestä. Lapselle sota ja kaikki sotakoneet näyttää jännittäviltä ja siksi niitä kai ihaillaan ja ihmetellään. Ei siinä mitään pahaa ole. Kuuluu lapsuuden leikkivaiheeseen. Nykyään sotaleluilla ei taideta enää pahemmin leikkiä, mutta aikoinaan monilla lapsilla oli näitä koottavia vehkeitä nurkat täynnä.
Eikä sotiminen ole kauhean kaukana urheilusta. Pesäpallokin on oikeastaan kehitetty granaatin heittämistä varten. Ihmisillä oli aikoinaan romanttinen käsitys sotimisesta. Mentiin merten taakse sotimaan muutamaksi kuukaudeksi ja palattiin takaisin sankareina. Maailmansodat sitten osoittivat, että voinut pahempaa ollakaan ja sankaruus oli aika kaukana. Sota ei ollutkaan mikään jännä retki vieraalla maalla.
Ei tartte teititellä. Ok, sä haluat ajatella asiaa noin, uskotko muuten sielun olemassa oloon?
Mihin oikein uskot?
Osaisin vaan ehkä paremmin esittää kantaani, jos tietäisin millaisen henkilön kanssa keskustelen. Naamatusten on helppo keskustella, kun näkee toisen kehonkielestä ja muusta sen miten asiat pitää toiselle esittää. Nää nettikeskustelut on välillä hankalia tästä syystä. En tiedä edes ikääsi, mikä sekin on oleellinen tieto. Oletan sinun olevan nuori henkilö. ;)
Ymmärrän, että asia on sinulle outo ja vieras, suorastaan vastenmielinen. - ajelehtija
Jännähomma kirjoitti:
Mistä sä näitä oikein luet. Ei pahalla mutta kyllä nää sun käsitykset kuulostaa todella kaukaisilta. Toivoisin ettet ajattelisi noin kuten se mannerten välinenkin juttu. Ihmiset on eriarvoisissa asemissa tulotasojen ja perinnöllisten syiden takia eikä siihen liity mitään sielullista ikätasoa. Ne voidaan nähdä tiettyinä yhteiskunnallisina tasoina kuten myös koulutustasona tai sivistystasona mutta kyse ei ole mistään henkisen kehityksen tasosta. Miten voidaan ajatella että joku sotakin olis asia mitä halutaan tehdä. Sotilaille maksetaan palkkaa siitä ja syy sotilaaksi ryhtymisessä on usein se ettei juuri muuta vaihtoehtoa ollut. Ne rambot on vain hyvin pieni vähemmistö. Ei sotaa haluta tai jos joku sitä tahtoo ei hän ainakaan siitä päättämässä ole. Pidät itseäsi vanhana sieluna ja ajattelet näin? Koet että luokkaerot johtuvat vain ja ainoastaan sielun ikätekijöistä jossa edistys on sama kuin menestys? Miksi rikkaaseen perheeseen sitten voi syntyä jälkeenjäänyt? Kyllä tässä nyt yleistetään aika rankalla kädellä. Itse pidän mahdollisena että on olemassa eri olemisen tasoja mutta niin kauan kun ollaan ihmisiä kaikki täällä maassa ei missään eri tasoilla olla. Toiset voivat olla lahjakkaampia tai älykkäämpiä kuin toiset mutta siinäkin ratkaisevinta on lähtökohdat ja olosuhteet ei sielun ikä. Vaikka jälleensyntyminen olisi totta ja ihminen olisikin elänyt useita elämiä ei hän silti ole vielä millään eri tasolla sen määrän takia. Miks hän ei voisi yhtähyvin olla jälkeenjäänyt koska ei ole onnistunut lukuisista yrityksistä huolimatta. Te luulette että jännien juttujen tietäminen tekis teistä erityisempiä ja vanhoja sieluja. Se että esim raamattu ei kerro jälleensyntymästä voi tarkoittaa sitä ettei ihmisen ole tarkoitus syntyä takaisin vaikka niin käviskin. Syy olis sillon oppimattomuus eikä leveily sielun iällä.
Kun nyt sotaa lähdettiin pohtimaan, niin tuli vielä mieleeni se mikä siinä touhussa on oikein poittina ja miksi sitä kuitenkin niin paljon harrastetaan, vaikka kukaan ei edes halua koko juttua, paitsi ehkä muutama sotahullu,
Sodassa, tai paremminkin sotilaallisuudessa on kyse "ihmistä suuremmista asioista" On kunnia, urhoollisuus, uskollisuus, velvollisuus, toverillisuus ja kaikki muukin sellainen, eli kyseessä on hyveellisyys, Miten ne sitten käytännössä toteutuvat, onkin jo toinen juttu. Näillä hyveillä ihmiset sitten saadaan uskomaan sotimiseen ja sen oikeutukseen. Ihmisellä on myös paha tapa tehdä itselleen vihollisia. Kun jotain vastustaa kovasti, se nostattaa ryhmähenkeä. Tämä näkyy muuallakin yhteiskunnassa, kuten vaikkapa politiikassa.
Tuli vaan vielä tällaista mieleen, kun aloin pohtia sitä miksi kukaan diggailis sotimista. Miksi ihmiset saadaan ylipäätään sotimaan keskenään. Toivottavasti ihmiskunta on pian sotansa sotinut, Luulis siitä jo vähitellen otetun opiksi. - Jännähomma
ajelehtija kirjoitti:
Olen vaan tutkinut ja pohdiskellut juttua, ei siinä sen kummempaa. Kirjoitan huonosti, jos koet minun leveilevän jollain lailla. Toki perimä ja olosuhteet ovat tärkein tekijä siinä mitä meistä tulee elämässämme. Mutta olemmeko me ansainneet ne jo ennen syntymäämme, Minä näen, että näin on todellakin käynyt. Jos ei halua uskoa siihen, että kaikki on oikeastaan ennalta määrättyä, vaan enemmänkin sattumanvaraista, niin sittenpähän ei halua. Ei siinä mitään. Kristinuskonkin mukaan kaikki on ennalta määrätty. Ei tässä nyt niin kauhean kaukana siitäkään siis olla.
Miksi sitten soditaan, jos kukaan ei diggaa sitä? Aika outo juttu.
Minä diggailin sotaa silloin kun oli lapsi. Olin suorastaan sotahullu. No, suurempaa hulluutta ei taida olla olemassakaan. Onneksi siitäkin voi päästä eroon. Dalai Lamakin sanoi, että kun hän näki lehdissä kuvia sotalaivoista, niin hän haltioutui niiden näkemisestä. Lapselle sota ja kaikki sotakoneet näyttää jännittäviltä ja siksi niitä kai ihaillaan ja ihmetellään. Ei siinä mitään pahaa ole. Kuuluu lapsuuden leikkivaiheeseen. Nykyään sotaleluilla ei taideta enää pahemmin leikkiä, mutta aikoinaan monilla lapsilla oli näitä koottavia vehkeitä nurkat täynnä.
Eikä sotiminen ole kauhean kaukana urheilusta. Pesäpallokin on oikeastaan kehitetty granaatin heittämistä varten. Ihmisillä oli aikoinaan romanttinen käsitys sotimisesta. Mentiin merten taakse sotimaan muutamaksi kuukaudeksi ja palattiin takaisin sankareina. Maailmansodat sitten osoittivat, että voinut pahempaa ollakaan ja sankaruus oli aika kaukana. Sota ei ollutkaan mikään jännä retki vieraalla maalla.
Ei tartte teititellä. Ok, sä haluat ajatella asiaa noin, uskotko muuten sielun olemassa oloon?
Mihin oikein uskot?
Osaisin vaan ehkä paremmin esittää kantaani, jos tietäisin millaisen henkilön kanssa keskustelen. Naamatusten on helppo keskustella, kun näkee toisen kehonkielestä ja muusta sen miten asiat pitää toiselle esittää. Nää nettikeskustelut on välillä hankalia tästä syystä. En tiedä edes ikääsi, mikä sekin on oleellinen tieto. Oletan sinun olevan nuori henkilö. ;)
Ymmärrän, että asia on sinulle outo ja vieras, suorastaan vastenmielinen.Lisäsin tunne reaktion tähän keskusteluun jo heti alussa kun halusin tietää arvioidaanko mun henkistä ikää ja siks ettei ole mitään hävittävää koska onhan aina selvää että kyseenalaistajalla se on pienempi. En ole teititellyt sua vaan tarkoitan sun kanssa keskustellessa ihmisiä joiden tiedän ajattelevan vastaavainlaisesti jolloin yleistin teihin viitaten vaihtoehto uskontontoihin. Netissä nämä keskustelut tuppaavat mennä helposti mennä melko henkilökohtaisiksi.
Mua kiinnostaa se pystytäänkö tässä new age ympäristössä keskustelemaan puolueettomasti niin että asiat ja käsitteet keskustelee eikä ne sielut. Että onko linjattuna eri oppikuntia vai onko tässä vain kaikki sekaisin jolloin kaikki on myös henkilökohtaista jolloin kyse olisi vain siitä tietämyksen tasosta.
Itse en ole raamatussa törmännyt tuohon että kaikki olisi ennaltamäärättyä mutta vaikka se olis siellä se ei kuitenkaan viittaa suoraan jälleensyntymään ja sielullisiin tasoihin. Ennaltamääräävyys on kuitenkin varmaan helpoimpia itsepetoksia ajatella niin silloin kun ei elämässä saanut haluamaansa.
Jos new age kulttuurin ihmiset osottaisivat enemmän viittauksia näihin yleisesti hyväksyttyihin pyhiin kirjoihin he olisivat mielestäni uskottavampia koska se olisi merkki tiedon todellisesta etsinnästä ja puolueettomuudesta. On vaikuttanut että tahdotaan kuitenkin mennä enemmän helppouden kautta ja luetaan mielummin vain mielenkiintoisia teoksia jolloin käsitykset isoista kirjoista ovat hyvin pintapuolisia todeten tyyliin uskonto sitä ja tätä. On vähän sama fiilis kun vedettäisiin psykedeelisiä huumeita ja koettaisiin olevan selvillä universumista. Herää kysymys onko koko tietoisuuskulttuuri syy vetää kamaa kuin tutkimus mielessä.
Jos lapsi leikkii sotaa se ei viittaa mitenkään sielun ikään eikä siihen että se ajattelisi niin yhä vanhempana tahtoen vain sotia ja olis näin nuori sielu. Muistan lukeneeni jostain että vanhan sielun tunnistaa siitä että se ei tuo millään esiin omaa menestystään. Tuskin hän silloin pitäisi meteliä sielustaankaan koska ei tarvitse todistella kellekään. Miksi se sielun ikä siis olis ylipäätään niin merkittävää että sitä pitää pohtia niin että pystyttäis pätemään ja verrata. - ajelehtija
Jännähomma kirjoitti:
Lisäsin tunne reaktion tähän keskusteluun jo heti alussa kun halusin tietää arvioidaanko mun henkistä ikää ja siks ettei ole mitään hävittävää koska onhan aina selvää että kyseenalaistajalla se on pienempi. En ole teititellyt sua vaan tarkoitan sun kanssa keskustellessa ihmisiä joiden tiedän ajattelevan vastaavainlaisesti jolloin yleistin teihin viitaten vaihtoehto uskontontoihin. Netissä nämä keskustelut tuppaavat mennä helposti mennä melko henkilökohtaisiksi.
Mua kiinnostaa se pystytäänkö tässä new age ympäristössä keskustelemaan puolueettomasti niin että asiat ja käsitteet keskustelee eikä ne sielut. Että onko linjattuna eri oppikuntia vai onko tässä vain kaikki sekaisin jolloin kaikki on myös henkilökohtaista jolloin kyse olisi vain siitä tietämyksen tasosta.
Itse en ole raamatussa törmännyt tuohon että kaikki olisi ennaltamäärättyä mutta vaikka se olis siellä se ei kuitenkaan viittaa suoraan jälleensyntymään ja sielullisiin tasoihin. Ennaltamääräävyys on kuitenkin varmaan helpoimpia itsepetoksia ajatella niin silloin kun ei elämässä saanut haluamaansa.
Jos new age kulttuurin ihmiset osottaisivat enemmän viittauksia näihin yleisesti hyväksyttyihin pyhiin kirjoihin he olisivat mielestäni uskottavampia koska se olisi merkki tiedon todellisesta etsinnästä ja puolueettomuudesta. On vaikuttanut että tahdotaan kuitenkin mennä enemmän helppouden kautta ja luetaan mielummin vain mielenkiintoisia teoksia jolloin käsitykset isoista kirjoista ovat hyvin pintapuolisia todeten tyyliin uskonto sitä ja tätä. On vähän sama fiilis kun vedettäisiin psykedeelisiä huumeita ja koettaisiin olevan selvillä universumista. Herää kysymys onko koko tietoisuuskulttuuri syy vetää kamaa kuin tutkimus mielessä.
Jos lapsi leikkii sotaa se ei viittaa mitenkään sielun ikään eikä siihen että se ajattelisi niin yhä vanhempana tahtoen vain sotia ja olis näin nuori sielu. Muistan lukeneeni jostain että vanhan sielun tunnistaa siitä että se ei tuo millään esiin omaa menestystään. Tuskin hän silloin pitäisi meteliä sielustaankaan koska ei tarvitse todistella kellekään. Miksi se sielun ikä siis olis ylipäätään niin merkittävää että sitä pitää pohtia niin että pystyttäis pätemään ja verrata.Harmi etten osaa kirjottaa tän paremmin, että jutuistani saa sen käsityksen, että olisin vanha sielu. Se mitä siitä sielun vanhemmuudesta tiedän, niin en todellakaan ole sen perusteella vielä vanha sielu. Mitään kiirettä mulla ei siihen edes ole. Elämänjanoni on niin suuri, että elämiä täytyy olla vielä edessä. Enkä ala toisten sielunikiä arvioimaan. Näissä jutuissa on niin helppo erehtyä ja sinäkin näet tietävän, että ei vanha sielu pidä enää meteliä mistään.
Näissä keskusteluissa ois vaan vähän tiedettävä, millainen persoona täällä kyberavaruudessa oikein kanssasi keskustelee. Et oikein vastaa kysymyksiini ja et tunnu katsovan linkkejä joita olen sinulle antanut. Vähän hankalaksi menee, mutta jos et halua itsestäsi mitään kertoa, niin älä sitten kerro. Itse laitan vähän persoonaani peliin, koska muuten tunnen olevani robotti.
Tulit kuitenkin tälle palstalle keskustelemaan, eli asia ilmeisesti kuitenkin kiinnostaa. Mä olen joskus keskustellut uskovien kanssa ja aika hankalaa se on ollut. Mä en mitenkään väheksy heidän juttujaan ja ties vaikka sitä joskus vielä tulis uskoon. Kaikki on mahdollista etsijälle, ja etsijä kyllä lopulta löytää. Pitää olla vaan nöyrä kaiken edessä. En ole mitenkään rakkaussuhteessa jälleensyntymisen kanssa ja jos vaikka tiede todistaa sen huuhaaksi, niin sitten vain nauran koko jutulle. En halua tietää etukäteen mitä lahja sisältää.
Minä ainakin yritän keskustella mahdollisimman puolueettomasti. Ketään en halua käännyttää mihinkään. Vastuu on liian suuri. Tuskin näitä höpinöitä kukaan nyt ottaa jonain jumalan sanana. Jokainen uskoo sellaiseen mikä sopii hänelle itselleen sillä hetkellä. Sekin voi kuitenkin muuttua jo huomenna. Minäkin voin ajatella toisin huomenna. Yritän olla "tieteellinen" ja perustella miksi jälleensyntymisessä on järkeä. Tiedehän perustuu nimenomaan järkeen ja logiikkaan.
Lapsena kai uskoin, että kaikki on elämässä avointa ja olisin varmaan vastustanut ajatusta, että kaikki on jo ennalta määrätty. Tuon määräyksen onkuitenkin antanut sielumme, tai ainakin hyväksynyt sen. Ihmiset kertoo, että kuoleman jälkeen näkee kaikki tekonsa, mitä täällä teki ja joutuu niiden perusteella arvioimaan tekonsa. Ihminen myös tuntee sen, miltä nuo teot muista tuntuivat, eli tuntee sen saman tuskan, jonka toiselle elämässään aiheutti. Paljon pahaa tehnyt tuntee varmaan kovia hengen tuskia sillä hetkellä.
Ja voin sanoa, että olen aika paljon joutunut kärsimään uskoni takia. Joudun lähes päivittäin katumaan jotain mitä en edes muista, jotain mikä tapahtui elämä, tai pari sitten, Ei ole mukava uskoa sellaiseen, joten mitään hauskaa ja mukavaa ei ole uskoa jälleensyntymään. On totta, että osalle ihmisistä usko jälleenysyntymään on kiehtova juttu, ja aina on muka tehnyt kaikki hyvin ja oikein kaikissa elämissään. Minä olen taas nykyisestä elämästäni päätellen mokannut oikein kunnolla. No, se lohdutus tässä uskossani tosin on, että kaikki tämä tuska katoaa aikanaan. En joudu mihinkään helvettiin, se helvetti koetaan jo nyt, tässä elämässä ja ehkä vähän vielä seuraavassakin. En siis usko jälleensyntymiseen vaan siksi, kun se on vaan niin kivaa ja mielenkiintoista. Ihmiset on kertonu kauheista jutuista menneissä elämissään, kaikkea sitä mistä saa nykyään lukea historiasta. Kukaan ei ole siltä turvassa, ja jokaisella meistä on sellaisia kohtaloita takanaan. Onko se kivaa? Onko se kivaa uskoa joutuneensa poltetuksi elävältä, tai tulleensa ristiinnaulituksi? Kuka haluaa vielä uskoa jälleensyntymiseen?
Aika hevimetallia uskoa tollasiin juttuihin.
Enkä tunne mitään menestystä yhtään mistään. Päinvastoin. Ihan tavallista elämää, tosin siellä alimmassa yhteiskunnallisessa "kastissa". En kuitenkaan arvioi itseäni kylmän materialismin kautta ja tunnen jotain oppineenikin ja karmaanikin vähän suorittaneena. Huonomminkin olis voinut elää. - Jännähomma
ajelehtija kirjoitti:
Harmi etten osaa kirjottaa tän paremmin, että jutuistani saa sen käsityksen, että olisin vanha sielu. Se mitä siitä sielun vanhemmuudesta tiedän, niin en todellakaan ole sen perusteella vielä vanha sielu. Mitään kiirettä mulla ei siihen edes ole. Elämänjanoni on niin suuri, että elämiä täytyy olla vielä edessä. Enkä ala toisten sielunikiä arvioimaan. Näissä jutuissa on niin helppo erehtyä ja sinäkin näet tietävän, että ei vanha sielu pidä enää meteliä mistään.
Näissä keskusteluissa ois vaan vähän tiedettävä, millainen persoona täällä kyberavaruudessa oikein kanssasi keskustelee. Et oikein vastaa kysymyksiini ja et tunnu katsovan linkkejä joita olen sinulle antanut. Vähän hankalaksi menee, mutta jos et halua itsestäsi mitään kertoa, niin älä sitten kerro. Itse laitan vähän persoonaani peliin, koska muuten tunnen olevani robotti.
Tulit kuitenkin tälle palstalle keskustelemaan, eli asia ilmeisesti kuitenkin kiinnostaa. Mä olen joskus keskustellut uskovien kanssa ja aika hankalaa se on ollut. Mä en mitenkään väheksy heidän juttujaan ja ties vaikka sitä joskus vielä tulis uskoon. Kaikki on mahdollista etsijälle, ja etsijä kyllä lopulta löytää. Pitää olla vaan nöyrä kaiken edessä. En ole mitenkään rakkaussuhteessa jälleensyntymisen kanssa ja jos vaikka tiede todistaa sen huuhaaksi, niin sitten vain nauran koko jutulle. En halua tietää etukäteen mitä lahja sisältää.
Minä ainakin yritän keskustella mahdollisimman puolueettomasti. Ketään en halua käännyttää mihinkään. Vastuu on liian suuri. Tuskin näitä höpinöitä kukaan nyt ottaa jonain jumalan sanana. Jokainen uskoo sellaiseen mikä sopii hänelle itselleen sillä hetkellä. Sekin voi kuitenkin muuttua jo huomenna. Minäkin voin ajatella toisin huomenna. Yritän olla "tieteellinen" ja perustella miksi jälleensyntymisessä on järkeä. Tiedehän perustuu nimenomaan järkeen ja logiikkaan.
Lapsena kai uskoin, että kaikki on elämässä avointa ja olisin varmaan vastustanut ajatusta, että kaikki on jo ennalta määrätty. Tuon määräyksen onkuitenkin antanut sielumme, tai ainakin hyväksynyt sen. Ihmiset kertoo, että kuoleman jälkeen näkee kaikki tekonsa, mitä täällä teki ja joutuu niiden perusteella arvioimaan tekonsa. Ihminen myös tuntee sen, miltä nuo teot muista tuntuivat, eli tuntee sen saman tuskan, jonka toiselle elämässään aiheutti. Paljon pahaa tehnyt tuntee varmaan kovia hengen tuskia sillä hetkellä.
Ja voin sanoa, että olen aika paljon joutunut kärsimään uskoni takia. Joudun lähes päivittäin katumaan jotain mitä en edes muista, jotain mikä tapahtui elämä, tai pari sitten, Ei ole mukava uskoa sellaiseen, joten mitään hauskaa ja mukavaa ei ole uskoa jälleensyntymään. On totta, että osalle ihmisistä usko jälleenysyntymään on kiehtova juttu, ja aina on muka tehnyt kaikki hyvin ja oikein kaikissa elämissään. Minä olen taas nykyisestä elämästäni päätellen mokannut oikein kunnolla. No, se lohdutus tässä uskossani tosin on, että kaikki tämä tuska katoaa aikanaan. En joudu mihinkään helvettiin, se helvetti koetaan jo nyt, tässä elämässä ja ehkä vähän vielä seuraavassakin. En siis usko jälleensyntymiseen vaan siksi, kun se on vaan niin kivaa ja mielenkiintoista. Ihmiset on kertonu kauheista jutuista menneissä elämissään, kaikkea sitä mistä saa nykyään lukea historiasta. Kukaan ei ole siltä turvassa, ja jokaisella meistä on sellaisia kohtaloita takanaan. Onko se kivaa? Onko se kivaa uskoa joutuneensa poltetuksi elävältä, tai tulleensa ristiinnaulituksi? Kuka haluaa vielä uskoa jälleensyntymiseen?
Aika hevimetallia uskoa tollasiin juttuihin.
Enkä tunne mitään menestystä yhtään mistään. Päinvastoin. Ihan tavallista elämää, tosin siellä alimmassa yhteiskunnallisessa "kastissa". En kuitenkaan arvioi itseäni kylmän materialismin kautta ja tunnen jotain oppineenikin ja karmaanikin vähän suorittaneena. Huonomminkin olis voinut elää.Joo en perehtynyt siihen youtube linkkiin koska tiedän että netissä on paljon monenlaista johon ei voi luottaa. Olen tullut siihen tulokseen että asia kuten jälleensyntyminen täytyis itse kokea niin selvästi että tietäis sen olevan totta. Muiden kokemus ei ole tässä asiassa mulle riittävän uskottava. Sekin kun kirjoitin siitä vanhan sielun tunnistamisesta niin mainitsin vain lukeneeni niin enkä tarkoittanut että uskoisin sitä. Mä käytän tälläisiä esimerkkejä ja ehdotan ajatuksia usein keskusteluissa joista saa helposti väärän kuvan musta. Tahdon vain saada lisää näkemyksiä ja selvittää miten ihmiset ajattelee ja vaikuttaako siinä tunne tai periaate yms. Mulla ei ole kuitenkaan vastauksia mihinkään sen enempää mutta koen ettei niitä ole oikeasti kellään muullakaan ainakaan tässä kategoriassa ei pahalla. Annan arvostusta sulle siitä ettet ole provosoitunut tästä kuten usein käy. Mua kuitenkin ihmetyttää aina se miten ihmiset voi olla aina niin varmoja luetun oikeellisuudesta ja kertoa siitä totena varsinkin tälläisissä asioista. Siks koen että siitä voi sanoa mielistelemättä. Mä käyn harvoin ja harkitusti näin pitkiä keskusteluja netissä joten ehkä olen vain varautuneempi yksilö
Tosta jälleensyntymästä vielä sellanen että uudessa testamentissa on nähty asia niin että ihmisten synnit annettiin anteeksi jo 2000 vuotta sitten Jeesuksen kuolemalla. Se vois tarkoittaa hyvin myös sitä että ihminen ois vapautettu siitä karman ja jälleensyntymisen kierteestä koska aika olis ajanut jo sen systeemin ohi. Sen takia raamatulliset mahdollisesti suhtautuu niin nuivasti jälleensyntymään koska ihminen vois sovittaa tekonsa jo tässä elämässä tunnustamalla yhtä oikeaa jumalaa. Jälleensyntymisen keskustelua kun seuraa tulee ilmi että sitä karmaa puretaan pitkällä tähtäimellä jolloin ihminen vaikuttaa elävän enemmän menneessä. Jos elämä on pelkkää sielullista kärsimystä niin miten se voi olla oikein. Ja miten ihminen voi tietää jo etukäteen sen ettei hän pystyisi siihen tässä elämässä. Mistä se vois muka tietää paljon sitä karmaa olis jäljellä ja kauan siinä menis. Miks se seuraava elämä ois enemmän se kuin tää nykyinen. Sellainen kuulostaa eksyneeltä sielulta. Vois kysyä palveleeko menneisyydessä roikkuminen ja sen sielullisen ison kuvan liiallinen pohtiminen tätä nykyistä elämää. Miks ei ajatella että on vaan tää yks elämä jonka elämällä oikein sun ei tarvii enää ikinä syntyä tälle TASOLLE eli pääset taivaaseen. - ajelehtija
Jännähomma kirjoitti:
Joo en perehtynyt siihen youtube linkkiin koska tiedän että netissä on paljon monenlaista johon ei voi luottaa. Olen tullut siihen tulokseen että asia kuten jälleensyntyminen täytyis itse kokea niin selvästi että tietäis sen olevan totta. Muiden kokemus ei ole tässä asiassa mulle riittävän uskottava. Sekin kun kirjoitin siitä vanhan sielun tunnistamisesta niin mainitsin vain lukeneeni niin enkä tarkoittanut että uskoisin sitä. Mä käytän tälläisiä esimerkkejä ja ehdotan ajatuksia usein keskusteluissa joista saa helposti väärän kuvan musta. Tahdon vain saada lisää näkemyksiä ja selvittää miten ihmiset ajattelee ja vaikuttaako siinä tunne tai periaate yms. Mulla ei ole kuitenkaan vastauksia mihinkään sen enempää mutta koen ettei niitä ole oikeasti kellään muullakaan ainakaan tässä kategoriassa ei pahalla. Annan arvostusta sulle siitä ettet ole provosoitunut tästä kuten usein käy. Mua kuitenkin ihmetyttää aina se miten ihmiset voi olla aina niin varmoja luetun oikeellisuudesta ja kertoa siitä totena varsinkin tälläisissä asioista. Siks koen että siitä voi sanoa mielistelemättä. Mä käyn harvoin ja harkitusti näin pitkiä keskusteluja netissä joten ehkä olen vain varautuneempi yksilö
Tosta jälleensyntymästä vielä sellanen että uudessa testamentissa on nähty asia niin että ihmisten synnit annettiin anteeksi jo 2000 vuotta sitten Jeesuksen kuolemalla. Se vois tarkoittaa hyvin myös sitä että ihminen ois vapautettu siitä karman ja jälleensyntymisen kierteestä koska aika olis ajanut jo sen systeemin ohi. Sen takia raamatulliset mahdollisesti suhtautuu niin nuivasti jälleensyntymään koska ihminen vois sovittaa tekonsa jo tässä elämässä tunnustamalla yhtä oikeaa jumalaa. Jälleensyntymisen keskustelua kun seuraa tulee ilmi että sitä karmaa puretaan pitkällä tähtäimellä jolloin ihminen vaikuttaa elävän enemmän menneessä. Jos elämä on pelkkää sielullista kärsimystä niin miten se voi olla oikein. Ja miten ihminen voi tietää jo etukäteen sen ettei hän pystyisi siihen tässä elämässä. Mistä se vois muka tietää paljon sitä karmaa olis jäljellä ja kauan siinä menis. Miks se seuraava elämä ois enemmän se kuin tää nykyinen. Sellainen kuulostaa eksyneeltä sielulta. Vois kysyä palveleeko menneisyydessä roikkuminen ja sen sielullisen ison kuvan liiallinen pohtiminen tätä nykyistä elämää. Miks ei ajatella että on vaan tää yks elämä jonka elämällä oikein sun ei tarvii enää ikinä syntyä tälle TASOLLE eli pääset taivaaseen.Kannattais kuitenkin ehkä katella sulle antamaani videota, eikä ennakkoluuloisesti olla katsomatta. Haluat kovasti todisteita, mutta et niihin sitten halua edes tutustua. No, ihan miten haluat.
Palaan veilä tuohon edelliseen juttuuni ja toistan, että en usko jälleensyntymään. koska se on kivaa ja jännää. Uskon siihen siksi, että se selittää miksi elämässäni on ollut paljon vaikeuksia ja kärsimyksiä. Ehkä kaikkein vaikein asia mikä meitä askaruttaa on, miksi kärsimystä on olemassa, vaikka Jumalankin väitetään olevan hyvä. Ja miksi se kärsimys jakautuu niin epätasaisesti ihmisten kesken. Miksi joku kärsii koko elämänsä ja toinen taas ei juuri ollenkaan. Kysy tätä kristityltä, niin hän alkaa kertomaan jostain perisynnistä. Kiitos, hyvä, mutta miksi sitten osalla on hyvä elämä? Miksei kaikki kärsi suunnilleen saman verran? Tai kysy ateistilta, niin hän vastaa, että kyseessä on puhdas sattuma. Miksi uskoisin uskovan, tai ateistin juttuun, koska jälleensyntymä ja karma antavat paljon paremman vastauksen. Olishan se kivempi uskoa uskovaan, tai ateisitiin, koska he sanovat, että kärsimykseni eivät ole omaa syytäni. Jälleensyntymiseen ja karmaan uskovana, kaikki on taas omaa syytäni. Voit uskoa, että uskoisin mielummin uskovaan, tai ateistiin, mutta järkeni ja tunteeni laittavat minut uskomaan jälleensyntymiseen.
Jos jälleensyntyminen on totta, niin varmasti jokainen meistä on kokenut sen jo monia kertoja. Niin sinä, kuin minäkin. Jos haluat oikeasti tietää, niin voit mennä regressiohypnoosiin, jossa sinut voidaan palauttaa menneisiin elämiin. Itse en ehkä uskaltaisi, koska sieltä voisi paljastua jotain kauheaa.
Vähän erikoista, että haluat vain näkemyksiä, mutta silti et katso videoitani, tai lue antamiani sivustoja. Tunne, ennakkoluulo , järki ja muutama muukin asia tietenkin vaikuttaa siihen mihin ihmiset uskoo. Sivistynyttä ja kouluja käynyttä ihmistä kiinnostaa moni asia ja häntä ei ole ihan helppo mihinkään käännyttää. Joskus tapahtuu niin, että joku tulee uskoon hyvin voimallisen näyn kautta. Kokemuksen mukaan mennään. Eikä jälleensyntymää tietenkään voi kokea, kuin kuolemalla, tai sitten vain sen hypnoosin kautta.
Miksi tässä nyt pitäs provospitua. Pelkkää lätinää netissä ja ei meitä kukaan edes tunne. Jos joku ajattelee jutuistani, että hitto mitä shaissee, niin sittenpähän ajattelee. Mitä väliä sillä on?
Jos nyt jotain Jeesuksen sovitustyöstä mainittaan, niin on olemassa käsitys, että Jeesus poisti ylimääräistä karmalastia ihmiskunnan yltä. Joskus käy niin, että karmaa on vähän liikaa ja sitä pitää jotenkin tasapainottaa. Tuo, että karma olis kadonnut 2000 vuotta sitten ei voi pitää paikkaansa. Kärsimyskin olis kadonnut siinä samalla. Itse ainakin tunnen karman vaikutuksen elämässäni. Ehkä uskoon tullessa karmakin poistuu, vaikka itse näen asian niin, että silloin se siirtyy tulevaan elämään ja jättää sinut tässä elämässä rauhaan. En oikein usko, että kaiken tekemänsä saa anteeksi tulemalla uskoon. No, uskovat todellakin ovat sitä mieltä, että uskoon tulo pyyhkii kaiken synnin ja vapauttaa kaikesta syyllisyydestä ja karmastakin. Oishan se tavallaan hienoa jos näin olisi, mutta itsestäni se tuntuu jotenkin halvalta. Jos itse teen pahaa, niin haluan sen jotenkin sovittaa, sitten vaikka kärsimällä ihan hitosti. Onneksi kärsimyksellä on myös positiivinen puoli, se että se kehittää meitä.
Vaikeeta arvioida paljonko sitä karmaa on jäljellä mistäkin elämästä. Eikä elämä ole pelkkää kärsimystä. Ihmiset joilla on hyvä elämä ja, jotka ovat ns. hyviä tyyppejä, niin heillä ei varmaan ole pahemmin karmaa jäljellä. Se varmaan kokeneilla sieluilla on mukavaa, että saa elää hyvän elämän jossain mukavassa paikassa. Suomessa on monia tällaisia ihmisiä, vaikka on täällä monia kärsiviäkin. Yleisesti ottaen on kuitenkin hyvä syntyä tänne Suomeen ja joskus Suomea onkin kutsuttu "vanhojen sielujen maaksi". No, joo, tiedä näistä.
Sitten kun jälleensyntyminen päättyy, niin varmaan jatketaan bilettämistä siellä taivaassa. Taivaitakin voi olla monia, mutta ainakaan niissä kaikissa ei enää ole tuskaa ja kärsimystä. Näkisin, että olemme kaikki matkalla sinne. Vaikka pitäs elää pari kymmentä elämää ennen sitä. Sekin on ansaittua ja pitkä matka on siis tehty senkin eteen. Se, että ihminen pelkän yhden elämän perusteella menee taivaaseen, tuntuu taas vähän halvalta. Voin olla väärässäkin. ;)
Onhan se hyvä tietää mistä on tullut ja minne on menossa. Elämät on erilaisia ja ei toinen ole toistaan tärkeämpi. Ei pidä roikkua menneessä, mutta hyvä siitäkin on jotain tietää. Yksi syy sille miksi jälleensyntymiseen uskominen ei ole valtavirtaa, on varmaan se, että siihen uskova alkaa todellakin elämään niissä menneissä elämissään ja usein ne ovat vielä enemmänkin mielikuvituksen tuotetta, eli ollaan oltu niitä faraoita Egyptissä ja kaikke muutakin hienoa. Ehkä nämä ovat sitten vielä niitä vähän nuorempia sieluja, ja kyllä hekin voivat aivan hyvin uskoa jälleensyntymiseen. Intiassakin lähes kaikki uskoo. - Jännähomma
ajelehtija kirjoitti:
Kannattais kuitenkin ehkä katella sulle antamaani videota, eikä ennakkoluuloisesti olla katsomatta. Haluat kovasti todisteita, mutta et niihin sitten halua edes tutustua. No, ihan miten haluat.
Palaan veilä tuohon edelliseen juttuuni ja toistan, että en usko jälleensyntymään. koska se on kivaa ja jännää. Uskon siihen siksi, että se selittää miksi elämässäni on ollut paljon vaikeuksia ja kärsimyksiä. Ehkä kaikkein vaikein asia mikä meitä askaruttaa on, miksi kärsimystä on olemassa, vaikka Jumalankin väitetään olevan hyvä. Ja miksi se kärsimys jakautuu niin epätasaisesti ihmisten kesken. Miksi joku kärsii koko elämänsä ja toinen taas ei juuri ollenkaan. Kysy tätä kristityltä, niin hän alkaa kertomaan jostain perisynnistä. Kiitos, hyvä, mutta miksi sitten osalla on hyvä elämä? Miksei kaikki kärsi suunnilleen saman verran? Tai kysy ateistilta, niin hän vastaa, että kyseessä on puhdas sattuma. Miksi uskoisin uskovan, tai ateistin juttuun, koska jälleensyntymä ja karma antavat paljon paremman vastauksen. Olishan se kivempi uskoa uskovaan, tai ateisitiin, koska he sanovat, että kärsimykseni eivät ole omaa syytäni. Jälleensyntymiseen ja karmaan uskovana, kaikki on taas omaa syytäni. Voit uskoa, että uskoisin mielummin uskovaan, tai ateistiin, mutta järkeni ja tunteeni laittavat minut uskomaan jälleensyntymiseen.
Jos jälleensyntyminen on totta, niin varmasti jokainen meistä on kokenut sen jo monia kertoja. Niin sinä, kuin minäkin. Jos haluat oikeasti tietää, niin voit mennä regressiohypnoosiin, jossa sinut voidaan palauttaa menneisiin elämiin. Itse en ehkä uskaltaisi, koska sieltä voisi paljastua jotain kauheaa.
Vähän erikoista, että haluat vain näkemyksiä, mutta silti et katso videoitani, tai lue antamiani sivustoja. Tunne, ennakkoluulo , järki ja muutama muukin asia tietenkin vaikuttaa siihen mihin ihmiset uskoo. Sivistynyttä ja kouluja käynyttä ihmistä kiinnostaa moni asia ja häntä ei ole ihan helppo mihinkään käännyttää. Joskus tapahtuu niin, että joku tulee uskoon hyvin voimallisen näyn kautta. Kokemuksen mukaan mennään. Eikä jälleensyntymää tietenkään voi kokea, kuin kuolemalla, tai sitten vain sen hypnoosin kautta.
Miksi tässä nyt pitäs provospitua. Pelkkää lätinää netissä ja ei meitä kukaan edes tunne. Jos joku ajattelee jutuistani, että hitto mitä shaissee, niin sittenpähän ajattelee. Mitä väliä sillä on?
Jos nyt jotain Jeesuksen sovitustyöstä mainittaan, niin on olemassa käsitys, että Jeesus poisti ylimääräistä karmalastia ihmiskunnan yltä. Joskus käy niin, että karmaa on vähän liikaa ja sitä pitää jotenkin tasapainottaa. Tuo, että karma olis kadonnut 2000 vuotta sitten ei voi pitää paikkaansa. Kärsimyskin olis kadonnut siinä samalla. Itse ainakin tunnen karman vaikutuksen elämässäni. Ehkä uskoon tullessa karmakin poistuu, vaikka itse näen asian niin, että silloin se siirtyy tulevaan elämään ja jättää sinut tässä elämässä rauhaan. En oikein usko, että kaiken tekemänsä saa anteeksi tulemalla uskoon. No, uskovat todellakin ovat sitä mieltä, että uskoon tulo pyyhkii kaiken synnin ja vapauttaa kaikesta syyllisyydestä ja karmastakin. Oishan se tavallaan hienoa jos näin olisi, mutta itsestäni se tuntuu jotenkin halvalta. Jos itse teen pahaa, niin haluan sen jotenkin sovittaa, sitten vaikka kärsimällä ihan hitosti. Onneksi kärsimyksellä on myös positiivinen puoli, se että se kehittää meitä.
Vaikeeta arvioida paljonko sitä karmaa on jäljellä mistäkin elämästä. Eikä elämä ole pelkkää kärsimystä. Ihmiset joilla on hyvä elämä ja, jotka ovat ns. hyviä tyyppejä, niin heillä ei varmaan ole pahemmin karmaa jäljellä. Se varmaan kokeneilla sieluilla on mukavaa, että saa elää hyvän elämän jossain mukavassa paikassa. Suomessa on monia tällaisia ihmisiä, vaikka on täällä monia kärsiviäkin. Yleisesti ottaen on kuitenkin hyvä syntyä tänne Suomeen ja joskus Suomea onkin kutsuttu "vanhojen sielujen maaksi". No, joo, tiedä näistä.
Sitten kun jälleensyntyminen päättyy, niin varmaan jatketaan bilettämistä siellä taivaassa. Taivaitakin voi olla monia, mutta ainakaan niissä kaikissa ei enää ole tuskaa ja kärsimystä. Näkisin, että olemme kaikki matkalla sinne. Vaikka pitäs elää pari kymmentä elämää ennen sitä. Sekin on ansaittua ja pitkä matka on siis tehty senkin eteen. Se, että ihminen pelkän yhden elämän perusteella menee taivaaseen, tuntuu taas vähän halvalta. Voin olla väärässäkin. ;)
Onhan se hyvä tietää mistä on tullut ja minne on menossa. Elämät on erilaisia ja ei toinen ole toistaan tärkeämpi. Ei pidä roikkua menneessä, mutta hyvä siitäkin on jotain tietää. Yksi syy sille miksi jälleensyntymiseen uskominen ei ole valtavirtaa, on varmaan se, että siihen uskova alkaa todellakin elämään niissä menneissä elämissään ja usein ne ovat vielä enemmänkin mielikuvituksen tuotetta, eli ollaan oltu niitä faraoita Egyptissä ja kaikke muutakin hienoa. Ehkä nämä ovat sitten vielä niitä vähän nuorempia sieluja, ja kyllä hekin voivat aivan hyvin uskoa jälleensyntymiseen. Intiassakin lähes kaikki uskoo.Mulla on yleisesti sellanen linja etten usko käytännössä mihinkään netissä ainakaan absoluuttisena totena. Dokumenttejakin tehdään viihteellisessä tarkoituksessa. Olen kyllä katsellut monenlaista youtubesta myös jälleensyntymisestäkin joskus. En tyrmää sitä täysin mutta se mitä olen tässä yrittänyt pohtia on että miten tälläiset asiat vaikuttaa ihmisten käsityksiin siitä mitä maailmassa on ja käsityksiin itsestään ja niiden tarpeellisuutta. Että voisivatko ne käsitykset kääntyä lopulta itseään vastaan. Tarjoat esimerkkejä joka on hyvä mutta tahdot myös keskustella ja minua kiinnostaa se miten ihmiset myös ajattelevat. En kuitenkaan ajattele että minkään pitäisi selvitä tässä keskustelussa.
Tuo mikä jäi tekstistäsi mieleen että karma antaa sinulle paremman vastauksen ja että yksi elämä olis liian helppo ratkaisu. Tulee vaikutelma että sinulle nämä ovat enemmän tunnepuolen asioita ja eikä siinä mitään. Totuus ei kuitenkaan kysy ihmisen mielipidettä ja voi olla monella tavoin todella kipeä asia jota ei tahdota siksi vastaanottaa. Totuus voi olla myös paljon yksinkertaisempi tai tylsempi mitä luullaan. Ehkä ihmiseltä ei odoteta ihmeitä tällä tasolla tai ehkä sillä mitä ihminen ajattelee ei ole kovin suurta merkitystä vaan enemmän teoilla tai tekemättä jättämisillä. Nämä ovat niitä seikkoja joita olen hakenut että ruokitaanko mystisilla asioilla suotta sensaatiomaisia käsityksiä. Kuvitellaanko että se kärsimys palkittaisiin jotenkin. En kuitenkaan usko hedonismin olevan enemmän oikein.
Ehkä se taivas on sitten se seuraava taso jossa eletään jotain star treckiä todeksi pystyen olla sotimatta enää ihmisten kesken ehkä ei. Mutta se kehittyneisyys ja eri tasoilla olemisen kuvittelu jo nyt täällä voi olla täysin epäolennaista ja niitä eripuran aiheuttajia siinä missä joku ahneus. Olisko se sitten kuoleman synneistä joku ylpeys. Ollaan tietoisesti liian ylpeitä että aletaan muka tietämään missä ja missä on vikaa tarvitsematta katsoa itseä. Olen kuullut ihmisten puhuvan tasoista ja ulottuvuuksista että he ovat tasoilla 4-5 ja valtaosa on tasolla 3. Nämä ovat mielestäni aivan käsittämättömiä ajatuksia.
Intia on varmasti hieno kulttuuri joka on pysynyt samana ikuisuuksia. Churchill ei tunnettavasti tainnut olla tuon britannian hallinnoiman alueen suurin ystävä tuomiten sen muistaakseni jotenkin kaaottisena eläimellisenä kulttuurina. En tiedä saivatko länsimaalaiset mitään aikaan siellä muuta kuin riistoa mutta kai sitä ruokaa vois kuitenkin syödä jo veitsellä ja haarukalla. Intia taitaa kyllä olla jonkinlaisessa murroksessa nyt niiden kohahduttavien eri kastien välisten avioliittojen myötä joita kuolemaa uhmaten on alkanut esiintyä. - ajelehtija
Jännähomma kirjoitti:
Mulla on yleisesti sellanen linja etten usko käytännössä mihinkään netissä ainakaan absoluuttisena totena. Dokumenttejakin tehdään viihteellisessä tarkoituksessa. Olen kyllä katsellut monenlaista youtubesta myös jälleensyntymisestäkin joskus. En tyrmää sitä täysin mutta se mitä olen tässä yrittänyt pohtia on että miten tälläiset asiat vaikuttaa ihmisten käsityksiin siitä mitä maailmassa on ja käsityksiin itsestään ja niiden tarpeellisuutta. Että voisivatko ne käsitykset kääntyä lopulta itseään vastaan. Tarjoat esimerkkejä joka on hyvä mutta tahdot myös keskustella ja minua kiinnostaa se miten ihmiset myös ajattelevat. En kuitenkaan ajattele että minkään pitäisi selvitä tässä keskustelussa.
Tuo mikä jäi tekstistäsi mieleen että karma antaa sinulle paremman vastauksen ja että yksi elämä olis liian helppo ratkaisu. Tulee vaikutelma että sinulle nämä ovat enemmän tunnepuolen asioita ja eikä siinä mitään. Totuus ei kuitenkaan kysy ihmisen mielipidettä ja voi olla monella tavoin todella kipeä asia jota ei tahdota siksi vastaanottaa. Totuus voi olla myös paljon yksinkertaisempi tai tylsempi mitä luullaan. Ehkä ihmiseltä ei odoteta ihmeitä tällä tasolla tai ehkä sillä mitä ihminen ajattelee ei ole kovin suurta merkitystä vaan enemmän teoilla tai tekemättä jättämisillä. Nämä ovat niitä seikkoja joita olen hakenut että ruokitaanko mystisilla asioilla suotta sensaatiomaisia käsityksiä. Kuvitellaanko että se kärsimys palkittaisiin jotenkin. En kuitenkaan usko hedonismin olevan enemmän oikein.
Ehkä se taivas on sitten se seuraava taso jossa eletään jotain star treckiä todeksi pystyen olla sotimatta enää ihmisten kesken ehkä ei. Mutta se kehittyneisyys ja eri tasoilla olemisen kuvittelu jo nyt täällä voi olla täysin epäolennaista ja niitä eripuran aiheuttajia siinä missä joku ahneus. Olisko se sitten kuoleman synneistä joku ylpeys. Ollaan tietoisesti liian ylpeitä että aletaan muka tietämään missä ja missä on vikaa tarvitsematta katsoa itseä. Olen kuullut ihmisten puhuvan tasoista ja ulottuvuuksista että he ovat tasoilla 4-5 ja valtaosa on tasolla 3. Nämä ovat mielestäni aivan käsittämättömiä ajatuksia.
Intia on varmasti hieno kulttuuri joka on pysynyt samana ikuisuuksia. Churchill ei tunnettavasti tainnut olla tuon britannian hallinnoiman alueen suurin ystävä tuomiten sen muistaakseni jotenkin kaaottisena eläimellisenä kulttuurina. En tiedä saivatko länsimaalaiset mitään aikaan siellä muuta kuin riistoa mutta kai sitä ruokaa vois kuitenkin syödä jo veitsellä ja haarukalla. Intia taitaa kyllä olla jonkinlaisessa murroksessa nyt niiden kohahduttavien eri kastien välisten avioliittojen myötä joita kuolemaa uhmaten on alkanut esiintyä.Pitää joo tietenkin olla kriittinen kaiken suhteen. Jos jossain on järkeä ja se tuntuu aidolta, niin miksei sitä pitäisi silloin hyvinkin mahdollisesti totena?
Johonkin ihmisen tarttee kuitenkin täällä aika raskaassa elämässään tukeutua. Epävarmuudessa eläminen on välillä aika rankkaa. Siksi ihmiset uskoo niin moniin eri uskontoihinkin. Ne poistavat epävarmuutta. Rehellinen pitäs kuitekin olla ja jos on vaikka luterilainen pappi, niin tapauskohtaisesti pitäs kuitenkin todeta, uskooko edes koko juttuun, tai ainakin se, että ei ole ollenkaan varma siitä onko koko juttu totta. Sanotaan, että monet papit eivät enää edes usko juttuihinsa. Dalai Lamakin myöntää ettei tiedä onko buddhalaisuuskaan täysin totta.
Kaikissa uskomuksissa on hyvä ja paha puolensa, kaikki voi ihmisten käsissä kääntyä mihin suuntaan tahansa. Kristinuskonkin nimissä on tehty paljon pahaa. Intian kastijärjestelmä on hyvä esimerkki taas siitä, mitä uskominen moniin elämiin voi aiheuttaa. Olen lukenut, että jotkut natsitkin olisivat uskoneet jälleensyntymiseen ja diggailleet Intiaa muutenkin. Pitäneet itseään myös jälleensyntyneinä roomalaisina sotilaina. Onhan se hakaristikin alkuaan intialainen symboli. Mikään uskomuskaan ei ole täysin turvassa ihmisiltä ja hyväkin voi kääntyä pahaksi taitamattoman käsissä.
Hyvää jälleensyntymään uskominen taas tuottaa se, että kun uskoo eläneensä eri kulttuureissa jo olleensa eri rotuinen, niin mikään rasistihan silloin ei enää voi oikein olla. Itse uskon eläneeni monissa eri kulttuureissa, niin Afrikassa, Amerikassa, Idässä, kuin lännessäkin. Intiaanit ja japanilaiset on jotenkin lähellä sydäntäni. Ehkä koin hyvän elämän intiaanina ja japanilaisena, ja siksi tunnen vetoa niihin edellisiin elämiini. Mikään kuuluisa henkilö tuskin olin, joku tavis todennäkösesti. Vaikka koko juttu olis huuhaata, niin se ainakin on kehittänyt suvaitsevaisuutta ja muutakin hienoa. Joillakin ihmisillä on tosiaankin outoja mielenkiinnon kohteita menneissä ajoissa ja kulttuureissa. Joku diggaa kovasti keski-aikaa, tai kaipaa vaikka Skotlantiin. Se voisi viitata edellsiin elämiin. Aikoinaan koulussa diggasin kirjotella vanhalla kynällä keskiaikaisia kirjaimia. Munkit olivat kovia poikia kirjoittelemaan kaikenlaisia uskonnollisia tekstejä keskiajalla. Joku vaatimaton munkki voisin olla ollut joskus satoja vuosia siis. Kaikenlaisia kummia vinkkejä menneistä elämistään voi saada tässä nykyisessä elämässään.
Ja tunne on tietenkin kokoajan mukana, kun tässä kirjoittelen. Tunne ja järki yhdessä pitää täällä mennä, sen olen ainakin oppinut. Koitan pitää ne aika "fifty-sixty" ettei toinen liikaa korostu. Maailma on täynnä älyttömyyksiä ja typeryyttä siksi, että on liikaa tunnetta ja liikaa järkeä on taas toisella tavalla ärsyttävää.
Uskon olevani todennäköisesti oikeassa, mutta mahdollisesti myös väärässä. Pakko olla rehellinen. Nämä "henkimaailman jutut" on sellasia, että ei koskaan voi olla ihan varma, ainakaan niin kauan kun täällä maan päällä asustaa. Sitten kun kuollaan, niin saadaan varmaan tietää totuus. Yleensä sanotaan, että kuoleman jälkeen ei kysellä sitä, mihin uskontoon kuului ja mihin uskoi. Mitään jäsenkirjaa ei "taivaan portilla" kysellä.
Uskon siihen, että maailmankaikkeus, Jumala tai mikä lieneekin, on oikeudenmukainen, eli niin hyvä, kuin pahakin saavat palkkansa. Hedonismista puheen ollen, eikö taivaassa ole kaikki pelkää hedonismia. Siellä vaan nautiskellaan kaikki aika. Mä en ole ihan varma jaksaisinko sitä ikuisesti.
Kuvitteeleeko sitten ihmise olevansa eri tasoilla suhteessa toisiinsa?
Ei kai nyt suurin osa kuitenkaan. Tällä palstalla heitä nyt on jonkin verran, mutta mä luulisin, että ainakin 90% ihmisistä ei ajattele mitään tasoja. Koko juttu on ihan outo. Suurin osa kuuluu kirkkoon ja ei siellä ainakaan mitään tasoja opeteta. Jos joku siis kertoilee jostain tasoista, se on aika harvinaista. Hyvä niin, koska eihän se olis mukavaa, jos ihmiset kokoajan selittäis toisilleen, että olet tommonen juntti, kun olet vielä lapsisielu. Olis aika erikoista pilkkaa semmonen. Joskus toki kuulee ihmistä haukuttavan "pikkusieluksi". Hyvä vaan, että ihmiset ei usko mihinkään tasoihin, paitsi muutama tällainen hörhö, kuten meikäläinen.
Ja jos aattelee jotain koulunkäyntiä, niin aika harva seitsemän vuotias turhautuu siitä, että joku on häntä edellä koulussa, korkeemmalla luokalla. Sitä vertaa itseään vaan oman ikäisiinsä ja tietää, että muutaman vuoden päästä hänkin on tuolla samalla luokalla. Miksi siis pitäs välittää siitä, että joku on vähän edellä?
Sieluina sama juttu. Jokainen on tyytyväinen siihen missä kehityksessään menee. Kaikissa kehityksen vaiheissa on omat puolensa. Tietysti välillä voi vähän kenkuttaa, jos elämä kohtelee kaltoin ja joku alkaa selittää jostain sieluniästä ja karmasta. Kannattaa sillon vaan yrittää kannustaa ja rohkasta toista, eikä alkaa höpöttää jotain "mystiikkaa". :) - Jännähomma
ajelehtija kirjoitti:
Pitää joo tietenkin olla kriittinen kaiken suhteen. Jos jossain on järkeä ja se tuntuu aidolta, niin miksei sitä pitäisi silloin hyvinkin mahdollisesti totena?
Johonkin ihmisen tarttee kuitenkin täällä aika raskaassa elämässään tukeutua. Epävarmuudessa eläminen on välillä aika rankkaa. Siksi ihmiset uskoo niin moniin eri uskontoihinkin. Ne poistavat epävarmuutta. Rehellinen pitäs kuitekin olla ja jos on vaikka luterilainen pappi, niin tapauskohtaisesti pitäs kuitenkin todeta, uskooko edes koko juttuun, tai ainakin se, että ei ole ollenkaan varma siitä onko koko juttu totta. Sanotaan, että monet papit eivät enää edes usko juttuihinsa. Dalai Lamakin myöntää ettei tiedä onko buddhalaisuuskaan täysin totta.
Kaikissa uskomuksissa on hyvä ja paha puolensa, kaikki voi ihmisten käsissä kääntyä mihin suuntaan tahansa. Kristinuskonkin nimissä on tehty paljon pahaa. Intian kastijärjestelmä on hyvä esimerkki taas siitä, mitä uskominen moniin elämiin voi aiheuttaa. Olen lukenut, että jotkut natsitkin olisivat uskoneet jälleensyntymiseen ja diggailleet Intiaa muutenkin. Pitäneet itseään myös jälleensyntyneinä roomalaisina sotilaina. Onhan se hakaristikin alkuaan intialainen symboli. Mikään uskomuskaan ei ole täysin turvassa ihmisiltä ja hyväkin voi kääntyä pahaksi taitamattoman käsissä.
Hyvää jälleensyntymään uskominen taas tuottaa se, että kun uskoo eläneensä eri kulttuureissa jo olleensa eri rotuinen, niin mikään rasistihan silloin ei enää voi oikein olla. Itse uskon eläneeni monissa eri kulttuureissa, niin Afrikassa, Amerikassa, Idässä, kuin lännessäkin. Intiaanit ja japanilaiset on jotenkin lähellä sydäntäni. Ehkä koin hyvän elämän intiaanina ja japanilaisena, ja siksi tunnen vetoa niihin edellisiin elämiini. Mikään kuuluisa henkilö tuskin olin, joku tavis todennäkösesti. Vaikka koko juttu olis huuhaata, niin se ainakin on kehittänyt suvaitsevaisuutta ja muutakin hienoa. Joillakin ihmisillä on tosiaankin outoja mielenkiinnon kohteita menneissä ajoissa ja kulttuureissa. Joku diggaa kovasti keski-aikaa, tai kaipaa vaikka Skotlantiin. Se voisi viitata edellsiin elämiin. Aikoinaan koulussa diggasin kirjotella vanhalla kynällä keskiaikaisia kirjaimia. Munkit olivat kovia poikia kirjoittelemaan kaikenlaisia uskonnollisia tekstejä keskiajalla. Joku vaatimaton munkki voisin olla ollut joskus satoja vuosia siis. Kaikenlaisia kummia vinkkejä menneistä elämistään voi saada tässä nykyisessä elämässään.
Ja tunne on tietenkin kokoajan mukana, kun tässä kirjoittelen. Tunne ja järki yhdessä pitää täällä mennä, sen olen ainakin oppinut. Koitan pitää ne aika "fifty-sixty" ettei toinen liikaa korostu. Maailma on täynnä älyttömyyksiä ja typeryyttä siksi, että on liikaa tunnetta ja liikaa järkeä on taas toisella tavalla ärsyttävää.
Uskon olevani todennäköisesti oikeassa, mutta mahdollisesti myös väärässä. Pakko olla rehellinen. Nämä "henkimaailman jutut" on sellasia, että ei koskaan voi olla ihan varma, ainakaan niin kauan kun täällä maan päällä asustaa. Sitten kun kuollaan, niin saadaan varmaan tietää totuus. Yleensä sanotaan, että kuoleman jälkeen ei kysellä sitä, mihin uskontoon kuului ja mihin uskoi. Mitään jäsenkirjaa ei "taivaan portilla" kysellä.
Uskon siihen, että maailmankaikkeus, Jumala tai mikä lieneekin, on oikeudenmukainen, eli niin hyvä, kuin pahakin saavat palkkansa. Hedonismista puheen ollen, eikö taivaassa ole kaikki pelkää hedonismia. Siellä vaan nautiskellaan kaikki aika. Mä en ole ihan varma jaksaisinko sitä ikuisesti.
Kuvitteeleeko sitten ihmise olevansa eri tasoilla suhteessa toisiinsa?
Ei kai nyt suurin osa kuitenkaan. Tällä palstalla heitä nyt on jonkin verran, mutta mä luulisin, että ainakin 90% ihmisistä ei ajattele mitään tasoja. Koko juttu on ihan outo. Suurin osa kuuluu kirkkoon ja ei siellä ainakaan mitään tasoja opeteta. Jos joku siis kertoilee jostain tasoista, se on aika harvinaista. Hyvä niin, koska eihän se olis mukavaa, jos ihmiset kokoajan selittäis toisilleen, että olet tommonen juntti, kun olet vielä lapsisielu. Olis aika erikoista pilkkaa semmonen. Joskus toki kuulee ihmistä haukuttavan "pikkusieluksi". Hyvä vaan, että ihmiset ei usko mihinkään tasoihin, paitsi muutama tällainen hörhö, kuten meikäläinen.
Ja jos aattelee jotain koulunkäyntiä, niin aika harva seitsemän vuotias turhautuu siitä, että joku on häntä edellä koulussa, korkeemmalla luokalla. Sitä vertaa itseään vaan oman ikäisiinsä ja tietää, että muutaman vuoden päästä hänkin on tuolla samalla luokalla. Miksi siis pitäs välittää siitä, että joku on vähän edellä?
Sieluina sama juttu. Jokainen on tyytyväinen siihen missä kehityksessään menee. Kaikissa kehityksen vaiheissa on omat puolensa. Tietysti välillä voi vähän kenkuttaa, jos elämä kohtelee kaltoin ja joku alkaa selittää jostain sieluniästä ja karmasta. Kannattaa sillon vaan yrittää kannustaa ja rohkasta toista, eikä alkaa höpöttää jotain "mystiikkaa". :)Niinhän ne saksalaiset jäljitti sitä arjalaista rotua sinne intian seuduille ja monenlaista tutkivat muutenkin ja uskoivat. Hitlerinkin tiedetään uskoneen ja hänen uskotaan olevan monenlaista menneissä elämissään varsinkin silloin Jeesuksen elämän aikana rooman vallan alla. Hänen tiedetään myös todenneen että päätymistä joksikin buddha munkiksi olisi viimeisiä asioita joita tahtoo. Näitä tunnettuja esimerkkejä on kuten niitäkin törmäyksiä että useampi suurmies ovat kuvitelleet olevansa sama menneisyyden merkittävä henkilö joka tuo taas omia kysymyksiä soppaan.
Se että miks ne elämät sinkoilis niin paljon ympäri maailmaa. Eikö ois loogisempaa että se seuraava elämä jatkuis paljon lähempänä kuten vaikka samassa suvussa. Tuntuis että mitä enemmän näistä asioista lukee sitä enemmän alkais näkemään itseään siellä ja siellä silloin ja silloin saamalla vain jonkun halutun mielikuvan siitä. Sekin että mistä voi tietää miten nopeesti se uus elämä koittaa. Luulis että ehtis vierähtää melkonen tovi maan aikaa siinä ennenkuin tänne ehtis takaisin.
Se mitä puhutaan taivaasta on yleisin käsitys varmaan se että sillon on juhlat ja kaikki on vaan yhtä orgasmia. Puhutaan myös ylöstempauksesta ja pilveen nousemisesta joita epäilen liittyvän myös tähän taivaalliseen elämään. Jotkut uskovat jeesuksenkin nousseen pilveen eli haetun avaruusaluksella pois täältä. Tiedä häntä jos taivas tarkottais ihan vaan avaruudellista elämää joka on vaan kehittyneempää mitä täällä ja ihmisillä ehkä sielullinen rauha. Ei siis mitään juhlia mut varmaan paremmin kuin nyt täällä.
Näistä tasoista se että jos niistä kuullaan harvoin jolloin suurinosa ei niistä puhuis niin ajatellaanko silloin että niistä tietäiskin vain ne jotka niistä puhuu. Tottahan jokainen voi tietää jotain mitä kukaan muu ei kun oikein kuvittelee mutta eihän se todista mitään kehityksestä. Jokainen joka osaa lukea voi lukea jotain kirjaa jossa puhutaan tasoista mutta miks se pelkkä tieto niistä tekis kenestäkään kättelyssä eritasoista. Jos osaat lukea niin etkö sillon voi käytännössä olla ihan samoilla leveleillä. Tässä on se kysymys että näinkö sitä ajatellaan. Mitä luetaan sitä uskotaan suoraan? Voisitko sä nyt arvioida mun henkisen iän ja tason tän meidän keskustelun perusteella kun mua kiinnostaa miten ihmiset päätyy näihin käsityksiin niistä. - ajelehtija
Jännähomma kirjoitti:
Niinhän ne saksalaiset jäljitti sitä arjalaista rotua sinne intian seuduille ja monenlaista tutkivat muutenkin ja uskoivat. Hitlerinkin tiedetään uskoneen ja hänen uskotaan olevan monenlaista menneissä elämissään varsinkin silloin Jeesuksen elämän aikana rooman vallan alla. Hänen tiedetään myös todenneen että päätymistä joksikin buddha munkiksi olisi viimeisiä asioita joita tahtoo. Näitä tunnettuja esimerkkejä on kuten niitäkin törmäyksiä että useampi suurmies ovat kuvitelleet olevansa sama menneisyyden merkittävä henkilö joka tuo taas omia kysymyksiä soppaan.
Se että miks ne elämät sinkoilis niin paljon ympäri maailmaa. Eikö ois loogisempaa että se seuraava elämä jatkuis paljon lähempänä kuten vaikka samassa suvussa. Tuntuis että mitä enemmän näistä asioista lukee sitä enemmän alkais näkemään itseään siellä ja siellä silloin ja silloin saamalla vain jonkun halutun mielikuvan siitä. Sekin että mistä voi tietää miten nopeesti se uus elämä koittaa. Luulis että ehtis vierähtää melkonen tovi maan aikaa siinä ennenkuin tänne ehtis takaisin.
Se mitä puhutaan taivaasta on yleisin käsitys varmaan se että sillon on juhlat ja kaikki on vaan yhtä orgasmia. Puhutaan myös ylöstempauksesta ja pilveen nousemisesta joita epäilen liittyvän myös tähän taivaalliseen elämään. Jotkut uskovat jeesuksenkin nousseen pilveen eli haetun avaruusaluksella pois täältä. Tiedä häntä jos taivas tarkottais ihan vaan avaruudellista elämää joka on vaan kehittyneempää mitä täällä ja ihmisillä ehkä sielullinen rauha. Ei siis mitään juhlia mut varmaan paremmin kuin nyt täällä.
Näistä tasoista se että jos niistä kuullaan harvoin jolloin suurinosa ei niistä puhuis niin ajatellaanko silloin että niistä tietäiskin vain ne jotka niistä puhuu. Tottahan jokainen voi tietää jotain mitä kukaan muu ei kun oikein kuvittelee mutta eihän se todista mitään kehityksestä. Jokainen joka osaa lukea voi lukea jotain kirjaa jossa puhutaan tasoista mutta miks se pelkkä tieto niistä tekis kenestäkään kättelyssä eritasoista. Jos osaat lukea niin etkö sillon voi käytännössä olla ihan samoilla leveleillä. Tässä on se kysymys että näinkö sitä ajatellaan. Mitä luetaan sitä uskotaan suoraan? Voisitko sä nyt arvioida mun henkisen iän ja tason tän meidän keskustelun perusteella kun mua kiinnostaa miten ihmiset päätyy näihin käsityksiin niistä.Joo, yhdessä kirjassa todettiin Hitlerin olleen nuori sielu ja se myös näkyi hänen elämässään. Hitler uskoi fanaattisesti asiaansa, ihaili kaikkea maskuliinista voimaa, sotilaallisuutta, urheilullisuutta ja kaikkea sellaista. Jos nuori sielu siis saisi luoda maailman, se olisi Natsi-Saksan kaltainen järjestelmä.
Moni ihaili ja ihailee edelleenkin sellaista touhua, onneksi Hitlereitä syntyy aika harvoin, tai sellaisia, joilla on sopivat olosuhteet ja tilaisuus sellaiseen. Samanlaisia persoonia löytyy keskuudestamme varmasti moniakin, He eivät kuitenkaan pääse toteuttamaan itseään samassa mittakaavassa, kuin Aatu. Onneksi näin.
Natsit on mielenkiintoinen aihe, koska he edustavat luultavasti "pahuuden valtakuntaa" parhaiten koko maailman historiassa ja lisäksi asiaa on tutkittu ja dokumentoitu lähes loputtomasti.
Tuo, että syntyis samaan sukuun on sillai ongelmallinen, että omien tutkimuksieni mukaan sielun pitää kokea paljon erilaisia elämiä ja samaan sukuun syntyminen rajoittaisi tuota kokemusta. Pitää kokea erilaisia kokemuksia, kaikkea ihmiselämän saralta. Pitää kokea köyhyyttä, rikkautta ja kaikkea siltä väliltä ja yksi suku ei välttämättä kykene sitä kaikkea kokemusta antamaan. Varmaan on harvinaisia tapauksia, jossa ihminen on syntynyt samaan sukuun. Yleensä synnytään aivan erilaisiin sukuihin, jos ne nyt niin hirveästi toisistaan poikkeavat. Kyllä varmaan syntyminen afrikkalaiseen perheeseen on aivan erilainen kokemus, kuin syntyminen vaikkapa japanilaiseen perheeseen. Uskonto, traditiot ja kotikasvatus poikkeavat selvästi toisistaan. Tosin nykyisin elämä kaikkialla maapallolla alkaa muistuttaa toistaan. Enää erot eivät ole niin suuria, kuin vaikkapa sata vuotta sitten. Kertooko se sitten myös siitä, että olemme sielullisestikin jo aika lähellä toisiamme. Kaikki ovat syntyneet jo lukuisia kertoja, joten erilaisille olosuhteille ei ole enää niin tarvetta.
Raamatun jutut voi käsittää scifiksi, siellä puhutaan "sodasta taivaassa", joka vois olla jokin tähtien sodan tapanen juttu. Profeetta lähtee "tulisilla vaunuilla" eli avaruusaluksella ja kaikkea muutakin. Ylöstempaus vois olla ihmiskunnan evakuointi avaruusalukseen sitten kun maapallo on jo lähes tuhoutunut. Semmosia voi aivan hyvin kuvitella.
Yleensä kai asioista puhuu ne, joita asia kiinnostaa ja jotka ovat eniten asiaan tutustuneet. Onhan tässä vuosikymmenten aikana tullut nähtyä dokkareita jälleensyntymisestä, luettua kirjoja ja nettisivustoja. Aika harvoin telkusta tulee mitään, mutta joskus jotain kuitenkin. Vaikuttais siltä, että ihmisten on parempi uskoa johonkin muuhun, ja olen sitä mieltä itsekin monen ihmisen kohdalla, vaikka musta tuntuu, että aika moni nykyaikana olis jo aika avoin koko jutulle. Tavalliset ihmiset, siis tarkoitan sellaisia, jotka eivät ole oikein missään uskossa kunnolla kiinni, ovat kuitenkin usein aika kiinnostuneita myös jälleensyntymisestä. Ainakin silloin harvoin kun tosielämässä puhun jonkun kanssa näistä jutuista, niin saan yleensä hyvän vastaanoton jutuilleni. Joistan ihmisistä huomaan heti, että parempi olla hiljaa, tai sitten vitsailen jotain jälleensyntymiseen viittaavaa. Nykyihminen kaipaa kuitenkin edelleenkin jotain henkistäkin tietoa maailmasta. Haluaa tietää mikä on totuus näissäkin jutuissa. Kaikki tosin ei välttämättä kykene hyväksymään totuutta ja siksi ehkä parempi, että totuus pysyy salaisena. Kukaan ei pääse silläkään sitten kukkoilemaan.
On hyvä ajatella, että on kaikkien kanssa samalla levelillä, vaikka ei niin oliskaan. Vähän kun pelais roolipeliä eri leveleillä. Jokainen level on kuitenkin aluksi ihan yhtä kiehtova ja sitä kokoajan odottaa mitä haasteita siltä seuraavalta leveliltä on tulossa. Sama avatar siellä kuitenkin kokoajan seikkailee ja kehittyy. Ihan yhtä hyvä avatar, kuin kaikki muutkin. Kehittyy kokoajan paremmaksi, niin kuin kaikki muutkin ympärillä.
En voi nettijuttujen perusteella arvioida kenenkään sielunikää. Sen verran voin vaan todeta taas, että jo se, että on syntynyt tänne Suomeen, viittaa kokeneempaan sieluun. Enkä koskaan tosielämässäkään ajattele kenestäkään, että hän olisi jossain sieluniässä. Jos henkiset jutut kiinnostaa, niin sekin viittaa kokeneempaan sieluun. Myös tieteellisyys ja taiteellisuus ovat yksi vihje. Kaikki semmonen pidemmälle kehittyneempi touhu. Einstein ja Tesla ovat varmasti olleet jo kokeneempia sieluja. Ja moni taviskin voi olla todella pitkällä. Ulkoinen voi myös hämätä pahasti. Mä en todellakaan jaottele siksi ihmisiä mitenkään minkään sieluniän mukaan. Jos joku on fiksu ja mukava, niin toki saatan hetkellisesti ajatella, että onpas kehittynyt kaveri. Mulla on omat lapset ja en heitäkään ole koskaan ajatellut siltä kantilta, että olisivat jossain tietyssä sieluniässä. _Mulle jokainen ihminen on ihan yhtä samanarvoinen. Enpä siksi lähde siis arvuuttelemaan sinunkaan sielunikääsi. Ehkä jotain vanhempia ihmisiä, yli viiskymppisiä voisin pyydettäessä lähteä vähän arvioimaan. Tutki omaa elämääsi , siellä on vihjeitä. :) - Jännähomma
ajelehtija kirjoitti:
Joo, yhdessä kirjassa todettiin Hitlerin olleen nuori sielu ja se myös näkyi hänen elämässään. Hitler uskoi fanaattisesti asiaansa, ihaili kaikkea maskuliinista voimaa, sotilaallisuutta, urheilullisuutta ja kaikkea sellaista. Jos nuori sielu siis saisi luoda maailman, se olisi Natsi-Saksan kaltainen järjestelmä.
Moni ihaili ja ihailee edelleenkin sellaista touhua, onneksi Hitlereitä syntyy aika harvoin, tai sellaisia, joilla on sopivat olosuhteet ja tilaisuus sellaiseen. Samanlaisia persoonia löytyy keskuudestamme varmasti moniakin, He eivät kuitenkaan pääse toteuttamaan itseään samassa mittakaavassa, kuin Aatu. Onneksi näin.
Natsit on mielenkiintoinen aihe, koska he edustavat luultavasti "pahuuden valtakuntaa" parhaiten koko maailman historiassa ja lisäksi asiaa on tutkittu ja dokumentoitu lähes loputtomasti.
Tuo, että syntyis samaan sukuun on sillai ongelmallinen, että omien tutkimuksieni mukaan sielun pitää kokea paljon erilaisia elämiä ja samaan sukuun syntyminen rajoittaisi tuota kokemusta. Pitää kokea erilaisia kokemuksia, kaikkea ihmiselämän saralta. Pitää kokea köyhyyttä, rikkautta ja kaikkea siltä väliltä ja yksi suku ei välttämättä kykene sitä kaikkea kokemusta antamaan. Varmaan on harvinaisia tapauksia, jossa ihminen on syntynyt samaan sukuun. Yleensä synnytään aivan erilaisiin sukuihin, jos ne nyt niin hirveästi toisistaan poikkeavat. Kyllä varmaan syntyminen afrikkalaiseen perheeseen on aivan erilainen kokemus, kuin syntyminen vaikkapa japanilaiseen perheeseen. Uskonto, traditiot ja kotikasvatus poikkeavat selvästi toisistaan. Tosin nykyisin elämä kaikkialla maapallolla alkaa muistuttaa toistaan. Enää erot eivät ole niin suuria, kuin vaikkapa sata vuotta sitten. Kertooko se sitten myös siitä, että olemme sielullisestikin jo aika lähellä toisiamme. Kaikki ovat syntyneet jo lukuisia kertoja, joten erilaisille olosuhteille ei ole enää niin tarvetta.
Raamatun jutut voi käsittää scifiksi, siellä puhutaan "sodasta taivaassa", joka vois olla jokin tähtien sodan tapanen juttu. Profeetta lähtee "tulisilla vaunuilla" eli avaruusaluksella ja kaikkea muutakin. Ylöstempaus vois olla ihmiskunnan evakuointi avaruusalukseen sitten kun maapallo on jo lähes tuhoutunut. Semmosia voi aivan hyvin kuvitella.
Yleensä kai asioista puhuu ne, joita asia kiinnostaa ja jotka ovat eniten asiaan tutustuneet. Onhan tässä vuosikymmenten aikana tullut nähtyä dokkareita jälleensyntymisestä, luettua kirjoja ja nettisivustoja. Aika harvoin telkusta tulee mitään, mutta joskus jotain kuitenkin. Vaikuttais siltä, että ihmisten on parempi uskoa johonkin muuhun, ja olen sitä mieltä itsekin monen ihmisen kohdalla, vaikka musta tuntuu, että aika moni nykyaikana olis jo aika avoin koko jutulle. Tavalliset ihmiset, siis tarkoitan sellaisia, jotka eivät ole oikein missään uskossa kunnolla kiinni, ovat kuitenkin usein aika kiinnostuneita myös jälleensyntymisestä. Ainakin silloin harvoin kun tosielämässä puhun jonkun kanssa näistä jutuista, niin saan yleensä hyvän vastaanoton jutuilleni. Joistan ihmisistä huomaan heti, että parempi olla hiljaa, tai sitten vitsailen jotain jälleensyntymiseen viittaavaa. Nykyihminen kaipaa kuitenkin edelleenkin jotain henkistäkin tietoa maailmasta. Haluaa tietää mikä on totuus näissäkin jutuissa. Kaikki tosin ei välttämättä kykene hyväksymään totuutta ja siksi ehkä parempi, että totuus pysyy salaisena. Kukaan ei pääse silläkään sitten kukkoilemaan.
On hyvä ajatella, että on kaikkien kanssa samalla levelillä, vaikka ei niin oliskaan. Vähän kun pelais roolipeliä eri leveleillä. Jokainen level on kuitenkin aluksi ihan yhtä kiehtova ja sitä kokoajan odottaa mitä haasteita siltä seuraavalta leveliltä on tulossa. Sama avatar siellä kuitenkin kokoajan seikkailee ja kehittyy. Ihan yhtä hyvä avatar, kuin kaikki muutkin. Kehittyy kokoajan paremmaksi, niin kuin kaikki muutkin ympärillä.
En voi nettijuttujen perusteella arvioida kenenkään sielunikää. Sen verran voin vaan todeta taas, että jo se, että on syntynyt tänne Suomeen, viittaa kokeneempaan sieluun. Enkä koskaan tosielämässäkään ajattele kenestäkään, että hän olisi jossain sieluniässä. Jos henkiset jutut kiinnostaa, niin sekin viittaa kokeneempaan sieluun. Myös tieteellisyys ja taiteellisuus ovat yksi vihje. Kaikki semmonen pidemmälle kehittyneempi touhu. Einstein ja Tesla ovat varmasti olleet jo kokeneempia sieluja. Ja moni taviskin voi olla todella pitkällä. Ulkoinen voi myös hämätä pahasti. Mä en todellakaan jaottele siksi ihmisiä mitenkään minkään sieluniän mukaan. Jos joku on fiksu ja mukava, niin toki saatan hetkellisesti ajatella, että onpas kehittynyt kaveri. Mulla on omat lapset ja en heitäkään ole koskaan ajatellut siltä kantilta, että olisivat jossain tietyssä sieluniässä. _Mulle jokainen ihminen on ihan yhtä samanarvoinen. Enpä siksi lähde siis arvuuttelemaan sinunkaan sielunikääsi. Ehkä jotain vanhempia ihmisiä, yli viiskymppisiä voisin pyydettäessä lähteä vähän arvioimaan. Tutki omaa elämääsi , siellä on vihjeitä. :)Mua mietityttää tuo että jos valtiot ja maanosat olis sellasia sielukaukaloita niin miten se selittyy huonoina aikoina. Eihän suomikaan ole kuin vasta 100v maa eikä täällä ole hyvinvointiakaan ollut vielä kovin kauan. Ei täällä mitään vanhoja korkeakulttuurin merkkejäkään liiemmin löydy. Ja onhan maita joilla menee hyvin mutta jotka ovat silti esim sodassa. Tilanteet vaihtelee kuitenkin. Jos ihmisen maa ja maanosa ois selittävä tekijä niin miks ihmiset sitten haikailee niin paljon toisiin kulttuureihin näissä sielun asioissa. Tätä mä olen kysynyt ihmisiltä jotka pitää itseään kehittyneinä ja vanhoina että mikä vika on eurooppalaisessa henkisyydessä johon en koskaan kokenut saaneeni vastausta. On vaikuttanut siltä ettei esim kristillistä kulttuuria joka meillä on ole pidetty tarpeeks säväyttävänä. Miks se toinen kulttuuri ois sitten kuitenkin aina parempi ja ennenkaikkea kehittyneempi tai miks niin koetaan? Jos maanosittaista kehitystä vertailtas en uskois euroopan ainakaan kovin alas sijoittuvan. Voihan olla että geenit vaikuttaa siihen mihin sielullinen kutsumus käy. Suomenkin kohdalla on aika kyseenalaista kuuluuko maa edes eurooppaan vai aasiaan joten suosittu itämainen suuntautuminen henkisyydessä vois osittain selittyä sillä.
Koetaanko leveleiden selittyvän vain sillä että on kiinnostunut tietynlaisista asioista vaikka ratkaisevin tekijä on kuitenkin vain lukutaito. Eikö jokainen joka on erikoistunut johonkin voi ajatella olevansa eri levelillä sellaisten kanssa jotka eivät tiedä asiasta mitään. Nyt kun liikutaan sielujen aihepiirissä olis ratkaisevinta leveleissä kuitenkin vain se aiheesta lukeminen ja tietäminen? Mä pitäisin eri levelinä enemmän just jotain einsteinia ja teslaa kuitenkin sitä että on luonnontieteellistäkin lahjakkuutta. Jos on pelkkää fundamentaalista tietoa henkisyyttä käsittelevistä kirjoista en pitäis sitä vielä levelinä. Näin olen kuitenkin joidenkin ihmisten taholta kokenut. Ihmiset alkaneet pitää itseään alkemisteina luettuaan pari kirjaa vaikkei olis pienintäkään käsitystä koko kullan luomisesta. Jos joku osaa rakentaa avaruusaluksen pidän sitä levelinä en sitä että on imetty pelkkää femiinistä tietoa niin ettei pystytä enää tavalliseen kommunikointiin. - ajelehtija
Jännähomma kirjoitti:
Mua mietityttää tuo että jos valtiot ja maanosat olis sellasia sielukaukaloita niin miten se selittyy huonoina aikoina. Eihän suomikaan ole kuin vasta 100v maa eikä täällä ole hyvinvointiakaan ollut vielä kovin kauan. Ei täällä mitään vanhoja korkeakulttuurin merkkejäkään liiemmin löydy. Ja onhan maita joilla menee hyvin mutta jotka ovat silti esim sodassa. Tilanteet vaihtelee kuitenkin. Jos ihmisen maa ja maanosa ois selittävä tekijä niin miks ihmiset sitten haikailee niin paljon toisiin kulttuureihin näissä sielun asioissa. Tätä mä olen kysynyt ihmisiltä jotka pitää itseään kehittyneinä ja vanhoina että mikä vika on eurooppalaisessa henkisyydessä johon en koskaan kokenut saaneeni vastausta. On vaikuttanut siltä ettei esim kristillistä kulttuuria joka meillä on ole pidetty tarpeeks säväyttävänä. Miks se toinen kulttuuri ois sitten kuitenkin aina parempi ja ennenkaikkea kehittyneempi tai miks niin koetaan? Jos maanosittaista kehitystä vertailtas en uskois euroopan ainakaan kovin alas sijoittuvan. Voihan olla että geenit vaikuttaa siihen mihin sielullinen kutsumus käy. Suomenkin kohdalla on aika kyseenalaista kuuluuko maa edes eurooppaan vai aasiaan joten suosittu itämainen suuntautuminen henkisyydessä vois osittain selittyä sillä.
Koetaanko leveleiden selittyvän vain sillä että on kiinnostunut tietynlaisista asioista vaikka ratkaisevin tekijä on kuitenkin vain lukutaito. Eikö jokainen joka on erikoistunut johonkin voi ajatella olevansa eri levelillä sellaisten kanssa jotka eivät tiedä asiasta mitään. Nyt kun liikutaan sielujen aihepiirissä olis ratkaisevinta leveleissä kuitenkin vain se aiheesta lukeminen ja tietäminen? Mä pitäisin eri levelinä enemmän just jotain einsteinia ja teslaa kuitenkin sitä että on luonnontieteellistäkin lahjakkuutta. Jos on pelkkää fundamentaalista tietoa henkisyyttä käsittelevistä kirjoista en pitäis sitä vielä levelinä. Näin olen kuitenkin joidenkin ihmisten taholta kokenut. Ihmiset alkaneet pitää itseään alkemisteina luettuaan pari kirjaa vaikkei olis pienintäkään käsitystä koko kullan luomisesta. Jos joku osaa rakentaa avaruusaluksen pidän sitä levelinä en sitä että on imetty pelkkää femiinistä tietoa niin ettei pystytä enää tavalliseen kommunikointiin.Eri maanosilla on ollut se merkitys, että niissä olemme saaneet erilaisia kokemuksia. Uskonnot ovat niissä kaikissa olleet erilaisia ja paljon on ollut muutakin eroja näissä yhteiskunnissa. Nykyään Intia ja Kiina ottavat muuta maailmaa, tai lähinnä Eurooppaa ja Amerikkaa kovasti kiinni.
Kokemista riittää edelleenkin varsinkin kolmansissa maissa. Siis sellaista kokemista, joissa on yhä kyse alkukantaisemmasta elämästä. Jotkut sielut tarvitsevat selvästi yhä sellaisenkin kokemista. Joku Islam antaa taas kokemuksen varhaiskeskiaikaisesta meiningistä, jossa naista alistetaan ja tehdään muutenkin kaikenlaista kurjaa. Näitäkin kokemuksia siis yhä tarvitaan. Onneksi suunta näyttäs olevan muuttumassa. Intia on ollut hyvin surullinen tapaus. Tuo muinainen korkeakulttuuri, joka on nykyisin kuin saastainen sikolätti. Kastijärjestelmä. joka on ollut sisäsiittoinen jo kauan. Onneksi tunnelin päässä näkyy valoa ja toivottavasti muutaman vuosikymmenen päästä Intiassakin ollaan herätty sivistykseen ja kastijärjestelmäkin on romutettu. Toivon kaikkien puolesta, että muutos tulee olemaan nopea. Eurooppa taas on ollut jo vuosisatoja kehittynyt maanosa. Monet keksinnöt ovat eurooppalaisten, tai amerikkalaisten keksimiä. Ne ovat olleet jo kauan individualistisia yhteiskuntia, joissa loistavat yksilöt ovat vapaasti päässeet toteuttamaan itseään. Juuri siksi ne kokeneemmat sielut suosii Eurooppaa ja Amerikkaa. Se, että saa tehdä just sitä mitä haluaa tehdä. Islamilaisissa maissa moni juttu on pannassa ja siksi siellä ei paljon kehitystä näy. Niidenkin on jossain vaiheessa tultava perässä kaikessa kehityksessä, vaikka Islam yrittää kovasti estää kehitystä. Täyryy varmaan eniten luottaa tieteeseen, että se kykenee tuhoamaan kauhistuttavat taikauskot.
Tai jos syntyis joku uus messias, joka johdattais ihmiskunnan uuteen aikaan. Itse uskon enemmän tieteeseen ja sen tuomaan tietoon. Messiaat on vähän sellanen supersankarijuttu, joka toimii lapsilla, mutta aikuisilla on vähän eri meininki. Mistäs sen tosin tietää.
Suomalaiset ollaan kotosin jostain Uralin takaa, joten ei ihme, että itämaiset jutut kiinnostaa meitä. Haikailemme sinne takaisin. Geeneissä se näkyy edelleen. Eurooppa on kuitenkin paras maanosa, ainakin meikäläisen silmin katsottuna. Nykyinen tieteellinen kehitys on täältä kotoisin. Suomi oli taas valittu maailman 3. parhaaksi maaksi mitä innovaatioihin tulee, joten kyse ei ole pelkästään mun mielipiteestä. Näin pieneltä kansalta se on jo todella kova saavutus. Ja mehän oltiin vielä kehitysmaa 100 vuotta sitten. Jeesataan vähän muuta maailmaa, niin ne ottaa meidät kiinni 20 vuodessa ja silloin voi maailmamme näyttää todella hyvältä. Suomi muuten tuottaa vielä eniten hyvää, ja vähiten haittaa koko maailmassa.
Lahjakkuutta on monenlaista ja se viittaa sielulliseen kokemukseen. Tuon lahjan kehittyminen on alkanut jo edellisessä elämässä ja jalostunut tässä elämässä. Joku ehkä piirusteli keskiajalla vaatimattomasti, mutta intohimoisesti. ja tässä elämässä hän on kuuluisa taiteilija.
En oikein päässyt perille mitä ajoita takaa näistä leveleistä. Pohjalta lähdetään ja ylöspäin mennään. Joku tietenkin, tai ehkä monetkin haluais päästä heti korkeimmalle levelille ja sehän on tietenkin mahdotonta. Sitten sorrutaan valehteluun ja huijaamiseen. Siitä saa moni soppa alkunsa ja kaikenmaailman uskonnoliset lahkot, sun muut sairaat jengit, joissa muka "tiedetään" totuus.
Kannattaa tutkia kaikenlaisia ilmiöitä, kun tietoahan löytyy täältä netistäkin lähes rajattomasti. - MEläjä
Raamatusta löytyy itse asiassa viittauksia jälleensyntymään, vaikka niitä onkin pyritty poistamaan kirkolliskokouksissa.
Olen useamman kerran tuonut esille yhden kohdan, joka on aina ponnekkaasti torjuttu ja seli.seli.selityksiä on mitä moninaisempia. En muista jakeita, mutta vapaasti.....
Kysymys on siis opetuslasten tekemästä kysymyksestä Jeesukselle, koskien SYNTYMÄSTÄÄN asti sokeasta. #Kuka teki syntiä TÄMÄKÖ, vai hänen vanhempansa?#
Siis kysymys paljastaa että jälleensyntyminen ei ollut vieras ajatus ensinkään ja ei sitä Jeesuskaan ihmetellyt mitenkään poikkeavana. - ajelehtija
MEläjä kirjoitti:
Raamatusta löytyy itse asiassa viittauksia jälleensyntymään, vaikka niitä onkin pyritty poistamaan kirkolliskokouksissa.
Olen useamman kerran tuonut esille yhden kohdan, joka on aina ponnekkaasti torjuttu ja seli.seli.selityksiä on mitä moninaisempia. En muista jakeita, mutta vapaasti.....
Kysymys on siis opetuslasten tekemästä kysymyksestä Jeesukselle, koskien SYNTYMÄSTÄÄN asti sokeasta. #Kuka teki syntiä TÄMÄKÖ, vai hänen vanhempansa?#
Siis kysymys paljastaa että jälleensyntyminen ei ollut vieras ajatus ensinkään ja ei sitä Jeesuskaan ihmetellyt mitenkään poikkeavana.Kopioin tähän tekstin, jotta se olisi helpompi lukea tästä, kuin sivustolta, miltä teksti löytyy.
"Muinaisen historioitsija Josefuksen mukaan esikristillisen munkkijärjestö essealaisten keskuudessa oli vallinnut käsitys, että ruumiit kulkivat tuhoon eikä niiden materia ollut kestävä, mutta sielut vaelsivat edelleen kuolemalta varjeltuina. Ja varhainen kristitty filosofi Justinius Marttyyri lausui teoksessaan Kaksinpuhelu Tryphoon kanssa, että ”maallisella pyhiinvaelluksellaan asuvat ihmisen sielut monissa kehoissa.” Alkukristillisten enemmistö olikin uskonut jälleensyntymisoppiin, mutta Raamatun muunneltu nykyversio opetti vain taivaasta ja helvetistä. Useat kohdat Raamatussa kuitenkin osoittivat, että usko jälleensyntymiseen oli ajanlaskun alussa ollut yleisesti hyväksyttyä juutalaisten keskuudessa. Alkukirkko oli siis hyväksynyt jälleensyntymisopin, ja sitä olivat opettaneet niin gnostilaiset kuin lukuisat kirkkoisätkin, kuten Clemens Aleksandrialainen ja kuuluisa Origenes 200-luvulla.
Tämä oli herättänyt kiivasta vastustusta ortodoksien taholta. 500-luvun alkupuolella he olivat saaneet voimakkaan liittolaisen Rooman itäisen imperiumin keisari Justinianuksesta ja erityisesti hänen puolisostaan, keisarinna Theodorasta. Justinianuksen syyt jälleensyntymisen vastustamiseen olivat suurimmaksi osaksi olleet poliittisia; hän oli toivonut voivansa luoda itselleen voimakkaan imperiumin. Niinpä Justinianus oli toiminut ripeästi saadakseen aikaan kirkolliskokouksen, ja palatsinsa kirjastossa hän oli avustajineen valmistellut julistuksen Origenesta vastaan. Yhdessä he olivat saaneet aikaan tuomion, joka kuului: ”Origines on kirottu kuolleena, niin kuin hän ennen eläessäänkin oli kirottu.” Tämä ei kuitenkaan ollut totuudenmukaista, koska Origeneksen eläessä sen enempää häntä itseään kuin hänen opetuksiaankaan ei oltu julistettu pannaan. Ja koska Origeneksen opeissa esiintyi Pythagoraan ja Platonin opetuksia, oli keisari Justinianus vaatinut heidänkin pannaan julistamistaan.
Siihen aikaan Rooman imperiumi oli jaettu kahteen osaan: itäiseen imperiumiin eli Bysanttiin jonka pääkaupunki oli Konstantinopoli, ja läntiseen imperiumiin eli Roomaan. Vuonna 553 oli pidetty Konstantinopolin kirkolliskokouksen ensimmäinen istunto Santa Sophian sekretariumissa. Paavi Wigiliuksen jouduttua vaikeaan ahdinkotilaan Rooman piirityksen aikana, keisari Justinianus oli kiristänyt häneltä myöntymyksen tämän kirkolliskokouksen pitämiseen sekä kaikkiin hänen pannaanjulistuksiinsa.
Vaikka jälleensyntymisoppia koskenut äänestys oli riippunut sekä itäisen että läntisen imperiumin piispoista, vain kaksi piispaa oli saapunut Roomasta Konstantinopoliin äänestämään. Kun kaksi edellistä paavia oli murhattu sen jälkeen kun he olivat vastustaneet jälleensyntymisopin siirtämistä doktriinin ulkopuolelle, olivat monet roomalaiset piispat pelänneet äänestää Justinianin toiveiden vastaisesti. Konstantinopolin kirkolliskokouksen ensimmäinen anateema oli kuulunut: ”Jos joku kannattaa väitettä sielun tarunomaisesta olemassaolosta ennen syntymää ja sitä seuraavaa väitettä kauheasta takaisintulosta, hän olkoon kirottu.” Opin, jossa ihminen joutui vastaamaan teoistaan, oli katsottu olevan ”kauhea”. Lopulta Konstantinopolin kirkolliskokouksen julkilausuma oli uhannut, että ”joka ei kiroa tätä oppia ja sen kannattajia, ja ne jotka väittävät sen olevan ortodoksisen, joko kokonaan tai osaksi, tai ne jotka kirjoittavat sen puolustukseksi, opin ja niiden jumalattomuuksien, jotka se sisältää... hän olkoon itse kirottu.” Näin marttyyrinä ja pyhimyksenä pidetty kirkkoisä Origenes oli muutamalla kirjainrivillä julistettu pannaan ja hänen oppinsa oli kirottu. Tätä seikkaa oli pidetty Kirkon piirissä arkaluontoisena. Nykyisin Rooman kirkko ei pitänyt Justinianuksen Konstantinopolissa vuonna 553 järjestämää kirkolliskokousta pätevänä.
Oli siis historiallinen tosiseikka, että jälleensyntymisen hylkääminen kristinuskosta oli johtunut Rooman keisarin ja hänen vaimonsa henkilökohtaisesta toiveesta. Justinianuksen käskystä myös Platonin akatemia oli suljettu jo aiemmin vuonna 529, sen toimittua yhdeksänsadan vuoden ajan. Justinianuksen tarkoituksena oli ollut sulkea yksi viimeisistä pakanallisista opetuksen keskuksista kristillisessä valtakunnassaan, mutta Platonin filosofia oli jo ehtinyt tunkeutua kristilliseen teologiaan.
jatkuu... - ajelehtija
ajelehtija kirjoitti:
Kopioin tähän tekstin, jotta se olisi helpompi lukea tästä, kuin sivustolta, miltä teksti löytyy.
"Muinaisen historioitsija Josefuksen mukaan esikristillisen munkkijärjestö essealaisten keskuudessa oli vallinnut käsitys, että ruumiit kulkivat tuhoon eikä niiden materia ollut kestävä, mutta sielut vaelsivat edelleen kuolemalta varjeltuina. Ja varhainen kristitty filosofi Justinius Marttyyri lausui teoksessaan Kaksinpuhelu Tryphoon kanssa, että ”maallisella pyhiinvaelluksellaan asuvat ihmisen sielut monissa kehoissa.” Alkukristillisten enemmistö olikin uskonut jälleensyntymisoppiin, mutta Raamatun muunneltu nykyversio opetti vain taivaasta ja helvetistä. Useat kohdat Raamatussa kuitenkin osoittivat, että usko jälleensyntymiseen oli ajanlaskun alussa ollut yleisesti hyväksyttyä juutalaisten keskuudessa. Alkukirkko oli siis hyväksynyt jälleensyntymisopin, ja sitä olivat opettaneet niin gnostilaiset kuin lukuisat kirkkoisätkin, kuten Clemens Aleksandrialainen ja kuuluisa Origenes 200-luvulla.
Tämä oli herättänyt kiivasta vastustusta ortodoksien taholta. 500-luvun alkupuolella he olivat saaneet voimakkaan liittolaisen Rooman itäisen imperiumin keisari Justinianuksesta ja erityisesti hänen puolisostaan, keisarinna Theodorasta. Justinianuksen syyt jälleensyntymisen vastustamiseen olivat suurimmaksi osaksi olleet poliittisia; hän oli toivonut voivansa luoda itselleen voimakkaan imperiumin. Niinpä Justinianus oli toiminut ripeästi saadakseen aikaan kirkolliskokouksen, ja palatsinsa kirjastossa hän oli avustajineen valmistellut julistuksen Origenesta vastaan. Yhdessä he olivat saaneet aikaan tuomion, joka kuului: ”Origines on kirottu kuolleena, niin kuin hän ennen eläessäänkin oli kirottu.” Tämä ei kuitenkaan ollut totuudenmukaista, koska Origeneksen eläessä sen enempää häntä itseään kuin hänen opetuksiaankaan ei oltu julistettu pannaan. Ja koska Origeneksen opeissa esiintyi Pythagoraan ja Platonin opetuksia, oli keisari Justinianus vaatinut heidänkin pannaan julistamistaan.
Siihen aikaan Rooman imperiumi oli jaettu kahteen osaan: itäiseen imperiumiin eli Bysanttiin jonka pääkaupunki oli Konstantinopoli, ja läntiseen imperiumiin eli Roomaan. Vuonna 553 oli pidetty Konstantinopolin kirkolliskokouksen ensimmäinen istunto Santa Sophian sekretariumissa. Paavi Wigiliuksen jouduttua vaikeaan ahdinkotilaan Rooman piirityksen aikana, keisari Justinianus oli kiristänyt häneltä myöntymyksen tämän kirkolliskokouksen pitämiseen sekä kaikkiin hänen pannaanjulistuksiinsa.
Vaikka jälleensyntymisoppia koskenut äänestys oli riippunut sekä itäisen että läntisen imperiumin piispoista, vain kaksi piispaa oli saapunut Roomasta Konstantinopoliin äänestämään. Kun kaksi edellistä paavia oli murhattu sen jälkeen kun he olivat vastustaneet jälleensyntymisopin siirtämistä doktriinin ulkopuolelle, olivat monet roomalaiset piispat pelänneet äänestää Justinianin toiveiden vastaisesti. Konstantinopolin kirkolliskokouksen ensimmäinen anateema oli kuulunut: ”Jos joku kannattaa väitettä sielun tarunomaisesta olemassaolosta ennen syntymää ja sitä seuraavaa väitettä kauheasta takaisintulosta, hän olkoon kirottu.” Opin, jossa ihminen joutui vastaamaan teoistaan, oli katsottu olevan ”kauhea”. Lopulta Konstantinopolin kirkolliskokouksen julkilausuma oli uhannut, että ”joka ei kiroa tätä oppia ja sen kannattajia, ja ne jotka väittävät sen olevan ortodoksisen, joko kokonaan tai osaksi, tai ne jotka kirjoittavat sen puolustukseksi, opin ja niiden jumalattomuuksien, jotka se sisältää... hän olkoon itse kirottu.” Näin marttyyrinä ja pyhimyksenä pidetty kirkkoisä Origenes oli muutamalla kirjainrivillä julistettu pannaan ja hänen oppinsa oli kirottu. Tätä seikkaa oli pidetty Kirkon piirissä arkaluontoisena. Nykyisin Rooman kirkko ei pitänyt Justinianuksen Konstantinopolissa vuonna 553 järjestämää kirkolliskokousta pätevänä.
Oli siis historiallinen tosiseikka, että jälleensyntymisen hylkääminen kristinuskosta oli johtunut Rooman keisarin ja hänen vaimonsa henkilökohtaisesta toiveesta. Justinianuksen käskystä myös Platonin akatemia oli suljettu jo aiemmin vuonna 529, sen toimittua yhdeksänsadan vuoden ajan. Justinianuksen tarkoituksena oli ollut sulkea yksi viimeisistä pakanallisista opetuksen keskuksista kristillisessä valtakunnassaan, mutta Platonin filosofia oli jo ehtinyt tunkeutua kristilliseen teologiaan.
jatkuu...Konstantinuksen ediktin jälkeen Kirkkoon oli liittynyt suurin joukoin ihmisiä, jotka olivat etsineet sieltä valtaa, kunniaa ja keisarin suosiota. Vähitellen he olivat valloittaneet itselleen johtavat asemat, sillä itsekkäät ihmiset olivat kaikkina aikoina, milloin suinkin olivat siihen pystyneet, käyttäneet – valtiollisen asemansa avulla – Kirkkoa poliittisiin vehkeilyihinsä ja oman maallisen valtansa ylläpitämiseen. Niin oli käynyt tälläkin kerralla: ”vaarallisia oppeja” oli vähitellen jätetty pois ja kirkolliskokouksissa oli määrätty tarkoin, mihin ihmisten oli uskottava. Kaikki muu oli julistettu pannaan kerettiläisyytenä. Ihmisen päätösvalta omasta itsestään olikin Kirkolle kauhistus, koska palkkapapistoa ei silloin olisi tarvittu. Niinpä jälleensyntymisoppi oli kirottu. Tämän kirkonkirouksen seurauksena olivat jälleensyntymiseen uskovien harhaoppisten vainot kiihtyneet, ja Kirkko oli käyttänyt hyvin ankaria keinoja kitkeäkseen käsitykset jälleensyntymisestä. Harhaoppisia oli tapettu ja heidän kirjallisuuttaan oli poltettu. Gnostilaiset kirjoitukset oli kätketty.
Intialainen joogi ja henkinen opettaja Paramahansa Yogananda totesi, että monet kristityt olivat tuohon aikaan ajatelleet jälleensyntymisopin antavan ihmiselle liiaksi aikaa ja tilaisuuksia, jotta hän olisi tavoitellut välitöntä pelastumista. ”Mutta totuuden tukahduttaminen johtaa aina kiusallisiin seurauksiin. Massat eivät ole käyttäneet 'ainutta' elämäänsä etsiäkseen Jumalaa vaan nauttiakseen tästä maailmasta – johon ovat niin ainutkertaisesti syntyneet ja jonka joutuvat niin ainiaaksi jättämään! Totuus on, että ihminen jälleensyntyy maan päälle, kunnes hän on tietoisesti jälleen saavuttanut Jumalan lapsen aseman.”
Syvään juurtunut käsitys jälleensyntymisestä oli kuitenkin romutettu vaiheittain, kun Kirkko oli jyrännyt läpi päätöksen, joka ei sotinut vain sen omia juuria ja sen kirkkoisien käsitystä, vaan myös joka puolella maailmaa vallitsevaa monituhatvuotista uskonperinnettä vastaan. Sen avulla Kirkolle oli ollut helpompaa harjoittaa valtaansa ja hallita ihmisiä pelottelemalla heitä tämän ainoan elämän jälkeen koittavalla ikuisella piinalla ja kirouksella. Vainot olivat pakottaneet ”harhaopit” ja niiden edustajat maan alle. Heidän joukossaan oli kuitenkin ollut paljon Uuden testamentin tekstien jäljentäjiä, jotka eivät vaaroista huolimatta olleet halunneet jättää lukijoita ja tulevia sukupolvia tiedosta paitsi. Niinpä he vanhojen kabbalistien tavoin olivat pakanneet salaista informaatiota Uuden testamentin kirjoituksiin.
Näin ollen viittauksia jälleensyntymään oli Raamatussa yhä edelleenkin. Jälleensyntymisestä puhuttiin esimerkiksi Tuomaan ja Filippuksen evankeliumeissa. Tuomaan evankeliumin mukaan ”autuas se, joka oli olemassa jo ennen kuin syntyi.” Ja apostoli Filippus totesi: ”Sillä se, joka on, on ollut ja tulee aina olemaan.” Itse asiassa ajatus reinkarnaatiosta oli voimakkaasti esillä Raamatussa, ja monet katsoivatkin kristinuskon opettavan jälleensyntymisoppia – vain Kirkko ei sitä opettanut. Uuden testamentin alkuperä oli todistettu väärennökseksi, mutta se kuitenkin perustui ikivanhoihin viisaustraditioihin. Niin Origenes kuin Paavalikin puhuivat ”astiasta”, koska ruumis oli ikään kuin sielun astia. Oli todettu, että nykyinen teologia lähes valehteli, koska jälleensyntymisoppi oli monessa Raamatun kohdassa aivan selvästi läsnä. Esimerkiksi tämä oli aina ollut kirkkoisille vaikea kohta tulkita: ”Ja hänen opetuslapsensa kysyivät häneltä sanoen: 'Rabbi, kuka teki syntiä, tämäkö vai hänen vanhempansa, että hänen piti sokeana syntymän?'” Kohtaa oli selitetty esimerkiksi siten, että lapsi oli tehnyt äitinsä kohdussa pahojaan.
Jälleensyntymisoppi oli julistettu pannaan keskiajalla, ja tämä dogmi oli voimassa lähes tuhannenviidensadan vuoden jälkeenkin ja otettiin vieläpä todesta meidän valistuneella aikakaudellamme. Keskeisin valistusfilosofi Voltaire oli kuitenkin sanonut, että ”ei ole yhtään sen suurempi ihme syntyä kahdesti kuin syntyä kerran”." - Jännähomma
ajelehtija kirjoitti:
Eri maanosilla on ollut se merkitys, että niissä olemme saaneet erilaisia kokemuksia. Uskonnot ovat niissä kaikissa olleet erilaisia ja paljon on ollut muutakin eroja näissä yhteiskunnissa. Nykyään Intia ja Kiina ottavat muuta maailmaa, tai lähinnä Eurooppaa ja Amerikkaa kovasti kiinni.
Kokemista riittää edelleenkin varsinkin kolmansissa maissa. Siis sellaista kokemista, joissa on yhä kyse alkukantaisemmasta elämästä. Jotkut sielut tarvitsevat selvästi yhä sellaisenkin kokemista. Joku Islam antaa taas kokemuksen varhaiskeskiaikaisesta meiningistä, jossa naista alistetaan ja tehdään muutenkin kaikenlaista kurjaa. Näitäkin kokemuksia siis yhä tarvitaan. Onneksi suunta näyttäs olevan muuttumassa. Intia on ollut hyvin surullinen tapaus. Tuo muinainen korkeakulttuuri, joka on nykyisin kuin saastainen sikolätti. Kastijärjestelmä. joka on ollut sisäsiittoinen jo kauan. Onneksi tunnelin päässä näkyy valoa ja toivottavasti muutaman vuosikymmenen päästä Intiassakin ollaan herätty sivistykseen ja kastijärjestelmäkin on romutettu. Toivon kaikkien puolesta, että muutos tulee olemaan nopea. Eurooppa taas on ollut jo vuosisatoja kehittynyt maanosa. Monet keksinnöt ovat eurooppalaisten, tai amerikkalaisten keksimiä. Ne ovat olleet jo kauan individualistisia yhteiskuntia, joissa loistavat yksilöt ovat vapaasti päässeet toteuttamaan itseään. Juuri siksi ne kokeneemmat sielut suosii Eurooppaa ja Amerikkaa. Se, että saa tehdä just sitä mitä haluaa tehdä. Islamilaisissa maissa moni juttu on pannassa ja siksi siellä ei paljon kehitystä näy. Niidenkin on jossain vaiheessa tultava perässä kaikessa kehityksessä, vaikka Islam yrittää kovasti estää kehitystä. Täyryy varmaan eniten luottaa tieteeseen, että se kykenee tuhoamaan kauhistuttavat taikauskot.
Tai jos syntyis joku uus messias, joka johdattais ihmiskunnan uuteen aikaan. Itse uskon enemmän tieteeseen ja sen tuomaan tietoon. Messiaat on vähän sellanen supersankarijuttu, joka toimii lapsilla, mutta aikuisilla on vähän eri meininki. Mistäs sen tosin tietää.
Suomalaiset ollaan kotosin jostain Uralin takaa, joten ei ihme, että itämaiset jutut kiinnostaa meitä. Haikailemme sinne takaisin. Geeneissä se näkyy edelleen. Eurooppa on kuitenkin paras maanosa, ainakin meikäläisen silmin katsottuna. Nykyinen tieteellinen kehitys on täältä kotoisin. Suomi oli taas valittu maailman 3. parhaaksi maaksi mitä innovaatioihin tulee, joten kyse ei ole pelkästään mun mielipiteestä. Näin pieneltä kansalta se on jo todella kova saavutus. Ja mehän oltiin vielä kehitysmaa 100 vuotta sitten. Jeesataan vähän muuta maailmaa, niin ne ottaa meidät kiinni 20 vuodessa ja silloin voi maailmamme näyttää todella hyvältä. Suomi muuten tuottaa vielä eniten hyvää, ja vähiten haittaa koko maailmassa.
Lahjakkuutta on monenlaista ja se viittaa sielulliseen kokemukseen. Tuon lahjan kehittyminen on alkanut jo edellisessä elämässä ja jalostunut tässä elämässä. Joku ehkä piirusteli keskiajalla vaatimattomasti, mutta intohimoisesti. ja tässä elämässä hän on kuuluisa taiteilija.
En oikein päässyt perille mitä ajoita takaa näistä leveleistä. Pohjalta lähdetään ja ylöspäin mennään. Joku tietenkin, tai ehkä monetkin haluais päästä heti korkeimmalle levelille ja sehän on tietenkin mahdotonta. Sitten sorrutaan valehteluun ja huijaamiseen. Siitä saa moni soppa alkunsa ja kaikenmaailman uskonnoliset lahkot, sun muut sairaat jengit, joissa muka "tiedetään" totuus.
Kannattaa tutkia kaikenlaisia ilmiöitä, kun tietoahan löytyy täältä netistäkin lähes rajattomasti.Nää on jänniä juttuja kyllä ja kaikkee jännää sitä haluis uskookin. Maailmassa on varmaan paljonkin ihmeellisiä asioita kyllä mutta tuo teoria kuitenkin tuntuu oudolta kaikkea heimoja ja maita kohtaan ja olis ristiriidassa sen kanssa miten ne on muodostuneet ja kehittyneet. Miks ylipäätään ois maita ja niiden rajoja. Miks ihmisillä olis sitten ollenkaan mitään heimohenkeä jos vaihtuvuus ois niin suuri. Eikö vanhemmilla olis mitään tekemistä geenien kautta millanen ihminen tulee saati sillä miten paljon jälkeläisiä tulee joka pitäis sekin olla suunnitelmallista. Ihmisille annettiin ohjeet täyttää maa eikä lukumääristä puhuttu mitään. Ihmisten pitäis muutenkin olla enemmän sidoksissa niihin kohteisiin ja siihen tarkoitukseen että sellanen suunnitelma toimis mut ihmisellä on kuitenkin valinnanvapaus. Miks ois valinnanvapaus jos ois tarkotus vain juosta kokemusten perässä. Eikä kaikilla heimoilla ole muutenkaan ollut samanlaisia resursseja jotta niitä voitaisiin arvioida sieluniällisesti. Lähtökohdat pitäis olla kaikkialla samat että edistystä voitais tarkastella. Lähdettäessä Abrahamista on syntynyt eri heimoja joista on vain tullut erilaisia jossa näkyy varmaan kanta isien ja äitien persoona ei eri arvo tai älykkyys. Tieteellisesti heimot voi olla eri tasoilla tällä hetkellä mutta sekin on suhteellista koska siinäkin voi historiassa olla ollut suurta vaihtelua kuten onkin. Jos heimo eli jossain orjuudessa niin kuinka se on voinut kehittyä. Tiede ja tieto on sekin ollut kokoajan jo olemassa kaikille. Tää teoria on liian ontto mulle.
Sellanen että kun on tietoa olemassa kirjoissa ja netissä paljon niin sen oikeellisuus. Tarkoitan sitä että ei riitä vain se että tieto ois meidän näkökulmasta edistyksellistä kun se pitäis olla vielä oikeaa ihmisen itsensä ja ihmiskunnan kannalta. Jos joku kanavoi jotain avaruusolentoa niin mistä se voi tietää että se on oikeesti meidän kaveri. Ei kaikki ole kultaa mikä kiiltää. Tämä vaikuttaa olevan yks kuvitelma. Halutaan todistaa että ollaan viisaita kun ufot on totta mutta vaikka ne olis niin kysymys on onko ne meille hyviä. Ehkä onkin olemassa hindujen 500milj jumalaa onnittelut siitä. Mut jos onkin vaan yks oikee tosijumala. - ajelehtija
Jännähomma kirjoitti:
Nää on jänniä juttuja kyllä ja kaikkee jännää sitä haluis uskookin. Maailmassa on varmaan paljonkin ihmeellisiä asioita kyllä mutta tuo teoria kuitenkin tuntuu oudolta kaikkea heimoja ja maita kohtaan ja olis ristiriidassa sen kanssa miten ne on muodostuneet ja kehittyneet. Miks ylipäätään ois maita ja niiden rajoja. Miks ihmisillä olis sitten ollenkaan mitään heimohenkeä jos vaihtuvuus ois niin suuri. Eikö vanhemmilla olis mitään tekemistä geenien kautta millanen ihminen tulee saati sillä miten paljon jälkeläisiä tulee joka pitäis sekin olla suunnitelmallista. Ihmisille annettiin ohjeet täyttää maa eikä lukumääristä puhuttu mitään. Ihmisten pitäis muutenkin olla enemmän sidoksissa niihin kohteisiin ja siihen tarkoitukseen että sellanen suunnitelma toimis mut ihmisellä on kuitenkin valinnanvapaus. Miks ois valinnanvapaus jos ois tarkotus vain juosta kokemusten perässä. Eikä kaikilla heimoilla ole muutenkaan ollut samanlaisia resursseja jotta niitä voitaisiin arvioida sieluniällisesti. Lähtökohdat pitäis olla kaikkialla samat että edistystä voitais tarkastella. Lähdettäessä Abrahamista on syntynyt eri heimoja joista on vain tullut erilaisia jossa näkyy varmaan kanta isien ja äitien persoona ei eri arvo tai älykkyys. Tieteellisesti heimot voi olla eri tasoilla tällä hetkellä mutta sekin on suhteellista koska siinäkin voi historiassa olla ollut suurta vaihtelua kuten onkin. Jos heimo eli jossain orjuudessa niin kuinka se on voinut kehittyä. Tiede ja tieto on sekin ollut kokoajan jo olemassa kaikille. Tää teoria on liian ontto mulle.
Sellanen että kun on tietoa olemassa kirjoissa ja netissä paljon niin sen oikeellisuus. Tarkoitan sitä että ei riitä vain se että tieto ois meidän näkökulmasta edistyksellistä kun se pitäis olla vielä oikeaa ihmisen itsensä ja ihmiskunnan kannalta. Jos joku kanavoi jotain avaruusolentoa niin mistä se voi tietää että se on oikeesti meidän kaveri. Ei kaikki ole kultaa mikä kiiltää. Tämä vaikuttaa olevan yks kuvitelma. Halutaan todistaa että ollaan viisaita kun ufot on totta mutta vaikka ne olis niin kysymys on onko ne meille hyviä. Ehkä onkin olemassa hindujen 500milj jumalaa onnittelut siitä. Mut jos onkin vaan yks oikee tosijumala.https://www.youtube.com/watch?v=gglJe2SxV_o
Tuonkin dokkarin vois vaikka kattoa, onhan tuossa sentään "Spock" juontajana. Jenkeissä on pilvin pimein jälleensyntymädokkareita. Hipit usko jälleensyntymiseen ja Amerikkahan oli tänny hippejä, joten ei ihme, että näitä dokkareitakin on siellä niin paljon.
Heimot, kansat ja kulttuurit ovat syntyneet kauan sitten ja se on ollut vaan monimuotoisuutta, joka antaa mielenkiintoisia kokemuksia. Nykyäänhän kaikki rajat ja kansat yritetään poistaa ainakin täältä Euroopasta. Onko se sitten ihan fiksua? Ehkä se sitten on sitä kehitystä, vaikka itsestäni tuntuu, että kyseessä on Islamin valloitusretki Eurooppaan. Ei kukaan halua monikulttuuristaa Afrikkaakaan, tai Aasia vaan, pelkästään Eurooppaa ja Yhdsyvaltoja ja siinä on jotain pahasti pielessä. Historia ei tue tällaista kehitystä. Historia näkee vain valloitusretkiä ja sitä kautta kansojen ja kulttuurien tuhoa.
Mutta se siitä.
Se yhteishenki on kuitenkin aika tärkeä meille ihmisille. Siksi kai niitä heimojakin alkoi syntyä joskus kauan sitten. Heimoissa ihminen tietää paikkansa ja elämä on yksinkertaista. Sellaset tuhannen henkilön heimot on varmaan parhaimpia elää. Siinä vaiheessa kun alkaa syntyä erilaisia kansoja näiden heimojen yhdentyessä ja nämä kansat alkavat muodostaa kaupunkeja ja perustaa uskontoja.koko touhu alkaa mennä jotenkin väärään suuntaan. Ihminen erkanee liikaa luonnosta ja tilalle tulee kaikenlaista kauheaakin. Ihminen on tarkoitettu elämään pienissä heimoissa luonnon keskellä. Pitäskin palata vähitellen "takaisin luontoon",
Valinnanvapaushan laittaa ihmisen nimenomaan juoksemaan kaiken perässä. Mitä enemmän meillä on valinnanvaraa, sitä enemmän juoksemme sinne, sun tänne. Ihmiset menee ja kokeilee kaikenlaisia harrastuksia ja etsii tyydytystä elämänjanoonsa. Nykyään kaikki maailman harrastuksetkin alkaa olla lähes kaikkien ihmisten saatavilla. Onhan se hienoa, että ei tarvitse matkustaa Intiaan, jos haluaa vaikka harrastaa joogaa. Riittää kun etsii kotikaupungista lähimmän joogakurssin. Kokemuksia saa ilman, että täytyy matkustaa ympäri maailmaa. Se tässä nykyajassa on todella hienoa.
Ihmiselämähän on kaikkialla kuitenkin aika samanlaista ja ihmiset kokee samanlailla kaiken. Meillä on samat ilot ja surut, olimme missä päin maailmaa tahansa. Sitten on joukkona koettevat asiat. Ihmiset tuntevat suurta yhteenkuuluvuuden tunnetta usein erilaississa katastrofeissa ja sodissa. _Ne lujittavat myös sielujemme yhteyksiä. Yhdessä ihminen kestää myös kaiken paremmin. Kun joukossa kärsii, niin ei kärsimys tunnu ollenkaan niin pahalta kuin yksin kärsiminen. Ihmiset tekee vähemmän itsemurhaikin silloin kun yhteiskunta on laman kourissa. Kun muillakin menee huonosti, niin ei se niin kauheeta ole, jos mullakin menee. Asioita koetaan sekä yksilö-, että joukkotasolla. Sielummekin tarttee molempia ja moni "jälleensyntyjä" uskoo myös sieluperheisiin, joissa kaikkien kehitys tapahtuu samanaikaisesti. Yksin emme siis täällä joudu kehittymään, vaan vierellä on usein toinen sielu, tai useampikin sielu. Sielumme ei siis ole mikään "orpo".
Tietoahan on ollut aina ja esim. buddhalaisten jutut on sivunnu usein tiedettä. Nykyajan tiede "löytää" samat jutut, jotka buddhalaiset on tienny jo tuhansia vuosia. Tiede on vasta viimeisen sadan vuoden aikana alkanut järjestelmällisesti tutkia ihmisen mieltäkin ja sitä miten ihminen kehittyy lapsesta aikuiseksi. Paljon tulee uutta tietoa ihmisestä ja ihmisen kehityksestä. Moni asia paljastuu ja ehkä se sielun olemassaolokin paljastuu näissä tutkimuksissa. Sitten kun tiede vahvistaa asian, niin voi olla, että ihmiset oppii elämään rauhassa, toisiaan kunnioittaen. Meillä on hei monta elämää, aikaa siis riittää kaikkeen!
Jos hindut haluaa uskoa 500 000 000 jumalaan niin siitä vaan. Se tietenkin huvittaa meitä länsimaalaisia. Heistä se on taas ihmeellinen juttu ja tekee maailmasta mielenkiintoisemman paikan. Joku voi sanoa, että niitä jumalia on tällä hetkellä yhtä paljon kuin ihmisiäkin, koska ihminenkin on omalla tavallaan jumala. Raamatussakin sanotaan ihmisen olevan jumalan kuva.
Tai ehkä enemmänkin niiden avaruusolentojen kuva, jotka aikoinaan laitto koko touhun alulle... - Jännähomma
ajelehtija kirjoitti:
https://www.youtube.com/watch?v=gglJe2SxV_o
Tuonkin dokkarin vois vaikka kattoa, onhan tuossa sentään "Spock" juontajana. Jenkeissä on pilvin pimein jälleensyntymädokkareita. Hipit usko jälleensyntymiseen ja Amerikkahan oli tänny hippejä, joten ei ihme, että näitä dokkareitakin on siellä niin paljon.
Heimot, kansat ja kulttuurit ovat syntyneet kauan sitten ja se on ollut vaan monimuotoisuutta, joka antaa mielenkiintoisia kokemuksia. Nykyäänhän kaikki rajat ja kansat yritetään poistaa ainakin täältä Euroopasta. Onko se sitten ihan fiksua? Ehkä se sitten on sitä kehitystä, vaikka itsestäni tuntuu, että kyseessä on Islamin valloitusretki Eurooppaan. Ei kukaan halua monikulttuuristaa Afrikkaakaan, tai Aasia vaan, pelkästään Eurooppaa ja Yhdsyvaltoja ja siinä on jotain pahasti pielessä. Historia ei tue tällaista kehitystä. Historia näkee vain valloitusretkiä ja sitä kautta kansojen ja kulttuurien tuhoa.
Mutta se siitä.
Se yhteishenki on kuitenkin aika tärkeä meille ihmisille. Siksi kai niitä heimojakin alkoi syntyä joskus kauan sitten. Heimoissa ihminen tietää paikkansa ja elämä on yksinkertaista. Sellaset tuhannen henkilön heimot on varmaan parhaimpia elää. Siinä vaiheessa kun alkaa syntyä erilaisia kansoja näiden heimojen yhdentyessä ja nämä kansat alkavat muodostaa kaupunkeja ja perustaa uskontoja.koko touhu alkaa mennä jotenkin väärään suuntaan. Ihminen erkanee liikaa luonnosta ja tilalle tulee kaikenlaista kauheaakin. Ihminen on tarkoitettu elämään pienissä heimoissa luonnon keskellä. Pitäskin palata vähitellen "takaisin luontoon",
Valinnanvapaushan laittaa ihmisen nimenomaan juoksemaan kaiken perässä. Mitä enemmän meillä on valinnanvaraa, sitä enemmän juoksemme sinne, sun tänne. Ihmiset menee ja kokeilee kaikenlaisia harrastuksia ja etsii tyydytystä elämänjanoonsa. Nykyään kaikki maailman harrastuksetkin alkaa olla lähes kaikkien ihmisten saatavilla. Onhan se hienoa, että ei tarvitse matkustaa Intiaan, jos haluaa vaikka harrastaa joogaa. Riittää kun etsii kotikaupungista lähimmän joogakurssin. Kokemuksia saa ilman, että täytyy matkustaa ympäri maailmaa. Se tässä nykyajassa on todella hienoa.
Ihmiselämähän on kaikkialla kuitenkin aika samanlaista ja ihmiset kokee samanlailla kaiken. Meillä on samat ilot ja surut, olimme missä päin maailmaa tahansa. Sitten on joukkona koettevat asiat. Ihmiset tuntevat suurta yhteenkuuluvuuden tunnetta usein erilaississa katastrofeissa ja sodissa. _Ne lujittavat myös sielujemme yhteyksiä. Yhdessä ihminen kestää myös kaiken paremmin. Kun joukossa kärsii, niin ei kärsimys tunnu ollenkaan niin pahalta kuin yksin kärsiminen. Ihmiset tekee vähemmän itsemurhaikin silloin kun yhteiskunta on laman kourissa. Kun muillakin menee huonosti, niin ei se niin kauheeta ole, jos mullakin menee. Asioita koetaan sekä yksilö-, että joukkotasolla. Sielummekin tarttee molempia ja moni "jälleensyntyjä" uskoo myös sieluperheisiin, joissa kaikkien kehitys tapahtuu samanaikaisesti. Yksin emme siis täällä joudu kehittymään, vaan vierellä on usein toinen sielu, tai useampikin sielu. Sielumme ei siis ole mikään "orpo".
Tietoahan on ollut aina ja esim. buddhalaisten jutut on sivunnu usein tiedettä. Nykyajan tiede "löytää" samat jutut, jotka buddhalaiset on tienny jo tuhansia vuosia. Tiede on vasta viimeisen sadan vuoden aikana alkanut järjestelmällisesti tutkia ihmisen mieltäkin ja sitä miten ihminen kehittyy lapsesta aikuiseksi. Paljon tulee uutta tietoa ihmisestä ja ihmisen kehityksestä. Moni asia paljastuu ja ehkä se sielun olemassaolokin paljastuu näissä tutkimuksissa. Sitten kun tiede vahvistaa asian, niin voi olla, että ihmiset oppii elämään rauhassa, toisiaan kunnioittaen. Meillä on hei monta elämää, aikaa siis riittää kaikkeen!
Jos hindut haluaa uskoa 500 000 000 jumalaan niin siitä vaan. Se tietenkin huvittaa meitä länsimaalaisia. Heistä se on taas ihmeellinen juttu ja tekee maailmasta mielenkiintoisemman paikan. Joku voi sanoa, että niitä jumalia on tällä hetkellä yhtä paljon kuin ihmisiäkin, koska ihminenkin on omalla tavallaan jumala. Raamatussakin sanotaan ihmisen olevan jumalan kuva.
Tai ehkä enemmänkin niiden avaruusolentojen kuva, jotka aikoinaan laitto koko touhun alulle...Tää keskusteluhan lähti siitä kun kysyin miks jälleensyntyminen ois totta ja nyt on tultu jo sun puolelta esimerkkeihin jossa on todettu sen olleen mahdollisesti totta mutta että se ei olis mikään ihme enää saati tarpeellinen asia. Tämä oli niitä ydinpointteja joita hain eli mitkä tekijät tekee todesta toden ja mitä merkitystä sen todistamisella on. Hienosti purat atomeiksi kaikki kysymykseni ja epäilykseni vaikkakin varsin yleismaallisella tavalla joskin ei tämä keskustelu mikään historiallinen tieteellinen väittely ollutkaan. On kuitenkin ollut havaittavissa se ilmiö jota tässä olen yrittänyt tuoda esiin että kun tiedetään jännistä asioista niin helposti luullaan pystyvän selittämään monia muitakin asioita. Kokeeko tietynlaiset ihmiset etenkin tämän aihepiirin tuntijat tietävänsä vastauksen kaikkeen ja voivatko he ylipäätään myöntää olevansa tietämättömiä. Siispä kysyn nyt sinulta että miksi koet niin merkittäväksi perustella kaiken minulle? Koetko voivasi selittää kaiken ja tahdotko nimenomaan osoittaa voivasi todistaa sen minulle koska olisit niin viisas tai että tahtoisit osoittaa olevasi viisaampi. Onko kyse siis todistelusta vai keskustelusta.
Kun mietin sinun esittämää käsitystäsi sielujen maailmasta jossa sielun ikä voitaisiin selittää maan maanosan ja kulttuurin kautta olen melko äimänä. Musta tuntuu että mutkia vedetään aika suoriksi jota sä pyrit perustelemaan vain mahdollisimman suurella laajakuvalla jossa voi tietenkin kuvitella mitä vain jolloin ei oltais väärässäkään. Mutta koska sä olet lähtenyt esittämään tälläistä niin siks mä koen että sulla on käsityksiä itsestäsi valistaa tälläisistä asioista. Sä esität nyt että kansat ja heimot ois vain jotain yhteen kokoontuneita ryhmiä vailla menneisyyttä vaikka geenitutkimus ja antropologia tietää toista. Tietenkin myöhemmin ollaan sekoituttu keskenään mutta kaikki sukulinjat on yhä osoitettavissa. Sun käsitys kuulostaa siltä ettei olis mitään historiaa ollut olemassakaan ja kaikki olis vain aina ollut näin kuin nyt ja tänne olis nakattuna ihminen kuin suoraan taivaasta. Ikäänkuin ois vaan jotain sielutarhoja olemassa joissa millään ihmisen tekemällä ei olis mitään merkitystä ei politiikalla ei tieteellä ei työllä ei millään koska kyse ois vaan sielun kokemuksesta. Ja se että ahneet ja korruptoituneet politiikot riistäis köyhien rahat nii se ois silti vanha sielu jonka ansiosta joku syntyis kuolemaan tarkoituksella nälkään. Käsittämätöntä. Miten valinnanvapaudessa vois olla tollasia ennaltamääräämisiä. - ajelehtija
Jännähomma kirjoitti:
Tää keskusteluhan lähti siitä kun kysyin miks jälleensyntyminen ois totta ja nyt on tultu jo sun puolelta esimerkkeihin jossa on todettu sen olleen mahdollisesti totta mutta että se ei olis mikään ihme enää saati tarpeellinen asia. Tämä oli niitä ydinpointteja joita hain eli mitkä tekijät tekee todesta toden ja mitä merkitystä sen todistamisella on. Hienosti purat atomeiksi kaikki kysymykseni ja epäilykseni vaikkakin varsin yleismaallisella tavalla joskin ei tämä keskustelu mikään historiallinen tieteellinen väittely ollutkaan. On kuitenkin ollut havaittavissa se ilmiö jota tässä olen yrittänyt tuoda esiin että kun tiedetään jännistä asioista niin helposti luullaan pystyvän selittämään monia muitakin asioita. Kokeeko tietynlaiset ihmiset etenkin tämän aihepiirin tuntijat tietävänsä vastauksen kaikkeen ja voivatko he ylipäätään myöntää olevansa tietämättömiä. Siispä kysyn nyt sinulta että miksi koet niin merkittäväksi perustella kaiken minulle? Koetko voivasi selittää kaiken ja tahdotko nimenomaan osoittaa voivasi todistaa sen minulle koska olisit niin viisas tai että tahtoisit osoittaa olevasi viisaampi. Onko kyse siis todistelusta vai keskustelusta.
Kun mietin sinun esittämää käsitystäsi sielujen maailmasta jossa sielun ikä voitaisiin selittää maan maanosan ja kulttuurin kautta olen melko äimänä. Musta tuntuu että mutkia vedetään aika suoriksi jota sä pyrit perustelemaan vain mahdollisimman suurella laajakuvalla jossa voi tietenkin kuvitella mitä vain jolloin ei oltais väärässäkään. Mutta koska sä olet lähtenyt esittämään tälläistä niin siks mä koen että sulla on käsityksiä itsestäsi valistaa tälläisistä asioista. Sä esität nyt että kansat ja heimot ois vain jotain yhteen kokoontuneita ryhmiä vailla menneisyyttä vaikka geenitutkimus ja antropologia tietää toista. Tietenkin myöhemmin ollaan sekoituttu keskenään mutta kaikki sukulinjat on yhä osoitettavissa. Sun käsitys kuulostaa siltä ettei olis mitään historiaa ollut olemassakaan ja kaikki olis vain aina ollut näin kuin nyt ja tänne olis nakattuna ihminen kuin suoraan taivaasta. Ikäänkuin ois vaan jotain sielutarhoja olemassa joissa millään ihmisen tekemällä ei olis mitään merkitystä ei politiikalla ei tieteellä ei työllä ei millään koska kyse ois vaan sielun kokemuksesta. Ja se että ahneet ja korruptoituneet politiikot riistäis köyhien rahat nii se ois silti vanha sielu jonka ansiosta joku syntyis kuolemaan tarkoituksella nälkään. Käsittämätöntä. Miten valinnanvapaudessa vois olla tollasia ennaltamääräämisiä.Kannattaa katsoa tuo dokkari, minkä tuossa edellä annoin.
Mielenkiintoinen yksi tarina, jossa amerikkalainen poika muisti olleensa buddhalainen munkki ja hänet sitten tunnistettiin täksi munkiksi, ihan Dalai Lamaa myöten. Meni Intiaan luostariin ja oppi tiibetin kielen nopeasti.
En tiedä paljonko ymmärrät jutuistani, mutta yritän vastailla kaikkeen mihin vaan kykenen. Ehkä olis helpompaa, että esittäisit yhden kysymyksen kerrallaan, johon sitten vastaisin. Nythän jutut rönsyilee vähän sinne, sun tänne.
Viisaudesta en tiedä, enkä ainakaan siinä kilpailemisesta mitään. Tieto on tietoa ja viisaus viisautta. Tiedän vain sen mihin olen itse päätynyt näitä asioita jo vuosikymmeniä tutkineena. Etsvivä löytää ja etsintä jatkuu, niin pitkälle, että kaikki on jo aika selvää. Ehkä sitten koittaa jotkin uudet haasteet, mene ja tiedä!
Tulit tälle palstalle keskutelemaan ja halusit tietää asiasta, joten vastasin sitten sen mihin pystyn vastaamaan. Mulle tällasten juttujen pohtiminen sopii, mutta jollekin sopii ihan eri jutut. Selittää vaan sen mitä omassa elämässäni on tapahtunut. Sen perusteella olen päätynyt siihen, että olen elänyt ennenkin ja tehnyt negatiivisiakin tekoja aiheuttaen niillä itselleni karmaa. En ole kuitenkaan mikään hindu. Lähimpänä ovat varmaan buddhalaiset käsitykset jälleensyntymästä. Ja jälleensyntymään uskovana mulla ei ole täällä mitään kiirettä mihinkään. Uskon syntyväni vielä uudelleenkin tänne, joten mihin tässä pitäs kiirehtiä?
Se, että olisi vain yksi elämä täällä ja sitten kaikki olisi ohi, tuntuu vaan jotenkin hassulta. Ja mitäs jos kuolet jo lapsena. Se oli sitten siinä, huonoa tuuria. Yleensä lapset osaa päätellä nopeasti mikä on kaikkein loogisinta. Joku lapsi kerran kysyi vanhemmaltaan, mitä kuoleman jälkeen tapahtuu ja vanhempi vastasi, että ei hän tiedä. Lapsi oli sitten vain tokaissut, että eikö sitä voi vaan syntyä uudelleen.
Ajattele vaan sitä mikä tuntuu yksinkertaisimmalta, mutta ei kuitenkaan liian yksinkertaiselta. Tätä kutsutaan Einsteinen hiomakiveksi.
Ja jos on vaan yksi elämä, tai uskoo sellaiseen, niin ihminen voi elää kuin pellossa ja tehdä mitä huvittaa. Ei tartte välittää mitä muille tekee ja voi vaan kokoajan tyydyttää kaikkia himojaan, kun kerran kaikki loppuu lopullisesti. Ehkä moni länsimainen ihminen siksi vaan juoksee tyydyttämässä kaikkia himojaan. No, suurin osa elää ihan moraalisesti. Ja kyllä ihmiset oli samanlaisia jo antiikin aikoihin. Ihan samalla tavalla viisaammat moitti sen ajan nuorisoa turmeltuneiksi, kuin mitä nykyisinkin välillä moititaan. Ihmiset on aina olleet samanlaisia.
En kai nyt niin ole kirjoittanut, että historiaa ei olisi olemassakaan. On tietenkin olemassa kirjoitettu historia ja muu on jo kadonnut jonnekin historian hämäriin, Ennen muinoin historia siirtyi kertomuksissa sukupolvelta toiselle, mutta sekin juttu taitaa jo kadonneen monilta. Joku sanoo, että historia ei opeta meille mitään, koska ihmiskunta toistaa aina virheensä. _Mielenkiintoista se kyllä on. Historia oli yksi mieliaineeni koulussa. Moni taas inhosi sitä. Historiaa pitäs lukea ainakin asioista päättäjät ja varsinkin sitä puolta siitä, missä kerrotaan ihmiskunnan virheistä, että päättäjät yrittäisivät sitten välttää itse tekemästä niin. Joskus tuntuu siltä, että päättäjämme tietää kaikkein vähiten historiasta.
Leikitään sitten, että olen jo vanha ja viisas. Voin olla myös tyhmä ja tollo. Ehkä nää henkiset jutut on sellasia, että niistä kovasti toitottavan pitää olla jo vähän viisaampi tapaus. Toisaalta olishan se hassun hauskaa varmaan lukea, kun tollo yrittää olla viisas. Olishan se kuitenkin oikeastaan vaan hauskaa saada ihmiset nauramaan. Olla joku hovinarri. Hovinarrit saatto muuten olla oikeesti viisaita. Siinä ammatissahan tuskin kovin pitkään oli elossa, jos ei kuningasta jutut miellyttäny. Vain viisaimmat selvis siinä hommassa. Unohda jo kaikki viisaus. Pysytään tiedossa ja analysoidaan vaan sitä tietoa. Yritä katsoa tuo viimeksi laittamani dokkari, vaikka se vaikeaa onkin. Siinä asia on esitetty aika helposti omaksuttavallla tavalla. Ilman mitään hehkutusta.
Eihän se vanha sielu nyt enää kenenkään köyhien rahoja vie.Mistä sä tommosta oot päähäs saanu? Joskus kuollaan nälkään, mutta se on ainakin sitten nopeasti ohi ja seuraava seikkailu on jo odottamassa. Sekin on varmaan ennalta määrättyä. Ei pidä kuitenkaan liikaa yhteen elämään tuijottaa. Kohtaloita on niin monia erilaisia. - Jännähomma
ajelehtija kirjoitti:
Kannattaa katsoa tuo dokkari, minkä tuossa edellä annoin.
Mielenkiintoinen yksi tarina, jossa amerikkalainen poika muisti olleensa buddhalainen munkki ja hänet sitten tunnistettiin täksi munkiksi, ihan Dalai Lamaa myöten. Meni Intiaan luostariin ja oppi tiibetin kielen nopeasti.
En tiedä paljonko ymmärrät jutuistani, mutta yritän vastailla kaikkeen mihin vaan kykenen. Ehkä olis helpompaa, että esittäisit yhden kysymyksen kerrallaan, johon sitten vastaisin. Nythän jutut rönsyilee vähän sinne, sun tänne.
Viisaudesta en tiedä, enkä ainakaan siinä kilpailemisesta mitään. Tieto on tietoa ja viisaus viisautta. Tiedän vain sen mihin olen itse päätynyt näitä asioita jo vuosikymmeniä tutkineena. Etsvivä löytää ja etsintä jatkuu, niin pitkälle, että kaikki on jo aika selvää. Ehkä sitten koittaa jotkin uudet haasteet, mene ja tiedä!
Tulit tälle palstalle keskutelemaan ja halusit tietää asiasta, joten vastasin sitten sen mihin pystyn vastaamaan. Mulle tällasten juttujen pohtiminen sopii, mutta jollekin sopii ihan eri jutut. Selittää vaan sen mitä omassa elämässäni on tapahtunut. Sen perusteella olen päätynyt siihen, että olen elänyt ennenkin ja tehnyt negatiivisiakin tekoja aiheuttaen niillä itselleni karmaa. En ole kuitenkaan mikään hindu. Lähimpänä ovat varmaan buddhalaiset käsitykset jälleensyntymästä. Ja jälleensyntymään uskovana mulla ei ole täällä mitään kiirettä mihinkään. Uskon syntyväni vielä uudelleenkin tänne, joten mihin tässä pitäs kiirehtiä?
Se, että olisi vain yksi elämä täällä ja sitten kaikki olisi ohi, tuntuu vaan jotenkin hassulta. Ja mitäs jos kuolet jo lapsena. Se oli sitten siinä, huonoa tuuria. Yleensä lapset osaa päätellä nopeasti mikä on kaikkein loogisinta. Joku lapsi kerran kysyi vanhemmaltaan, mitä kuoleman jälkeen tapahtuu ja vanhempi vastasi, että ei hän tiedä. Lapsi oli sitten vain tokaissut, että eikö sitä voi vaan syntyä uudelleen.
Ajattele vaan sitä mikä tuntuu yksinkertaisimmalta, mutta ei kuitenkaan liian yksinkertaiselta. Tätä kutsutaan Einsteinen hiomakiveksi.
Ja jos on vaan yksi elämä, tai uskoo sellaiseen, niin ihminen voi elää kuin pellossa ja tehdä mitä huvittaa. Ei tartte välittää mitä muille tekee ja voi vaan kokoajan tyydyttää kaikkia himojaan, kun kerran kaikki loppuu lopullisesti. Ehkä moni länsimainen ihminen siksi vaan juoksee tyydyttämässä kaikkia himojaan. No, suurin osa elää ihan moraalisesti. Ja kyllä ihmiset oli samanlaisia jo antiikin aikoihin. Ihan samalla tavalla viisaammat moitti sen ajan nuorisoa turmeltuneiksi, kuin mitä nykyisinkin välillä moititaan. Ihmiset on aina olleet samanlaisia.
En kai nyt niin ole kirjoittanut, että historiaa ei olisi olemassakaan. On tietenkin olemassa kirjoitettu historia ja muu on jo kadonnut jonnekin historian hämäriin, Ennen muinoin historia siirtyi kertomuksissa sukupolvelta toiselle, mutta sekin juttu taitaa jo kadonneen monilta. Joku sanoo, että historia ei opeta meille mitään, koska ihmiskunta toistaa aina virheensä. _Mielenkiintoista se kyllä on. Historia oli yksi mieliaineeni koulussa. Moni taas inhosi sitä. Historiaa pitäs lukea ainakin asioista päättäjät ja varsinkin sitä puolta siitä, missä kerrotaan ihmiskunnan virheistä, että päättäjät yrittäisivät sitten välttää itse tekemästä niin. Joskus tuntuu siltä, että päättäjämme tietää kaikkein vähiten historiasta.
Leikitään sitten, että olen jo vanha ja viisas. Voin olla myös tyhmä ja tollo. Ehkä nää henkiset jutut on sellasia, että niistä kovasti toitottavan pitää olla jo vähän viisaampi tapaus. Toisaalta olishan se hassun hauskaa varmaan lukea, kun tollo yrittää olla viisas. Olishan se kuitenkin oikeastaan vaan hauskaa saada ihmiset nauramaan. Olla joku hovinarri. Hovinarrit saatto muuten olla oikeesti viisaita. Siinä ammatissahan tuskin kovin pitkään oli elossa, jos ei kuningasta jutut miellyttäny. Vain viisaimmat selvis siinä hommassa. Unohda jo kaikki viisaus. Pysytään tiedossa ja analysoidaan vaan sitä tietoa. Yritä katsoa tuo viimeksi laittamani dokkari, vaikka se vaikeaa onkin. Siinä asia on esitetty aika helposti omaksuttavallla tavalla. Ilman mitään hehkutusta.
Eihän se vanha sielu nyt enää kenenkään köyhien rahoja vie.Mistä sä tommosta oot päähäs saanu? Joskus kuollaan nälkään, mutta se on ainakin sitten nopeasti ohi ja seuraava seikkailu on jo odottamassa. Sekin on varmaan ennalta määrättyä. Ei pidä kuitenkaan liikaa yhteen elämään tuijottaa. Kohtaloita on niin monia erilaisia.Jännä äärellä ollaan edelleen. En ole katsonut vieläkään dokumentteja jossa uskot voivasi todistaa että jälleensyntyminen on totta. Itse puolestani pohdin sitä kysyen onko se totta ja jos on niin mitä se merkitsee. En mielestäni lähtenyt väittämään ettei se olis totta mutta en tiedä sitä varmasti ja siks sitä myös kysyn. Olen vain epäileväinen sen suhteen mitä asiasta esitetään. koska tämä on nettiympäristö ja olen netissä olen skeptinen lähes kaikkea kohtaan. Toki olen lukenut monenlaista mutta ei se ole lisännyt tietoa niin paljon kuin kysymyksiä. Kaikessa on kuitenkin aina jokin ristiriita joten siks herää kysymys että mikä merkitys sillä olis ees onko se ja se totta.
Oletetaan nyt että ihminen jälleensyntyy aina uudestaan tänne. Mitä ihmeellisempää siinä sitten ois olla täällä useasti kuin olla vaikka vain kerran kuten Voltaire siinä esimerkissäsi totesi. Mikä tarkoitus olis olla täällä 100 kertaa mielummin kuin vain kerran. Mitä 100x todistais mistään ja mitä ihminen vois oppia siinä ajassa mihin se ei pystyis yhdessä? Miks ois tarkotus olla täällä monesti? Siinä kysymyksiä.
Se miten se kokemus ihmiselämistä täällä näkyis yhteiskunnassa esitettiin pitkälti sivistysvaltion muodossa. Eli ihmiset jotka eläis useammin hyväosaisina korkeakulttuurisissa maissa eli sanoisinko mielummin kaupungeissa koska maailmassa on kehittyneitä suurkaupunkeja vaikka valtio olisi muuten huonossa jamassa. Kyse on tällöin usein korruptiosta. Omaisuus keskittyy vain pienemmälle väestön osalle jotka elävät usein kaupungin suojissa hyvissä oloissa korkeakulttuurin keskellä. Koska näin voisi ajatella siis varakkaiden olevan niitä vanhoja sieluja tuli mieleen heti kysymys siitä että entä jos he ovat olleetkin vain korruptuneita konnia niinkuin usein itseasiassa on. Lakeja tulkitaan hieman joustavammin ehkä.
Menestys ois yhtä kuin kokemus elämistä tätä kysyin aiemminkin. Jos näin olis niinkuin on saanut ymmärtää niin mikä näiden menestyneiden vaikutus usein kyseenalaisesti toimittuna sitten ois varattomampiin ihmisiin. Ikäänkuin siis korruptio ja ihmisen käsittämättömätkin teot ja ylipäätään maailman pahuus olis kuin sisäänrakennettua ja tarkotuksenmukaista siks että joku sais siitä oppia. Entä mitä oppia siinä että sulle tehdään abortti tai että syntyisit muka harkitusti oloihin johon todennäköisesti kuolet heti. Ja kaikelle sille mitä täällä tapahtuis nyt ja tulee tapahtumaan olis kokoajan joku siunaus että näin kuuluukin tapahtua että sielut oppii siitä ja kyse on sielujen suunnitelmasta. Ensinnäkin asioiden tapahtumiselle on lukemattomia skenaarioita ja toiseks tolla logiikalla voi selittää just mitä vaan. Minkähänlainen tää maailma ois tällä logiikalla. Mitä vaan sais loppupeleissä tehdä kun kyse ois vain oppimisesta. Se että jokin ketjureaktio johtais tilanteeseen että ihminen päättää ampua toisen kuoliaaks niin sekinkö ois ollut siis jokin jumalallisen tahdon osoitus? Meillä on täällä tiettyjä sääntöjä olemassa jotka on joko jumalalta itseltään tai sitten ihmiseltä jotka sanovat esim sen että älä tapa. Sielullisen kokemuksen logiikalla ei siis olis mitään sääntöjä mitä ei voitais ohittaa tarkoituksella. Se mitä kerrot ja se mitä tässä voi olettaa tarkottaa sitä että näillä tietäjillä ja vanhoina sieluina itseään pitäjillä ei ole käytännössä mitään sääntöjä koska he perustelevat sen tarkoituksella jonka luonne on täysin mielivaltainen. Miksi nämä vanhat sielut ei vois yhtä hyvin olla vain kaavoihinsa kangistuneita eksyneitä sieluja jotka ei suostu itse tekemään mitään kompromisseja ja muuttua.
Mikäli asia olis noin niinkuin koitin järkeillä tän keskustelun pohjalta niin onhan vastaavia merkkejä nykymaailmassa havaittavissa toki. Nykykielellä sen vois sanoa ihmisten palvovan rahaa. Kehitys on mennyt siihen suuntaan jo kauan että raha on valtaa ja voimaa ja ihmiset seuraavat sitä välittämättä moraalista tai säännöistä. - ajelehtija
Jännähomma kirjoitti:
Jännä äärellä ollaan edelleen. En ole katsonut vieläkään dokumentteja jossa uskot voivasi todistaa että jälleensyntyminen on totta. Itse puolestani pohdin sitä kysyen onko se totta ja jos on niin mitä se merkitsee. En mielestäni lähtenyt väittämään ettei se olis totta mutta en tiedä sitä varmasti ja siks sitä myös kysyn. Olen vain epäileväinen sen suhteen mitä asiasta esitetään. koska tämä on nettiympäristö ja olen netissä olen skeptinen lähes kaikkea kohtaan. Toki olen lukenut monenlaista mutta ei se ole lisännyt tietoa niin paljon kuin kysymyksiä. Kaikessa on kuitenkin aina jokin ristiriita joten siks herää kysymys että mikä merkitys sillä olis ees onko se ja se totta.
Oletetaan nyt että ihminen jälleensyntyy aina uudestaan tänne. Mitä ihmeellisempää siinä sitten ois olla täällä useasti kuin olla vaikka vain kerran kuten Voltaire siinä esimerkissäsi totesi. Mikä tarkoitus olis olla täällä 100 kertaa mielummin kuin vain kerran. Mitä 100x todistais mistään ja mitä ihminen vois oppia siinä ajassa mihin se ei pystyis yhdessä? Miks ois tarkotus olla täällä monesti? Siinä kysymyksiä.
Se miten se kokemus ihmiselämistä täällä näkyis yhteiskunnassa esitettiin pitkälti sivistysvaltion muodossa. Eli ihmiset jotka eläis useammin hyväosaisina korkeakulttuurisissa maissa eli sanoisinko mielummin kaupungeissa koska maailmassa on kehittyneitä suurkaupunkeja vaikka valtio olisi muuten huonossa jamassa. Kyse on tällöin usein korruptiosta. Omaisuus keskittyy vain pienemmälle väestön osalle jotka elävät usein kaupungin suojissa hyvissä oloissa korkeakulttuurin keskellä. Koska näin voisi ajatella siis varakkaiden olevan niitä vanhoja sieluja tuli mieleen heti kysymys siitä että entä jos he ovat olleetkin vain korruptuneita konnia niinkuin usein itseasiassa on. Lakeja tulkitaan hieman joustavammin ehkä.
Menestys ois yhtä kuin kokemus elämistä tätä kysyin aiemminkin. Jos näin olis niinkuin on saanut ymmärtää niin mikä näiden menestyneiden vaikutus usein kyseenalaisesti toimittuna sitten ois varattomampiin ihmisiin. Ikäänkuin siis korruptio ja ihmisen käsittämättömätkin teot ja ylipäätään maailman pahuus olis kuin sisäänrakennettua ja tarkotuksenmukaista siks että joku sais siitä oppia. Entä mitä oppia siinä että sulle tehdään abortti tai että syntyisit muka harkitusti oloihin johon todennäköisesti kuolet heti. Ja kaikelle sille mitä täällä tapahtuis nyt ja tulee tapahtumaan olis kokoajan joku siunaus että näin kuuluukin tapahtua että sielut oppii siitä ja kyse on sielujen suunnitelmasta. Ensinnäkin asioiden tapahtumiselle on lukemattomia skenaarioita ja toiseks tolla logiikalla voi selittää just mitä vaan. Minkähänlainen tää maailma ois tällä logiikalla. Mitä vaan sais loppupeleissä tehdä kun kyse ois vain oppimisesta. Se että jokin ketjureaktio johtais tilanteeseen että ihminen päättää ampua toisen kuoliaaks niin sekinkö ois ollut siis jokin jumalallisen tahdon osoitus? Meillä on täällä tiettyjä sääntöjä olemassa jotka on joko jumalalta itseltään tai sitten ihmiseltä jotka sanovat esim sen että älä tapa. Sielullisen kokemuksen logiikalla ei siis olis mitään sääntöjä mitä ei voitais ohittaa tarkoituksella. Se mitä kerrot ja se mitä tässä voi olettaa tarkottaa sitä että näillä tietäjillä ja vanhoina sieluina itseään pitäjillä ei ole käytännössä mitään sääntöjä koska he perustelevat sen tarkoituksella jonka luonne on täysin mielivaltainen. Miksi nämä vanhat sielut ei vois yhtä hyvin olla vain kaavoihinsa kangistuneita eksyneitä sieluja jotka ei suostu itse tekemään mitään kompromisseja ja muuttua.
Mikäli asia olis noin niinkuin koitin järkeillä tän keskustelun pohjalta niin onhan vastaavia merkkejä nykymaailmassa havaittavissa toki. Nykykielellä sen vois sanoa ihmisten palvovan rahaa. Kehitys on mennyt siihen suuntaan jo kauan että raha on valtaa ja voimaa ja ihmiset seuraavat sitä välittämättä moraalista tai säännöistä.Joku Dalai Lama varmaan osais kertoa sulle paremmin ja hän sentään on ehkä kuuluisin jälleensyntymiseen uskova heppu koko planeetalla. Minä olen vaan pelkkä harrastelija. En ole siinä asemassa, että kääntäisin kaikki uskomaan jälleensyntymiseen, kun en halua ketään edes mihinkään käännyttää. Kerron kyllä mitä asiasta tiedän, jos joku kysyy, niin kuin sinäkin olet kysynyt. Maailma on mielestäni ihan ok tällaisenäkin ja se palvelee kaikki sieluja niiden kehityksessä. Jos kaikki olis samalla levelillä, niin eikös se olis vähän tylsää?
Kyllä musta tuntuu, että tämä maailma on muuttumassa tässä jo ihan muutaman vuosikymmenen sisällä. Olen "nähnyt näyn" maailmasta, jossa kaikki paha on jo lähes kadonnut kokonaan. Ihmiskunta on teknologisesti kehittynyt ja sairaudet on voitettu. "Paholainenkin" on kukistettu. Ihmiset on onnellsia ja kaikille riittää yllin kyllin kaikkea hyvää. Jokaisen ihmisen älykkyysosamäärä on enemmän kuin Einsteinilla aikoinaan. Nanoteknologiaa, optisia tietokoneita ja aivan uutta teknologiaa. Uuden kielen voi oppia nukkuessaan ja vaikka mitä hauskaa. Kaikki ovat henkiseltä tasoltaankin Dalai Laman vertaisia. Mitä kaikkea hienoa voikaan vaan kuvitella ja se toteutetaan. Maailma on myös täydellisen tasa-arvoinen paikka.
Mutta, mutta, takaisin tähän päivään.
Vaikka nämä jutut sielun nuoruudesta ja vanhuudesta välillä vähän ärsyttää joitakin, niin käytetään niitä sanoja kuitenkin edelleenkin. Sua näyttäs vähän askarruttavan tämä ihmisen materiaalinen rikkaus. Ei se, että joku on rikas, kerro oikeastaan vielä mitään sieluniästä. Se taas, miten niitä rikkauksiaan käyttää, kertoo jo paljon. Jos rikas käyttää rikkauksiaan muiden hyväksi, niin hän on aika varmasti jo vanhempi sielu ja jos hän taas käyttää niitä itsekkäästi, hän on vielä nuori sielu. Raha ei merkitse enää paljoakaan vanhalle sielulle. Se on vain maksun väline, jota tarvii vaan sen verran, että toimeentulee ja ylimääräisen rahan voikin sitten antaa muille. Bisness-maailma on aika raadollinen paikka ja siellä vahvempi tuhoaa heikomman heti. Evoluutioteoria toimii puhtaimmillaan juuri bisneksessä. Usein myös mitä härskimpi olet, sitä rikkaammaksi tulet. Sitten on niitä, jotka ovat jollain taidollaan/tiedoillaan tulleet rikkaaksi, kuten huippukirurgit, tai taiteilijat. He voivat olla jo ihan hyvin vanhempia sieluja, tai ainakin keski-ikäisiä. Nuoruuden ja vanhuuden välissä on siis vielä keskivaihekin. Tämäkin on hyvä tietää.
Ajatellaan nyt sitten vaikka niin, että Dalai Lama on tällä hetkellä maailman vanhin sielu. Hän ilmentää aika hyvin vanhaa sielua. Onko hän itsekäs? Onko hän rikas? Millainen hän oikein on?
Aika leppoisa kaveri ja erittäin aito ja rehellinen. Hyvin viisas mies, ainakin omasta mielestäni. Haluaisitko olla kuten hän? Minä ainakin olisin ihan mielelläni tuollainen ihminen. Ehkä sen lähemmäksi jumaluutta ei täällä maan päällä enää paljon pääse. Jeesus, tai Buddha, no joo...
Pahoja asioita tapahtuu ja niistäkin oppii, vaikka se aika tylsältä tuntuukin. Sanotaan, että viisas oppii muiden virheistä. Itse uskon, että viisaskin on ollut joskus tollo, edellisissä elämissään. Hän on vaan oppinut vähän muita aiemmin kaiken. Ei se viisauskaan siis taivaasta lahjana tule, vaan kovien kokemuksien kautta.
Elämät on vähän kuin unia. Välillä näkee painajaisia, mutta nekin katoavat pian mielestämme. Uni vertaus on siinäkin mielessä hyvä, että kuoleman jälkeen kaikki on paljon selvempää. Buddhalaiset sanoo tämän maailman olevan harhaa. Todellisuus koetaan vasta silloin, kun ollaan vapaita materiasta, henkenä.
Meinaatko, että Dalai Lamalla ei ole sääntöjä?
Aina kun mietit jotain kehitystä, niin ajattele Dalai Lamaa. Siinä on sulle sitä kehitystä. Toistan nyt itseäni, mutta kertaus on opintojen äiti.
Ne säännöt taitaa olla Dalai Lamalla jo valmiiksi hänen sydämessään. Eivät missään kirjoissa, ulkopuolella. Mitä pidemmälle kehityt, sitä paremmin sisäistät sen mikä on oikein ja hyvää. Ymmärrät myös väärää ja pahaa. Ymmärrät miksi nekin ovat olemassa. Molemmat kuuluu samaan pakettiin. Jing ja jang.
Dalai Lama kaavoihinsa kangistunut?
Tutkimuksissani nämä ns. kaavoihin kangistuneet ovat toki edistyneempiä sieluja, kuin nuoret sielut, mutta eivät vielä aivan vanhojakaan. Se vaihe on vähän sellanen, jossa ollaan muka kovinkin hyviä, mutta vain kaukaa hyviä. Ne onkin ärsyttäviä hyypiöitä ja meikäläinen taitaa kuulua niihin. Ne on jo asioista jyvällä, mutta eivät oikein toteuta kuitenkaan oppejaan tosielämässä. Vähän niin kuin poliitikotkin esittää hyvää, mutta kuitenkin vaan kiristää ihmisten elämää kurjilla päätöksillään, tai pappeja, jotka latelee sanahelinää ja elää kuitenki itse toisin kun opettaa. Näiden motto kuuluu muuten niin, "Tee niin, mutta tee se muualla, kuin täällä!"
Antaa ihmisten palvoa rahaa, mutta ei tehdä me niin!
Se on tylsä maailma, missä raha on kaikki kaikessa. Olin koulussa, missä oli paljon rikkaiden lapsia ja turha heitä oli kadehtia. Heidän kaverinsakin olivat heille katellisia. - Jännähomma
ajelehtija kirjoitti:
Joku Dalai Lama varmaan osais kertoa sulle paremmin ja hän sentään on ehkä kuuluisin jälleensyntymiseen uskova heppu koko planeetalla. Minä olen vaan pelkkä harrastelija. En ole siinä asemassa, että kääntäisin kaikki uskomaan jälleensyntymiseen, kun en halua ketään edes mihinkään käännyttää. Kerron kyllä mitä asiasta tiedän, jos joku kysyy, niin kuin sinäkin olet kysynyt. Maailma on mielestäni ihan ok tällaisenäkin ja se palvelee kaikki sieluja niiden kehityksessä. Jos kaikki olis samalla levelillä, niin eikös se olis vähän tylsää?
Kyllä musta tuntuu, että tämä maailma on muuttumassa tässä jo ihan muutaman vuosikymmenen sisällä. Olen "nähnyt näyn" maailmasta, jossa kaikki paha on jo lähes kadonnut kokonaan. Ihmiskunta on teknologisesti kehittynyt ja sairaudet on voitettu. "Paholainenkin" on kukistettu. Ihmiset on onnellsia ja kaikille riittää yllin kyllin kaikkea hyvää. Jokaisen ihmisen älykkyysosamäärä on enemmän kuin Einsteinilla aikoinaan. Nanoteknologiaa, optisia tietokoneita ja aivan uutta teknologiaa. Uuden kielen voi oppia nukkuessaan ja vaikka mitä hauskaa. Kaikki ovat henkiseltä tasoltaankin Dalai Laman vertaisia. Mitä kaikkea hienoa voikaan vaan kuvitella ja se toteutetaan. Maailma on myös täydellisen tasa-arvoinen paikka.
Mutta, mutta, takaisin tähän päivään.
Vaikka nämä jutut sielun nuoruudesta ja vanhuudesta välillä vähän ärsyttää joitakin, niin käytetään niitä sanoja kuitenkin edelleenkin. Sua näyttäs vähän askarruttavan tämä ihmisen materiaalinen rikkaus. Ei se, että joku on rikas, kerro oikeastaan vielä mitään sieluniästä. Se taas, miten niitä rikkauksiaan käyttää, kertoo jo paljon. Jos rikas käyttää rikkauksiaan muiden hyväksi, niin hän on aika varmasti jo vanhempi sielu ja jos hän taas käyttää niitä itsekkäästi, hän on vielä nuori sielu. Raha ei merkitse enää paljoakaan vanhalle sielulle. Se on vain maksun väline, jota tarvii vaan sen verran, että toimeentulee ja ylimääräisen rahan voikin sitten antaa muille. Bisness-maailma on aika raadollinen paikka ja siellä vahvempi tuhoaa heikomman heti. Evoluutioteoria toimii puhtaimmillaan juuri bisneksessä. Usein myös mitä härskimpi olet, sitä rikkaammaksi tulet. Sitten on niitä, jotka ovat jollain taidollaan/tiedoillaan tulleet rikkaaksi, kuten huippukirurgit, tai taiteilijat. He voivat olla jo ihan hyvin vanhempia sieluja, tai ainakin keski-ikäisiä. Nuoruuden ja vanhuuden välissä on siis vielä keskivaihekin. Tämäkin on hyvä tietää.
Ajatellaan nyt sitten vaikka niin, että Dalai Lama on tällä hetkellä maailman vanhin sielu. Hän ilmentää aika hyvin vanhaa sielua. Onko hän itsekäs? Onko hän rikas? Millainen hän oikein on?
Aika leppoisa kaveri ja erittäin aito ja rehellinen. Hyvin viisas mies, ainakin omasta mielestäni. Haluaisitko olla kuten hän? Minä ainakin olisin ihan mielelläni tuollainen ihminen. Ehkä sen lähemmäksi jumaluutta ei täällä maan päällä enää paljon pääse. Jeesus, tai Buddha, no joo...
Pahoja asioita tapahtuu ja niistäkin oppii, vaikka se aika tylsältä tuntuukin. Sanotaan, että viisas oppii muiden virheistä. Itse uskon, että viisaskin on ollut joskus tollo, edellisissä elämissään. Hän on vaan oppinut vähän muita aiemmin kaiken. Ei se viisauskaan siis taivaasta lahjana tule, vaan kovien kokemuksien kautta.
Elämät on vähän kuin unia. Välillä näkee painajaisia, mutta nekin katoavat pian mielestämme. Uni vertaus on siinäkin mielessä hyvä, että kuoleman jälkeen kaikki on paljon selvempää. Buddhalaiset sanoo tämän maailman olevan harhaa. Todellisuus koetaan vasta silloin, kun ollaan vapaita materiasta, henkenä.
Meinaatko, että Dalai Lamalla ei ole sääntöjä?
Aina kun mietit jotain kehitystä, niin ajattele Dalai Lamaa. Siinä on sulle sitä kehitystä. Toistan nyt itseäni, mutta kertaus on opintojen äiti.
Ne säännöt taitaa olla Dalai Lamalla jo valmiiksi hänen sydämessään. Eivät missään kirjoissa, ulkopuolella. Mitä pidemmälle kehityt, sitä paremmin sisäistät sen mikä on oikein ja hyvää. Ymmärrät myös väärää ja pahaa. Ymmärrät miksi nekin ovat olemassa. Molemmat kuuluu samaan pakettiin. Jing ja jang.
Dalai Lama kaavoihinsa kangistunut?
Tutkimuksissani nämä ns. kaavoihin kangistuneet ovat toki edistyneempiä sieluja, kuin nuoret sielut, mutta eivät vielä aivan vanhojakaan. Se vaihe on vähän sellanen, jossa ollaan muka kovinkin hyviä, mutta vain kaukaa hyviä. Ne onkin ärsyttäviä hyypiöitä ja meikäläinen taitaa kuulua niihin. Ne on jo asioista jyvällä, mutta eivät oikein toteuta kuitenkaan oppejaan tosielämässä. Vähän niin kuin poliitikotkin esittää hyvää, mutta kuitenkin vaan kiristää ihmisten elämää kurjilla päätöksillään, tai pappeja, jotka latelee sanahelinää ja elää kuitenki itse toisin kun opettaa. Näiden motto kuuluu muuten niin, "Tee niin, mutta tee se muualla, kuin täällä!"
Antaa ihmisten palvoa rahaa, mutta ei tehdä me niin!
Se on tylsä maailma, missä raha on kaikki kaikessa. Olin koulussa, missä oli paljon rikkaiden lapsia ja turha heitä oli kadehtia. Heidän kaverinsakin olivat heille katellisia.Mun mielestä kehitys menee kokoajan siihen suuntaan että ihminen tulee elämään aina vain kauemmin tieteellisistä saavutuksista johtuen kuten myös hieman arveluttavallakin tavalla siirtämällä viisautensa datan muotoon. Toivottavasti onnitumme tässä asiassa tuhoamatta tätä kaikkea. Se on kuitenkin omissa käsissämme joten ei pidetä sitä skenaariota nyt totena. Sellainen paratiisi minkä sinäkin kerroit nähneesi kaikkine elämää parantavine keinoineen viittais kuitenkin enemmän jälleensyntymisen merkityksen vähenemiseen. Muutoinkin se näky voi olla vain rikkaiden tulevaisuuden kuva.
Jälleensyntymisen idea menis helpommin jossain menneisyyden tilanteessa jolloin olosuhteet olisivat tarjonneet sille enemmän hyötyä. Nykyisinhän mekin olemme jo avaruudessa ja kaikki viittaa siihen että ihminen toimii itse ja kehittyy oman ajattelunsa kautta eikä niinkään ennaltamääräävyyden kautta. Jälleensyntyvyys opissa jossa kaikella on jumalallinen tarkoitus viittaisi ennaltamääräävyyteen jolloin ihminen toimisi vain välikappaleena vailla omaa tahtoa koska kaikki ois jo ohjelmoitu. Kyseenalaistava oma kriittinen ajattelu on vienyt ihmistä siihen pisteeseen jossa se on nyt ja avaruus on meidän näkemykseltämme loputon. Jos ihminen siis kuten kehitys osoittaa tulee matkustamaan ajattomassa avaruudessa niin silloin kehonkin pystyis teoriassa säilyttämään määräämättömiä aikoja maan ajassa. Jos kuolema ei oliskaan enää ainakaan niin välttämätöntä kuin ennen niin miksi jälleensyntymäkään olis enää tarpeellista ja todellistakaan. Jälleensyntyminen liittyy ja on enemmän sidoksissa aikaan jonka ihminen tuntee. Mutta jos me eletäänkin oikeesti ajattomuudessa niin miten me voidaan loppupeleissä edes syntyä ja kuolla. Totta kai on kuoleman jälkeinen elämä ja tää kaikki on vaan harhaa ja me eletään simulaatiossa ja voi olla olemassa lukemattomia rinnakkaistodellisuuksia. Se sielun kuolemattomuus muuttaa jälleensyntymänkin enemmän suhteellisesti käsitettäväksi tekijäksi. Miks me voitas määrittää asioita kun ei voida tietää mikä on totta ja mikä ei. Tästä syystä sanoisin että on vain eteenpäin vievä tietämättömyys. Tiedämme vain toistaiseksi.
Dalai Lama on varmasti hieno tyyppi joka edustaa siis etunenässä tätä kulttuuria jota itse pidän ehkä vähän vanhahtavana koska hänen jälleensyntymisensä voidaan ajattomuudessa todeta myös merkityksettömäksi jutuksi minkään tai kenenkään kannalta. Miksi hänellä olisi jokin suurempi tarkoitus sillä jälleensyntymällä ja miksi hänellä olisi suurempi merkitys kuin kellään muullakaan. Tässä mielessä kyseenalaistan jälleensyntymisopin merkityksen ja vanhat sielut koska jälleensyntyminen voi aivan hyvin olla täysin tarpeetonta joten siksi voi kysyä myös onko se oikeastaan tottakaan. Ja jos kaikki olis munkkeja täällä ja se ois edistystä niin sillon pitäis kyllä osata siirrellä asioita ajatuksen voimallakin koska eiväthän he käsittääkseni tee paljoakaan. En usko että munkki on edistystä koska he eivät keksi hehkulamppuja tai uusia puhtaan energian tuotantotapoja. Mielenkiintoisempaa olis tietää siitä että on oltu täällä vain kerran. Se viittais enemmän niihin tasoihin jos täällä on vaan kerran kun sillon tullaan todennäköisesti eri tasolta vain käymään täällä. Se voi olla aivan yhtä merkittävä tai merkittävämpi asia kuin se että täällä oltais jatkuvasti ja opetetaan siitä. Dalai Lama on mun käsityksen mukaan maan poika ja olkoon vaikka vanhin mut ei se ihmisten kantaisä kuitenkaan ole eikä ensimmäinen ihminen. Onhan maan poika hieno kulttuurinsa ja pitäisinkin sitä enemmän kulttuurina ihmisen kulttuurina. - ajelehtija
Jännähomma kirjoitti:
Mun mielestä kehitys menee kokoajan siihen suuntaan että ihminen tulee elämään aina vain kauemmin tieteellisistä saavutuksista johtuen kuten myös hieman arveluttavallakin tavalla siirtämällä viisautensa datan muotoon. Toivottavasti onnitumme tässä asiassa tuhoamatta tätä kaikkea. Se on kuitenkin omissa käsissämme joten ei pidetä sitä skenaariota nyt totena. Sellainen paratiisi minkä sinäkin kerroit nähneesi kaikkine elämää parantavine keinoineen viittais kuitenkin enemmän jälleensyntymisen merkityksen vähenemiseen. Muutoinkin se näky voi olla vain rikkaiden tulevaisuuden kuva.
Jälleensyntymisen idea menis helpommin jossain menneisyyden tilanteessa jolloin olosuhteet olisivat tarjonneet sille enemmän hyötyä. Nykyisinhän mekin olemme jo avaruudessa ja kaikki viittaa siihen että ihminen toimii itse ja kehittyy oman ajattelunsa kautta eikä niinkään ennaltamääräävyyden kautta. Jälleensyntyvyys opissa jossa kaikella on jumalallinen tarkoitus viittaisi ennaltamääräävyyteen jolloin ihminen toimisi vain välikappaleena vailla omaa tahtoa koska kaikki ois jo ohjelmoitu. Kyseenalaistava oma kriittinen ajattelu on vienyt ihmistä siihen pisteeseen jossa se on nyt ja avaruus on meidän näkemykseltämme loputon. Jos ihminen siis kuten kehitys osoittaa tulee matkustamaan ajattomassa avaruudessa niin silloin kehonkin pystyis teoriassa säilyttämään määräämättömiä aikoja maan ajassa. Jos kuolema ei oliskaan enää ainakaan niin välttämätöntä kuin ennen niin miksi jälleensyntymäkään olis enää tarpeellista ja todellistakaan. Jälleensyntyminen liittyy ja on enemmän sidoksissa aikaan jonka ihminen tuntee. Mutta jos me eletäänkin oikeesti ajattomuudessa niin miten me voidaan loppupeleissä edes syntyä ja kuolla. Totta kai on kuoleman jälkeinen elämä ja tää kaikki on vaan harhaa ja me eletään simulaatiossa ja voi olla olemassa lukemattomia rinnakkaistodellisuuksia. Se sielun kuolemattomuus muuttaa jälleensyntymänkin enemmän suhteellisesti käsitettäväksi tekijäksi. Miks me voitas määrittää asioita kun ei voida tietää mikä on totta ja mikä ei. Tästä syystä sanoisin että on vain eteenpäin vievä tietämättömyys. Tiedämme vain toistaiseksi.
Dalai Lama on varmasti hieno tyyppi joka edustaa siis etunenässä tätä kulttuuria jota itse pidän ehkä vähän vanhahtavana koska hänen jälleensyntymisensä voidaan ajattomuudessa todeta myös merkityksettömäksi jutuksi minkään tai kenenkään kannalta. Miksi hänellä olisi jokin suurempi tarkoitus sillä jälleensyntymällä ja miksi hänellä olisi suurempi merkitys kuin kellään muullakaan. Tässä mielessä kyseenalaistan jälleensyntymisopin merkityksen ja vanhat sielut koska jälleensyntyminen voi aivan hyvin olla täysin tarpeetonta joten siksi voi kysyä myös onko se oikeastaan tottakaan. Ja jos kaikki olis munkkeja täällä ja se ois edistystä niin sillon pitäis kyllä osata siirrellä asioita ajatuksen voimallakin koska eiväthän he käsittääkseni tee paljoakaan. En usko että munkki on edistystä koska he eivät keksi hehkulamppuja tai uusia puhtaan energian tuotantotapoja. Mielenkiintoisempaa olis tietää siitä että on oltu täällä vain kerran. Se viittais enemmän niihin tasoihin jos täällä on vaan kerran kun sillon tullaan todennäköisesti eri tasolta vain käymään täällä. Se voi olla aivan yhtä merkittävä tai merkittävämpi asia kuin se että täällä oltais jatkuvasti ja opetetaan siitä. Dalai Lama on mun käsityksen mukaan maan poika ja olkoon vaikka vanhin mut ei se ihmisten kantaisä kuitenkaan ole eikä ensimmäinen ihminen. Onhan maan poika hieno kulttuurinsa ja pitäisinkin sitä enemmän kulttuurina ihmisen kulttuurina.Nyt keskustellaan kuitenkin ihmismielestä ja sen "sisäavaruudesta", henkisyydestä ja hengellisyydestä, joiden piiriin myös jälleensyntyminenkin kuuluu. Munkit ei tosiaankaan yleensä rakentele avaruusraketteja, koska heidän alaansa on se ihmismielen sisäavaruus, ei fyysinen ulkoavaruus. Otin Dalai Laman vaan esimerkiksi, koska havaitsin sinun käsittävän asian niin, että "vanha" tai "kokenut" sielu sortaisi muita, tai olisi muita parempi. Näin ei tietenkään ole. Vanha sieluisuuteen kuuluu monia hienoja ominaisuuksia kuten myötätunto, lapsenmielisyys, tasa-arvo kaikkien ihmisten kesken, rehellisyys kaikessa , viisaus yms. yms. Näen Dalai Laman olevan kaikkien näiden asioiden ruummillistuma.
Dalai on erikoinen sielu siinä suhteessa, että hänen väitetään syntyneen samaan asemaan jo lukuisia kertoja jostain 1300-luvulta alkaen. Hänen ei tarvitsisi tänne kuitenkaan enää syntyä, mutta hän on valinnut kuitenkin niin. Ehkä hän on elävä esimerkki sielun kehittyneisyydestä ja siksi hän haluaa tänne tulla, vaikka hänen ei tarvitsisikaan. Buddhankin väitetään sanoneen, että hän tulee syntymään niin kauan uudelleen ja uudelleen, kunnes kaikki olennot ovat valaistuneet. Yleensä ihmiset kuitenkin syntyvät vain niin kauan, kuin se on tarpeellista.
Teknologian kehityksestäkin vois päätellä, että alamme kaikki täällä olla jo suurin piirtein samoilla leveleillä. Mitä pidemmällä olemme, sitä enemmän elämässämme on kaikkea materiaalistakin kehitystä. Saamme nauttia monista edistyksellisistä asioista. On ollut aika jännää syntyä tähän aikaan, kun muutokset ovat nopeita ja teknologia antaa paljon kaunista ja hyvää ja tekee elämästä mielekästä. Aatellaan nyt vaikkapa tätä nettikeskustelua, kun täysin tuntemattomat ihmiset voivat vaihtaa ajatuksiaan tuosta noin vain, sohvalla mukavasti istuen ja vaikkapa toisella puolella maapalloa olevan ihmisen kanssa. Antiikin filosofit ois voineet olla aika ihmeissään tämän kaiken edessä. Asiat ovat kuitenkin pysyneet aika samanlaisina, tai paremminkin ihmisyys. Sekin varmaan tulee jonkin verran muuttumaan, varsinkin tasa-arvoiseen suuntaan. Joku koulujärjestelmäkin pitäs päivittää tähän päivään, nythän se on liian tasapäistävä. Ja lapset voivat olla muutaman vuosikymmenen päästä huippuälykkäitä kaikki ja myös fyysisestikin todella terveitä. Pitäs ottaa yksilön tarpeet huomioon, että kaikki pääsis kehittämään taitojaan ja tietojaan mahdollisimman hyvin. Nykyinen koulujärjestelmä ei tätä vielä tee. Onneksi me voimme kehittyä ihan ominkin päin. Leikkimällä teknologialla. Itseopiskelemalla asioita tätä nettiäkin hyväksikäyttäen.
Ehkä tulevaisuuden munkit osaa jo rakentaa avaruusaluksenkin. Älykkyys on sekin merkki henkisestä kehityksestä. Teknologinen ja henkinen kehitys ovat sidoksissa toisiinsa.
Mihin se kehitys sitten oikein loppuu ja kuinka pitkälle kehitys voi mennä?
Sitä emme pysty tällä hetkellä varmaan edes kuvittelemaan, tai sitten pystymme. Joku Star Trek voi olla vähän sinne suuntaan, tosin siinä ihmiset eivät koskaan näytä tekevän mitään henkisiä harjoitteita, pohtivan syvällisiä viisauksia, tai muuta vastaava. Äly ja teknologia on vaan kaikki mikä on. Star Treikissähän ei koskaan mainita mitään tulevaisuuden ihmiskunnan uskonnosta. Ehkä siinä ihmiskunnalla ei enää ole edes uskontoa. Kaikki älykkyys ja teknologia ovat syrjäyttäneet uskonnon.
Näen kyllä tulevaisuuden hienona, kuten tuossa aiemmin kirjoitinkin. Se on Star Trekiä yhdistettynä munkkien henkisyyteen. Ehkä jälleensyntyminen, tai joku muu juttu on silloin fakta ja kaikki uskovat siihen. Kaikki on sitten samalla "levelillä"
Ei tarvita enää uskontoa, koska meillä on jo tieto. Mihin sitä enää uskoa tarvitaan, kun on tietokin?
Eikä muuten ole enää mitään ismejäkään, eikä politiikkaa eri puolueineen. Eihän Star Trekissäkään ole mitään sellaista. Kaikki, mikä ennen erotti ihmisiä, on kadonnut ja tilalla on yhteys toisiimme ja aito empatia jokaista kohtaan. Jotenkin näin sen täytyy olla tulevaisuudessa. :) - kunhankommentoin
ajelehtija kirjoitti:
Nyt keskustellaan kuitenkin ihmismielestä ja sen "sisäavaruudesta", henkisyydestä ja hengellisyydestä, joiden piiriin myös jälleensyntyminenkin kuuluu. Munkit ei tosiaankaan yleensä rakentele avaruusraketteja, koska heidän alaansa on se ihmismielen sisäavaruus, ei fyysinen ulkoavaruus. Otin Dalai Laman vaan esimerkiksi, koska havaitsin sinun käsittävän asian niin, että "vanha" tai "kokenut" sielu sortaisi muita, tai olisi muita parempi. Näin ei tietenkään ole. Vanha sieluisuuteen kuuluu monia hienoja ominaisuuksia kuten myötätunto, lapsenmielisyys, tasa-arvo kaikkien ihmisten kesken, rehellisyys kaikessa , viisaus yms. yms. Näen Dalai Laman olevan kaikkien näiden asioiden ruummillistuma.
Dalai on erikoinen sielu siinä suhteessa, että hänen väitetään syntyneen samaan asemaan jo lukuisia kertoja jostain 1300-luvulta alkaen. Hänen ei tarvitsisi tänne kuitenkaan enää syntyä, mutta hän on valinnut kuitenkin niin. Ehkä hän on elävä esimerkki sielun kehittyneisyydestä ja siksi hän haluaa tänne tulla, vaikka hänen ei tarvitsisikaan. Buddhankin väitetään sanoneen, että hän tulee syntymään niin kauan uudelleen ja uudelleen, kunnes kaikki olennot ovat valaistuneet. Yleensä ihmiset kuitenkin syntyvät vain niin kauan, kuin se on tarpeellista.
Teknologian kehityksestäkin vois päätellä, että alamme kaikki täällä olla jo suurin piirtein samoilla leveleillä. Mitä pidemmällä olemme, sitä enemmän elämässämme on kaikkea materiaalistakin kehitystä. Saamme nauttia monista edistyksellisistä asioista. On ollut aika jännää syntyä tähän aikaan, kun muutokset ovat nopeita ja teknologia antaa paljon kaunista ja hyvää ja tekee elämästä mielekästä. Aatellaan nyt vaikkapa tätä nettikeskustelua, kun täysin tuntemattomat ihmiset voivat vaihtaa ajatuksiaan tuosta noin vain, sohvalla mukavasti istuen ja vaikkapa toisella puolella maapalloa olevan ihmisen kanssa. Antiikin filosofit ois voineet olla aika ihmeissään tämän kaiken edessä. Asiat ovat kuitenkin pysyneet aika samanlaisina, tai paremminkin ihmisyys. Sekin varmaan tulee jonkin verran muuttumaan, varsinkin tasa-arvoiseen suuntaan. Joku koulujärjestelmäkin pitäs päivittää tähän päivään, nythän se on liian tasapäistävä. Ja lapset voivat olla muutaman vuosikymmenen päästä huippuälykkäitä kaikki ja myös fyysisestikin todella terveitä. Pitäs ottaa yksilön tarpeet huomioon, että kaikki pääsis kehittämään taitojaan ja tietojaan mahdollisimman hyvin. Nykyinen koulujärjestelmä ei tätä vielä tee. Onneksi me voimme kehittyä ihan ominkin päin. Leikkimällä teknologialla. Itseopiskelemalla asioita tätä nettiäkin hyväksikäyttäen.
Ehkä tulevaisuuden munkit osaa jo rakentaa avaruusaluksenkin. Älykkyys on sekin merkki henkisestä kehityksestä. Teknologinen ja henkinen kehitys ovat sidoksissa toisiinsa.
Mihin se kehitys sitten oikein loppuu ja kuinka pitkälle kehitys voi mennä?
Sitä emme pysty tällä hetkellä varmaan edes kuvittelemaan, tai sitten pystymme. Joku Star Trek voi olla vähän sinne suuntaan, tosin siinä ihmiset eivät koskaan näytä tekevän mitään henkisiä harjoitteita, pohtivan syvällisiä viisauksia, tai muuta vastaava. Äly ja teknologia on vaan kaikki mikä on. Star Treikissähän ei koskaan mainita mitään tulevaisuuden ihmiskunnan uskonnosta. Ehkä siinä ihmiskunnalla ei enää ole edes uskontoa. Kaikki älykkyys ja teknologia ovat syrjäyttäneet uskonnon.
Näen kyllä tulevaisuuden hienona, kuten tuossa aiemmin kirjoitinkin. Se on Star Trekiä yhdistettynä munkkien henkisyyteen. Ehkä jälleensyntyminen, tai joku muu juttu on silloin fakta ja kaikki uskovat siihen. Kaikki on sitten samalla "levelillä"
Ei tarvita enää uskontoa, koska meillä on jo tieto. Mihin sitä enää uskoa tarvitaan, kun on tietokin?
Eikä muuten ole enää mitään ismejäkään, eikä politiikkaa eri puolueineen. Eihän Star Trekissäkään ole mitään sellaista. Kaikki, mikä ennen erotti ihmisiä, on kadonnut ja tilalla on yhteys toisiimme ja aito empatia jokaista kohtaan. Jotenkin näin sen täytyy olla tulevaisuudessa. :)Star Trekin fantasiamaailma tähtienvälisine federaatioineen on omanlaisensa sosialistinen utopia. Sopii hyvin tämän keskustelun aihepiiriin ;-)
- ajelehtija
kunhankommentoin kirjoitti:
Star Trekin fantasiamaailma tähtienvälisine federaatioineen on omanlaisensa sosialistinen utopia. Sopii hyvin tämän keskustelun aihepiiriin ;-)
Jep, Star Trek on jo vanhentunutta scifiä ja sosialistinen utopia tosiaankin.
Siinähän ihmiset on ihan samanlaisia tolloja, kuin me nykyihmisetkin. Pitkälle koulutettuja, mutta normaaliälyisiä. Mitään henkisiä kykyjäkään, kuten vaikkapa telepatiaa ei myöskään heissä esiinny. Ei edes cyberteknologiaa, geenimanipulointia jne. jne. 1960-luvulla ei oikein vielä ymmärretty nanojuttuja ja muuta vastaavaa, Vaikka nanoteknologiaahan luonto on täynnä, sehän on pelkkää nanoa täynnä. Eikä Star Trekissä ole sokeuttakaan pystytty vielä parantamaan, vaikka teleportaatio kyllä hallitaan. No, kai nekin on tarkotuksella, että nörtit sais kekata näitä juttuja ja naureskella niille.
Itse näen visioissani tulevaisuuden ihmisen sellaisena, että hän on yhtä aikaa huippukirurgi ja ydinfyysikko. Star Trekin koko miehistö voisi siis tehdä minkä tahansa tehtävän tarvittaessa. Toimimaan lääkäristä kapteeniksi.
Ja geenimanipuloimalla meistä voidaan jo kohdussa ollessamme tehdä huippuälykkäitä. Joku onsuositellut soittamaan klassista musiikkia raskaana oleville. Musiikkihan on aika mystinen juttu. Se kehittää monia asioita meissä.
Uskontoahan ei tosiaankaan Star Trekissä enää ilmeisesti ole. Mä itse näkisin, että tulevaisuudessa voisi yksi uskonto vielä ihan hyvin ollakin. Vaikka joku buddhalaisuudesta jalostettu uususkonto. Me tarvitaan henkisyyttä/hengellisyyttä ja jotain "meitä suurempaa". Kristinuskokin voisi olla myös siinä jotenkin läsnä. Ihminen saattaisi muuten sortua pahuuteen, ilman uskontoa. Älyyn liittyy aina se vaara, että sitäkin aletaan käyttää oahaan ja siksi tarvitaan henkisyyttä pitämään se puoli meissa aisoissa.
Aivoistamme löytyy muuten syy kriminalismiinkin. Sekin voidaan käyttää hyväksi oikealla kotikasvatuksella yms. Tämän perusteella riittäisi se, että lapsi vaan tunnistettaisiin riskitapaukseksi ja ohjattaisiin oikeaan suuntaan. Näissä lapsissa on myös suuri potentiaali ja heistä voi tulla hyvinkin arvostettuja sillä alalla johon he suuntautuvat. Ehkä siis ei tarvitakkaan mitään uskontoa pitämään meidät kaidalla tiellä.
Monet meistä taitavat jo tavallaan olla tulevaisuuden ihmisiä. Mullakin on ympärillä ihmisiä, oikeastaan kaikki, jotka elävät mielestäni moraalista elämää. Ei ne ole mitenkään uskonnollisiakaan. Ehkä kasvatus ja oikea ohjaus siis riittää. Mä taidan olla pahin hörhö koko porukassa. Heh!
Toisaalta mä olen myös meistä ainoa, jolla on kokemuksia yliluonnolisesta ja siksi mulla on vähän erikoisempi suhtautuminen näihin juttuihin. Mä näen niitä telepatioita, kaukoparannuksia ja muitakin kummallisuuksia ihan olemassa oleviksi asioiksi. Uskon henkiin ja muuta selllasta. Olen kokenut asioita, joita ei voi selittää muulla, kuin henkiolentojen vaikutuksella. Siksi mulla on vähän "oudommat visiot" - Jännähomma
ajelehtija kirjoitti:
Nyt keskustellaan kuitenkin ihmismielestä ja sen "sisäavaruudesta", henkisyydestä ja hengellisyydestä, joiden piiriin myös jälleensyntyminenkin kuuluu. Munkit ei tosiaankaan yleensä rakentele avaruusraketteja, koska heidän alaansa on se ihmismielen sisäavaruus, ei fyysinen ulkoavaruus. Otin Dalai Laman vaan esimerkiksi, koska havaitsin sinun käsittävän asian niin, että "vanha" tai "kokenut" sielu sortaisi muita, tai olisi muita parempi. Näin ei tietenkään ole. Vanha sieluisuuteen kuuluu monia hienoja ominaisuuksia kuten myötätunto, lapsenmielisyys, tasa-arvo kaikkien ihmisten kesken, rehellisyys kaikessa , viisaus yms. yms. Näen Dalai Laman olevan kaikkien näiden asioiden ruummillistuma.
Dalai on erikoinen sielu siinä suhteessa, että hänen väitetään syntyneen samaan asemaan jo lukuisia kertoja jostain 1300-luvulta alkaen. Hänen ei tarvitsisi tänne kuitenkaan enää syntyä, mutta hän on valinnut kuitenkin niin. Ehkä hän on elävä esimerkki sielun kehittyneisyydestä ja siksi hän haluaa tänne tulla, vaikka hänen ei tarvitsisikaan. Buddhankin väitetään sanoneen, että hän tulee syntymään niin kauan uudelleen ja uudelleen, kunnes kaikki olennot ovat valaistuneet. Yleensä ihmiset kuitenkin syntyvät vain niin kauan, kuin se on tarpeellista.
Teknologian kehityksestäkin vois päätellä, että alamme kaikki täällä olla jo suurin piirtein samoilla leveleillä. Mitä pidemmällä olemme, sitä enemmän elämässämme on kaikkea materiaalistakin kehitystä. Saamme nauttia monista edistyksellisistä asioista. On ollut aika jännää syntyä tähän aikaan, kun muutokset ovat nopeita ja teknologia antaa paljon kaunista ja hyvää ja tekee elämästä mielekästä. Aatellaan nyt vaikkapa tätä nettikeskustelua, kun täysin tuntemattomat ihmiset voivat vaihtaa ajatuksiaan tuosta noin vain, sohvalla mukavasti istuen ja vaikkapa toisella puolella maapalloa olevan ihmisen kanssa. Antiikin filosofit ois voineet olla aika ihmeissään tämän kaiken edessä. Asiat ovat kuitenkin pysyneet aika samanlaisina, tai paremminkin ihmisyys. Sekin varmaan tulee jonkin verran muuttumaan, varsinkin tasa-arvoiseen suuntaan. Joku koulujärjestelmäkin pitäs päivittää tähän päivään, nythän se on liian tasapäistävä. Ja lapset voivat olla muutaman vuosikymmenen päästä huippuälykkäitä kaikki ja myös fyysisestikin todella terveitä. Pitäs ottaa yksilön tarpeet huomioon, että kaikki pääsis kehittämään taitojaan ja tietojaan mahdollisimman hyvin. Nykyinen koulujärjestelmä ei tätä vielä tee. Onneksi me voimme kehittyä ihan ominkin päin. Leikkimällä teknologialla. Itseopiskelemalla asioita tätä nettiäkin hyväksikäyttäen.
Ehkä tulevaisuuden munkit osaa jo rakentaa avaruusaluksenkin. Älykkyys on sekin merkki henkisestä kehityksestä. Teknologinen ja henkinen kehitys ovat sidoksissa toisiinsa.
Mihin se kehitys sitten oikein loppuu ja kuinka pitkälle kehitys voi mennä?
Sitä emme pysty tällä hetkellä varmaan edes kuvittelemaan, tai sitten pystymme. Joku Star Trek voi olla vähän sinne suuntaan, tosin siinä ihmiset eivät koskaan näytä tekevän mitään henkisiä harjoitteita, pohtivan syvällisiä viisauksia, tai muuta vastaava. Äly ja teknologia on vaan kaikki mikä on. Star Treikissähän ei koskaan mainita mitään tulevaisuuden ihmiskunnan uskonnosta. Ehkä siinä ihmiskunnalla ei enää ole edes uskontoa. Kaikki älykkyys ja teknologia ovat syrjäyttäneet uskonnon.
Näen kyllä tulevaisuuden hienona, kuten tuossa aiemmin kirjoitinkin. Se on Star Trekiä yhdistettynä munkkien henkisyyteen. Ehkä jälleensyntyminen, tai joku muu juttu on silloin fakta ja kaikki uskovat siihen. Kaikki on sitten samalla "levelillä"
Ei tarvita enää uskontoa, koska meillä on jo tieto. Mihin sitä enää uskoa tarvitaan, kun on tietokin?
Eikä muuten ole enää mitään ismejäkään, eikä politiikkaa eri puolueineen. Eihän Star Trekissäkään ole mitään sellaista. Kaikki, mikä ennen erotti ihmisiä, on kadonnut ja tilalla on yhteys toisiimme ja aito empatia jokaista kohtaan. Jotenkin näin sen täytyy olla tulevaisuudessa. :)Tän keskustelun pohjalta ymmärrän nyt paremmin buddhalaisuutta kun kerrot että munkkien alaa on vain tää hengellinen puoli. Kaiken elämän maassa täytyis kuitenkin olla ennaltamäärättyä siten ettei ihmisen tekemisellä olis mitään merkitystä jos tarkotus ois vain mietiskellä ja valaistua. Ihminen kuitenkin tietää tällä hetkellä esim sen että aurinko sammuu triljoonan vuoden päästä. Mietiskely ei valitettavasti poista tälläisiä asioita kuten sitä että jos jokin meteoriitti iskeytyy tänne. Jos munkkien tarkoitus on vaan edustaa henkisyyttä niin en näkis että kyseessä on silloin yhtään erikoisempi instituutio kuin monarkia. Sen olemassa olo ei suoranaisesti haittaa muttei ole minkään kannalta välttämätöntä.
Annat ymmärtää ihmisen oman kehityksen tulevaisuutena mutta pidät buddhalaisuutta kaikesta siitä erillisenä jonka tarkoitus ei ole ottaa osaa mihinkään ulkoavaruudelliseen kehitykseen vaan pelkästään sisäavaruudelliseen. Jokin ristiriita siinä kyllä tuntuis olevan. Totta kai ihminen tarvitsee henkisyyttä mutta miksi se tarvitsisi jotain kaikesta muusta erillään olevaa kulttuuria siitä muistuttamaan ja opettamaan. Toki heillä varmasti olis henkisen tien saralla annettavaa joita ihmisten sopis miettiä mutta oisko heidän mielestään tarkotus kaikkien olla kuin he ja mikä olis sen hinta. Voisitko muuten olla todella buddhalainen kaupungissa koska koko viisaus perustuu eristäytymiseen. Mun mielestä ihmiset länsimaissa voi lukea buddhalaisia oppeja mut ei ne voi täällä sitä olla koska ne ei vois elää länsimaissa sitä elämää jota se oppi velvoittaa. Täytyis mennä sinne suljettuun Tiibetiin yms vuorille jos tarkoitus olis saavuttaa pyhyys mietiskelyllä ja meditoinnilla puhumattomuudella ynnä muulla materiaalittomuudella ja askeettisuudella. Ennenkuin ihmiset kuitenkaan osoittaa mitään konkreettisia merkkejä omistautuneisuudesta tälläisestä elämäntavasta heitä ei kyllä voi pitää millään tavoin uskottavina sen kulttuurin sanan saattajina tai viisaina tietäjinä. On eriasia tietää kulttuurista kuin olla sitä.
Jos eristäytyminen vuorille tai luostareihin yms olis siis vain edustusta ja muistutus muille henkisyydestä niin silloin se ois vaan puolet totuudestakin koska se tarviis polttoaineekseen sen hengettömän massan. Kyse ois tällöin maapallon ja ihmiselämän kokonaisuudesta jolloin jokaisella elämällä ja kulttuurilla täällä olis saman järjen mukaan sama edustuksellinen merkitys sen kokonaisuuden kannalta. Ykskään elämä ei tällöin vois olla eriarvoinen mutta ihmisiä nähdään kuitenkin eriarvoisissa henkisissä tilanteissa.
Ymmärsin että näet henkisen kehityksen ja ihmisen oman kehityksen erillisinä asioina jossa tarvitsisi kuitenkin tehdä valinta jomman kumman väliltä koska munkit edustaisivat vain sitä viisautta ei niinkään tekoja. Asian voi nähdä noin tai sitten niin että kyseessä ei ole toisensa poissulkevat tekijät. Yksinkertaisempaa olis varmaan puhua vastavoimaisuudesta joka tässä mielessä tarkottais varmaan tiede ja henkisyys erillisinä kulttuureina. Erillisinä nähtynä kyse ois kutenkin vain näkemys eroista ei faktoista. Tiede ja henkisyys yhdessä nähtynä puolestaan kumoaa toisiaan sen verran ettei munkkilaisuudella tai jälleensyntymällä olis mitään sen suurempaa merkitystä minkään kannalta. Näin en näkis mitään erityisiä henkisyyden tasojakaan olevan oikeastaan olemassa joten tällöin näen vain tälläistä universaalia maailmankatsomusoppia hyödyllistä toki.
Jos ajatuksena on ettei ihmiset tietäis mitään moraalista ilman henkistä opastusta ja siks sille ois oltava oma suljettu instituutio mutta kuinka voida toteuttaa vain toista puolta tällä hetkellä erityisesti täällä länsimaissa ja kuinka se ylipäätään toteutuis. Ihmisen käsitykset asioista perustuu koettuihin asioihin valintoihin ja ympäristöön. Uskontojen viisaus ainoana totuutena vois muuten toteutua ainoastaan kaikista omistautuneiden parissa eristettynä ja pyhänä mutta jos oppeja vain soveltaa modernissa elämässään niin ei vois sulkea pois muita totuuksia. Tulee tunne että lukemalla asioita saadaan kuvitelmia omasta sielullisesta elämästä ja sen rikkkaudesta mutta teot ja elämäntapa eivät kuitenkaan vastaa niitä. Länsimaissa voitaisiin puhua mielummin modernista kaupunki buddhalaisuudesta joka tekee kompromisseja ja se ois sitten kulttuurin sisäinen asia päättää onko se heidän oppiensa mukaista vai ei. Ei ole mitään syytä olettaa että pyhien miesten rukoileva kulttuuri ois kompromissien elämäntapa mutta muuttuvatko sen näkemyksiään samalla kuin tiede. Mihin sitten tarvitaan patsastelua ja ihmisenpalvontaa.
Mun mielestä sun maailmankäsitys on koottu erilaisista lähteistä joka sopii buddhalaisuuden piiriin koska se ois muka tälläinen kaiken kattava oppi mutta se vaatii oikeesti tietyt olosuhteet ruokavalion omistautumisen jne. Ei nää uskonnot oikeesti eroo toisistaan oikeellisuudessaan mitenkään ja niitä yhdistely ei tee kenestäkään kehittyneempää. - ajelehtija
Jännähomma kirjoitti:
Tän keskustelun pohjalta ymmärrän nyt paremmin buddhalaisuutta kun kerrot että munkkien alaa on vain tää hengellinen puoli. Kaiken elämän maassa täytyis kuitenkin olla ennaltamäärättyä siten ettei ihmisen tekemisellä olis mitään merkitystä jos tarkotus ois vain mietiskellä ja valaistua. Ihminen kuitenkin tietää tällä hetkellä esim sen että aurinko sammuu triljoonan vuoden päästä. Mietiskely ei valitettavasti poista tälläisiä asioita kuten sitä että jos jokin meteoriitti iskeytyy tänne. Jos munkkien tarkoitus on vaan edustaa henkisyyttä niin en näkis että kyseessä on silloin yhtään erikoisempi instituutio kuin monarkia. Sen olemassa olo ei suoranaisesti haittaa muttei ole minkään kannalta välttämätöntä.
Annat ymmärtää ihmisen oman kehityksen tulevaisuutena mutta pidät buddhalaisuutta kaikesta siitä erillisenä jonka tarkoitus ei ole ottaa osaa mihinkään ulkoavaruudelliseen kehitykseen vaan pelkästään sisäavaruudelliseen. Jokin ristiriita siinä kyllä tuntuis olevan. Totta kai ihminen tarvitsee henkisyyttä mutta miksi se tarvitsisi jotain kaikesta muusta erillään olevaa kulttuuria siitä muistuttamaan ja opettamaan. Toki heillä varmasti olis henkisen tien saralla annettavaa joita ihmisten sopis miettiä mutta oisko heidän mielestään tarkotus kaikkien olla kuin he ja mikä olis sen hinta. Voisitko muuten olla todella buddhalainen kaupungissa koska koko viisaus perustuu eristäytymiseen. Mun mielestä ihmiset länsimaissa voi lukea buddhalaisia oppeja mut ei ne voi täällä sitä olla koska ne ei vois elää länsimaissa sitä elämää jota se oppi velvoittaa. Täytyis mennä sinne suljettuun Tiibetiin yms vuorille jos tarkoitus olis saavuttaa pyhyys mietiskelyllä ja meditoinnilla puhumattomuudella ynnä muulla materiaalittomuudella ja askeettisuudella. Ennenkuin ihmiset kuitenkaan osoittaa mitään konkreettisia merkkejä omistautuneisuudesta tälläisestä elämäntavasta heitä ei kyllä voi pitää millään tavoin uskottavina sen kulttuurin sanan saattajina tai viisaina tietäjinä. On eriasia tietää kulttuurista kuin olla sitä.
Jos eristäytyminen vuorille tai luostareihin yms olis siis vain edustusta ja muistutus muille henkisyydestä niin silloin se ois vaan puolet totuudestakin koska se tarviis polttoaineekseen sen hengettömän massan. Kyse ois tällöin maapallon ja ihmiselämän kokonaisuudesta jolloin jokaisella elämällä ja kulttuurilla täällä olis saman järjen mukaan sama edustuksellinen merkitys sen kokonaisuuden kannalta. Ykskään elämä ei tällöin vois olla eriarvoinen mutta ihmisiä nähdään kuitenkin eriarvoisissa henkisissä tilanteissa.
Ymmärsin että näet henkisen kehityksen ja ihmisen oman kehityksen erillisinä asioina jossa tarvitsisi kuitenkin tehdä valinta jomman kumman väliltä koska munkit edustaisivat vain sitä viisautta ei niinkään tekoja. Asian voi nähdä noin tai sitten niin että kyseessä ei ole toisensa poissulkevat tekijät. Yksinkertaisempaa olis varmaan puhua vastavoimaisuudesta joka tässä mielessä tarkottais varmaan tiede ja henkisyys erillisinä kulttuureina. Erillisinä nähtynä kyse ois kutenkin vain näkemys eroista ei faktoista. Tiede ja henkisyys yhdessä nähtynä puolestaan kumoaa toisiaan sen verran ettei munkkilaisuudella tai jälleensyntymällä olis mitään sen suurempaa merkitystä minkään kannalta. Näin en näkis mitään erityisiä henkisyyden tasojakaan olevan oikeastaan olemassa joten tällöin näen vain tälläistä universaalia maailmankatsomusoppia hyödyllistä toki.
Jos ajatuksena on ettei ihmiset tietäis mitään moraalista ilman henkistä opastusta ja siks sille ois oltava oma suljettu instituutio mutta kuinka voida toteuttaa vain toista puolta tällä hetkellä erityisesti täällä länsimaissa ja kuinka se ylipäätään toteutuis. Ihmisen käsitykset asioista perustuu koettuihin asioihin valintoihin ja ympäristöön. Uskontojen viisaus ainoana totuutena vois muuten toteutua ainoastaan kaikista omistautuneiden parissa eristettynä ja pyhänä mutta jos oppeja vain soveltaa modernissa elämässään niin ei vois sulkea pois muita totuuksia. Tulee tunne että lukemalla asioita saadaan kuvitelmia omasta sielullisesta elämästä ja sen rikkkaudesta mutta teot ja elämäntapa eivät kuitenkaan vastaa niitä. Länsimaissa voitaisiin puhua mielummin modernista kaupunki buddhalaisuudesta joka tekee kompromisseja ja se ois sitten kulttuurin sisäinen asia päättää onko se heidän oppiensa mukaista vai ei. Ei ole mitään syytä olettaa että pyhien miesten rukoileva kulttuuri ois kompromissien elämäntapa mutta muuttuvatko sen näkemyksiään samalla kuin tiede. Mihin sitten tarvitaan patsastelua ja ihmisenpalvontaa.
Mun mielestä sun maailmankäsitys on koottu erilaisista lähteistä joka sopii buddhalaisuuden piiriin koska se ois muka tälläinen kaiken kattava oppi mutta se vaatii oikeesti tietyt olosuhteet ruokavalion omistautumisen jne. Ei nää uskonnot oikeesti eroo toisistaan oikeellisuudessaan mitenkään ja niitä yhdistely ei tee kenestäkään kehittyneempää.Ei lähetä keksimään pyörää uudelleen, ei edes hengellisyydessäkään.
Sitä voi kuitenkin yrittää päivittää ja moni länsimaalainen onkin alkanut yhdistää länsimaista ja itämaista hengellisyyttä. Kun olen juutuubistakin katsellut monia juttuja ja kunnellut ihmisten tarinoita siellä, niin eivät nämä juttuni poikkea niistä juuri lainkaan. Mitään uutta ja ainutlaatuista ei siis näissä kirjoituksissani ole.
Joku toiminnan ihminen vois todeta, että buddhalaiset munkin on patalaiskoja ja koko touhu on hengellistä omaan napaan tuijottamista. Kokeneempien sielujen "ongelma" tuntuu olevan vähän siinä, että muiden silmissä he saattavat näyttää laiskoilta. Istutaan vaan tuntikausia paikalla ja luetaan välillä jotain höpöhöpöjuttuja. Fyysisesti ehkä laiskaa, mutta hengellisesti erittäin aktiivista. Jokaisen pitäs osata tyhjentää mielensä ja meditoida, koska nykymaailma on jo liiankin hektinen paikka ja siksi moni meistä oireilee psyykkisesti. Muistan miten seesteistä elämä oli joskus 1970-luvulla. Ihmiset ei tarvinnu mitään someja, eikä kokoajan pitänyt esitellä omaa elämäänsä ja saavutuksiaan muille. Se oli omalla tavallaan hienoa aikaa ja välillä kaipaan sitä kaikkea ja vieläkin enmmän 1980-lukua.
Tässä maailmassa voi kuitenkin valita juuri sen tien mikä kiinnostaa. Voi olla munkki, tai astronautti. Valinnanvapautta riittää. Itse kuitenkin uskon, että koko elämämme on ennalta suunniteltu, kuten olen aiemminkin täällä maininnut. Meistä vaan tuntuu siltä, että se nyt on vaan sattumien summa, että elämämme menee tälla lailla. Olosuhteet ja geenit ohjaa meitä täällä. Niinhän ne tekee, mutta jos kaikki on kuitenkin ohjelmoitu niihin geeneihimme jo ennen syntymäämme?
Kehityskin seuraa tiettyä kaavaa, oli sitten kyseessä yksilön, tai koko ihmiskunnan kehitys. Leveli leveliltä me noussemme ylöspäin, niin korkealle, kuin on vaan mahdollista. Kehitys tekee tästä kaikesta mielenkiintoista ja mielekästä. Jos tykkäät pelata roolipelejä, niin ymmärrät varmaan mitä tarkoitan. Niissä se kehittyminen on jotenkin kiehtovaa ja hauskaa. Koko jutun juoni on kehittyä kokoajan paremmaksi ja paremmaksi. Sama koskee ihmisyyttä. Paikalleen ei pidä jäädä ja pyörivä kivi ei sammaloidu!
Moraali kuuluu henkiseen kehitykseen ja se on sisäsyntyistä. Jo pienellä vauvalla on jonkinlainen käsitys moraalista. Ateisteillakin on ihan sama moraalitaju, kuin kaikilla muillakin. Sitä voi tietenkin miettiä, miten vuosisataiset perinteet ovat moraaliimme vaikuttaneet. Jos katsotaan muita uskontoja, niin ihan sama moraalitaju näyttäs niissäkin olevan. Uskonnon maailma on kuitenkin enemmänkin hengen juttu ja tiede ei osaa tutkia henkiä vielä ainakaan oikein kunnolla, Ihminenkin on kuitenkin henki, joka on kokemassa ihmisyyttä. Henki meissä tulee luultavasti aina kaipaamaan hengellisyyttä/henkisyyttä, meni teknologinen kehitys kuinka pitkälle tahansa.
Tämä maailma on kompromissien maailma, koska ihmiset on erilaisia. Uskonnotkin on kompromisseja. Kristinuskoonkin ovat mm. antiikin käsitykset vaikuttaneet voimakkaasti. Juhlammekin ovat pakanallista perua yms. Kaikki pitää ottaa huomioon ja se vaatii usein käytännön kompromissejä. - ajelehtija
Jännähomma kirjoitti:
Tän keskustelun pohjalta ymmärrän nyt paremmin buddhalaisuutta kun kerrot että munkkien alaa on vain tää hengellinen puoli. Kaiken elämän maassa täytyis kuitenkin olla ennaltamäärättyä siten ettei ihmisen tekemisellä olis mitään merkitystä jos tarkotus ois vain mietiskellä ja valaistua. Ihminen kuitenkin tietää tällä hetkellä esim sen että aurinko sammuu triljoonan vuoden päästä. Mietiskely ei valitettavasti poista tälläisiä asioita kuten sitä että jos jokin meteoriitti iskeytyy tänne. Jos munkkien tarkoitus on vaan edustaa henkisyyttä niin en näkis että kyseessä on silloin yhtään erikoisempi instituutio kuin monarkia. Sen olemassa olo ei suoranaisesti haittaa muttei ole minkään kannalta välttämätöntä.
Annat ymmärtää ihmisen oman kehityksen tulevaisuutena mutta pidät buddhalaisuutta kaikesta siitä erillisenä jonka tarkoitus ei ole ottaa osaa mihinkään ulkoavaruudelliseen kehitykseen vaan pelkästään sisäavaruudelliseen. Jokin ristiriita siinä kyllä tuntuis olevan. Totta kai ihminen tarvitsee henkisyyttä mutta miksi se tarvitsisi jotain kaikesta muusta erillään olevaa kulttuuria siitä muistuttamaan ja opettamaan. Toki heillä varmasti olis henkisen tien saralla annettavaa joita ihmisten sopis miettiä mutta oisko heidän mielestään tarkotus kaikkien olla kuin he ja mikä olis sen hinta. Voisitko muuten olla todella buddhalainen kaupungissa koska koko viisaus perustuu eristäytymiseen. Mun mielestä ihmiset länsimaissa voi lukea buddhalaisia oppeja mut ei ne voi täällä sitä olla koska ne ei vois elää länsimaissa sitä elämää jota se oppi velvoittaa. Täytyis mennä sinne suljettuun Tiibetiin yms vuorille jos tarkoitus olis saavuttaa pyhyys mietiskelyllä ja meditoinnilla puhumattomuudella ynnä muulla materiaalittomuudella ja askeettisuudella. Ennenkuin ihmiset kuitenkaan osoittaa mitään konkreettisia merkkejä omistautuneisuudesta tälläisestä elämäntavasta heitä ei kyllä voi pitää millään tavoin uskottavina sen kulttuurin sanan saattajina tai viisaina tietäjinä. On eriasia tietää kulttuurista kuin olla sitä.
Jos eristäytyminen vuorille tai luostareihin yms olis siis vain edustusta ja muistutus muille henkisyydestä niin silloin se ois vaan puolet totuudestakin koska se tarviis polttoaineekseen sen hengettömän massan. Kyse ois tällöin maapallon ja ihmiselämän kokonaisuudesta jolloin jokaisella elämällä ja kulttuurilla täällä olis saman järjen mukaan sama edustuksellinen merkitys sen kokonaisuuden kannalta. Ykskään elämä ei tällöin vois olla eriarvoinen mutta ihmisiä nähdään kuitenkin eriarvoisissa henkisissä tilanteissa.
Ymmärsin että näet henkisen kehityksen ja ihmisen oman kehityksen erillisinä asioina jossa tarvitsisi kuitenkin tehdä valinta jomman kumman väliltä koska munkit edustaisivat vain sitä viisautta ei niinkään tekoja. Asian voi nähdä noin tai sitten niin että kyseessä ei ole toisensa poissulkevat tekijät. Yksinkertaisempaa olis varmaan puhua vastavoimaisuudesta joka tässä mielessä tarkottais varmaan tiede ja henkisyys erillisinä kulttuureina. Erillisinä nähtynä kyse ois kutenkin vain näkemys eroista ei faktoista. Tiede ja henkisyys yhdessä nähtynä puolestaan kumoaa toisiaan sen verran ettei munkkilaisuudella tai jälleensyntymällä olis mitään sen suurempaa merkitystä minkään kannalta. Näin en näkis mitään erityisiä henkisyyden tasojakaan olevan oikeastaan olemassa joten tällöin näen vain tälläistä universaalia maailmankatsomusoppia hyödyllistä toki.
Jos ajatuksena on ettei ihmiset tietäis mitään moraalista ilman henkistä opastusta ja siks sille ois oltava oma suljettu instituutio mutta kuinka voida toteuttaa vain toista puolta tällä hetkellä erityisesti täällä länsimaissa ja kuinka se ylipäätään toteutuis. Ihmisen käsitykset asioista perustuu koettuihin asioihin valintoihin ja ympäristöön. Uskontojen viisaus ainoana totuutena vois muuten toteutua ainoastaan kaikista omistautuneiden parissa eristettynä ja pyhänä mutta jos oppeja vain soveltaa modernissa elämässään niin ei vois sulkea pois muita totuuksia. Tulee tunne että lukemalla asioita saadaan kuvitelmia omasta sielullisesta elämästä ja sen rikkkaudesta mutta teot ja elämäntapa eivät kuitenkaan vastaa niitä. Länsimaissa voitaisiin puhua mielummin modernista kaupunki buddhalaisuudesta joka tekee kompromisseja ja se ois sitten kulttuurin sisäinen asia päättää onko se heidän oppiensa mukaista vai ei. Ei ole mitään syytä olettaa että pyhien miesten rukoileva kulttuuri ois kompromissien elämäntapa mutta muuttuvatko sen näkemyksiään samalla kuin tiede. Mihin sitten tarvitaan patsastelua ja ihmisenpalvontaa.
Mun mielestä sun maailmankäsitys on koottu erilaisista lähteistä joka sopii buddhalaisuuden piiriin koska se ois muka tälläinen kaiken kattava oppi mutta se vaatii oikeesti tietyt olosuhteet ruokavalion omistautumisen jne. Ei nää uskonnot oikeesti eroo toisistaan oikeellisuudessaan mitenkään ja niitä yhdistely ei tee kenestäkään kehittyneempää.Pikkasen vielä tuosta ennalta määrätystä kohtalostamme sen verran, että kaksostutkimuksesta vois saada todistusta sille, että persoonamme ja valintamme on todellakin geeneihimme ohjelmoitu. Niiden mukaan toisistaan jo vauvana erotetut kaksoset ovat tehneet samat valinnat elämässään. Käyttävät samanlaisia vaatteita, ovat naisimissa samanlaisen ihmisen kanssa ja moni muukin asia on samalla tavalla.
- Jännähomma
ajelehtija kirjoitti:
Pikkasen vielä tuosta ennalta määrätystä kohtalostamme sen verran, että kaksostutkimuksesta vois saada todistusta sille, että persoonamme ja valintamme on todellakin geeneihimme ohjelmoitu. Niiden mukaan toisistaan jo vauvana erotetut kaksoset ovat tehneet samat valinnat elämässään. Käyttävät samanlaisia vaatteita, ovat naisimissa samanlaisen ihmisen kanssa ja moni muukin asia on samalla tavalla.
Meidän ero on varsinkin siinä että sulle sielullinen hiearkia on kaiken selitys siinä missä itse en näe sillä mitään perusteltua merkitystä. Tilanne ois sama kuin luokkarot yhteiskussa jossa tulotaso määrittää hierarkian. Täytyiskö ihmisten siis vain seurata rahaa ja valtaa samoin kuin seurata vanhaa ja kokenutta sielua. Jos ihmisten puolestaan ei tarviis seurata heitä elämässään kuten valinnanvapaudesta johtuen ei niin mitä tapahtuu niiden merkitykselle. Ne pienenevät. Samalla logiikalla siis painoarvo jonka itse antaa asioille antavat niille sen mukaisen merkityksen mutta kertooko se mistään suuremmasta totuudesta.Ei rikkauksien perässä juokseminen ja mahdollisimman tehokas elämä voi tietenkään olla sitä mutta miks olis kunnianhimoinen henkinen hierarkiakaan.
Luulen että tahtoisit niin kovasti tykittää tietämystäsi siitä mitä verhon takana on jonne vain vanhat sielut olisivat nähneet jota kristillisessä kulttuurissa ei tiedettäis. Itse mietin taas kristillisen kulttuurin vaikuttamasta ympäristöstä lahjomattomasti miks jossain oltais enemmän oikeessa ja millaisia ihmisten silloin pitäis olla. En näe miks ihminen ei vois saavuttaa samaa ylösnousemusta missä hyvänsä päin maailmaa koska kyse on vain kulttuurillisista olosuhteiden luomista näkemyksistä. Muutenkaan en näe miks elämien määrällä olis merkitystä sille. Ihmisen kuuluu janota tietoa ja viisautta mutta niiden luonne voi muuttua koska tämä matrixikin muuttuu. Henkinen hiearkia toimis paremmin jossain menneisyydessä jolloin tieto todella oli mystista ja valtaa kun ihmiset ei osanneet lukea. Miks tilanne ois yhä sama ja edelleen kysyn miks ne hierarkisen järjestelmän tuotteet niin yhteiskunnassa kuin uskonnoissa ei itse olis niitä jääriä joiden ei tarviis muka muuttua. Mistä tietää ettei nämä vanhat sielut itse vain orjuuta ihmisiä yrittäen estää ihmisen luonnollisen kehityksen jota on myös luovuus. Viisautta näinä aikoina ei voi mun mielestä määrittää entiseen tyyliin koska tää maailmakin on ihan erilainen. Mitä saman levyn veivaaminen hyödyttää aikana kun kaikki osaavat lukea vai oisko kaikki ihmisen saavutukset täysin turhia ja kellä sitten ois valta määritellä ne vanhoilla sieluillako. - ajelehtija
Jännähomma kirjoitti:
Meidän ero on varsinkin siinä että sulle sielullinen hiearkia on kaiken selitys siinä missä itse en näe sillä mitään perusteltua merkitystä. Tilanne ois sama kuin luokkarot yhteiskussa jossa tulotaso määrittää hierarkian. Täytyiskö ihmisten siis vain seurata rahaa ja valtaa samoin kuin seurata vanhaa ja kokenutta sielua. Jos ihmisten puolestaan ei tarviis seurata heitä elämässään kuten valinnanvapaudesta johtuen ei niin mitä tapahtuu niiden merkitykselle. Ne pienenevät. Samalla logiikalla siis painoarvo jonka itse antaa asioille antavat niille sen mukaisen merkityksen mutta kertooko se mistään suuremmasta totuudesta.Ei rikkauksien perässä juokseminen ja mahdollisimman tehokas elämä voi tietenkään olla sitä mutta miks olis kunnianhimoinen henkinen hierarkiakaan.
Luulen että tahtoisit niin kovasti tykittää tietämystäsi siitä mitä verhon takana on jonne vain vanhat sielut olisivat nähneet jota kristillisessä kulttuurissa ei tiedettäis. Itse mietin taas kristillisen kulttuurin vaikuttamasta ympäristöstä lahjomattomasti miks jossain oltais enemmän oikeessa ja millaisia ihmisten silloin pitäis olla. En näe miks ihminen ei vois saavuttaa samaa ylösnousemusta missä hyvänsä päin maailmaa koska kyse on vain kulttuurillisista olosuhteiden luomista näkemyksistä. Muutenkaan en näe miks elämien määrällä olis merkitystä sille. Ihmisen kuuluu janota tietoa ja viisautta mutta niiden luonne voi muuttua koska tämä matrixikin muuttuu. Henkinen hiearkia toimis paremmin jossain menneisyydessä jolloin tieto todella oli mystista ja valtaa kun ihmiset ei osanneet lukea. Miks tilanne ois yhä sama ja edelleen kysyn miks ne hierarkisen järjestelmän tuotteet niin yhteiskunnassa kuin uskonnoissa ei itse olis niitä jääriä joiden ei tarviis muka muuttua. Mistä tietää ettei nämä vanhat sielut itse vain orjuuta ihmisiä yrittäen estää ihmisen luonnollisen kehityksen jota on myös luovuus. Viisautta näinä aikoina ei voi mun mielestä määrittää entiseen tyyliin koska tää maailmakin on ihan erilainen. Mitä saman levyn veivaaminen hyödyttää aikana kun kaikki osaavat lukea vai oisko kaikki ihmisen saavutukset täysin turhia ja kellä sitten ois valta määritellä ne vanhoilla sieluillako.Mulla ei ole mitään hierarkiaa, jonka mukaan ihmisiä voisi lajitella. Ei ihmisen ikävaiheetkaan ole mitään hierarkioita, vaikka niissä on sellaisia piirteitä nähtävissä.
Aatellaan vaikka sitä miten ihmisen elämä täällä yleensä etenee. Ensin ollaan lapsia, ja meiltä ei paljon silloin vielä vaadita. Kaikki menee massan mukana, käymme kouluja ja opimme uusia asioita. Sitten tulee nuoruus, menemme töihin, saamme todennäköisesti lapsia. Sitä seuraa keski-ikä, jossa olemme uramme huipulla ja sitä seuraa vanhuus ja olemme taas kuin uudelleen lapsia. Olemme eläkkeellä ja meiltä ei enää odoteta yhtään mitään. Samantapaisen kehityksen käymme myös sielullisesti. Onko siinä kyse jostain hierarkiasta?
Jossain määrin sellaistakin voi nähdä. Aika jännä sinänsä, että eläkeläinen on harvemmin enää hierarkiassa yhtä korkealla, tai korkeammalla, kuin vaikkapa keski-ikäinen. Yleensä eläkeläinen on jo vähän yhteiuskunnan ulkopuolella, elelee itsekseen, tai kumppaninsa kanssa. Eläkeläisiä ei usein edes pahemmin arvosteta. Ennen vanhoja ihmisiä piti kunnioittaa ja arvostaa heidän elämänkokemustaan. Nyky-yhteiskunnassa he ovat enemmänkin taakka. Poikkeuksena vanhat ihmiset, jotka ovat vielä politiikassa mukana, tai rikkaat, jotka ovat silloin uransa huipulla. Aika vaikeeta siis rakentaa jonkinlaista kaiken kattavaa hierarkiaa iän ympärille. Eikä niitä hierarkioita voi rakentaa minkään sieluniänkään varaan. Onhan se Dalai Lama tietynlaisen hierarkian korkeimmassa asemassa, mutta ei hän mitään valtaa kuitenkaan näytä toteuttavan juuri millään tavalla. Kunhan matkustelee maailmalla ja antaa välillä lausuntoja asioista. Hänellä ei ole edes vaimoa, ei ole koskaan ollutkaan ja se ei ole ollut varmaan ihan helppoa. Jokainen voi kuvitella, miltä tuntuu elää selibaatissa koko elämänsä. Hänellä on toki ollut aiemmassa elämässään edelllisenä Dalai Lamana myös romanttinen rakkaussuhdekin. En nyt muista, kokiko hän kuitenkaa seksuaalisen täyttymyksen. Sen muistan, että ainakin kovin hän oli rakastunut tähän naiseen.
Ihmiset rakentelee tietenkin kaikenlaisia hierarkioitakin. Se kuuluu kuitenkin enemmänkin siihen sielun nuoruuteen, kuin vanhuuteen. Sotilaallisuuskin on yhtä hierarkiaa. Sielun vanhuuteen sellainen ei enää kuulu. Sotiminen ja sotilaallisuus on sielullisesti keskeneräistä touhua. Tunnistan itsessäni jonkinlaista sotilaallisuuttakin ja olen aivan varma siitä, että muutama edellinen elämä on mennyt sotilaankin roolissa. Meillä kaikilla on varmaankin ainakin yksi elämä sellaisenakin. Aika huvittava esimerkki tästä on kuuluisa panssarikenraali Patton, joka uskoi olleensa montakin kertaa sotilas. Napoleonin sotamarsalkkana, roomalaisena sotilaana, Aleksanteri Suuren armeijassa ja muutamassa muussakin kahakassa.
https://www.wearethemighty.com/articles/these-are-the-8-reincarnations-of-general-george-s-patton
Mä itse suhtaudun aika epäilevästi sellaiseen, että sielu olis jatkuvasti yhdessä ja samassa roolissa. Ei se enää opeta mitään uutta, että syntyy vaikka kuinka monetta kertaa sotilaaksi sotimaan. Kokemus sotilaana on vain yksi monista kohtaloista.
Ja jos taas ajatellaan taloudellisia hierarkioita, joita ainakin itse tunnut usein kirjoituksissasi pohtivan, näen aivan saman asian, kuin sotilaallisen hierarkiankin kanssa. Sekin on sielullisesti vielä keskenkasvuista. Ei Dalai Lamakaan ole kiinnostunut muiden rahoista. Jeesus taas oli hyvinkin ankara ja sanoi, että helpompi on kamelin mennä neulansilmän läpi, kuin on rikkaan päästä taivaaseen. Rahaa on muutenkin aika vaikeaa sovittaa hengellisyyteen/henkisyyteen. Jos joku pappi, guru, mikä lie pyytää rahaa, niin kannattaa vähän varoa. Joku pieni palkkio jostain palveluksesta toki on aina mahdollinen, mutta siinä se sitten lähinnä onkin.
Ennen muinoin oli kaikelaisia hengellisiä vihkimyksiä, jotka on suurimmaksi osaksi jo kadonneet. Aina jostain Egyptistä alkaen. Hindujen jutut on edelleekin voimassa ja buddhalaistenkin. Länsimaissa on vapaa muurarit ja muutamat muutkin. Ihminen voi varmaankin "valaistua" ihan missä vain. Mä itse lähtisin siitä, että kaikenlaisia jengejä pitää vähän varoa, varsinkin jos niissä on mukana valtaa ja rahaa. Kristinuskossa on paljonkin eri jengejä ja aika vaikeeta valita niistä sitten joku tietty jengi. Luterilaisuus on ihan ok, koska siinä ei ole enää niin kauheasti kyse pappien vallasta. Aika hyvän palkan piispat kyllä hommastaan kerää, joten noi piispat ei oikein nauti mun silmissä kauheen suurta arvostusta. En tiedä sitten antaako ne niistä rahoistaan osan köyhille. Ei ne oikein mene Jeesuksen oppien mukaan. Taas yksi hyvä syy olla vähän muun jengin ulkopuolella.
Varmaankin ne wanna-be vanhat sielut tekee vaikka mitä hierarkioita ja määrittää kaiken arvokkuuden, mutta pieleenhän ne tietenkin aina menee. Kaikenlaista kummaa lahkoa ja muuta syntyy. Kokonaisia kirkkokuntia.
Tässä tällanen nopea pläjäys.
https://www.kuudesaisti.net/artikkelit/henkinen-polku/edelliset-elamat-11-merkkia-siita-etta-sielusi-on-uudelleensyntynyt-useita-kertoja - Jännähomma
ajelehtija kirjoitti:
Mulla ei ole mitään hierarkiaa, jonka mukaan ihmisiä voisi lajitella. Ei ihmisen ikävaiheetkaan ole mitään hierarkioita, vaikka niissä on sellaisia piirteitä nähtävissä.
Aatellaan vaikka sitä miten ihmisen elämä täällä yleensä etenee. Ensin ollaan lapsia, ja meiltä ei paljon silloin vielä vaadita. Kaikki menee massan mukana, käymme kouluja ja opimme uusia asioita. Sitten tulee nuoruus, menemme töihin, saamme todennäköisesti lapsia. Sitä seuraa keski-ikä, jossa olemme uramme huipulla ja sitä seuraa vanhuus ja olemme taas kuin uudelleen lapsia. Olemme eläkkeellä ja meiltä ei enää odoteta yhtään mitään. Samantapaisen kehityksen käymme myös sielullisesti. Onko siinä kyse jostain hierarkiasta?
Jossain määrin sellaistakin voi nähdä. Aika jännä sinänsä, että eläkeläinen on harvemmin enää hierarkiassa yhtä korkealla, tai korkeammalla, kuin vaikkapa keski-ikäinen. Yleensä eläkeläinen on jo vähän yhteiuskunnan ulkopuolella, elelee itsekseen, tai kumppaninsa kanssa. Eläkeläisiä ei usein edes pahemmin arvosteta. Ennen vanhoja ihmisiä piti kunnioittaa ja arvostaa heidän elämänkokemustaan. Nyky-yhteiskunnassa he ovat enemmänkin taakka. Poikkeuksena vanhat ihmiset, jotka ovat vielä politiikassa mukana, tai rikkaat, jotka ovat silloin uransa huipulla. Aika vaikeeta siis rakentaa jonkinlaista kaiken kattavaa hierarkiaa iän ympärille. Eikä niitä hierarkioita voi rakentaa minkään sieluniänkään varaan. Onhan se Dalai Lama tietynlaisen hierarkian korkeimmassa asemassa, mutta ei hän mitään valtaa kuitenkaan näytä toteuttavan juuri millään tavalla. Kunhan matkustelee maailmalla ja antaa välillä lausuntoja asioista. Hänellä ei ole edes vaimoa, ei ole koskaan ollutkaan ja se ei ole ollut varmaan ihan helppoa. Jokainen voi kuvitella, miltä tuntuu elää selibaatissa koko elämänsä. Hänellä on toki ollut aiemmassa elämässään edelllisenä Dalai Lamana myös romanttinen rakkaussuhdekin. En nyt muista, kokiko hän kuitenkaa seksuaalisen täyttymyksen. Sen muistan, että ainakin kovin hän oli rakastunut tähän naiseen.
Ihmiset rakentelee tietenkin kaikenlaisia hierarkioitakin. Se kuuluu kuitenkin enemmänkin siihen sielun nuoruuteen, kuin vanhuuteen. Sotilaallisuuskin on yhtä hierarkiaa. Sielun vanhuuteen sellainen ei enää kuulu. Sotiminen ja sotilaallisuus on sielullisesti keskeneräistä touhua. Tunnistan itsessäni jonkinlaista sotilaallisuuttakin ja olen aivan varma siitä, että muutama edellinen elämä on mennyt sotilaankin roolissa. Meillä kaikilla on varmaankin ainakin yksi elämä sellaisenakin. Aika huvittava esimerkki tästä on kuuluisa panssarikenraali Patton, joka uskoi olleensa montakin kertaa sotilas. Napoleonin sotamarsalkkana, roomalaisena sotilaana, Aleksanteri Suuren armeijassa ja muutamassa muussakin kahakassa.
https://www.wearethemighty.com/articles/these-are-the-8-reincarnations-of-general-george-s-patton
Mä itse suhtaudun aika epäilevästi sellaiseen, että sielu olis jatkuvasti yhdessä ja samassa roolissa. Ei se enää opeta mitään uutta, että syntyy vaikka kuinka monetta kertaa sotilaaksi sotimaan. Kokemus sotilaana on vain yksi monista kohtaloista.
Ja jos taas ajatellaan taloudellisia hierarkioita, joita ainakin itse tunnut usein kirjoituksissasi pohtivan, näen aivan saman asian, kuin sotilaallisen hierarkiankin kanssa. Sekin on sielullisesti vielä keskenkasvuista. Ei Dalai Lamakaan ole kiinnostunut muiden rahoista. Jeesus taas oli hyvinkin ankara ja sanoi, että helpompi on kamelin mennä neulansilmän läpi, kuin on rikkaan päästä taivaaseen. Rahaa on muutenkin aika vaikeaa sovittaa hengellisyyteen/henkisyyteen. Jos joku pappi, guru, mikä lie pyytää rahaa, niin kannattaa vähän varoa. Joku pieni palkkio jostain palveluksesta toki on aina mahdollinen, mutta siinä se sitten lähinnä onkin.
Ennen muinoin oli kaikelaisia hengellisiä vihkimyksiä, jotka on suurimmaksi osaksi jo kadonneet. Aina jostain Egyptistä alkaen. Hindujen jutut on edelleekin voimassa ja buddhalaistenkin. Länsimaissa on vapaa muurarit ja muutamat muutkin. Ihminen voi varmaankin "valaistua" ihan missä vain. Mä itse lähtisin siitä, että kaikenlaisia jengejä pitää vähän varoa, varsinkin jos niissä on mukana valtaa ja rahaa. Kristinuskossa on paljonkin eri jengejä ja aika vaikeeta valita niistä sitten joku tietty jengi. Luterilaisuus on ihan ok, koska siinä ei ole enää niin kauheasti kyse pappien vallasta. Aika hyvän palkan piispat kyllä hommastaan kerää, joten noi piispat ei oikein nauti mun silmissä kauheen suurta arvostusta. En tiedä sitten antaako ne niistä rahoistaan osan köyhille. Ei ne oikein mene Jeesuksen oppien mukaan. Taas yksi hyvä syy olla vähän muun jengin ulkopuolella.
Varmaankin ne wanna-be vanhat sielut tekee vaikka mitä hierarkioita ja määrittää kaiken arvokkuuden, mutta pieleenhän ne tietenkin aina menee. Kaikenlaista kummaa lahkoa ja muuta syntyy. Kokonaisia kirkkokuntia.
Tässä tällanen nopea pläjäys.
https://www.kuudesaisti.net/artikkelit/henkinen-polku/edelliset-elamat-11-merkkia-siita-etta-sielusi-on-uudelleensyntynyt-useita-kertojaMä luulen että sä koet että ihminen on yhtä kuin ajatuksensa koska vaikuttaa siltä että sä koet mun käsittelemien juttujen tarkoittavan mua riivaavaa ajattelua kuten omaisuutta ja sen jakautuvuutta joka viittais myös keskenkasvuisuuteen. Itse yritän vain havainnollistaa tätä maailman tilannetta ja asettaa kyseenalaiseksi asioita jotka eivät näytä toimivan täällä tai ylipäätään sitä miksi ne olisivat edes totta. Sä koet että kun ihminen miettii noin tai näin niin se on tosi epäkypsä. Mua puhuttelee puolestaan se kun asioita ei voida enää erottaa toisistaan jolloin kaikki on vain sitä henkisyyttä ja ajatellaan toisista epäkypsinä kun se ajatteleekaan jotain niin epäkypsiä asioita. Keskustelu muuttuu mahdottomaksi kun kyse on vain siitä viisaudesta tai onko sitä.
Kun miettii tuota kiinan ja tiibetin välistä konfliktia ja dalai laman maanpakolaisuutta niin se tuntuu enemmän symboliselta poliittiselta eleeltä puhumattakaan kulttuurin lähetysmaisesta luonteesta nykyisin joka vaikuttaa varsin poikkeukselliselta. Henkisen johtajan titteli ei ole enää laman vaan hän toimii enemmän tälläisenä lähettiläänä maansa ja kulttuurinsa poliittiselle tilanteelle. Mikä tiibet sitten heimona todella on niin siihen en osaa vastata mutta kiinan näkökulmasta ei ilmeisesti ainakaan mikään erityisempi kuin muutkaan. Uskonnolliset näkemyserot luultavasti vaikuttavat usein vastaavissa tilanteissa jossa buddhalaisuudella ja siksi tiibetillä olis aluuella ollut vahva mandaatti. Kiina ei varmaankaan tahdo buddhalaisuuden leviävän heidän keskuuteensa. Tässä on kuitenkin karkeasti nähtävissä se uskontojen dilemma. Vaikka koettaisiin se oman uskon olevan se maailman usko ja ratkaisu kaikkeen niin toiset sanovat sille aina ei ja silloin kysymys onkin kuinka isoja kunkin uskonnon kuuluis olla. Jos pieni yrittää olla itseään isompi niin siinä ei luonnonvalinnallisesti yleensä käy hyvin. Ihmisenkin kuuluuisi tietää oma kokonsa. Miks tiibetiläisten buddhismi ei ois oikeempi kiinalaisille mene ja tiedä mut aivan hyvin se voi olla olematta.
Bodhisavatta on wikipediassa olento joka palaa jälleensyntymään pyrkien johdattamaan muut pois jälleensyntymän kärsimyksestä. On taas syytä luulla ettei jälleensyntymistä ole historiassakaan pidetty varsinaisena tavoitteena ja siksi sen ympärille on syntynyt luultavasti paljon harhaoppisuutta jonka vuoksi voi olla että koko käsitteeseen on alettu suhtautua aina skeptisemmin ja näin ollen myös tiibetiläisten buddhalaisuuteen kiinassa. Ehkä se ei ole tätä päivää vaan enää tai ehkä tiibet kokee puolustautuvansa itse kiinalta. Vaikeehan tänne on mahtua mut valtioden näkökulmista ymmärtää sen jos ollaan huolissaan niiden koossapysymisistä.
Jälleensyntymiseen liittyy paljon eri teorioita joista itseäni puhuttaa erityisesti se aika väli eri inkarnaatioiden välillä. Patton on mielenkiintoinen hahmo johon liittyy jänniä euroopanherruudellisia historiallisia aspekteja yhdessä monen muun hyvin tunnetun kanssa mutta hänenkin nuo elämät tuntuvat sijoittuvan aika lyhyen ajan sisälle joka herättää kysymyksiä itsessäni eikä naisena mainita ollenkaan. Yhdistävänä tekijänä sota lisää puolestaan loogisuutta. Sekin kun puhutaan sadoista elämistä niin se tarkottais järjettömän tiheää tahtia elämille jolloin maailma ei ois merkittävästi edes ehtinyt muuttua joten mitä hyötyä siitä sillä kokemuslogiikalla edes olis. Ja sekin muistetaanko elämiä sekä miehenä että naisena.
Ehkä suomella ja tiibetillä on jotain yhteistä jonka sukulinjat kohtaavat uralilla. Venäjällä ainakin on niitä suomensukuisia heimoja. On kuitenkin selvää että suomalaiset ovat luonteeltaan enemmän buddhalaisia kuin eurooppalaisia kristittyjä joka ei tänne ole oikein koskaan kunnolla rantautunut. Toisaalta tämä pohjoinen vuoristolaisten linja yhdistetään saamelaisiin joita pidetään täällä alkuperäisväestönä. Suomikin koostuu eri heimoista joten suomalaisuus ei oo niin yksiselitteinen määritelmä. Luterilaisuus kaikista karsituimpana kristillisyytenäkään ei toimi täällä ja mulle sillä ei ole merkitystä mut ei buddhalaismaisuuskaan tunnu itsestä oikeammalta jos sanotaan että seuraa minua kun olen viisaampi tai henkisesti kypsempi.
En koe yhden elämän filosofian olevan kuitenkaan yhtään enemmän väärin vaikka oiskin aiempia elämiä ja en usko että se yks elämä tarkottais vaan tuhoavaa täysillä elämistä kaikkien kohdalla. Ne hulttiot ärsyttää mut niin tekee samalla tavoin kaikemaailman tietoisetkin joiden jutut voi olla oikeesti vaan hallaks itselle jos ei siks eläiskään vaikka sitä elämää jota oli aina halunnut. Kyllä ihminen tietää itse mitä se haluaa ja silloin ei vaan voi kuunnella ketään. Se ei liity mitenkään tän hetkiseen vanhustenhuoltoon kunnioituksen puutteena vanhoja kohtaan. Se liittyy pelkästään palveluiden yksityistämiseen ja huonoon työhön. Joskus nää asiat voi olla vain vähän yksinkertaisempia. - ajelehtija
Jännähomma kirjoitti:
Mä luulen että sä koet että ihminen on yhtä kuin ajatuksensa koska vaikuttaa siltä että sä koet mun käsittelemien juttujen tarkoittavan mua riivaavaa ajattelua kuten omaisuutta ja sen jakautuvuutta joka viittais myös keskenkasvuisuuteen. Itse yritän vain havainnollistaa tätä maailman tilannetta ja asettaa kyseenalaiseksi asioita jotka eivät näytä toimivan täällä tai ylipäätään sitä miksi ne olisivat edes totta. Sä koet että kun ihminen miettii noin tai näin niin se on tosi epäkypsä. Mua puhuttelee puolestaan se kun asioita ei voida enää erottaa toisistaan jolloin kaikki on vain sitä henkisyyttä ja ajatellaan toisista epäkypsinä kun se ajatteleekaan jotain niin epäkypsiä asioita. Keskustelu muuttuu mahdottomaksi kun kyse on vain siitä viisaudesta tai onko sitä.
Kun miettii tuota kiinan ja tiibetin välistä konfliktia ja dalai laman maanpakolaisuutta niin se tuntuu enemmän symboliselta poliittiselta eleeltä puhumattakaan kulttuurin lähetysmaisesta luonteesta nykyisin joka vaikuttaa varsin poikkeukselliselta. Henkisen johtajan titteli ei ole enää laman vaan hän toimii enemmän tälläisenä lähettiläänä maansa ja kulttuurinsa poliittiselle tilanteelle. Mikä tiibet sitten heimona todella on niin siihen en osaa vastata mutta kiinan näkökulmasta ei ilmeisesti ainakaan mikään erityisempi kuin muutkaan. Uskonnolliset näkemyserot luultavasti vaikuttavat usein vastaavissa tilanteissa jossa buddhalaisuudella ja siksi tiibetillä olis aluuella ollut vahva mandaatti. Kiina ei varmaankaan tahdo buddhalaisuuden leviävän heidän keskuuteensa. Tässä on kuitenkin karkeasti nähtävissä se uskontojen dilemma. Vaikka koettaisiin se oman uskon olevan se maailman usko ja ratkaisu kaikkeen niin toiset sanovat sille aina ei ja silloin kysymys onkin kuinka isoja kunkin uskonnon kuuluis olla. Jos pieni yrittää olla itseään isompi niin siinä ei luonnonvalinnallisesti yleensä käy hyvin. Ihmisenkin kuuluuisi tietää oma kokonsa. Miks tiibetiläisten buddhismi ei ois oikeempi kiinalaisille mene ja tiedä mut aivan hyvin se voi olla olematta.
Bodhisavatta on wikipediassa olento joka palaa jälleensyntymään pyrkien johdattamaan muut pois jälleensyntymän kärsimyksestä. On taas syytä luulla ettei jälleensyntymistä ole historiassakaan pidetty varsinaisena tavoitteena ja siksi sen ympärille on syntynyt luultavasti paljon harhaoppisuutta jonka vuoksi voi olla että koko käsitteeseen on alettu suhtautua aina skeptisemmin ja näin ollen myös tiibetiläisten buddhalaisuuteen kiinassa. Ehkä se ei ole tätä päivää vaan enää tai ehkä tiibet kokee puolustautuvansa itse kiinalta. Vaikeehan tänne on mahtua mut valtioden näkökulmista ymmärtää sen jos ollaan huolissaan niiden koossapysymisistä.
Jälleensyntymiseen liittyy paljon eri teorioita joista itseäni puhuttaa erityisesti se aika väli eri inkarnaatioiden välillä. Patton on mielenkiintoinen hahmo johon liittyy jänniä euroopanherruudellisia historiallisia aspekteja yhdessä monen muun hyvin tunnetun kanssa mutta hänenkin nuo elämät tuntuvat sijoittuvan aika lyhyen ajan sisälle joka herättää kysymyksiä itsessäni eikä naisena mainita ollenkaan. Yhdistävänä tekijänä sota lisää puolestaan loogisuutta. Sekin kun puhutaan sadoista elämistä niin se tarkottais järjettömän tiheää tahtia elämille jolloin maailma ei ois merkittävästi edes ehtinyt muuttua joten mitä hyötyä siitä sillä kokemuslogiikalla edes olis. Ja sekin muistetaanko elämiä sekä miehenä että naisena.
Ehkä suomella ja tiibetillä on jotain yhteistä jonka sukulinjat kohtaavat uralilla. Venäjällä ainakin on niitä suomensukuisia heimoja. On kuitenkin selvää että suomalaiset ovat luonteeltaan enemmän buddhalaisia kuin eurooppalaisia kristittyjä joka ei tänne ole oikein koskaan kunnolla rantautunut. Toisaalta tämä pohjoinen vuoristolaisten linja yhdistetään saamelaisiin joita pidetään täällä alkuperäisväestönä. Suomikin koostuu eri heimoista joten suomalaisuus ei oo niin yksiselitteinen määritelmä. Luterilaisuus kaikista karsituimpana kristillisyytenäkään ei toimi täällä ja mulle sillä ei ole merkitystä mut ei buddhalaismaisuuskaan tunnu itsestä oikeammalta jos sanotaan että seuraa minua kun olen viisaampi tai henkisesti kypsempi.
En koe yhden elämän filosofian olevan kuitenkaan yhtään enemmän väärin vaikka oiskin aiempia elämiä ja en usko että se yks elämä tarkottais vaan tuhoavaa täysillä elämistä kaikkien kohdalla. Ne hulttiot ärsyttää mut niin tekee samalla tavoin kaikemaailman tietoisetkin joiden jutut voi olla oikeesti vaan hallaks itselle jos ei siks eläiskään vaikka sitä elämää jota oli aina halunnut. Kyllä ihminen tietää itse mitä se haluaa ja silloin ei vaan voi kuunnella ketään. Se ei liity mitenkään tän hetkiseen vanhustenhuoltoon kunnioituksen puutteena vanhoja kohtaan. Se liittyy pelkästään palveluiden yksityistämiseen ja huonoon työhön. Joskus nää asiat voi olla vain vähän yksinkertaisempia.Jokainen elämä pitäis elää niin kuin se olis ainoa täällä ja tulevatkin sukupolvet huomioon ottaen.
Itseäni ei juurikaan politiikka kiinnosta ja maailman valtapolitiikka johon myös Tiibetinkin tilanne liittyy. Ei muita maita saa tuollai vaan miehittää ja kiinalaiset kerjää huonoa karmaa selvästikin itselleen, tai niille, jotka on vastuussa koko touhusta. Kiinalaisilla on taolaisuutensa ja tietenkin kaikkien tuntemat Shaolin munkit, jotka ovat buddhalaisia. Ateistiset valtiot näyttää sen mihin se johtaa, jos ei ole enää hengellisyyttä. Ei ne toimi ollenkaan ja ihmisilä on kurjat oltavat. Hassua, että jotkut silti haikailee takaisin Neuvostoliittoonkin. Lähinnä sen takia, että silloin kaikilla oli yhtä kurjaa. Sekin on parempi, kuin kylmä luokkajako, jossa ihmiset voivat kuitenkin kiivetä yhteiskunan huipulle ja rikkauksiin siitä huolimatta. mihin perheeseen sattuu syntymään. Puhumme siis mahdollisuuksien tasa-arvosta, vaikka ei sekään ole täysin aukoton. Köyhyyskin näyttäs periytyvän.
Kyllä mä tavallaan "tuomitsen" epäkypsyyttä, syyttäen ajoittain ihmisiä siitä. Oikeastaan mä kuitenkin vain arvostelen sitä. Ihmiset saa tehdä mitä niitä huvittaa, mäkin teen mitä mua huvittaa. Tämä suhtautuminen on vissiin jo se "vanhan ja viisaan" suhtautumista, joten leikin tässä vaan taas sitä viisasta. Ehkä olenkin vaan yksi niistä wanna-be vanhoista sieluista. Jokainen viihtyy omassa uskossaan ja se kai on kaikille suotava. Eikä mua haittaa ollenkaan, jos joku on mua edellä viisaudessakin. Se on vaan hyvä, että näin on. Kyselen sitten siltä miten nää asiat oikein menee. Täällä on monia, jotka osaa kirjoittaa paljon mua paremmin. Tämä jorinani on aika lapsenmielistä ja simppeliä.
Jokainen kuitenkin oppii samat jutut ja käy samat kokemukset läpi, niin ei ketään tartte täällä kadehtiakaan. Kateus näyttää kukoistavan näissä hengellisissä/henkisissäkin piireissä. Halutaan olla vieläkin "kovempi guru". Eihän sille voi kun vähän hymyillä.
Me suomalaiset ollaan varmaan Euroopan jaappanilaisia. Itämaiset jutut uppoo aika hyvin tähän maaperään. Eipä kai siinäkään mitään ihmeellistä ole. Voidaan olla myös Euroopan intiaanejakin. "Vanhojen sielujen" maahan se tietenkin sopii vallan mainiosti. Diggaillaan eri kulttuureja aika täysillä.
https://yle.fi/uutiset/osasto/news/findians__the_story_of_finns_distant_cousins/9087943 - Jännähomma
ajelehtija kirjoitti:
Jokainen elämä pitäis elää niin kuin se olis ainoa täällä ja tulevatkin sukupolvet huomioon ottaen.
Itseäni ei juurikaan politiikka kiinnosta ja maailman valtapolitiikka johon myös Tiibetinkin tilanne liittyy. Ei muita maita saa tuollai vaan miehittää ja kiinalaiset kerjää huonoa karmaa selvästikin itselleen, tai niille, jotka on vastuussa koko touhusta. Kiinalaisilla on taolaisuutensa ja tietenkin kaikkien tuntemat Shaolin munkit, jotka ovat buddhalaisia. Ateistiset valtiot näyttää sen mihin se johtaa, jos ei ole enää hengellisyyttä. Ei ne toimi ollenkaan ja ihmisilä on kurjat oltavat. Hassua, että jotkut silti haikailee takaisin Neuvostoliittoonkin. Lähinnä sen takia, että silloin kaikilla oli yhtä kurjaa. Sekin on parempi, kuin kylmä luokkajako, jossa ihmiset voivat kuitenkin kiivetä yhteiskunan huipulle ja rikkauksiin siitä huolimatta. mihin perheeseen sattuu syntymään. Puhumme siis mahdollisuuksien tasa-arvosta, vaikka ei sekään ole täysin aukoton. Köyhyyskin näyttäs periytyvän.
Kyllä mä tavallaan "tuomitsen" epäkypsyyttä, syyttäen ajoittain ihmisiä siitä. Oikeastaan mä kuitenkin vain arvostelen sitä. Ihmiset saa tehdä mitä niitä huvittaa, mäkin teen mitä mua huvittaa. Tämä suhtautuminen on vissiin jo se "vanhan ja viisaan" suhtautumista, joten leikin tässä vaan taas sitä viisasta. Ehkä olenkin vaan yksi niistä wanna-be vanhoista sieluista. Jokainen viihtyy omassa uskossaan ja se kai on kaikille suotava. Eikä mua haittaa ollenkaan, jos joku on mua edellä viisaudessakin. Se on vaan hyvä, että näin on. Kyselen sitten siltä miten nää asiat oikein menee. Täällä on monia, jotka osaa kirjoittaa paljon mua paremmin. Tämä jorinani on aika lapsenmielistä ja simppeliä.
Jokainen kuitenkin oppii samat jutut ja käy samat kokemukset läpi, niin ei ketään tartte täällä kadehtiakaan. Kateus näyttää kukoistavan näissä hengellisissä/henkisissäkin piireissä. Halutaan olla vieläkin "kovempi guru". Eihän sille voi kun vähän hymyillä.
Me suomalaiset ollaan varmaan Euroopan jaappanilaisia. Itämaiset jutut uppoo aika hyvin tähän maaperään. Eipä kai siinäkään mitään ihmeellistä ole. Voidaan olla myös Euroopan intiaanejakin. "Vanhojen sielujen" maahan se tietenkin sopii vallan mainiosti. Diggaillaan eri kulttuureja aika täysillä.
https://yle.fi/uutiset/osasto/news/findians__the_story_of_finns_distant_cousins/9087943Tommonenkin ollut kuin tiibetin valtakunta 600-800 luvuilla tiedä sitten kuinka isoks se oli paisunut. Nää maiden rajat on aina vähän kiistanalaisia kun niitä ei ole mitenkään valmiina ollut täällä olemassa jolloin niillä on tapana vaihdella toisinaan ihmisten tulkintojen mukaan. Historiassa on voinut kuitenkin tapahtua niin monenlaista jotka vaikuttavat tapahtumiin. Joku on alistanut toista ja välillä roolit vaihtuu jne mutta aina historiasta voidaan ammentaa niitä syitä millekin konflikteille. Nimet ja rajat ja etniset käsitteet kuin hallintomuodotkin muuttuvat mutta jokin silti aina pysyy. Tiibetin ja kiinan tilanteessa voi olla samoja piirteitä mitä suomen ja venäjän historiassa. Ehkä jokin suursuomikin on joskus ollut ja alistanut heitä kun olimme puolestamme itse viimeksi pimennossa vuosisatoja.
Tiibetillä ei tällä hetkellä ole yk:n tunnustamaa pakolaishallintoa mutta tuo dalai laman kautta osoitettava ele osoittaa halukkuutta ainakin autonomiseen asemaan kommunistisessa kiinassa jonka valtiomuoto luultavasti pelkää kaikkia ulkopuolisia vaikuttimia jotka voisivat horjuttaa heidän suurta suunnuitelmaansa. Toisin kuin yleensä ehkä luullaan kommunismikin on luokkayhteiskunta jossa merkittävimpänä erona yksityisomistajuudelle on vain valtion suuri omistava rooli.
Kyllä mun puolesta sais tiibetille antaa ihan vaikka koko itsenäisyyden mutta yleensä sitä koittaa kuitenkin ensin ymmärtää molempia puolia aina eikä ensimmäisenä epäillä silkkaa rikosta ja siitä seuraavaa huonoa karmaa. Asioita pitäis pystyä tarkastelemaan puoleettomasti ja niille on olemassa aina monia eri ulottuvuuksia. Kiinalla on nyt jokatapauksessa oma pitkän tähtäimen suunnitelmansa joka tulee vaikuttamaan suuresti globaalisti ja johon ei näytä kuuluvan buddhalainen hengellisyys. Kommunismi tulee leviämään taas ja kiinan mielipiteitä niin suurena valtiona on pakko alkaa kuunnella.
Henkisen hiearkian filosofisilla alueilla voitaisiin katsoa peiliin. Ehkä on pelattu liikaa omaan pussiin ja ehkä on johdettu ihmisiä harhaan. On ulkoistettu yritykset kiinaan tuottavuus säästöjen takia ja katso kiinaa nyt. Balanssi ois kuitenkin aina olemassa jos vain elettäis oikein mutta nyt tilanne on se että kommunistinen suurvaltio alkaa olla voimissaan ja tavoittella maailman herruutta. Missä ne vanhat sielut ovat nyt sopii kysyä ja sitä ketkä ovat olleet vähän liian ahneita possuja viime vuosikymmeninä. Nykyiset rikkaat tulevat kuitenkin nyt vain entistä tiukemmin turvaamaan mammonansa ja erot ihmisten välillä sen kuin kasvavat. Melkoista ykseyttä ja vanhasieluisuutta lännessä. - MEläjä
Niinpä, Huawei on kohta kirosana ja miksiköhän? Oikein, siksi kun se alkoi olla liian suuri tekijä, politiikkaa.
Vakoilu on todennäköisesti ainoastan tekaistu syy.
Että tähän väliin se totuus, että maalliset asiat ovat maallisia ja ne tapahtuvat eri syistä, politiikka näyttää olevan aika usein pääosissa. - Jännähomma
MEläjä kirjoitti:
Niinpä, Huawei on kohta kirosana ja miksiköhän? Oikein, siksi kun se alkoi olla liian suuri tekijä, politiikkaa.
Vakoilu on todennäköisesti ainoastan tekaistu syy.
Että tähän väliin se totuus, että maalliset asiat ovat maallisia ja ne tapahtuvat eri syistä, politiikka näyttää olevan aika usein pääosissa.Tän keskustelun aikana on kuitenkin tullut ilmi ja annettu ymmärtää että vanhat sielut suosisivat erityisesti näitä länsimaisia sivistysvaltioita joten ei ole mitään syytä olettaa heidän elelevän kovinkaan askeettisesti ja nöyrästikään. Niin pitäisi tapahtua eri syistä mutta kaikenmaailman esoteeriset salaseurat tuppaavat useammin olemaan enemmän aristokraattisia kuin kadunmiehiä puhumattakaan jostain bilderberg groupista. Yleensä näissä kinkereissä ei tavikset juhli.
- ajelehtija
Jännähomma kirjoitti:
Tän keskustelun aikana on kuitenkin tullut ilmi ja annettu ymmärtää että vanhat sielut suosisivat erityisesti näitä länsimaisia sivistysvaltioita joten ei ole mitään syytä olettaa heidän elelevän kovinkaan askeettisesti ja nöyrästikään. Niin pitäisi tapahtua eri syistä mutta kaikenmaailman esoteeriset salaseurat tuppaavat useammin olemaan enemmän aristokraattisia kuin kadunmiehiä puhumattakaan jostain bilderberg groupista. Yleensä näissä kinkereissä ei tavikset juhli.
En tiedä sitten miksi juuri vanhojen sielujen pitäs muuttaa tätä maailmaa. Ainakaan perustamalla yhteiskuntia, uskontoja, salaseuroja ja vaikka mitä. Jeesuksen ja Buddhan väitetään olleen vanhoja sieluja ja heidän työssään näkyy se miten vanha sielu toimii ja ajattelee. Eihän Jeesuksellakaan ollut mitään jengiä takanaan, tai olihan hän tavallaan oman sellaisen johtaja. Se ei ollut kuitenkaan ihan tavanomainen, vaan aika erikoinen jengi.
Sen verran mitä olen asiaa tutkinut, niin aika monet keksijät ovat uskoneet jälleensyntymiseen, siihen, että ovat olleet täällä aiemminkin ja tulevat myös olemaan vielä uudelleenkin. Sielut näyttäs olevan kaikkein aktiivisimmillaan jossain nuoren ja keski-ikäsen sieluniässä. Niissä se sitten kehittää kaikkea ja perustaa kaikenlaisia jengejä. Kun näitä eri sieluniän mottoja olen tuonut esille, niin nuoren sielun motto kuuluu;"Tee niin kuin minä käsken" ja aina kun törmäät ihmiseen, jonka elämän päämääränä on kokoajan toitottaa tuota samaa "Tee niin kuin minä käsken" tiedät olevasi tekemisissä nuoren sielun kanssa. Näissä jengeissä on usein pomona juuri joku tällainen ihminen. Mihinkään sielun vanhuuteen sellainen ei kuitenkaan enää kuulu. Nämä asiat ovat siis hieman sekaisin mielessäsi, koska käsität asian niin, että vanha sielu olisi kaikkein aktivisin ja hallitsisi jotenkin muiden ihmisten elämiä. Näin ei kuitenkaan ole, vaan aivan päinvastoin. Tee mitä teet ja minä teen mitä teen. Onko siinä jotain epäselvää.
Vanhat sielut suosii paikkoja, joissa on rauhallista ja saa rauhassa toteuttaa itseään. Pohtia asioita, ehkä taiteillakin jotain ja tutkia tätä maailmaa muutenkin. Ei sen tartte olla mitään askeesia, tosin aika usein aika vaatimatonta elämää kuitenkin. Nöyryyttä, joka ei kuitenkaan nöyristele.
Ja mikään valta ei enää häntä kiinnosta. Oliko Jeesus maalliseta vallasta kiinnostunut? Ei ollut, eikä ollut Buddhakaan. Se kun on vaan sielullisesti keskenkasvuista. Nöyryys on aika oleellinen asia henkisessä kehityksessä ja jo se estää tehokkaasti ihmistä nousemasta jollekin alustalle, hallitsemaan maita ja taivaita. Ei se oikein sovi enää sellaiseen. Onko Trump jonkun mielestä nöyrä ihminen, tai Putin?
Ei ihan siltä ainakaan vaikuta. Arvioisin heidät molemmat nuoreksi sieluksi. Heidän kaltaisensa tätä maailmaa hallitsevat ja muuttavat. Välillä jossain onnistuen ja välillä taas jossain epäonnistuen. Usein näillä hallitsijoilla on vielä yhteyksiä salaseuroihinkin. Monet kuuluvat vapaa muurareihin tms.
Tämä on vielä ainakin toistaiseksi "nuorten sielujen maailma", tosin olemme jo siirtymässä kypsyyden vaiheeseen, jolloin moni asia tulee muuttumaan. Tulee suoraa demokratiaa ja muita sellaista vähän "kypsempää" meininkiä. Sodat loppuu ja teknologia ratkaisee muutkin ongelmat. Ihmiset nauttii kaikesta edistyksestä ja elää terveinä. Uskonnotkaan eivät enää alista ihmiskuntaa. :) - Jännähomma
ajelehtija kirjoitti:
En tiedä sitten miksi juuri vanhojen sielujen pitäs muuttaa tätä maailmaa. Ainakaan perustamalla yhteiskuntia, uskontoja, salaseuroja ja vaikka mitä. Jeesuksen ja Buddhan väitetään olleen vanhoja sieluja ja heidän työssään näkyy se miten vanha sielu toimii ja ajattelee. Eihän Jeesuksellakaan ollut mitään jengiä takanaan, tai olihan hän tavallaan oman sellaisen johtaja. Se ei ollut kuitenkaan ihan tavanomainen, vaan aika erikoinen jengi.
Sen verran mitä olen asiaa tutkinut, niin aika monet keksijät ovat uskoneet jälleensyntymiseen, siihen, että ovat olleet täällä aiemminkin ja tulevat myös olemaan vielä uudelleenkin. Sielut näyttäs olevan kaikkein aktiivisimmillaan jossain nuoren ja keski-ikäsen sieluniässä. Niissä se sitten kehittää kaikkea ja perustaa kaikenlaisia jengejä. Kun näitä eri sieluniän mottoja olen tuonut esille, niin nuoren sielun motto kuuluu;"Tee niin kuin minä käsken" ja aina kun törmäät ihmiseen, jonka elämän päämääränä on kokoajan toitottaa tuota samaa "Tee niin kuin minä käsken" tiedät olevasi tekemisissä nuoren sielun kanssa. Näissä jengeissä on usein pomona juuri joku tällainen ihminen. Mihinkään sielun vanhuuteen sellainen ei kuitenkaan enää kuulu. Nämä asiat ovat siis hieman sekaisin mielessäsi, koska käsität asian niin, että vanha sielu olisi kaikkein aktivisin ja hallitsisi jotenkin muiden ihmisten elämiä. Näin ei kuitenkaan ole, vaan aivan päinvastoin. Tee mitä teet ja minä teen mitä teen. Onko siinä jotain epäselvää.
Vanhat sielut suosii paikkoja, joissa on rauhallista ja saa rauhassa toteuttaa itseään. Pohtia asioita, ehkä taiteillakin jotain ja tutkia tätä maailmaa muutenkin. Ei sen tartte olla mitään askeesia, tosin aika usein aika vaatimatonta elämää kuitenkin. Nöyryyttä, joka ei kuitenkaan nöyristele.
Ja mikään valta ei enää häntä kiinnosta. Oliko Jeesus maalliseta vallasta kiinnostunut? Ei ollut, eikä ollut Buddhakaan. Se kun on vaan sielullisesti keskenkasvuista. Nöyryys on aika oleellinen asia henkisessä kehityksessä ja jo se estää tehokkaasti ihmistä nousemasta jollekin alustalle, hallitsemaan maita ja taivaita. Ei se oikein sovi enää sellaiseen. Onko Trump jonkun mielestä nöyrä ihminen, tai Putin?
Ei ihan siltä ainakaan vaikuta. Arvioisin heidät molemmat nuoreksi sieluksi. Heidän kaltaisensa tätä maailmaa hallitsevat ja muuttavat. Välillä jossain onnistuen ja välillä taas jossain epäonnistuen. Usein näillä hallitsijoilla on vielä yhteyksiä salaseuroihinkin. Monet kuuluvat vapaa muurareihin tms.
Tämä on vielä ainakin toistaiseksi "nuorten sielujen maailma", tosin olemme jo siirtymässä kypsyyden vaiheeseen, jolloin moni asia tulee muuttumaan. Tulee suoraa demokratiaa ja muita sellaista vähän "kypsempää" meininkiä. Sodat loppuu ja teknologia ratkaisee muutkin ongelmat. Ihmiset nauttii kaikesta edistyksestä ja elää terveinä. Uskonnotkaan eivät enää alista ihmiskuntaa. :)Olen huomaavinani tietynlaisia epäkohtia aina siellä täällä tässä keskustelussa mutta koska se on jo niin pitkä niin en jaksa niitä kovin enää kaivella. Pääpiirteittäin sanoisin kuitenkin että nämä sielulliset käsitteet joita tässä pyörii ovat niin laajoja että niiden sisälle saa helposti mahdutettua jos monenmoista selitystä ja myös muuttuvat sellaiset.
Itse olen enemmänkin ollut sillä kannalla että kyse näiden kuuluisten ihmeidentekijöiden suuruudessa on ollut heidän ylhäinen syntyperänsä ja sen mytologisointi. Jeesuksen kohdalla toki on monenlaisia teorioita roomalaisesta sotilasisästä neitseelliseen syntymään jolla viitattaisiin messiaanisuuteen joka olis tällöin vielä suurempi titteli kuin pelkkä kuningas. Tiedä sitten oliko taustalla jokin maan siementä ylhäisempi siemen. En kuitenkaan ole liiemmin ajatellut että tämän ilmiön taustalla olis jälleensyntymisellä saavutettu asema vaan että tämä messias olis jokin suurempi juttu kuin pelkkä viisas tietäjä.
Myös Buddhan kohdalla ajattelin hänen suurudessaan olleen kyse ns tiibetin luvatusta kuninkaasta jota ei kuitenkaan ole onnistuttu asettamaan valtaistuimelleen aikoihin monista syistä johtuen. En tosin ole hänestä niin hyvin selvillä kun heistä ei ole sellaista raamatunkaltaista teosta jossa sais parempaa kuvaa miten asia todella vois olla. Hänen kohdallaan itseoppineisuus ja jälleensyntyminen kuitenkin vaikuttaa olevan keskeistä mitä nyt tiedän.
Kuitenkin kun puhutaan näistä ihmeteoista ja monenmoisista titteleistä niin niitä on hallitsijoilla aina riittänyt. Ja legendat on eläneet siitä kuinka oikea perillinen tulee jonain päivänä nousemaan lailliseen valtaansa ja johdattamaan kansansa sorrosta takaisin loistoon ja kukoistukseen. Onhan tätä tarunhohtoisuutta nähtävillä vielä nykyisinkin vaikka pohjois-koreassa. Suku dynastian perinnöllinen hallitsija on kaiken luoja kaiken näkevä ja osaava ja joulupukkikin vielä. Usein asioilla tahdotaan nähdä se maagisempi puoli vaikka totuus voi olla paljon loogisempi. En kuitenkaan tahdo sulkea koskaan pois sitä lapsenomaista ihmeen vaihtoehtoa.
Sopii tosiaan kysyä miks vanhat sielut hallitsis maailmaa kun eihän ne silloin olis niitä vanhoja mutta tuotakaan kun ei voi absoluuttisesti todistaa millään ja lisäks se on vaikuttanut tässä keskustelussakin enemmän tulkinnalliselta asialta. Sulle vanha sielu ei voi tehdä väärin koska se muuttais koko sun universumin ja sillon sä et itse vois olla sitä. Vanhoista sieluista ja viisauksista puhujia kuitenkin sopii epäillä tän maailman järjestyksestä koska hehän siitä vain tietävät kun ovat olleet mukanakin alusta saakka ainakin lukuisia kertoja. Miten joku uus tulokas ehtis luoda puitteet tyhjästä tänne jollekin maailmanvalloitukselle. Juuri sellaiset elämäänsä kyllästyneet kaiken lukeneet snobit houkutteli hitlerinkin niihin pirullisiin suunnitelmiinsa ja väitätkö etteivät nämä henkilöt tienneet jälleensyntymästä ynnä muusta vastaavista mitään. Miten voida ulkoistaa kaikki nuoruuden piikkiin kun vanhemmat itse heitä opettaa. Ikäänkuin joku toimis yksin kaikessa ilman mitään koneistoa. - ajelehtija
Jännähomma kirjoitti:
Olen huomaavinani tietynlaisia epäkohtia aina siellä täällä tässä keskustelussa mutta koska se on jo niin pitkä niin en jaksa niitä kovin enää kaivella. Pääpiirteittäin sanoisin kuitenkin että nämä sielulliset käsitteet joita tässä pyörii ovat niin laajoja että niiden sisälle saa helposti mahdutettua jos monenmoista selitystä ja myös muuttuvat sellaiset.
Itse olen enemmänkin ollut sillä kannalla että kyse näiden kuuluisten ihmeidentekijöiden suuruudessa on ollut heidän ylhäinen syntyperänsä ja sen mytologisointi. Jeesuksen kohdalla toki on monenlaisia teorioita roomalaisesta sotilasisästä neitseelliseen syntymään jolla viitattaisiin messiaanisuuteen joka olis tällöin vielä suurempi titteli kuin pelkkä kuningas. Tiedä sitten oliko taustalla jokin maan siementä ylhäisempi siemen. En kuitenkaan ole liiemmin ajatellut että tämän ilmiön taustalla olis jälleensyntymisellä saavutettu asema vaan että tämä messias olis jokin suurempi juttu kuin pelkkä viisas tietäjä.
Myös Buddhan kohdalla ajattelin hänen suurudessaan olleen kyse ns tiibetin luvatusta kuninkaasta jota ei kuitenkaan ole onnistuttu asettamaan valtaistuimelleen aikoihin monista syistä johtuen. En tosin ole hänestä niin hyvin selvillä kun heistä ei ole sellaista raamatunkaltaista teosta jossa sais parempaa kuvaa miten asia todella vois olla. Hänen kohdallaan itseoppineisuus ja jälleensyntyminen kuitenkin vaikuttaa olevan keskeistä mitä nyt tiedän.
Kuitenkin kun puhutaan näistä ihmeteoista ja monenmoisista titteleistä niin niitä on hallitsijoilla aina riittänyt. Ja legendat on eläneet siitä kuinka oikea perillinen tulee jonain päivänä nousemaan lailliseen valtaansa ja johdattamaan kansansa sorrosta takaisin loistoon ja kukoistukseen. Onhan tätä tarunhohtoisuutta nähtävillä vielä nykyisinkin vaikka pohjois-koreassa. Suku dynastian perinnöllinen hallitsija on kaiken luoja kaiken näkevä ja osaava ja joulupukkikin vielä. Usein asioilla tahdotaan nähdä se maagisempi puoli vaikka totuus voi olla paljon loogisempi. En kuitenkaan tahdo sulkea koskaan pois sitä lapsenomaista ihmeen vaihtoehtoa.
Sopii tosiaan kysyä miks vanhat sielut hallitsis maailmaa kun eihän ne silloin olis niitä vanhoja mutta tuotakaan kun ei voi absoluuttisesti todistaa millään ja lisäks se on vaikuttanut tässä keskustelussakin enemmän tulkinnalliselta asialta. Sulle vanha sielu ei voi tehdä väärin koska se muuttais koko sun universumin ja sillon sä et itse vois olla sitä. Vanhoista sieluista ja viisauksista puhujia kuitenkin sopii epäillä tän maailman järjestyksestä koska hehän siitä vain tietävät kun ovat olleet mukanakin alusta saakka ainakin lukuisia kertoja. Miten joku uus tulokas ehtis luoda puitteet tyhjästä tänne jollekin maailmanvalloitukselle. Juuri sellaiset elämäänsä kyllästyneet kaiken lukeneet snobit houkutteli hitlerinkin niihin pirullisiin suunnitelmiinsa ja väitätkö etteivät nämä henkilöt tienneet jälleensyntymästä ynnä muusta vastaavista mitään. Miten voida ulkoistaa kaikki nuoruuden piikkiin kun vanhemmat itse heitä opettaa. Ikäänkuin joku toimis yksin kaikessa ilman mitään koneistoa.Ylhäiset syntyperät on niitä supersankarijuttuja lapsille. Jeesuksesta sanotaan hänen olleen Davidin sukua, vaikka aika vaatimattomista oloista kotoisin olikin. Buddha taas oli oikeasti prinssi. Itse en moisiin juttuihin niin usko, että pitäs olla hienoa sukua, että vois olla joku vähän suurempi persoonallisuus.
Jälleensyntymisellä voidaan kuitenkin selittää kaikki kysymykset, jotka ovat muutoin vaikeasti selitettävissä. Miksi ihmiset on niin eriarvoisia, miksi maailmassa on pahuutta jne. jne. Sielunikä taas selittää sen miksi jotkut tekevät paljon virheitä ja jotkut enää hyvin vähän. Viisaus kasvaa elämä elämältä. Käytetään usein myös termiä "sielun evoluutio". Se viisaskin on ollut ihan samanlainen tollo edellisissä elämissään ja hän varmaankin tiedostaa sen itsekin. Uskoo jälleensyntymiseen yms.
https://www.youtube.com/watch?v=exO3j_h-I6o&t=3590s
Tuossa vähän humoristinenkin luento. Voisit yrittää katsoa, aistin sussa voimakasta torjuntaa jälleensyntymää kohtaan, mutta aihe kuitenkin kiinnostaa. :) - Jännähomma
ajelehtija kirjoitti:
Ylhäiset syntyperät on niitä supersankarijuttuja lapsille. Jeesuksesta sanotaan hänen olleen Davidin sukua, vaikka aika vaatimattomista oloista kotoisin olikin. Buddha taas oli oikeasti prinssi. Itse en moisiin juttuihin niin usko, että pitäs olla hienoa sukua, että vois olla joku vähän suurempi persoonallisuus.
Jälleensyntymisellä voidaan kuitenkin selittää kaikki kysymykset, jotka ovat muutoin vaikeasti selitettävissä. Miksi ihmiset on niin eriarvoisia, miksi maailmassa on pahuutta jne. jne. Sielunikä taas selittää sen miksi jotkut tekevät paljon virheitä ja jotkut enää hyvin vähän. Viisaus kasvaa elämä elämältä. Käytetään usein myös termiä "sielun evoluutio". Se viisaskin on ollut ihan samanlainen tollo edellisissä elämissään ja hän varmaankin tiedostaa sen itsekin. Uskoo jälleensyntymiseen yms.
https://www.youtube.com/watch?v=exO3j_h-I6o&t=3590s
Tuossa vähän humoristinenkin luento. Voisit yrittää katsoa, aistin sussa voimakasta torjuntaa jälleensyntymää kohtaan, mutta aihe kuitenkin kiinnostaa. :)Kyllä mun mielestä enemmän lapsellista on ajatella että kuka vaan vois olla mitä vaan taustasta riippumatta. Se on enemmän supersankarimaista ajattelua että mikään ei estäis sua. Sitä paitsi messiaan roolikin on hyvin epäkiitollinen eikä ollenkaan supersankarimainen. Kuka lapsi haluais olla ikänsä vainottu uhrilahja ja tulla teurastetuksi ristillä. Sekin asia vielä kerrotaan tarinassa suoraan jolloin lapsikin tietää sen jolloin se ei ole mikään esoteerisesti tulkittava mystinen lopputulos. En näkis että messias edustaa roolia johon samaistua niin että itse vois olla myös jotain suurta vaan pysymistä uskollisena totuudelle vaikka kuolemaan saakka. Koko traditiossa ei ajatella ihmisen yltävän koskaan jumalan tasolle vaan sitä että se pysyis oikealla tiellä. Toi sun käsitys viittaa taas sun universumiin sopivalta ajatukselta siitä että ihmisiä ruokittaisiin haluta olemaan lapsellisia sankareita täällä mutta samalla uskot siihen itsekin. Erona vain taas se että oisit vanha kokenut ja viisas.
Kerrot nyt että "Jälleensyntymisellä voidaan kuitenkin selittää kaikki kysymykset, jotka ovat muutoin vaikeasti selitettävissä. Tässä on meidän ajatteluiden ero. Sulle kelpaa kaikki mikä vaan selittäis sun omaa elämää kaikkineen järjettömine asioineenkin joita täällä tapahtuu. Se että intialaiset miehet joukkoraiskaa naisen ja sen jälkeen polttavat hänen ruumiinsa niin silläkö oli joku sielullinen opetus karmasta. Se että asiat voi tapahtua ei tarkoita että niiden kuului tapahtua tai muuten täällä ei tarvittais minkäänlaisia sääntöjä. Miks jumala haluis ihmisen tekevän mitä vaan. Asiaa on kuvattu niinkin että jumala kyllästyi ihmisten pahuuteen ja päätti hävittää koko työnsä lähettämällä vedenpaisumuksen tai tuhoamalla syntiset kaupungit sodoman ja gomorran. Miks olis syytä olettaa ihmisen pahuudella olevan jokin tarkoitus. Paha saa aina palkkansa sanotaan mutta ei pahat teot ole mikään osoitus jumalasta tai sen tahto jolla voitas perustella tarkoitusta. Täällä tapahtuu asioita ilman että niiden olis tarvinnut tapahtua mutta näillä opeilla se olis aina tarkoitus.
Sun jutut on monijumalaisesta hedelmällisyyskultista ja sun jumala on varmaankin kaaoksen jumala joita löytyy varmasti hindulaisuudesta. En jouda tässä nyt mitään tunnin luentoja katselemaan koska tiedän tarpeeksi siitä ettei jälleensyntymä ja sielunikä ole riittäviä selityksiä mihinkään. Ne ovat vain helppoja sellaisia. Sinuna pohtisin viekö nämä sieluniälliset selitykset ihmiskuntaa todella eteen vain taaksepäin. Mieti vaikka itsellesi käyvän jotain ikävää tai lähimmäisillesi. Olisitko vain kiitollinen oppitunnistasi näin se pitikin mennä. - ajelehtija
Jännähomma kirjoitti:
Kyllä mun mielestä enemmän lapsellista on ajatella että kuka vaan vois olla mitä vaan taustasta riippumatta. Se on enemmän supersankarimaista ajattelua että mikään ei estäis sua. Sitä paitsi messiaan roolikin on hyvin epäkiitollinen eikä ollenkaan supersankarimainen. Kuka lapsi haluais olla ikänsä vainottu uhrilahja ja tulla teurastetuksi ristillä. Sekin asia vielä kerrotaan tarinassa suoraan jolloin lapsikin tietää sen jolloin se ei ole mikään esoteerisesti tulkittava mystinen lopputulos. En näkis että messias edustaa roolia johon samaistua niin että itse vois olla myös jotain suurta vaan pysymistä uskollisena totuudelle vaikka kuolemaan saakka. Koko traditiossa ei ajatella ihmisen yltävän koskaan jumalan tasolle vaan sitä että se pysyis oikealla tiellä. Toi sun käsitys viittaa taas sun universumiin sopivalta ajatukselta siitä että ihmisiä ruokittaisiin haluta olemaan lapsellisia sankareita täällä mutta samalla uskot siihen itsekin. Erona vain taas se että oisit vanha kokenut ja viisas.
Kerrot nyt että "Jälleensyntymisellä voidaan kuitenkin selittää kaikki kysymykset, jotka ovat muutoin vaikeasti selitettävissä. Tässä on meidän ajatteluiden ero. Sulle kelpaa kaikki mikä vaan selittäis sun omaa elämää kaikkineen järjettömine asioineenkin joita täällä tapahtuu. Se että intialaiset miehet joukkoraiskaa naisen ja sen jälkeen polttavat hänen ruumiinsa niin silläkö oli joku sielullinen opetus karmasta. Se että asiat voi tapahtua ei tarkoita että niiden kuului tapahtua tai muuten täällä ei tarvittais minkäänlaisia sääntöjä. Miks jumala haluis ihmisen tekevän mitä vaan. Asiaa on kuvattu niinkin että jumala kyllästyi ihmisten pahuuteen ja päätti hävittää koko työnsä lähettämällä vedenpaisumuksen tai tuhoamalla syntiset kaupungit sodoman ja gomorran. Miks olis syytä olettaa ihmisen pahuudella olevan jokin tarkoitus. Paha saa aina palkkansa sanotaan mutta ei pahat teot ole mikään osoitus jumalasta tai sen tahto jolla voitas perustella tarkoitusta. Täällä tapahtuu asioita ilman että niiden olis tarvinnut tapahtua mutta näillä opeilla se olis aina tarkoitus.
Sun jutut on monijumalaisesta hedelmällisyyskultista ja sun jumala on varmaankin kaaoksen jumala joita löytyy varmasti hindulaisuudesta. En jouda tässä nyt mitään tunnin luentoja katselemaan koska tiedän tarpeeksi siitä ettei jälleensyntymä ja sielunikä ole riittäviä selityksiä mihinkään. Ne ovat vain helppoja sellaisia. Sinuna pohtisin viekö nämä sieluniälliset selitykset ihmiskuntaa todella eteen vain taaksepäin. Mieti vaikka itsellesi käyvän jotain ikävää tai lähimmäisillesi. Olisitko vain kiitollinen oppitunnistasi näin se pitikin mennä.Teodikean ongelma on varmaan vaikeimpia asioita täällä. Miksi on kärsimystä ja miksi hyvillekin tapahtuu pahoja asioita.
Huono tuuri, perisynti, tai sitten karmallinen jälleensyntyminen.
You choose it!
Jään toistaiseksi viimeisen vaihtoehdon varaan. Kun ajattelen vaikkapa keskitysleireillä kuolleita, niin uskon heidän saaneen seuraavaksi elämäkseen hyvän elämän, "korvauksena" siitä kokemastaan. Moni voi olla syntynyt uudelleen tänne Suomeenkin.
Ihmiset kokee, että on ihan hirveetä ajatella niin, että kaikki kärsimys olisi sekin tavalla tai toisella ansaittua. Siltähän se vaikuttaa, jos asiaan ei ole yhtään perehtynyt. Sen takia olen aiemmin sanonut, että monille on parempi uskoa johonkin muuhun. Olla uskova. tai vaikka ateisitikin.
Minä uskon tietenkin omalla kohdallani samoin ja jos joudun kärsimään, niin olkoon se sitten "Jumalan tahto", tai paremminkin vain omaa syytäni. Edellisessä elämässäni tehdyt teot eivät olleet kovinkaan hyviä. En ala itkemään maailman epäoikeudenmukaisuutta, vaan olen itselleni vihainen siitä, että olinpas typerä edellisessä elämässäni. Näitähän kuitenkin sattuu ja opiksi on vaan otettava.
Emme elä missään paratiisissakaan ja koska tahansa elämämme voi saada ikävän käänteen, mikä on jopa aika todennäköistäkin. Täällä Suomessa on tosin aika hyvät turvaverkostot, jotka tulevat apuun kun elämässä on kurjaa. Elämä täällä on turvatumpaa, kuin vaikka jossain Afrikassa. Aina kannattaa varatua vähän siihen, että voimme joutua paljon kärsimäänkään, niin se ei tule ihan yllätyksenä. Moni tietenkin haluaa ajatella, että eihän minulle mitään pahaa tapahdu. Sellaiseen tunteeseen ei kannata liikaa luottaa. Parempi olla vähän epäileväinen ja miksei minullekin voisi tapahtua jotain pahaa ja ikävää.
Ja jos niitä elämiä on vielä lukuisia, niin miksi pitäs jäädä jphonkin kärsimykseen kiinni ja päivitellä sitä ikuisesti, että hitto kun mulle kävi nyt tässä elämässä näin ikävästi. Ei ne uudelleen syntyneet juutalaisetkaan enää muista koko keskitysleirejä. Ne elää uutta elämää ihan normaalisti ja se elämä on aika todennäköisesti helppo ja mukava. Senhän ne on vaan itse ansainneet kovien kärsimyksien kautta. Maailmankaikkeus korvaa lopulta kaiken kokemamme pahuudenkin aina tavalla, tai toisella. Puhutaan jopa ns. lepoelämästä, joka tarkoittaa helppoa elämää, joka yleensä seuraa kovaa kohtaloa. Siinä lähinnä toivutaan edellisen elämän kauheuksista rauhaisissa olosuhteissa. Vähän kun olis lomalla koko elämänsä.
Voin olla väärässäkin ja ne juutalaiset voi olla taivaassakin. Kuka nyt mihinkin haluaa uskoa. Usko yhteen elämään, on, anteeksi vaan, aika lapsellinen usko.
Oikeastaan sama mihin sitä uskoo, kunhan pyrkii toteuttamaan sitä rakkauden kaksoiskäskyä. Kaikkea vääryyttä vastaan on aina kuitenkin taisteltava ja yrittävä lievittää muiden kärsimyksiäkin. Jälleensyntyminen ei vapauta meitä olemaan välittämättä muista ihmisistä, vaan ihan päinvastoin.
Eli, uskoni mukaan minun olisi todellakin todettava, että näin sen pitikin mennä. Kannan vastuuni, vaikka en edes oikein enää muista mistä syystä. Ehkä parempi olla menemättä likaisiin yksityiskohtiin ja unohtaa vaan koko juttu. Se nyt on satavarmaa, että virheitäkin on tullut tehtyä. Se tieto riittää aivan hyvin. :) - MEläjä
Teillä on kovin pitkät litaniat, mutta oletteko käsitelleet jälleensyntymän vaihtoehtoa?
- MEläjä
Taikka jälleensyntymälle.
Mielestäni esim. ns. 'turhat' kuolemat selittynevät jälleensyntymisellä. - ajelehtija
MEläjä kirjoitti:
Teillä on kovin pitkät litaniat, mutta oletteko käsitelleet jälleensyntymän vaihtoehtoa?
Jep, ehkä vähän liiankin pitkät...
Mitä vaihtoehtoa tarkkalleen ottaen tarkoitit? - Jännähomma
ajelehtija kirjoitti:
Teodikean ongelma on varmaan vaikeimpia asioita täällä. Miksi on kärsimystä ja miksi hyvillekin tapahtuu pahoja asioita.
Huono tuuri, perisynti, tai sitten karmallinen jälleensyntyminen.
You choose it!
Jään toistaiseksi viimeisen vaihtoehdon varaan. Kun ajattelen vaikkapa keskitysleireillä kuolleita, niin uskon heidän saaneen seuraavaksi elämäkseen hyvän elämän, "korvauksena" siitä kokemastaan. Moni voi olla syntynyt uudelleen tänne Suomeenkin.
Ihmiset kokee, että on ihan hirveetä ajatella niin, että kaikki kärsimys olisi sekin tavalla tai toisella ansaittua. Siltähän se vaikuttaa, jos asiaan ei ole yhtään perehtynyt. Sen takia olen aiemmin sanonut, että monille on parempi uskoa johonkin muuhun. Olla uskova. tai vaikka ateisitikin.
Minä uskon tietenkin omalla kohdallani samoin ja jos joudun kärsimään, niin olkoon se sitten "Jumalan tahto", tai paremminkin vain omaa syytäni. Edellisessä elämässäni tehdyt teot eivät olleet kovinkaan hyviä. En ala itkemään maailman epäoikeudenmukaisuutta, vaan olen itselleni vihainen siitä, että olinpas typerä edellisessä elämässäni. Näitähän kuitenkin sattuu ja opiksi on vaan otettava.
Emme elä missään paratiisissakaan ja koska tahansa elämämme voi saada ikävän käänteen, mikä on jopa aika todennäköistäkin. Täällä Suomessa on tosin aika hyvät turvaverkostot, jotka tulevat apuun kun elämässä on kurjaa. Elämä täällä on turvatumpaa, kuin vaikka jossain Afrikassa. Aina kannattaa varatua vähän siihen, että voimme joutua paljon kärsimäänkään, niin se ei tule ihan yllätyksenä. Moni tietenkin haluaa ajatella, että eihän minulle mitään pahaa tapahdu. Sellaiseen tunteeseen ei kannata liikaa luottaa. Parempi olla vähän epäileväinen ja miksei minullekin voisi tapahtua jotain pahaa ja ikävää.
Ja jos niitä elämiä on vielä lukuisia, niin miksi pitäs jäädä jphonkin kärsimykseen kiinni ja päivitellä sitä ikuisesti, että hitto kun mulle kävi nyt tässä elämässä näin ikävästi. Ei ne uudelleen syntyneet juutalaisetkaan enää muista koko keskitysleirejä. Ne elää uutta elämää ihan normaalisti ja se elämä on aika todennäköisesti helppo ja mukava. Senhän ne on vaan itse ansainneet kovien kärsimyksien kautta. Maailmankaikkeus korvaa lopulta kaiken kokemamme pahuudenkin aina tavalla, tai toisella. Puhutaan jopa ns. lepoelämästä, joka tarkoittaa helppoa elämää, joka yleensä seuraa kovaa kohtaloa. Siinä lähinnä toivutaan edellisen elämän kauheuksista rauhaisissa olosuhteissa. Vähän kun olis lomalla koko elämänsä.
Voin olla väärässäkin ja ne juutalaiset voi olla taivaassakin. Kuka nyt mihinkin haluaa uskoa. Usko yhteen elämään, on, anteeksi vaan, aika lapsellinen usko.
Oikeastaan sama mihin sitä uskoo, kunhan pyrkii toteuttamaan sitä rakkauden kaksoiskäskyä. Kaikkea vääryyttä vastaan on aina kuitenkin taisteltava ja yrittävä lievittää muiden kärsimyksiäkin. Jälleensyntyminen ei vapauta meitä olemaan välittämättä muista ihmisistä, vaan ihan päinvastoin.
Eli, uskoni mukaan minun olisi todellakin todettava, että näin sen pitikin mennä. Kannan vastuuni, vaikka en edes oikein enää muista mistä syystä. Ehkä parempi olla menemättä likaisiin yksityiskohtiin ja unohtaa vaan koko juttu. Se nyt on satavarmaa, että virheitäkin on tullut tehtyä. Se tieto riittää aivan hyvin. :)Jokainen joka on vähänkään kehissä ymmärtää että tässä maailmassa tapahtuu aivan järjettömiä asioita vailla minkäänlaista karmallista syytä. Tässä sä itsekin nyt viittaat siihen ettei pahuudella ole välttämättä mitään karmallista syytä koska olis ns hyvityselämiä turhasta kärsimyksestä. Tämä kuulostaa taas jotenkin niin keksityltä mutta kuitenkin kumoais sitä ennaltamääräämistä kun asioita voiskin tapahtua ilman syytä.
Asiat eivät voi olla ennaltamäärättyjä koska ihmisellä on vapaan tahdon myötä mahdollisuus muuttaa suunnitelmaa. Ei ole mitään autopilottia tai muussa tapauksessa ihmisten olettais valmistuvan täältä nopeammin eikä sielun iällistä romantisointia tapahtuis. Tottakai maailma on myös paha koska ihminen on ja ihmisille tapahtuu pahoja asioita koska ihminen saattaa vapaasta tahdosta tunteiden vallassa toimia niin.
Ennaltamääräämisessä pahan tarkoituksellisuus pitäis olla jo ohjelmoitua joka on ristiriidassa sen kanssa että se tuottais sillon huonoa karmaa. Huononkin karman tuottaminen pitäis olla tarkoituksenmukaista suunnitelmaa mut miks se ois kun se vaan lisäis tätä maallista taakkaa josta buddhankin mukaan olis tarkotus vapautua.
Positiivinen kierre ruokkii positiivista ja negatiivinen kierre negatiivista. Karmaa pidetään luonteeltaan huonojen elämien kertymänä jolloin sielun pitäis olla samalla logiikalla alussa puhdas. Sielu pitäis siis tarkoituksen mukaisesti ensin liata ja sitten puhdistaa uudestaan jotta karman käsite sais merkityksen. Ihmisen täytyis siis ite aiheuttaa tämä negatiivinenkin kierre ja tätä tarkoitusta varten jokin silmitön väkivaltakin olis tarkoituksellista ja ennaltamäärättyä. Koska ihmisen pahat karmaa lisäävät teot ois siis tarkoituksellisia ja kummankin tuottajana että kokijana täytyis olla niin silloin tää kierre ei vois loppua koskaan.
Kaikki pitäis olla täällä valmiina ja kaikkien pitäis aloittaa täällä samaan aikaan ja ihmisten lukumäärän pitäis pysyä vakiona jotta kaikkien kaikilla kokemuksilla ois karman kannalta merkitys jolloin kaikki ois vaan alusta loppuun käsikirjoitettu elokuva jossa jokainen hoitais roolinsa. Näinhän ei kuitenkaan ole kuten näemme koska tää näytelmä muuttuu kokoajan. Jotenkin niin se kuuluis mennä jotta ennaltamäärätyllä karmalla olis mitään logiikkaa.
Koska karma on kertymä niin se viittais useiden elämien tarkoitukseen tai sen näkökulmasta useiden elämien perusteluksi joten kumpi se sitten on. Koska kertymä syntyy kuitenkin ajassa niin aluksi sielun pitäis siis olla virheetön joten mikään ei tällöin pitäis määrittää sitä elämien määrää täällä koska ei ole tehty vielä mitään mikä vois kostautua määräämättömän pitkänä negatiivisena kierteenä. Kaikilla ihmisillä täällä luulis olevan sama päämäärä mutta etkö estäisi jonkun pahaa tekoa sillä että se kuuluiskin tapahtua joidenkin hyvän että huonon karman kokemusten takia.
On vähän yksinkertaisempaa puhua perisynnistä jossa ihminen vain on lähtökohtaisesti epätäydellinen ja keskittyis vaan yhteen elämään kerrallaan eikä eläis kuin säästellen seuraavaa varten niinkuin rikkaat jemmaa rahojaan veroparatiiseihin. Tässä aihepiirissä on liikaa tunnepohjaisia ristiriitaisia selityksiä jotka viittaa enemmän elämien tarkoituksellesti suurempaan kuin pienempään määrään henkilökohtaisista syistä. Tiesihän ihminen joskus auringonkin kiertävän maata. - MEläjä
ajelehtija kirjoitti:
Jep, ehkä vähän liiankin pitkät...
Mitä vaihtoehtoa tarkkalleen ottaen tarkoitit?Tarkoitin vaihtoehtoa yhden elämän mallille, niinhän kirkossa opetetaan ja saarnataan.
- ajelehtija
MEläjä kirjoitti:
Tarkoitin vaihtoehtoa yhden elämän mallille, niinhän kirkossa opetetaan ja saarnataan.
Siis kristinuskoako?
Onhan sekin mahdollinen totuus, mutta en oikein pysty siihen uskomaan. Liian lapsellista meikäläisen makuun. Jeesuksen opetukset on toisaalta hienoja.
Meneekö lapsi suoraan taivaaseen, jos hän kuolee?
Kristityn mukaan menee, mutta eikö se ole vähän epistä?
Lapsi ei ehdi tehdä mitään ja on tavallaan viaton, tosin perisynnin likaama.
Ihan mahdoton yhtälö, jonka mukaan rakkaudellisin teko maailmassa olisi surmata oma lapsensa, koska hänhän pääsisi suoraan taivaan iloihin, eikä tartteis täällä enää kärsiä mistään.
Ja yksi vaivanen elämä, joka on hyvin epäreilu, koska toiset nauttii ja toiset vaan kärsii. Kristitty voi siihen vaan todeta, että nautiskelija joutuu helvettiin ja kärsivä pääsee taivaaseen. Sekin on vaan jotenkin eoistä. Vääryys korvataan toisella vääryydellä.
Tutkijoiden mukaan elämme suunta otetaan jo lapsuudessa, eikä se meidän vapaa tahtomme ole ollenkaan niin vapaa, kuin haluamme kuvitella sen olevan.
Se taas, miksi Jumala ei puutu ihmisen tekoihin, johtuu vapaasta tahdostemme, jota ei edes Jumala halua loukata. Aina voi rukoilla, mutta vain nöyrä rukous kuullaan.
Joku diggaa, ei ole multa mitenkään pois! - ajelehtija
Jännähomma kirjoitti:
Jokainen joka on vähänkään kehissä ymmärtää että tässä maailmassa tapahtuu aivan järjettömiä asioita vailla minkäänlaista karmallista syytä. Tässä sä itsekin nyt viittaat siihen ettei pahuudella ole välttämättä mitään karmallista syytä koska olis ns hyvityselämiä turhasta kärsimyksestä. Tämä kuulostaa taas jotenkin niin keksityltä mutta kuitenkin kumoais sitä ennaltamääräämistä kun asioita voiskin tapahtua ilman syytä.
Asiat eivät voi olla ennaltamäärättyjä koska ihmisellä on vapaan tahdon myötä mahdollisuus muuttaa suunnitelmaa. Ei ole mitään autopilottia tai muussa tapauksessa ihmisten olettais valmistuvan täältä nopeammin eikä sielun iällistä romantisointia tapahtuis. Tottakai maailma on myös paha koska ihminen on ja ihmisille tapahtuu pahoja asioita koska ihminen saattaa vapaasta tahdosta tunteiden vallassa toimia niin.
Ennaltamääräämisessä pahan tarkoituksellisuus pitäis olla jo ohjelmoitua joka on ristiriidassa sen kanssa että se tuottais sillon huonoa karmaa. Huononkin karman tuottaminen pitäis olla tarkoituksenmukaista suunnitelmaa mut miks se ois kun se vaan lisäis tätä maallista taakkaa josta buddhankin mukaan olis tarkotus vapautua.
Positiivinen kierre ruokkii positiivista ja negatiivinen kierre negatiivista. Karmaa pidetään luonteeltaan huonojen elämien kertymänä jolloin sielun pitäis olla samalla logiikalla alussa puhdas. Sielu pitäis siis tarkoituksen mukaisesti ensin liata ja sitten puhdistaa uudestaan jotta karman käsite sais merkityksen. Ihmisen täytyis siis ite aiheuttaa tämä negatiivinenkin kierre ja tätä tarkoitusta varten jokin silmitön väkivaltakin olis tarkoituksellista ja ennaltamäärättyä. Koska ihmisen pahat karmaa lisäävät teot ois siis tarkoituksellisia ja kummankin tuottajana että kokijana täytyis olla niin silloin tää kierre ei vois loppua koskaan.
Kaikki pitäis olla täällä valmiina ja kaikkien pitäis aloittaa täällä samaan aikaan ja ihmisten lukumäärän pitäis pysyä vakiona jotta kaikkien kaikilla kokemuksilla ois karman kannalta merkitys jolloin kaikki ois vaan alusta loppuun käsikirjoitettu elokuva jossa jokainen hoitais roolinsa. Näinhän ei kuitenkaan ole kuten näemme koska tää näytelmä muuttuu kokoajan. Jotenkin niin se kuuluis mennä jotta ennaltamäärätyllä karmalla olis mitään logiikkaa.
Koska karma on kertymä niin se viittais useiden elämien tarkoitukseen tai sen näkökulmasta useiden elämien perusteluksi joten kumpi se sitten on. Koska kertymä syntyy kuitenkin ajassa niin aluksi sielun pitäis siis olla virheetön joten mikään ei tällöin pitäis määrittää sitä elämien määrää täällä koska ei ole tehty vielä mitään mikä vois kostautua määräämättömän pitkänä negatiivisena kierteenä. Kaikilla ihmisillä täällä luulis olevan sama päämäärä mutta etkö estäisi jonkun pahaa tekoa sillä että se kuuluiskin tapahtua joidenkin hyvän että huonon karman kokemusten takia.
On vähän yksinkertaisempaa puhua perisynnistä jossa ihminen vain on lähtökohtaisesti epätäydellinen ja keskittyis vaan yhteen elämään kerrallaan eikä eläis kuin säästellen seuraavaa varten niinkuin rikkaat jemmaa rahojaan veroparatiiseihin. Tässä aihepiirissä on liikaa tunnepohjaisia ristiriitaisia selityksiä jotka viittaa enemmän elämien tarkoituksellesti suurempaan kuin pienempään määrään henkilökohtaisista syistä. Tiesihän ihminen joskus auringonkin kiertävän maata.Tietenkin susta varmaan tuntuu, että järjettömät teot eivät johdu karmasta, tai että nekin ovat tavallaan ennalta suunniteltuja. Kuka nyt suunnittelis itselleen kauheuksia. Joku masokisti korkeintaan.
Ihminen kapinoi kaikkea vastaan, Jumalaa, elämää, totuutta ja vaikka mitä vastaan. Sussa aistin vähän kapinaa jälleensyntymää ja karmaa kohtaan. Saahan sitä kapinoida ja se on jopa nuoruudessa aivan paikallaankin. Sanotaan, että jos ei nuorena ole radikaali ja kapinoi tätä maailmaa vastaan, ei ole sydäntä ja jos vanhana ei ole konservatiivi, silloin ei ole aivoja.
Pahoja asioita tapahtuu ja jos ei usko jälleensyntymään ja karmaan, niin silloin on varmasti vaikeaa keksiä miksi näin tapahtuu.
Voitko kertoa mihin itse uskot. Mistä kaikki kärsimys sitten johtuu omasta mielestäsi? Miten se voidaan hyvittää, jos ei ole jälleensyntymää? Uskotko taivaaseen ja helvettiin? Mihin oikein uskot?
Haluaisin vaan tietää. Ei ole pakko kertoa.
Pohdit asiaa ja kiertelet aiheen ympärillä, kuin kissa kuumaa puuroa. Jossain olet kyllä hyvällä, mutta jossain aika kaukana siitä mitä olen yrittänyt sinulle kertoa. Minultakin on mennyt vuosikymmeniä tätä juttua pohdiskellessa. Kannattais kuitenkin lukea ne linkit, jotka olen sulle laittanut ja katsoa ne videotkin. :) - Jännähomma
ajelehtija kirjoitti:
Siis kristinuskoako?
Onhan sekin mahdollinen totuus, mutta en oikein pysty siihen uskomaan. Liian lapsellista meikäläisen makuun. Jeesuksen opetukset on toisaalta hienoja.
Meneekö lapsi suoraan taivaaseen, jos hän kuolee?
Kristityn mukaan menee, mutta eikö se ole vähän epistä?
Lapsi ei ehdi tehdä mitään ja on tavallaan viaton, tosin perisynnin likaama.
Ihan mahdoton yhtälö, jonka mukaan rakkaudellisin teko maailmassa olisi surmata oma lapsensa, koska hänhän pääsisi suoraan taivaan iloihin, eikä tartteis täällä enää kärsiä mistään.
Ja yksi vaivanen elämä, joka on hyvin epäreilu, koska toiset nauttii ja toiset vaan kärsii. Kristitty voi siihen vaan todeta, että nautiskelija joutuu helvettiin ja kärsivä pääsee taivaaseen. Sekin on vaan jotenkin eoistä. Vääryys korvataan toisella vääryydellä.
Tutkijoiden mukaan elämme suunta otetaan jo lapsuudessa, eikä se meidän vapaa tahtomme ole ollenkaan niin vapaa, kuin haluamme kuvitella sen olevan.
Se taas, miksi Jumala ei puutu ihmisen tekoihin, johtuu vapaasta tahdostemme, jota ei edes Jumala halua loukata. Aina voi rukoilla, mutta vain nöyrä rukous kuullaan.
Joku diggaa, ei ole multa mitenkään pois!Tosi erikoista ajatella että ihmisillä ois taakkoja menneisyydestä joita ei vois hyvittää yhdessä ja nykyisessä elämässä. Ja että suunnitelma pystyis huomioimaan kaikki mahdolliset vapaasta tahdosta johtuvat variaatiot geenien muuttuva vaikutus mukaanlukien. Negatiivisen kierteen tarkoituksenmukaisuus vaikka tarkoitus olis päästä siitä eroon. Miten karma ylipäätään katsottais täytetyks ja mistä sen voi tietää tapahtuneen. Mikä huono teko vastaa nälkäkuolemista lapsena. Täytyiskö sielun kokea aina saman tapahtuvan itselle minkä itse on aiheuttanut toisille.
Tää vaikuttaa siltä kuten jo totesin edellisessä että ihmisen kuuluis kokea sekä hyvää että huono jotta itse karma sais merkityksensä. Ihminen ei vois mitenkään välttyä vääriltä ratkaisuilta koska ne selittävät karmaa jota kuuluu purkaa pitkällä tähtäimellä. Sielu ei siis vois päästä maaliin nopeammin tekemällä oikein kun pitäis olla vääriä tekoja ennenkuin vois vasta tehdä niitä pois. Kuulostaa fiksummalta että ihminen vain on viallinen eikä voi saavuttaa jumaluutta ihmisenä. Taivaaseen riittäis tää nykyinen elämä joka olosuhteista riippumatta tarjoais ne riittävät näyttöpaikat päästä sinne. Useampien elämien pohtiminen taivaaseen pääsyssä hämmentää liikaa soppaa ja luo epäoleellisia vääristymiä sen ympärille. - ajelehtija
Jännähomma kirjoitti:
Tosi erikoista ajatella että ihmisillä ois taakkoja menneisyydestä joita ei vois hyvittää yhdessä ja nykyisessä elämässä. Ja että suunnitelma pystyis huomioimaan kaikki mahdolliset vapaasta tahdosta johtuvat variaatiot geenien muuttuva vaikutus mukaanlukien. Negatiivisen kierteen tarkoituksenmukaisuus vaikka tarkoitus olis päästä siitä eroon. Miten karma ylipäätään katsottais täytetyks ja mistä sen voi tietää tapahtuneen. Mikä huono teko vastaa nälkäkuolemista lapsena. Täytyiskö sielun kokea aina saman tapahtuvan itselle minkä itse on aiheuttanut toisille.
Tää vaikuttaa siltä kuten jo totesin edellisessä että ihmisen kuuluis kokea sekä hyvää että huono jotta itse karma sais merkityksensä. Ihminen ei vois mitenkään välttyä vääriltä ratkaisuilta koska ne selittävät karmaa jota kuuluu purkaa pitkällä tähtäimellä. Sielu ei siis vois päästä maaliin nopeammin tekemällä oikein kun pitäis olla vääriä tekoja ennenkuin vois vasta tehdä niitä pois. Kuulostaa fiksummalta että ihminen vain on viallinen eikä voi saavuttaa jumaluutta ihmisenä. Taivaaseen riittäis tää nykyinen elämä joka olosuhteista riippumatta tarjoais ne riittävät näyttöpaikat päästä sinne. Useampien elämien pohtiminen taivaaseen pääsyssä hämmentää liikaa soppaa ja luo epäoleellisia vääristymiä sen ympärille.Karma "palaa" varmaan parin seuraavan elämän aikana ja maailmankaikkeus on meille myös aina armollinen.
Karma tuntuu elämässä vähän kun olis jossain kumman keskitysleirissä, vaikka on täysin vapaa menemään ja tekemään. Näin sen olen omalla kohdallani tuntenut.
Nälkään kuoleva lapsi menee ainakin nopeasti seuraavaan elämään. Ei tuolla kohtalolla ole oikein merkitystä. Ehkä sekin vähän sovittaa kuitenkin karmaa. Harmi, että ihmiset tekee lapsia sellaisiin olosuhteisiin, joissa ei ole oikein elämän edellytyksiä. Joku voi sanoa, että nälkään kuoleva lapsi kehittää myös meidän myötätuntoamme. Muistuttaa meitä elämän hauraudesta ja saa meidät avaamaan lompakkommekin. 'Tuon lapsen sielun kannalta aika turha juttu. Vois olla jäänyt ehkä kokonaan kokemattakin.
Kyllä ne asiat joita olemme muille tehneet palautuu aina jotenkin itseemme. Jos ei vielä tässä elämässämme. niin sitten seuraavassa.
Ehkä sielu pääsee sinne taivaaseen yhdenkin elämän jälkeen. Itse olen sitä mieltä, että tarvitaan muutama elämä lisää, että voidaan arvioida kunkin taivaskelpoisuus. Musta aika halvalla lähtee, jos päätös tehdään yhden vaivaisen elämän näyttöjen perusteella. Näen, että uskovillakin on jo lukuisia elämiä takanaan ja miksei heissäkin voisi olla niitä vanhoja sieluja.
Ymmärrän, että ihmiset haluaa mahdollisimman simppelin totuuden. Moni ei halua rasittaa aivojaan liikaa. :) - Jännähomma
ajelehtija kirjoitti:
Karma "palaa" varmaan parin seuraavan elämän aikana ja maailmankaikkeus on meille myös aina armollinen.
Karma tuntuu elämässä vähän kun olis jossain kumman keskitysleirissä, vaikka on täysin vapaa menemään ja tekemään. Näin sen olen omalla kohdallani tuntenut.
Nälkään kuoleva lapsi menee ainakin nopeasti seuraavaan elämään. Ei tuolla kohtalolla ole oikein merkitystä. Ehkä sekin vähän sovittaa kuitenkin karmaa. Harmi, että ihmiset tekee lapsia sellaisiin olosuhteisiin, joissa ei ole oikein elämän edellytyksiä. Joku voi sanoa, että nälkään kuoleva lapsi kehittää myös meidän myötätuntoamme. Muistuttaa meitä elämän hauraudesta ja saa meidät avaamaan lompakkommekin. 'Tuon lapsen sielun kannalta aika turha juttu. Vois olla jäänyt ehkä kokonaan kokemattakin.
Kyllä ne asiat joita olemme muille tehneet palautuu aina jotenkin itseemme. Jos ei vielä tässä elämässämme. niin sitten seuraavassa.
Ehkä sielu pääsee sinne taivaaseen yhdenkin elämän jälkeen. Itse olen sitä mieltä, että tarvitaan muutama elämä lisää, että voidaan arvioida kunkin taivaskelpoisuus. Musta aika halvalla lähtee, jos päätös tehdään yhden vaivaisen elämän näyttöjen perusteella. Näen, että uskovillakin on jo lukuisia elämiä takanaan ja miksei heissäkin voisi olla niitä vanhoja sieluja.
Ymmärrän, että ihmiset haluaa mahdollisimman simppelin totuuden. Moni ei halua rasittaa aivojaan liikaa. :)Jos mä olen tässä keskustelussa vaikuttanut ennakkoluuloiselta sun linkkejä kohtaan niin et sinäkään kyllä mun kysymyksiä tunnu noteeraavan ollenkaan. Alussa kyllä purit kovasti mun viestejä mut aikoihin tää keskustelu ei oo enää tuottanut mitään. Tässä jälleensyntymisessä voi kuvitella itse niin monenlaisia juttuja joissa ois muka aina joku logiikka ja se ois sillon myös jotain etevää ajattelua. Jälleensyntyminen ei ole välttämättä mikään ihme eikä selitä kaikkea ellei niin sitten itse tahdo ajatella. Piehtaroi sinä jälleensyntymässä luoden itsestäsi harhoja mutta se jos muut antavat sille vähemmän painoarvoa se ei tarkoita mitään. Jos muut eivät kuvittele tietävänsä mistään mitään niin älä pidä sitä yksinkertaisuutena. Koko karma ei välttämättä tarkoita juuri mitään kuten itsekin olet antanut ymmärtää vaikka se olisikin totta ja ihmiset tietoisia. Vai näyttääkö täällä asiat siltä että sillä olisi kauheasti merkitystä. Se miltä asiat näyttää nyt on vain se mitä niistä tiedetään toistaiseksi. On turha blokata ymmärrystä jumittumalla liikaa tiettyihin asioihin. Nämä sanskriittiset opit joissa jälleensyntymä on keskiössä vaikuttaa luonteeltaan enemmän femiiniseltä tiedolta jossa intuitiolla on suuri merkitys. Se pelkästään on kuitenkin vain puolet totuudesta vaikka jotkut yrittävätkin väittää jumalallisen alkulähteen olevan pelkästään femiininen. Horoskoopit ynnä muut ennustukset ja niiden piirissä liikkuva tieto eivät ole mun juttuja.
- Niin-ja-näin
Tästä keskustelusta saattaa syntyä kuva, että karma ja jälleensyntymä vaatii jonkinlaista fatalismia, mutta niinhän ei ole. Voitaisiinhan ajatella niinkin päin, että koko karman käsite tekojen paluupostina tulee mielekkääksi vain jos on vapaita valintoja. Mitä järkeä olisi karmallisesti "körmyyttää" ketään teoistaan ja mitä oikeudenmukaisuutta sellaiseen sisältyisi, jos mikään teko ei alun alkaenkaan missään vaiheessa ole ollut omassa päätösvallassa?
Intiassa uskotaan laajalti, että kohtalo tulee luoksemme sellaisena kuin mihin menneet tekomme antavat aihetta, mutta siellä uskotaan samalla, että teoillamme vaikutamme nyt siihen, millainen tuleva kohtalomme on.
Ja niinhän näyttää myös neurotiede: On aina asioita, joihin aivojemme neuraaliradat eivät anna myöten nyt, mutta valintojen, päätösten, pyrkimysten ja vahvistuvan toiminnan mukana aivoihin muodostuu ja vakiintuu uusia neuraaliratoja, joita pitkin uudenlaiset signaalit kulkevat vaivattomasti. Ajan myötä pystymme enemmän tai vähemmän sujuvasti siihen, mihin aiemmin emme pystyneet lainkaan. Aivojemme ja mielemme inertiasta huolimatta voimme alkaa toimia toisin.
https://mitpress.mit.edu/books/neural-basis-free-will
Kysymys valinnan, pyrkimyksen ja toiminnan vapaudesta on usein kuin punainen lippu, jonka esiintuomisen jälkeen kaikki järkevä keskustelu muodostuu mahdottomaksi. Hirvittävän karmea ”vapaan tahdon” käsite kangistaa ihmisen paikoilleen niin, ettei enää mikään - ainakaan järki - sen jälkeen enää etene.
Tietenkin joillakin voi olla sielussaan syitä, jotka ikäänkuin tekevät järkeväksi uskoa täydelliseen ja ikuiseen ennaltamääräytyneisyyteen tähän saakka, tästä eteenpäin JA NYT, JOKAISESSA NYT-HETKESSÄ, ja en ole mitenkään varma, onko sellaisen ihmisen näkemystä järkevää edes yrittää muuttaa millään tavoin. Ajatus täydellisestä vaikutusvallattomuudesta AINAKIN NYT voi joissakin tapauksissa antaa tarpeellista mielenrauhaa ja jopa aivan hyödyllisellä tavalla, kun ei olla suunnittelemassa mitään rikoksia valinnanvapaudettomuutta pontimena käyttäen.
Loppujen lopuksi ei sitä vapauden tai vapaudettomuuden todellisuutta tarvitse pragmaattiselta kantilta edes pohtia. Riittää, kun ymmärtää, että teoilla on seurauksensa, ja toimii parhaalla mahdollisella tavalla seurausten todellisuuden huomioon ottaen, jollei sitä jo muutenkin tekisi. - ajelehtija
Jännähomma kirjoitti:
Jos mä olen tässä keskustelussa vaikuttanut ennakkoluuloiselta sun linkkejä kohtaan niin et sinäkään kyllä mun kysymyksiä tunnu noteeraavan ollenkaan. Alussa kyllä purit kovasti mun viestejä mut aikoihin tää keskustelu ei oo enää tuottanut mitään. Tässä jälleensyntymisessä voi kuvitella itse niin monenlaisia juttuja joissa ois muka aina joku logiikka ja se ois sillon myös jotain etevää ajattelua. Jälleensyntyminen ei ole välttämättä mikään ihme eikä selitä kaikkea ellei niin sitten itse tahdo ajatella. Piehtaroi sinä jälleensyntymässä luoden itsestäsi harhoja mutta se jos muut antavat sille vähemmän painoarvoa se ei tarkoita mitään. Jos muut eivät kuvittele tietävänsä mistään mitään niin älä pidä sitä yksinkertaisuutena. Koko karma ei välttämättä tarkoita juuri mitään kuten itsekin olet antanut ymmärtää vaikka se olisikin totta ja ihmiset tietoisia. Vai näyttääkö täällä asiat siltä että sillä olisi kauheasti merkitystä. Se miltä asiat näyttää nyt on vain se mitä niistä tiedetään toistaiseksi. On turha blokata ymmärrystä jumittumalla liikaa tiettyihin asioihin. Nämä sanskriittiset opit joissa jälleensyntymä on keskiössä vaikuttaa luonteeltaan enemmän femiiniseltä tiedolta jossa intuitiolla on suuri merkitys. Se pelkästään on kuitenkin vain puolet totuudesta vaikka jotkut yrittävätkin väittää jumalallisen alkulähteen olevan pelkästään femiininen. Horoskoopit ynnä muut ennustukset ja niiden piirissä liikkuva tieto eivät ole mun juttuja.
Yritän vastata kysymyksiisi, mutta niitä on vähän vaikea huomata, koska ovat jotenkin siellä rivien välissä vähän vaikeasti löydettävissä.
Enkä omasta päästä näitä juttuja tietenkään keksi, samat jutut löytyy kirjoista ja juutuubistakin. Harmi ettet kykene niitä katsomaan. Turha munkaan on siis yrittää saada sua ymmärtämään koko juttua. Uskot mihin haluat uskoa, niin kuin me kaikki muutkin uskomme mihin haluamme uskoa.
Etkä vastannut mihin itse uskot, joka sekin vaikeuttaa näitä keskusteluita, koska voisin silloin ottaa paremmin näkemyksiäsi huomioon. :) - ajelehtija
Niin-ja-näin kirjoitti:
Tästä keskustelusta saattaa syntyä kuva, että karma ja jälleensyntymä vaatii jonkinlaista fatalismia, mutta niinhän ei ole. Voitaisiinhan ajatella niinkin päin, että koko karman käsite tekojen paluupostina tulee mielekkääksi vain jos on vapaita valintoja. Mitä järkeä olisi karmallisesti "körmyyttää" ketään teoistaan ja mitä oikeudenmukaisuutta sellaiseen sisältyisi, jos mikään teko ei alun alkaenkaan missään vaiheessa ole ollut omassa päätösvallassa?
Intiassa uskotaan laajalti, että kohtalo tulee luoksemme sellaisena kuin mihin menneet tekomme antavat aihetta, mutta siellä uskotaan samalla, että teoillamme vaikutamme nyt siihen, millainen tuleva kohtalomme on.
Ja niinhän näyttää myös neurotiede: On aina asioita, joihin aivojemme neuraaliradat eivät anna myöten nyt, mutta valintojen, päätösten, pyrkimysten ja vahvistuvan toiminnan mukana aivoihin muodostuu ja vakiintuu uusia neuraaliratoja, joita pitkin uudenlaiset signaalit kulkevat vaivattomasti. Ajan myötä pystymme enemmän tai vähemmän sujuvasti siihen, mihin aiemmin emme pystyneet lainkaan. Aivojemme ja mielemme inertiasta huolimatta voimme alkaa toimia toisin.
https://mitpress.mit.edu/books/neural-basis-free-will
Kysymys valinnan, pyrkimyksen ja toiminnan vapaudesta on usein kuin punainen lippu, jonka esiintuomisen jälkeen kaikki järkevä keskustelu muodostuu mahdottomaksi. Hirvittävän karmea ”vapaan tahdon” käsite kangistaa ihmisen paikoilleen niin, ettei enää mikään - ainakaan järki - sen jälkeen enää etene.
Tietenkin joillakin voi olla sielussaan syitä, jotka ikäänkuin tekevät järkeväksi uskoa täydelliseen ja ikuiseen ennaltamääräytyneisyyteen tähän saakka, tästä eteenpäin JA NYT, JOKAISESSA NYT-HETKESSÄ, ja en ole mitenkään varma, onko sellaisen ihmisen näkemystä järkevää edes yrittää muuttaa millään tavoin. Ajatus täydellisestä vaikutusvallattomuudesta AINAKIN NYT voi joissakin tapauksissa antaa tarpeellista mielenrauhaa ja jopa aivan hyödyllisellä tavalla, kun ei olla suunnittelemassa mitään rikoksia valinnanvapaudettomuutta pontimena käyttäen.
Loppujen lopuksi ei sitä vapauden tai vapaudettomuuden todellisuutta tarvitse pragmaattiselta kantilta edes pohtia. Riittää, kun ymmärtää, että teoilla on seurauksensa, ja toimii parhaalla mahdollisella tavalla seurausten todellisuuden huomioon ottaen, jollei sitä jo muutenkin tekisi.Niin, onko sillä sitten merkitystä, että kohtalomme on etukäteen sinetöity, jos emme muista mitään mistään sopineemme? Silloin voi elää siinä harhassa, että kaikki on avointa ja vapaa tahtommekin lähes rajaton. Itse en usko vapaan tahdon rajattomuuteen. Näen oman elämänikin niin, että olis mukavaa kun vois kaiken valita, työnsä, ihmissuhteensa ja kaiken muunkin, mutta aika rajoitettuja ne asiat, jotka tahtoisin tehdä kuitenkin ovat. Monet ihmiset elelee vaan yksikseenkin, eivätkä voi sitä muuttaa, vaikka kuinka haluaisivat. Itse koen sen omalla kohdallani johtuvan karmastani.
Vapaan tahdon illuusio on todella voimakas illuusio. Kaikkihan täällä on kuitenkin loppujen lopuksi unta ja harhaa. Valinnatkin noudattaa tiettyä kaavaa. Vaikuttaa vaan siltä, että voisimme valita elämässämme mitä vaan haluamme. Moniko on saanut kaiken haluamansa. Kyllä sitä joutuu usein tyytymään siihen, mitä elämässä tulee vastaan, eikä siinä ole usein kyse vapaasta tahdostamme, vaan enemmänkin jostain ihan muusta, kuten karmastakin. Karma on kuin vapaan tahdon vankila. - tieteentuloksia
Karmauskomukseenne en ota kantaa, mutta neurotieteen viimeaikaisten tutkimusten myötä on vahvistunut käsitys, että mieleemme tulevat ajatukset eivät ole suoria tietoisia tuotteita. Ajatukset näyttävän syntyvän suurelta osin syvällä aivojen ei-tietoisten prosessien syövereissä, josta ne pulpahtavat valmiina tietoiseen mieleemme.
Tämä lienee omakohtaisestikin tuttua, jos on harrastellut meditointia tai muuta vastaavaa mielenhallinnan harjoittamista. Erilaisia ajatuksia ja mielikuvia tupsahtelee mieleen kymmeniä yhden minuutin aikana. Kokeilkaapa vaikka laittaa silmät kiinni ja yrittää laskea niitä.
Joskus on käytetty sanontaa, ettei ajatuksia ole olemassa ellei niitä ajattele. Tämä ei tieteen nykyisen käsityksen mukaan enää pidä paikkaansa. Jos näin todella on, mitä se tarkoittaakaan vapaan tahdon olemassaololle? - Niin-ja-näin
ajelehtija kirjoitti:
Niin, onko sillä sitten merkitystä, että kohtalomme on etukäteen sinetöity, jos emme muista mitään mistään sopineemme? Silloin voi elää siinä harhassa, että kaikki on avointa ja vapaa tahtommekin lähes rajaton. Itse en usko vapaan tahdon rajattomuuteen. Näen oman elämänikin niin, että olis mukavaa kun vois kaiken valita, työnsä, ihmissuhteensa ja kaiken muunkin, mutta aika rajoitettuja ne asiat, jotka tahtoisin tehdä kuitenkin ovat. Monet ihmiset elelee vaan yksikseenkin, eivätkä voi sitä muuttaa, vaikka kuinka haluaisivat. Itse koen sen omalla kohdallani johtuvan karmastani.
Vapaan tahdon illuusio on todella voimakas illuusio. Kaikkihan täällä on kuitenkin loppujen lopuksi unta ja harhaa. Valinnatkin noudattaa tiettyä kaavaa. Vaikuttaa vaan siltä, että voisimme valita elämässämme mitä vaan haluamme. Moniko on saanut kaiken haluamansa. Kyllä sitä joutuu usein tyytymään siihen, mitä elämässä tulee vastaan, eikä siinä ole usein kyse vapaasta tahdostamme, vaan enemmänkin jostain ihan muusta, kuten karmastakin. Karma on kuin vapaan tahdon vankila.Kukaan ei kai maailmanhistoriassa ole milloinkaan väittänyt ihmisen olevan vapaassa tahdossaan minkään rajoittamaton tai kaikkivaltias, vaikka asia usein pyritäänkin niin heti näkemään, jos jossain joku ihmettelee, että ollaanko tässä sitten täysin ilman mitään vapautta. Eli ikäänkuin täydellinen kaikkivaltius olisi täydellisen vapaudettomuuden ainoa vaihtoehto.
Tämä kommentti siis vain turhien olkiukkojen pieksennän takia, ei mistään muusta syystä. - TilaamatontaJaTuotettua
tieteentuloksia kirjoitti:
Karmauskomukseenne en ota kantaa, mutta neurotieteen viimeaikaisten tutkimusten myötä on vahvistunut käsitys, että mieleemme tulevat ajatukset eivät ole suoria tietoisia tuotteita. Ajatukset näyttävän syntyvän suurelta osin syvällä aivojen ei-tietoisten prosessien syövereissä, josta ne pulpahtavat valmiina tietoiseen mieleemme.
Tämä lienee omakohtaisestikin tuttua, jos on harrastellut meditointia tai muuta vastaavaa mielenhallinnan harjoittamista. Erilaisia ajatuksia ja mielikuvia tupsahtelee mieleen kymmeniä yhden minuutin aikana. Kokeilkaapa vaikka laittaa silmät kiinni ja yrittää laskea niitä.
Joskus on käytetty sanontaa, ettei ajatuksia ole olemassa ellei niitä ajattele. Tämä ei tieteen nykyisen käsityksen mukaan enää pidä paikkaansa. Jos näin todella on, mitä se tarkoittaakaan vapaan tahdon olemassaololle?Selvästi tietenkin lähes kaikki ajatukset tulevat ikäänkuin "tilaamatta", vaikka joissakin asioissa, esim. älykkyyttä vaativassa suunnittelutyössä tai vaikkapa ohjelmoinnissa tuotammekin aktiivisesti itse niitä ajatuksia. Myös monissa henkisissä harjoituksissa ja meditaation lajeissa pyritään keskittymään vain yhteen ajatukseen, jota aktiivisesti tuotetaan esim. visualisaation, mantran toistamisen, henkisen päämäärän mietiskelyn tms. muodossa.
Jokaiselle lienee kokemuksellisesti tuttua, että niiden tilaamattomien ajatustenkin kanssa tunnumme voivan useimmiten valita ja päättää, toimimmeko niiden pohjalta vai emme. Kaikkia mielessä nousevia tyhmiä ja tuhoon vieviä ideoita ei tarvitse ryhtyä toteuttamaan, tai ainakin omasta kokemuksestani on muodostunut sellainen sen jälkeen, kun aloin kiinnittämään tekemisiini huomiota. Tietenkin kuka tahansa voi vapaasti olla sitä mieltä, että valinta ei ole milloinkaan vapaa, mutta aina kannattaa tehdä kuitenkin valinta karmalliset seurauksetkin huomioon ottaen. Kun seuraukset tulevat joka tapauksessa tekijälle, ei ajatuksella vapaudettomuudesta ole mitään käytännön merkitystä. TilaamatontaJaTuotettua kirjoitti:
Selvästi tietenkin lähes kaikki ajatukset tulevat ikäänkuin "tilaamatta", vaikka joissakin asioissa, esim. älykkyyttä vaativassa suunnittelutyössä tai vaikkapa ohjelmoinnissa tuotammekin aktiivisesti itse niitä ajatuksia. Myös monissa henkisissä harjoituksissa ja meditaation lajeissa pyritään keskittymään vain yhteen ajatukseen, jota aktiivisesti tuotetaan esim. visualisaation, mantran toistamisen, henkisen päämäärän mietiskelyn tms. muodossa.
Jokaiselle lienee kokemuksellisesti tuttua, että niiden tilaamattomien ajatustenkin kanssa tunnumme voivan useimmiten valita ja päättää, toimimmeko niiden pohjalta vai emme. Kaikkia mielessä nousevia tyhmiä ja tuhoon vieviä ideoita ei tarvitse ryhtyä toteuttamaan, tai ainakin omasta kokemuksestani on muodostunut sellainen sen jälkeen, kun aloin kiinnittämään tekemisiini huomiota. Tietenkin kuka tahansa voi vapaasti olla sitä mieltä, että valinta ei ole milloinkaan vapaa, mutta aina kannattaa tehdä kuitenkin valinta karmalliset seurauksetkin huomioon ottaen. Kun seuraukset tulevat joka tapauksessa tekijälle, ei ajatuksella vapaudettomuudesta ole mitään käytännön merkitystä.Juuri näin, tuleeko ajatus tilaamatta?
Tietenkin kuka tahansa voi vapaasti olla sitä mieltä, että valinta ei ole milloinkaan vapaa
Onko tuon ajatuksen tehnyt tuon päätelmän pakotettuna?
kulostaa saivartelulta tai vähintään sanaleikiltä
alempana oma käsitykseni enkelipallo
1.2.2019 19:04
Valinta on vapaa, valitsematta ei voi olla, itse valitsen miten reagoin.- Jännähomma
ajelehtija kirjoitti:
Yritän vastata kysymyksiisi, mutta niitä on vähän vaikea huomata, koska ovat jotenkin siellä rivien välissä vähän vaikeasti löydettävissä.
Enkä omasta päästä näitä juttuja tietenkään keksi, samat jutut löytyy kirjoista ja juutuubistakin. Harmi ettet kykene niitä katsomaan. Turha munkaan on siis yrittää saada sua ymmärtämään koko juttua. Uskot mihin haluat uskoa, niin kuin me kaikki muutkin uskomme mihin haluamme uskoa.
Etkä vastannut mihin itse uskot, joka sekin vaikeuttaa näitä keskusteluita, koska voisin silloin ottaa paremmin näkemyksiäsi huomioon. :)Olen kieltämättä kirjoittanut kieliopillisesti vähän epäselviä viestejä kun en arvannut että tästä tulis näin pitkä keskustelu ja aloitin sen suunnittelematta. Enkä mä oikein tiedä mihin uskon mutta olen enemmänkin tuonut esiin mihin en usko tai jota pidän ainakin kyseenalaisena. On olemassa niin monenlaista tietoa niin on vaikea päätyä oikein mihinkään tulokseen ja huomasin jo alussa että me lähestytään tätä aihetta erilaisista näkökulmista ja siten sinäkään et oikein pysty näkemään esittämiäni kysymyksiä koska olit jo valinnut kantasi. Kyllä minäkin olen lukenut monenlaista netissä ja katsonut videoita eli osaan kyllä hakea tietoa jos sitä tarvitsen.
Keskustelu oli nytkähtänyt hieman sen tyyliseen suuntaan tuossa ylempänä jota itse hieman odotin. Olen havainnut että silloin kun liikutaan tässä aihepiirissa niin keskustelu leviää helposti turhan laajaksi jolloin tuntuu kuin osapuoli pyrkisi osoittamaan enemmän sitä omaa tajuntaansa kuin keskustelemaan. Että tahdotaan toisen osapuolen kautta saada käsitys siitä että tiedettäis jotain erityistä erityisempää kuin toinen tai muut. Mä en itse koe että kaikki ne jutut ja videot ynnä muut joita olen lukenut ja katsonut tekis musta yhtään viisaampaa missään tai antais mandaattia sanoa asioista sen enempää. Koin että tässä keskustelussa oli kokoajan olemassa se elementti että aletaan tulittamaan mitä uskomattomilla faktoilla että tiedätkö tän tai tiedätkö tän. Netti on pullollaan mitä jännempää tietoa samoin kuin kaikki avaruudelliset salaisuudet joten kyseessä on loputon suo. Mua siis kiinnostaa se millon miten ja miks ihmiset kokee sen että ne on nyt olevinaan viisaita tai vanhoja sieluja ainakin tietoisempia kuin ne 99% väestöstä.
Tässä jälleensyntymässä pitäis siis laskea yhteen ainakin karman laki ja ennaltamääräävyys ja vapaa tahto ja ehkä jokin johdattava jumalallinen aspektikin. Kyseessä on omasta mielestäni melkoinen sekameteli soppa josta voidaan toki ja varsinkin siksi luoda maailmankaikkeudellisia käsityksiä joista jotkut voivat tarpeeksi suurpiirteisinä jopa osoittautua lähes oikeanlaisiksi. Mutta entä jos eivät ja entä jos niiden merkitykset ovat tehty täysin absurdeiksi koska niistä tiedetäänkin niin vähän. Tai ehkä niistä tiedettiin jo riittävästi kuten Voltairekin asiaa pohti. Itse lähestyn enemmän pragmaattisen tietoteorian kautta tätä asiaa että on täysin turhaa lukkiutua tulkinnallisiin käsityksiin kuten vanha sieluisuuteen tai karmaan joka ei välttämättä edes merkitsisi mitään. Sama kuin ihminen eläisi vain horoskooppien varassa. On muutenkin hyvin hankala nähdä nykymaailman kehityksessä mitään karmallisia elementtejä. - tieteentuloksia
TilaamatontaJaTuotettua kirjoitti:
Selvästi tietenkin lähes kaikki ajatukset tulevat ikäänkuin "tilaamatta", vaikka joissakin asioissa, esim. älykkyyttä vaativassa suunnittelutyössä tai vaikkapa ohjelmoinnissa tuotammekin aktiivisesti itse niitä ajatuksia. Myös monissa henkisissä harjoituksissa ja meditaation lajeissa pyritään keskittymään vain yhteen ajatukseen, jota aktiivisesti tuotetaan esim. visualisaation, mantran toistamisen, henkisen päämäärän mietiskelyn tms. muodossa.
Jokaiselle lienee kokemuksellisesti tuttua, että niiden tilaamattomien ajatustenkin kanssa tunnumme voivan useimmiten valita ja päättää, toimimmeko niiden pohjalta vai emme. Kaikkia mielessä nousevia tyhmiä ja tuhoon vieviä ideoita ei tarvitse ryhtyä toteuttamaan, tai ainakin omasta kokemuksestani on muodostunut sellainen sen jälkeen, kun aloin kiinnittämään tekemisiini huomiota. Tietenkin kuka tahansa voi vapaasti olla sitä mieltä, että valinta ei ole milloinkaan vapaa, mutta aina kannattaa tehdä kuitenkin valinta karmalliset seurauksetkin huomioon ottaen. Kun seuraukset tulevat joka tapauksessa tekijälle, ei ajatuksella vapaudettomuudesta ole mitään käytännön merkitystä."Kun seuraukset tulevat joka tapauksessa tekijälle ..."
Tavallisesti kyllä, mutta eivät joka tapauksessa. Tekijä voi olla syyntakeeton, kykenemätön ymmärtämään tekojen seurauksia. - ajelehtija
Jännähomma kirjoitti:
Olen kieltämättä kirjoittanut kieliopillisesti vähän epäselviä viestejä kun en arvannut että tästä tulis näin pitkä keskustelu ja aloitin sen suunnittelematta. Enkä mä oikein tiedä mihin uskon mutta olen enemmänkin tuonut esiin mihin en usko tai jota pidän ainakin kyseenalaisena. On olemassa niin monenlaista tietoa niin on vaikea päätyä oikein mihinkään tulokseen ja huomasin jo alussa että me lähestytään tätä aihetta erilaisista näkökulmista ja siten sinäkään et oikein pysty näkemään esittämiäni kysymyksiä koska olit jo valinnut kantasi. Kyllä minäkin olen lukenut monenlaista netissä ja katsonut videoita eli osaan kyllä hakea tietoa jos sitä tarvitsen.
Keskustelu oli nytkähtänyt hieman sen tyyliseen suuntaan tuossa ylempänä jota itse hieman odotin. Olen havainnut että silloin kun liikutaan tässä aihepiirissa niin keskustelu leviää helposti turhan laajaksi jolloin tuntuu kuin osapuoli pyrkisi osoittamaan enemmän sitä omaa tajuntaansa kuin keskustelemaan. Että tahdotaan toisen osapuolen kautta saada käsitys siitä että tiedettäis jotain erityistä erityisempää kuin toinen tai muut. Mä en itse koe että kaikki ne jutut ja videot ynnä muut joita olen lukenut ja katsonut tekis musta yhtään viisaampaa missään tai antais mandaattia sanoa asioista sen enempää. Koin että tässä keskustelussa oli kokoajan olemassa se elementti että aletaan tulittamaan mitä uskomattomilla faktoilla että tiedätkö tän tai tiedätkö tän. Netti on pullollaan mitä jännempää tietoa samoin kuin kaikki avaruudelliset salaisuudet joten kyseessä on loputon suo. Mua siis kiinnostaa se millon miten ja miks ihmiset kokee sen että ne on nyt olevinaan viisaita tai vanhoja sieluja ainakin tietoisempia kuin ne 99% väestöstä.
Tässä jälleensyntymässä pitäis siis laskea yhteen ainakin karman laki ja ennaltamääräävyys ja vapaa tahto ja ehkä jokin johdattava jumalallinen aspektikin. Kyseessä on omasta mielestäni melkoinen sekameteli soppa josta voidaan toki ja varsinkin siksi luoda maailmankaikkeudellisia käsityksiä joista jotkut voivat tarpeeksi suurpiirteisinä jopa osoittautua lähes oikeanlaisiksi. Mutta entä jos eivät ja entä jos niiden merkitykset ovat tehty täysin absurdeiksi koska niistä tiedetäänkin niin vähän. Tai ehkä niistä tiedettiin jo riittävästi kuten Voltairekin asiaa pohti. Itse lähestyn enemmän pragmaattisen tietoteorian kautta tätä asiaa että on täysin turhaa lukkiutua tulkinnallisiin käsityksiin kuten vanha sieluisuuteen tai karmaan joka ei välttämättä edes merkitsisi mitään. Sama kuin ihminen eläisi vain horoskooppien varassa. On muutenkin hyvin hankala nähdä nykymaailman kehityksessä mitään karmallisia elementtejä.En yritä käännyttää ketään mihinkään ja pitää myöntää, että en itsekään tiedä mikä on totuus jälleensyntymästä. Se nyt vaan tuntuu kaikkein järkevimmältä. Kristityt voivat olla oikeassa, tai ateisititkin. Kaikenlaisia uskoja selvä'stikin tarvitaan, koska ne kehittävät meitä omalla tavallaan. Siksi minulle on oikeastaan ihan sama mihin ihmiset uskovat, kunhan eivät tee sillä uskollaan muille pahaa.
Monet todisteet jälleensyntymästä ovat aika vakuuttavia ja niitä on netti pullollaan, kuten olen aiemminkin täällä todennut. Myös kristinusko voi olla todella vakuuttavaa ja uskon myös heitäkin, jos tapaukset ovat todellakin aitoja. Paljon on myös huijareita liikkeellä, mikä pitää ottaa myös huomioon.
Tutkimukset jatkuvat... - ajelehtija
tieteentuloksia kirjoitti:
"Kun seuraukset tulevat joka tapauksessa tekijälle ..."
Tavallisesti kyllä, mutta eivät joka tapauksessa. Tekijä voi olla syyntakeeton, kykenemätön ymmärtämään tekojen seurauksia.Niin, asia ei tietenkään ole aivan yksinkertainen. Tekohan sinänsä ei vielä kerro kaikkea. Joskus ihminen ei ymmärrä tekoaan ja silloinhan mitään karmaa tuskin syntyy. Tärkeintähän teossa on se mikä on motiivimme tuon tekomme takana. Myös hyvän teon motiivina voi olla itsekkyys ja ahneuskin.
- Jännähomma
ajelehtija kirjoitti:
En yritä käännyttää ketään mihinkään ja pitää myöntää, että en itsekään tiedä mikä on totuus jälleensyntymästä. Se nyt vaan tuntuu kaikkein järkevimmältä. Kristityt voivat olla oikeassa, tai ateisititkin. Kaikenlaisia uskoja selvä'stikin tarvitaan, koska ne kehittävät meitä omalla tavallaan. Siksi minulle on oikeastaan ihan sama mihin ihmiset uskovat, kunhan eivät tee sillä uskollaan muille pahaa.
Monet todisteet jälleensyntymästä ovat aika vakuuttavia ja niitä on netti pullollaan, kuten olen aiemminkin täällä todennut. Myös kristinusko voi olla todella vakuuttavaa ja uskon myös heitäkin, jos tapaukset ovat todellakin aitoja. Paljon on myös huijareita liikkeellä, mikä pitää ottaa myös huomioon.
Tutkimukset jatkuvat...No itse en nyt yrittänyt olla kristitty tässä keskustelussa vaan pidin raamatullisuutta yhtenä tutkivana näkökulmana ja sekin kun kristillisen kulttuurin vaikutuspiirissa tässä eletään. Mielestäni siinä on kuitenkin ero siteerata jotain suurta kirjaa osoittaen oppineisuutta ja nöyryyttä sitä kohtaan kuin lukea vain mielenkiintoisia juttuja netistä tai kaupallisista kirjoista ja muodostaa sitten omia mielivaltaisia käsityksiä. Tarkoitan siis sitä että ihminen menis vähän helpomman kautta lukien valmiita keloja sen sijaan että tutkisi pohdiskelisi ja muodostaisi niitä itse. Jos joku hindu osottaisi otteita veda kirjoista pitäisin sitä uskottavampana kuin sitä että käsitykset muodostettaisiin muiden käsityksistä kuten blogiteksteistä. On selvää että pyhät kirjat sisältävät moniulotteisia tekstejä jotka eivät aukea vain yhdellä luku kerralla. Siksi moni ehkä kyllästyy nopeasti ja lukee mielummin sellaista mikä on mielenkiintoisempaa ja omia käsityksiä vahvistavaa suorempaa tekstiä. Tietenkin niin saa tehdä mutta tekstin olisi hyvä olla tutkimuspohjaista joka auttaa antamaan tutkimuksellisesti uskottavia eri näkökulmia jos ei itse saa niitä muuten ollenkaan.
- ajelehtija
Jännähomma kirjoitti:
No itse en nyt yrittänyt olla kristitty tässä keskustelussa vaan pidin raamatullisuutta yhtenä tutkivana näkökulmana ja sekin kun kristillisen kulttuurin vaikutuspiirissa tässä eletään. Mielestäni siinä on kuitenkin ero siteerata jotain suurta kirjaa osoittaen oppineisuutta ja nöyryyttä sitä kohtaan kuin lukea vain mielenkiintoisia juttuja netistä tai kaupallisista kirjoista ja muodostaa sitten omia mielivaltaisia käsityksiä. Tarkoitan siis sitä että ihminen menis vähän helpomman kautta lukien valmiita keloja sen sijaan että tutkisi pohdiskelisi ja muodostaisi niitä itse. Jos joku hindu osottaisi otteita veda kirjoista pitäisin sitä uskottavampana kuin sitä että käsitykset muodostettaisiin muiden käsityksistä kuten blogiteksteistä. On selvää että pyhät kirjat sisältävät moniulotteisia tekstejä jotka eivät aukea vain yhdellä luku kerralla. Siksi moni ehkä kyllästyy nopeasti ja lukee mielummin sellaista mikä on mielenkiintoisempaa ja omia käsityksiä vahvistavaa suorempaa tekstiä. Tietenkin niin saa tehdä mutta tekstin olisi hyvä olla tutkimuspohjaista joka auttaa antamaan tutkimuksellisesti uskottavia eri näkökulmia jos ei itse saa niitä muuten ollenkaan.
Miten sä oikein "tutkit" näitä juttuja?
Mielestäni kyse on enemmänkin ihmisten kokemuksista ja kertomuksista ja niitä ei ole ihan helppoa alkaa tutkimaan. Miten todistat tieteellisesti vaikka kehosta poistumisen?
Nykytiede ei vielä kykene tutkimaan esim. henkien olemassa oloa. Ehkä jonain päivänä tiedekin kykenee murtautumaan rajan toiselle puolelle. Joku kvanttifysiikka vois olla hyvinkin lupaava.
Ja jos tykkäät Raamatusta, niin mikäs siinä. Jos ihminen haluaa asettaa jonkun kirjan kaiken muun yläpuolelle, niin sittenpähän niin tekee. Raamatussahan on paljon epätieteellistä juttua kaiken maailman vedenpaisumuksineen ja muutakin. Raamattu ei kuitenkaan ole mikään tietokirja, vaan enemmänkin hengellinen opas.
Mielestäni omilla aivoillaan ajattelevan ihmisen on vaan asetettava Raamattukin kriittiseen valoon, ja kaikki muukin hengellinen kirjallisuus. Taidat ajatella, että itse otan kaiken valmiilta pöydältä, mutta näin ei kuitenkaan ole. Tutkin asioita ja otan niistä ne jotka tuntuvat järkeviltä ja jätän muun omaan arvoonsa. Näin rehellinen etsijä mielestäni toimii. Nykyaikana etsintä on helpompaa kuin ennen koska kaikki tieto on helposti saatavilla.
Ja jos kaikki olisikin niin helppoa löytää, niin koko jutusta menis maku. Nämä "henkimaailman jutut" on ihan tarkotuksella meiltä salattu. - Anonyymi
Jännähomma kirjoitti:
Tuosta että jälleensyntymä tyydyttää sekä järjen että tunteen tuli mieleen se mitä vähän hakenut takaa että koetaanko tuollaisten asioiden uskominen/tiedostaminen jotenkin selitykselle siitä että sielu olisi kehittynyt. Kun se kehitys ja edistys tuntuu olevan niin tärkeä esiintuotava osatekijä arvatenkin siksi että siten voi verrata itseään muihin. No se oli vaan kehittymätön sielu tai se oli vain vähän vajaa....Että jälleensyntymä olisi se avain tekijä todeta kehittyneisyytensä jolloin pystyisi myös näkemään muidenkin maailmankaikkeudellisten asioiden laidan ja julistaa niitä autoritäärisesti. Uskontunnustuksella viittasin siihen että heillä on se jokin kanta uskossaan vaikka se olisikin väärä tai harhaa mutta jolloin asioita ei kuitenkaan sepitellä omasta päästä. Siinä on ero sille että ihminen vain kokee olevansa riittävän viisas jakaakseen tietoa omanaan päättäen itse oman tasonsa. Uskova viittaa raamattuun itsestään ulkopuoliseen tekijään siinä missä muu henkinen ihminen omaan mieleensä. Olen kokenut että kaikki on heille henkilökohtaista. Raamattua ei voi mainita vaikka se olisi riippumaton osapuoli ja vaikka se olisi täysin harhaoppia. Tulee tunne että koko tietoisuuden kulttuuri toimii enemmän vain vastaiskuna uskonnoille pystymättä itse puolueettomaan ajatteluun. Oma neuvoni heille on siis se että älkää käyttäytykö opettajina koska ette tekään tiedä. Älkää kertoko viisauksianne ominanne vaan ilmoittakaa aina se kenen ajatuksia siteeraatte niin olette edes vähän uskottavampia. Ei ole mitään kehittyneempää tai viisaampaa sielua vain sillä perusteella ettette pidä esim teologiasta.
Srila Bhakti Bimal Avadhut Maharaj
Materialistisia teorioita maailman alkuperästä
(12. joulukuuta 2004)
Aito Todellisuus on hyvin erilainen kuin maailma, jossa olemme nyt. Elämme omassa pienessä maailmassamme, mutta tämän maailman ulkopuolella on täysin erilainen todellisuus. Ei ole ainoastaan mahdollista siirtyä tästä todellisuudesta aitoon todellisuuteen, vaan tapahtuu myös niin, että tuon maailman asukkaat tulevat tähän maailmaan jotakin korkeampaa tarkoitusta varten, kuten ihmiskunnan pelastamiseksi.
Tämän perusteella voimme tehdä useita johtopäätöksiä. Ensinnäkin: teoriassa maailma, jossa elämme, on rajallinen, absoluuttinen maailma. Jotkut ihmiset uskovat, että tämä maailma on korkein totuus. He perustelevat uskomuksiaan sanomalla, että astronautit eivät ole löytäneet Marsista tai muilta planeetoilta mitään elämänmuotoja. Tästä tehdään johtopäätös, että maailmankaikkeus on kuollut ja eloton, ja vain meidän planeetallamme on elämää. Planeettamme elämänilmiöt selitetään sillä, että tietyn räjähdyksen seurauksena elämä syntyi täällä alkaen ameboista, ripsieläimistä, tohvelieläimistä. Vähitellen siitä kehittyi apinoita (jotka aluksi käyttivät keppejä, mutta evoluution seurauksena niistä tehtiin golf- ja jääkiekkomailoja) ja lopulta muuttuivat ihmisiksi. Kaikki nämä teoreettiset hypoteesit, joita kutsutaan Darwinin evoluutioteoriaksi ja alkuräjähdysteoriaksi, kuulostavat erittäin epätodennäköisiltä ja naurettavilta, mutta suurelta osin modernilla ihmiskunnalla ei ole mitään muuta.
Toiset ihmiset, jotka näyttävät vielä naurettavammilta, uskovat, että Jumala, joka loi jokaisen ja kaiken, mukaan lukien Aadamin ja Eevan (Aadamin kylkiluusta), karkotti heidät myöhemmin syntiinlankeemuksen seurauksena. Tämä teoria vastaa merkitykseltään ja paikkansapitävyydeltään ensimmäistä, alkuräjähdysteoriaa. On selvää, ettei kenelläkään heistä ole aitoa käsitystä Todellisuudesta.
Mielenkiintoinen idea on esitetty tarinassa ”Robinson Crusoen matka”. Robinson Crusoe ja Perjantai puhuivat autiolla saarella ollessaan joistakin hengellisistä aiheista. Robinson Crusoe ottaa Raamatun taskustaan ja kysyy:
- Perjantai, ymmärrätkö, mitä tämä kirja sisältää?
Perjantai, katsellen häntä sinisillä hyväntahtoisilla silmillä, sanoo:
- Mitä tässä kirjassa on?
Robinson Crusoe vastaa:
- Kirjassa kerrotaan Jumalasta.
Perjantai ei ymmärrä. Kun Robinson Crusoe oli selittänyt sitä hänelle pitkään, Perjantai sanoi:
- Olen tietoinen Jumalasta. Iso krokotiili Makro loi sinut, minut, maan ja kaikki nämä asiat.
He olivat joutua tappeluun, koska eivät ymmärtäneet toisiaan. Robinson Crusoe huusi:
- Perjantai, Jumala ei voi olla krokotiili!
Mutta yleisesti ottaen heidän käsityksensä Jumalasta olivat suurin piirtein samanlaisia.
Robinson Crusoen mielestä Jumala oli vanha mies, jolla oli parta. Villi ihminen Perjantai ymmärsi, että Jumala on jotain vahvempaa, voimakkaampaa ja täydellisempää. Joten Jumala ei ole vain krokotiili, vaan jotain krokotiili Genan kaltaista, joka osaa lentää, puhua ja niin edelleen.
Näin ollen näemme, että ihmisen ajatus ”toimii” hyvin aktiivisesti. Oman kokemuksensa perusteella ihminen esittää jatkuvasti uusia sensaatiomaisia hypoteesejä elämän olemassaolosta. Mikä tahansa ajatus, vaikka sitä ei olisi vahvistettu, aiheuttaa sensaation tutkijoiden mielissä. Näemme, että itse asiassa on kovin vaikea ymmärtää, mitä Todellisuus on.
c - Anonyymi
ajelehtija kirjoitti:
No hyvä, että olen tyypillinen "uskovainen" ja en tietenkään olekaan mikään erikoisuus näissä jutuissani. Olen lukenut joitain New Age kirjoja aiheesta ja saanut niistä tietenkin vaikutteita. Nämä kirjat on yleensä ns. kanavoituja ja siksi niillä ei ole varsinaista kirjoittajaa.
Mä en koe olevani mikään vanhempi sielu ja sen pitäs myös näkyä näissä jutuissani. Aiemmin jo mainitsin siitä, että olen luultavasti siirtymässä nuoresta sielunvaiheesta keski-ikäseen sielunvaiheeseen. Vanha sielu ehkä ajattelee, että kaikki tulee ajallaan, eikä ihmisiä tartte pahemmin valistaa näistä henkisistä asioista. Jos joku kuitenkin joskus jotain kyselee, niin sitten voi jotain vastatakin.
Moni ihminen on siis varmaan itseäni edellä, mutta ei siitä kannata välittää. Jokaisessa sielunvaiheessa on omat puolensa. Ihminen on varmaan onnellisin nuorena sieluna. Nuoret sielut muuten uskoo tietävänsä paremmin ja ovatmuutenkin voimiensa kukkuloilla. Tämäkin juttu on kirjoista, enkä ole sitä siis itse keksinyt. Suurin osa näistä jutuista on aika yksi yhteen jonkun lukemani kirjan juttujen kanssa. Ikävää, jos saat sellaisen kuvan, että olisin jotenkin yläpuolellasi ja joku viisas tietäjä. Olen ihan tavallinen ihminen, joka on vaan tutkinut näitä juttuja jo vuosikymmeniä. Nämä asiat vaan kiinnostavat minua,Srila Bhakti Bimal Avadhut Maharaj
Anteeksiantavan Jumalan armo ja rakkaus
12. joulukuuta 2004
Puhumme Krishnasta, Jumalasta. Krishna toteaa, että kun sielu antautuu Hänelle, niin Hän antaa anteeksi ja poistaa sielusta kaikki sen pahojen tekojen seuraukset. Tuomari voi antaa anteeksi vain tietyn osan rikoksista, hän ei voi täysin armahtaa. Mutta kuninkaalla ei ole rajoituksia, hän voi vapauttaa.
Pyhissä kirjoituksissa sanotaan: ”Ei ole sellaisia syntejä, joita Krishna ei voisi antaa anteeksi”. Miksi? Koska mikään ei rajoita Häntä. Ainoa asia, jonka Krishna haluaa tehdä, on antaa anteeksi jokaiselle elävälle olennolle. Hän ei halua kohdella sieluja rikollisina, ja Hän haluaa vapauttaa meidät kaikista synneistämme. Mutta toisaalta, jos Jumala vapauttaa meidät kaikista synneistämme nyt, niin mitä me sen jälkeen teemme? Siksi saamme initiaation Hare Krishna maha mantraan. Kuinka paljon ihminen todella tarvitsee armahdusta? Jos hänet armahdetaan, vapautetaan ja hän palaa taas entiseen, rikolliseen elämäänsä, niin mitä hyötyä armahduksesta oli? Silloin siinä ei ole mitään järkeä. Armahdus on järkevää vain, jos tulla paremmaksi ihmiseksi. Mutta miten muuttua paremmaksi?
Pyhissä kirjoituksissa sanotaan: ”Jīvo jīvasya jīvanam”. Tässä maailmassa on mahdotonta muuttua paremmaksi. ”Bhagavad-gitassa” Krishna sanoo: ”Kaikki toiminta on epätäydellistä”. Jokaisella askeleellamme tapamme tuhansia eläviä olentoja. Jokaisella toimellamme syyllistymme tahattomaan tappoon. Elämme väkivallan maailmassa. Jopa syömällä kasveja tapamme ne. Pyhissä kirjoituksista sanotaan: ”Älkää vahingoittako puita, kukkia…”, mutta me tapamme ne. Olemme hyväksikäytön maailmassa kuin vankilassa.
Jos rikolliselta kysyä hänen tekojensa syytä, hän vastaa: ”Minun on tapettava muita taistellessani hengestäni”. Mikä on paras tapa antaa syylliselle anteeksi? Paras tapa antaa anteeksi on siirtyä maailmaan, jossa ei tarvitse antaa anteeksi, koska siinä ei ole väkivaltaa ja hyväksikäyttöä. Krishna antaa enemmän kuin anteeksiannon. Paras tapa antaa anteeksi on siirtyä maailmaan, jossa ei tarvitse antaa anteeksi. Krishna pystyy vapauttamaan elävän olennon kokonaan. Rangaistusta ei tarvitse heikentää tai lieventää, mutta on annettava täysi vapaus. Jopa paratiisi planeetat, korkeammat maailmat, ovat myös aineellisen hyväksikäytön maailma, vaikka kärsimystä siellä ei ole niin paljon.
Mitä täydellinen vapaus antaa meille? Rakkaus. Miksi käytimme vapauttamme väärin? Koska meillä ei ollut rakkautta. Emme halunneet rakastaa Jumalaa. Siksi Krishna ei anna vain täydellistä vapautta, vaan myös rakkautta. Vasta sen jälkeen alkaa todellinen elämä.
as - Anonyymi
ajelehtija kirjoitti:
No hyvä, että olen tyypillinen "uskovainen" ja en tietenkään olekaan mikään erikoisuus näissä jutuissani. Olen lukenut joitain New Age kirjoja aiheesta ja saanut niistä tietenkin vaikutteita. Nämä kirjat on yleensä ns. kanavoituja ja siksi niillä ei ole varsinaista kirjoittajaa.
Mä en koe olevani mikään vanhempi sielu ja sen pitäs myös näkyä näissä jutuissani. Aiemmin jo mainitsin siitä, että olen luultavasti siirtymässä nuoresta sielunvaiheesta keski-ikäseen sielunvaiheeseen. Vanha sielu ehkä ajattelee, että kaikki tulee ajallaan, eikä ihmisiä tartte pahemmin valistaa näistä henkisistä asioista. Jos joku kuitenkin joskus jotain kyselee, niin sitten voi jotain vastatakin.
Moni ihminen on siis varmaan itseäni edellä, mutta ei siitä kannata välittää. Jokaisessa sielunvaiheessa on omat puolensa. Ihminen on varmaan onnellisin nuorena sieluna. Nuoret sielut muuten uskoo tietävänsä paremmin ja ovatmuutenkin voimiensa kukkuloilla. Tämäkin juttu on kirjoista, enkä ole sitä siis itse keksinyt. Suurin osa näistä jutuista on aika yksi yhteen jonkun lukemani kirjan juttujen kanssa. Ikävää, jos saat sellaisen kuvan, että olisin jotenkin yläpuolellasi ja joku viisas tietäjä. Olen ihan tavallinen ihminen, joka on vaan tutkinut näitä juttuja jo vuosikymmeniä. Nämä asiat vaan kiinnostavat minua,Srila Bhakti Bimal Avadhut Maharaj
Virtuaalinen maailma ja aito todellisuus
(12. joulukuuta 2004)
Tässä aineellisessa maailmassa yritämme luoda eräänlaisen virtuaalisen tilan itsellemme, jossa saamme koulutusta, työtä, luomme perheen. Tällaiset ihmiset, kuten Onassis, Hitler, Aleksanteri Suuri, Napoleon, Stalin, käyttivät paitsi sisäpiirinsä myös kokonaisia kulttuureja. Aleksanteri Suuri halusi valloittaa Persian, ja kun hän valloitti sen, hänelle sanottiin: ”Mikä on Persia? Intia on arvokkaampi, mutta kukaan ei ole vielä onnistunut kaappaamaan sitä”. Sitten Aleksanteri Suuri lähetti armeijansa Intiaan, mutta ei voinut valloittaa sitä. Mutta myöhemmin muslimit ottivat Intian haltuunsa. Jokainen ihminen yrittää laajentaa toimintansa laajuutta tai laajentaa tietotyökaluja voidakseen lisätä mahdollisuuksiaan.
Elämä tässä maailmassa, kuten tietokonepeli, tarjoaa ulospääsyn, ja tämä on suuri onni. On välttämätöntä ymmärtää, että mikään maallinen kokemus, virtuaalinen kokemus, ei ole tarpeellinen todellisessa maailmassa. Tämä elämä, tämä peli luotiin sen takia, että sielu voisi tyydyttää kaikki toiveensa, toteuttaa tulevaisuudennäkymiä erillään Jumalasta. On ymmärrettävä, että korkeimmasta näkökulmasta katsoen ei ole olemassa mitään, mikä ei liittyisi Krishnaan. Jos tarkastelemme tätä maailmaa, näemme Jumalan jokaisessa atomissa. Viime kädessä näemme Jumalan omassa sydämessämme. - Anonyymi
ajelehtija kirjoitti:
No hyvä, että olen tyypillinen "uskovainen" ja en tietenkään olekaan mikään erikoisuus näissä jutuissani. Olen lukenut joitain New Age kirjoja aiheesta ja saanut niistä tietenkin vaikutteita. Nämä kirjat on yleensä ns. kanavoituja ja siksi niillä ei ole varsinaista kirjoittajaa.
Mä en koe olevani mikään vanhempi sielu ja sen pitäs myös näkyä näissä jutuissani. Aiemmin jo mainitsin siitä, että olen luultavasti siirtymässä nuoresta sielunvaiheesta keski-ikäseen sielunvaiheeseen. Vanha sielu ehkä ajattelee, että kaikki tulee ajallaan, eikä ihmisiä tartte pahemmin valistaa näistä henkisistä asioista. Jos joku kuitenkin joskus jotain kyselee, niin sitten voi jotain vastatakin.
Moni ihminen on siis varmaan itseäni edellä, mutta ei siitä kannata välittää. Jokaisessa sielunvaiheessa on omat puolensa. Ihminen on varmaan onnellisin nuorena sieluna. Nuoret sielut muuten uskoo tietävänsä paremmin ja ovatmuutenkin voimiensa kukkuloilla. Tämäkin juttu on kirjoista, enkä ole sitä siis itse keksinyt. Suurin osa näistä jutuista on aika yksi yhteen jonkun lukemani kirjan juttujen kanssa. Ikävää, jos saat sellaisen kuvan, että olisin jotenkin yläpuolellasi ja joku viisas tietäjä. Olen ihan tavallinen ihminen, joka on vaan tutkinut näitä juttuja jo vuosikymmeniä. Nämä asiat vaan kiinnostavat minua,Srila Bhakti Bimal Avadhut Maharaj
Sielun subjektiivinen maailma ja ehdollistuneen tietoisuuden vankila
(12. joulukuuta 2004)
Maailma on täysin subjektiivinen, ja se, mitä ajattelemme siitä tietoisuudessamme, on aivan erilaista, kun sitä tarkastellaan hengellisestä näkökulmasta. Yleensä materialistit näkevät korkeamman maailman kauheana ja tämän maailman kauniina. Mutta itse asiassa olemme tyytyväisiä mihin tahansa olemassaolon tasoon, jossa voimme toteuttaa suunnitelmamme. Tämä on luonteemme paradoksi.
Sen sijaan Veda-tekstit kuvaavat korkeamman tietoisuuden maailmaa, toisin sanoen hengellistä maailmaa, jossa ”jokainen askel on tanssi, ja jokainen sana on laulu”, ja jossa kaikki olemassa oleva on elävää, kaikella on tietoisuus. Tässä maailmassa, jossa elämme, meistä näyttää siltä, että kaikki on kuollut. Meistä tuntuu, että meitä ympäröi vain kuollut luonto, ja että vain minä olen elossa. Mutta missä määrin olen itse elossa? Minussa on jonkinlaista elämää, mutta se lämpenee. Hyvin usein tunnemme itsemme uupuneiksi ja musertuneiksi. Miksi? Koska sielua ei peitä pelkästään ainekerros, emme ole vain fyysisen kehon vankilassa, suuremmassa määrin olemme tietoisuutemme vankilassa. Ihmisillä oli erilaisia ajatuksia siitä, miten luoda täydellinen vankila, josta on mahdotonta paeta. Mutta kun puhumme korkeammasta tietoisuudesta, korkeammasta todellisuudesta, niin tämä maailma on luotu siten, että emme ole vain aineen, materian vankilassa, vaan meillä on erillinen selli ja kaikki mitä tarvitsemme.
Tietoisuutemme samaistuu täysin kehoomme ja koko maailmaan. Pyhissä kirjoituksissa sanotaan: ”Pölyä kuljettava tuuli on pohjimmiltaan puhdas, toisin sanoen tuulessa ei ole koskaan vikaa. Tuuli vain nostaa pölypilviä, joten näyttää siltä, että tuuli on hyvin likaista. Itse asiassa tuuli ei ole koskaan likainen”. Samaa voidaan sanoa sielusta ja tietoisuudesta. Sielun puhdas tietoisuus nostaa pölypilviä, joita kutsutaan materiaksi. Aineesta tulee keho, mieli ja kaikki muu. Näin ollen fyysinen keho samaistuu ”tuuleen”, mutta se on ”pölyä”, eikä sillä ole mitään tekemistä ”tuulen” kanssa. Tuuli nosti pölyn, mutta jonkin ajan kuluttua pöly laskeutui ja tuuli jatkoi matkaansa. Sitten tuuli nostaa seuraavan pölykerroksen ja niin edelleen loputtomasti.
Pyhät kirjoitukset selittävät, että sielu ei ole mukana tässä maailmassa. Sielulla ei todellisuudessa ole mitään toimintaa tässä maailmassa. Tavallisesti toimintomme supistuvat syömiseen, nukkumiseen, puolustautumiseen ja lisääntymiseen. Mutta tällä kaikella ei ole mitään tekemistä sielun kanssa. Sielulla on vain yksi tehtävä — halu, toive. Kun haluja ja tarpeita ei voida tyydyttää, ihmiset uppoutuvat epätodelliseen, virtuaaliseen elämään, samalla kun he tuntevat olevansa todellisia hahmoja. Näin koko elämä voi mennä. - Anonyymi
ajelehtija kirjoitti:
Sammapa tuo mihin ihminen uskoo, henkistä kasvua tapahtuu joka tapauksessa. Lapsikin uskoo joulupukkiin, koska sen katsotaan tavallaan kuuluvan lapsuuteen ja tekee siitä hieman jännittävämpää. Tuo usko korvautuu sitten aikuisena jollain muulla, että mielekkyys ja jännitys säilyisivät.
Ois vaan kiva tietää totuus, koska senkin on oltava olemassa. Ihminen on utelias otus ja haluaa tietää kaiken. Jossain vaiheessa elämää joutuu vaan huomaamaan, että ehkä tämä tavoite on liian vaativa. Eikä jälleensyntyminen ole mitään tähtitiedettä, vaan kuitenkin aika yksinkertanen juttu. Näin sen näkisin.
Ja aatteles sitä, että jokainen meistä voi olla ollut olemassa lukuisissa eri olomuodoissa jopa miljoonia kertoja, siis jopa kasveina ja hyönteisinä, ja silti meistä täällä tuntuu, kuin meillä ei olisi kuin vain tämä ainoa elämämme täällä. Tämä uutuudentunne on aika erikoinen juttu. Ja kun synnymme taas uudestaan, elämä tuntuu jälleen kuin ensimmäiseltä. Miljoonia vuosia vahnat olennot tuntevat olevansa vain joitain vuosia vanhoja ja kaikki tuntuu uudelta ja oudolta. Tämän valossa juttu on oikeastaan aika hassu. Olet siis oikeasti ikivanha, vaikka tunnet syntyneesi vasta eilen!Bhagavad Gītā A.C. Bhaktivedanta Swamin alkuperäistekstillä ja kommentaareilla varustettu Bhagavad-gītā kuten se on. Jälleensyntyminen jne.
https://www.antikvaari.fi/naytatuote.asp?id=3314507
Pääset alkuun, jos luet tämän
b - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Bhagavad Gītā A.C. Bhaktivedanta Swamin alkuperäistekstillä ja kommentaareilla varustettu Bhagavad-gītā kuten se on. Jälleensyntyminen jne.
https://www.antikvaari.fi/naytatuote.asp?id=3314507
Pääset alkuun, jos luet tämän
bElämän tiede, 1989. Kirja vie lukijansa mielenkiintoisiin keskusteluihin jälleensyntymisestä, kasvissyönnistä, ihmiselämän tarkoituksesta.
https://www.antikvariaatti.net/tuotteet/715623
i - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Bhagavad Gītā A.C. Bhaktivedanta Swamin alkuperäistekstillä ja kommentaareilla varustettu Bhagavad-gītā kuten se on. Jälleensyntyminen jne.
https://www.antikvaari.fi/naytatuote.asp?id=3314507
Pääset alkuun, jos luet tämän
bNEWTON AND THE LAW OF KARMA!
Newton’s third law of motion states that for every action, there is an equal and opposite reaction. Law of Karma says, the reaction is never equal but always much more than the original action, depending upon the moral valence of the action.
The reaction (s) may bring both visible and invisible results–drishta and adrishta phala. When we act for the well-being of all beings, the adrishta phala comes in the form of purification and subtlety of mind.
When we work for the universe, the universe works for us! When we work for ourselves alone, we work alone. यह है ज़िन्दगी का गणित…
How is selfless action (niṣkām karma) a blessing? Because it bestows purity of mind. Self-knowledge can only dawn in a pure mind, a mind that is free from the taint of self-centredness.
Besides, the reaction (s) of our action may be delayed. It may sometimes take a life time or life times for the reactions of the actions to manifest.
The universe is never in a hurry.
Karman laki. Newton.
Karma on luonnollinen henkinen laki tai periaate, joka määrittää kaiken vuorovaikutuksemme. Se alkaa ajatuksen siemenestä, joka ajan mittaan kasvaa ja kehittyy tunteidemme, asenteemme, sanojemme, tekojemme ja suhteidemme kautta. Lopulta se asettuu sielun luonteenpiirteiksi tullakseen taas esiin toisen ajatuksen muodossa.
Karman laki voidaan ymmärtää henkisenä vastaavuutena Newtonin Voiman ja Vastavoiman Lakiin, joka sanoo, että jokaista tekoa (fyysisessä maailmassa) seuraa yhtäläinen ja päinvastainen vaikutus. Fysiikassa ymmärrys Newtonin lain absoluuttisuudesta raotti salaperäisyyden verhoa siinä määrin, että nykyään monet tieteen ja teknologian edistysaskeleet pohjaavat siihen.
Karman laki on yhtä yksiselitteinen henkisessä ulottuvuudessa. Se sanoo, että "jokaista tekoa fyysisessä maailmassa seuraa yhtäläinen ja päinvastainen vaikutus". Tämä tarkoittaa, että jos antaa onnellisuutta, kokee onnellisuutta, ja jos antaa surua, kokee surua samassa määrin. Toisin sanoen - minkä tahansa tunteen aiheutan toiselle, saman täytyy lopulta tulla omaksi kokemuksekseni - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Bhagavad Gītā A.C. Bhaktivedanta Swamin alkuperäistekstillä ja kommentaareilla varustettu Bhagavad-gītā kuten se on. Jälleensyntyminen jne.
https://www.antikvaari.fi/naytatuote.asp?id=3314507
Pääset alkuun, jos luet tämän
bNEWTON AND THE LAW OF KARMA!
Newton’s third law of motion states that for every action, there is an equal and opposite reaction. Law of Karma says, the reaction is never equal but always much more than the original action, depending upon the moral valence of the action.
The reaction (s) may bring both visible and invisible results–drishta and adrishta phala. When we act for the well-being of all beings, the adrishta phala comes in the form of purification and subtlety of mind.
When we work for the universe, the universe works for us! When we work for ourselves alone, we work alone. यह है ज़िन्दगी का गणित…
How is selfless action (niṣkām karma) a blessing? Because it bestows purity of mind. Self-knowledge can only dawn in a pure mind, a mind that is free from the taint of self-centredness.
Besides, the reaction (s) of our action may be delayed. It may sometimes take a life time or life times for the reactions of the actions to manifest.
The universe is never in a hurry.
Karman laki. Newton.
Karma on luonnollinen henkinen laki tai periaate, joka määrittää kaiken vuorovaikutuksemme. Se alkaa ajatuksen siemenestä, joka ajan mittaan kasvaa ja kehittyy tunteidemme, asenteemme, sanojemme, tekojemme ja suhteidemme kautta. Lopulta se asettuu sielun luonteenpiirteiksi tullakseen taas esiin toisen ajatuksen muodossa.
Karman laki voidaan ymmärtää henkisenä vastaavuutena Newtonin Voiman ja Vastavoiman Lakiin, joka sanoo, että jokaista tekoa (fyysisessä maailmassa) seuraa yhtäläinen ja päinvastainen vaikutus. Fysiikassa ymmärrys Newtonin lain absoluuttisuudesta raotti salaperäisyyden verhoa siinä määrin, että nykyään monet tieteen ja teknologian edistysaskeleet pohjaavat siihen.
Karman laki on yhtä yksiselitteinen henkisessä ulottuvuudessa. Se sanoo, että "jokaista tekoa fyysisessä maailmassa seuraa yhtäläinen ja päinvastainen vaikutus". Tämä tarkoittaa, että jos antaa onnellisuutta, kokee onnellisuutta, ja jos antaa surua, kokee surua samassa määrin. Toisin sanoen - minkä tahansa tunteen aiheutan toiselle, saman täytyy lopulta tulla omaksi kokemuksekseni - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Bhagavad Gītā A.C. Bhaktivedanta Swamin alkuperäistekstillä ja kommentaareilla varustettu Bhagavad-gītā kuten se on. Jälleensyntyminen jne.
https://www.antikvaari.fi/naytatuote.asp?id=3314507
Pääset alkuun, jos luet tämän
bhttps://pavitra108.mycashflow.fi/product/37/ajaton-viisaus
Tämä kirja kertoo ikuisesta viisaudesta, jota suuret ajattelijat ovat opettaneet kautta aikojen. Ajaton viisaus paljastaa omaa minuuttamme, luontoa ja maailmankaikkeutta koskevat salaisuudet. Jälleensyntyminen. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Bhagavad Gītā A.C. Bhaktivedanta Swamin alkuperäistekstillä ja kommentaareilla varustettu Bhagavad-gītā kuten se on. Jälleensyntyminen jne.
https://www.antikvaari.fi/naytatuote.asp?id=3314507
Pääset alkuun, jos luet tämän
bJeesus ei myös kertonut ihan kaikkea, koska häntä ei olisi ymmärretty oikein. Raamatussa (Johannes 16 - Raamattu 1992 (KR92) - RAAMATTU.FI)
on teksti, jossa sanotaan:
”Paljon enemmänkin minulla olisi teille puhuttavaa, mutta te ette vielä kykene ottamaan sitä vastaan”.
Eli tieto tuotiin eri kansoille eri aikoina sen mukaan, mitä ihmiset juuri sillä hetkellä pystyisivät omaksumaan. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Bhagavad Gītā A.C. Bhaktivedanta Swamin alkuperäistekstillä ja kommentaareilla varustettu Bhagavad-gītā kuten se on. Jälleensyntyminen jne.
https://www.antikvaari.fi/naytatuote.asp?id=3314507
Pääset alkuun, jos luet tämän
bKliininen kuolema:
Toinen mahdollisuus, kertomus rajakokemuksesta:
https://www.antikvariaatti.net/tuotteet/39730
w - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kliininen kuolema:
Toinen mahdollisuus, kertomus rajakokemuksesta:
https://www.antikvariaatti.net/tuotteet/39730
wKrishna on Jumaluuden Ylin Persoonallisuus.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kliininen kuolema:
Toinen mahdollisuus, kertomus rajakokemuksesta:
https://www.antikvariaatti.net/tuotteet/39730
wVibraatio, värähteleminen on niin ohut, niin hienovarainen, että aalto voi koskettaa jokaista sielua. Värähtely kosketti jokaista sielua kaikkialla, ei ainoastaan yhdessä brahmandassa, vaan monet brahmandat pelastettiin. Hienovarainen, ohut, eteerinen taso, tämä värähtely leviää kaikkialle, jotta auttaa kaikkia. Kun puhumme brahmandasta, emme tarkoita vain ihmisen elämänmuotoa, vaan myös hyönteisiä, puita. Ohuin, hienoin vibraatio voi tunkeutua mihin tahansa, kuten eetteri, tässä ei ole mitään mahdotonta
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kliininen kuolema:
Toinen mahdollisuus, kertomus rajakokemuksesta:
https://www.antikvariaatti.net/tuotteet/39730
wSrila Sridhar Maharaj:
…na hi kalyāṇa-kṛt kaścid,
durgatiṁ tāta gacchati
(Srimad Bhagavad-gita: 6.40)
Vilpittömyys on paras pätevyys. Vilpittömyys on sisäistä puhtautta — sraddha.
Oppilas: Miten määrittelette vilpittömyyden?
Srila Sridhar Maharaj:
sarala ha-ite gorāra śikṣā bujhiya la-ibe
Vilpittömyys on asianmukainen arvostus Mahaprabhun opetuksille. Vilpitön pystyy tunnistamaan vilpittömyyden muissa. Järkevä voi arvostaa järkeä toisessa ihmisessä. Eikö olekin? Lahjakas ihminen näkee kyvyn muissa ihmisissä. Vilpittömyyden avulla voit tunnistaa vilpittömyyden puutteen. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kliininen kuolema:
Toinen mahdollisuus, kertomus rajakokemuksesta:
https://www.antikvariaatti.net/tuotteet/39730
wSrila Sridhar Maharaj: Ei, ei näin. Vedoissa on useita tieto-osioita, jotka sisältävät kokonaisuuden, samāmnāyaḥ. Suora ja epäsuora opetus, aivan kuten maya (harhaluulo) on läsnä Absoluutissa. Mayalla on yleensä oma paikka, toiminta Absoluutissa. Tämä on välttämätöntä kokonaisuuden käsityksen saamiseksi. Tarvitaan sekä suoraa että epäsuoraa todellisuutta. Ne on pidettävä kokonaisuutena. Mitä meidän pitäisi tehdä ja mitä meidän ei pitäisi tehdä, — kuvaus molemmista: ”Tätä tulisi välttää ...” Aivan kuten ”Bhagavatamissa” on sanottu Kalista:
...dyūtaṁ pānaṁ striyaḥ sūnā... - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kliininen kuolema:
Toinen mahdollisuus, kertomus rajakokemuksesta:
https://www.antikvariaatti.net/tuotteet/39730
wSubjektiivisen todellisuuden maailma, Jumalan maailma, on aina täydellinen. Hänet erottaa siitä, että kaikki mitä Krishna tekee, on korkein hyvä. Miksi? Koska Hän on kaiken alkulähde, Hän on kaiken alkujuuri. Hän on niin puhdas, koska Hän on täysin hengellinen. Sen takia kaikki, mitä Hän tekee, on ainutlaatuista ja vertaansa vailla.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kliininen kuolema:
Toinen mahdollisuus, kertomus rajakokemuksesta:
https://www.antikvariaatti.net/tuotteet/39730
wKrishna, Jumaluuden Ylin Persoonallisuus.
- realismia
Kun järjellä ajattelee niin kyllä se on niin, että elämä on tässä ja nyt ja kun kuolema koittaa niin sen jälkeen on vaan hiljaista..... Nyt jo sydämessä kivistää kun ajattelee lasten ja lastenlasten surua. Tietää miltä se tuntuu kun on jo omat vanhempansa itse menettänyt.
- MEläjä
Jokaisella on omat käsityksensä ja näin se menee, mutta onko mitään mieltä surra jälkeenjäävien suruja?
- uskoakovaiei
Oleellinen kysymys: Miten te tiedätte VARMASTI, että on olemassa jälleensyntyminen? Miten sen voi todistaa?? Uskotteko kaikkeen aina kun siihen tarjotaan teidän mielestänne järkevä selitys? Ja toisekseen, mihin jälleensyntymisellä edes loppujenlopuksi pyritään? Mikä on maali?
- ajelehtija
Tietääko sitten joku jossain varmasti näistä "henkimaailman jutuista"?
Joktkut ainakin uskovat tietävänsä. Itse en tiedä varmasti. Myös Dalai Lama on aikoinaan sanonut, että ei ole varma siitä, onko kaikki buddhalaisten jutut totta. Rehellisyys on erittäin tärkeää, kun ollaan näinkin herkellä alueella, kun on kyse totuudesta. Paljon on kaikenlaisia huijareita liikkeellä myös henkisissä/hengellisissä piireissä.
Pitää vaan etsiä tietoa ja kuunnella ihmisten kokemuksia. Lue tämä linkki, niin saat ehkä joitain vastauksia kysymyksiisi.
http://www.kuudennenauringonaika.fi/199955750
Kyllä ainakin minä järkeen uskoon, vaikka se ei kaikkea, ainakaan vielä, kykene selittämäänkään. Ei kai meille ole turhaan järkeä annattu. Joskus ns. uskovien jutut ihmetyttää, kun järki tuntuu olevan suorastaan uskon vihollinen. No, nää on näitä.
Maali taitaa vaan olla oppia kaikki ihmisyydestä ja maailmasta ja kehittyä eteenpäin. Ehkä finaalina on kehittyä jumalan kaltaiseksi. Jotain sellasta hienoa kuitenkin. Ymmärtää miksi maailma on sellainen, kuin se on. Oleellinen vastaus
Minä Olen
Aivan varma että tietoisuus jatkaa välittömästi kehon kuoltua.
Tekisi mieleni vaihtaa nikkiä koska näillä sivuilla asia meneen helposti vänkäämiseksi. Henkilökohtaisesti keskustellen voisin laajemmin kertoa kokemusistani ja olen kertonutkin. Sinun on itse valittava näkökulmasi niinkuin teetkin.
Budhalaisten jutut ovat sitä minkä lukija eli kuuntelija niistä ymmärtää. Aivan samon on minun juttuni, sitä mitä kuulija niistä ymmärtää.
Kokemus on vilpitön, jokaisella.- Anonyymi
enkelipallo kirjoitti:
Oleellinen vastaus
Minä Olen
Aivan varma että tietoisuus jatkaa välittömästi kehon kuoltua.
Tekisi mieleni vaihtaa nikkiä koska näillä sivuilla asia meneen helposti vänkäämiseksi. Henkilökohtaisesti keskustellen voisin laajemmin kertoa kokemusistani ja olen kertonutkin. Sinun on itse valittava näkökulmasi niinkuin teetkin.
Budhalaisten jutut ovat sitä minkä lukija eli kuuntelija niistä ymmärtää. Aivan samon on minun juttuni, sitä mitä kuulija niistä ymmärtää.
Kokemus on vilpitön, jokaisella."Bhagavad Gitassa" puhutaan reinkarnaatiosta
Reinkarnaatio kuului alunperin kristinuskoon. Se poistettiin sieltä Nikean ja muiden kirkolliskokousten toimesta poliittisista syistä. Raamatusta poistettiin paljon tekstiä. Jäljellä jäi se, mikä on nyt jäljellä!
e - Anonyymi
enkelipallo kirjoitti:
Oleellinen vastaus
Minä Olen
Aivan varma että tietoisuus jatkaa välittömästi kehon kuoltua.
Tekisi mieleni vaihtaa nikkiä koska näillä sivuilla asia meneen helposti vänkäämiseksi. Henkilökohtaisesti keskustellen voisin laajemmin kertoa kokemusistani ja olen kertonutkin. Sinun on itse valittava näkökulmasi niinkuin teetkin.
Budhalaisten jutut ovat sitä minkä lukija eli kuuntelija niistä ymmärtää. Aivan samon on minun juttuni, sitä mitä kuulija niistä ymmärtää.
Kokemus on vilpitön, jokaisella.Veda kirjat on käännetty sanskritin kielestä. Ilman kommentaareja on näitä kovin vaikea ymmärtää. Tieto on "monen lukon takana". Voisit aloittaa lukemalla kirjoja, joissa on Srila Prabhupadan kommentaarit. Jotta ymmärtäisit ne paremmin, laula Hare Krishna maha mantraa, mutta ennen sitä pitää aina lukea Pancha Tattva Maha-Mantra:
jaya sri-krishna-chaitanya
prabhu nityananda
sri-adwaita gadadhara
shrivasadi-gaura-bhakta-vrinda
TRANSLATION
I offer my respectful obeisances unto Sri Caitanya Mahaprabhu, Lord Nityananda, Sri Advaita, Gadadhara Pandit, Srivas Thakur, and all the devotees of Lord Caitanya.
- Kuolematonsielu
Se on muuten jännä juttu hetki kun synnytään. Sitä voisi sanoa tuomiopäiväksi kun sielu/minä katselee tulevia vanhempiaan ja olosuhteita joissa joutuu elämään. Omien tekojensa luomat olosuhteet karman lain mukaan. Taiteellisesti lahjakas joka haluaa kehittyä ammatissaan saa sellaiset olosuhteet että se on mahdollista ja taas rikollinen olosuhteet joissa hän kenties voi työskennellä uhriensa hyväksi. Uskonnollinen saa uskonnolliset vanhemmat... Kaikkea karmaa ei kuitenkaan aina tarvii maksaa kerralla vaan useiden elämien ketjussa.
- ajelehtija
Niin, onko vanhemman näköisempää ihmistä, kuin pieni kurttuinen vauva?
Ei mikään ihme, että tänne tullaan parkumalla, kun kaikki ilmeisesti vilahtaa vauvan pikku mielessä.
"Voi ei, taasko tänne!"
Jotkut lapset tosiaankin muistaa jopa edellisten elämien läheistensä nimiä. Shanti Devin tapaus hyvä erimerkki tästä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Shanti_Devi
Tuossa pätkä wikistä, ettei kaikki ole New Age propagandaa. Tuossa ei asiaa pystytä todistamaan, eikä täysin kumoamaankaan.
- MEläjä
Täysin jälleensyntymää tuntemattomille ja miksei muillekin suosittelisin opusta 'Kirjeitä Valon Maailmasta'.
Maanpäällä tunnettu tuomari kirjoitti kokemuksiaan Elsa Barkerin käden kautta.
'X' välitti kuolemanjälkeisen viestinsä Elsa Barkerille alkuvuodesta 1913. Aluksi ei Barker voinut julkistaa lähettäjää ilman perheen suostumusta, mutta myöhemmin hänen poikansa tunnisti isänsä kirjeistä.
Lähettäjä oli tuomari David P. Hatck.
Jos saatte opuksen käsiinne, lukekaa ihmeessä, toinenkin osa on jossain, mutta en tiedä onko käännetty Suomen kielelle, ilmestynyt 1915.- ajelehtija
Voisitko vähän valaista kirjaa ja sitä onko siinä samanlaista sisältöä, kuin näissä keskuteluissa?
Kirjathan jälleensyntymstä ovat jossain määrin ristiriidassa keskenään. Asia tietenkin häiritsee hieman itseäni. Yleensähän asiaa perustellaan sillä, että on olemassa monia tasoja, joilta näitä tekstejä tulee. Jos joku avaruusolento vaikka kysyis millaista elämä on maapallolla, niin eri puolilla maapalloa asuva antais vähän erilaisen kuvauksen. Ehkä näin on näiden kirjojenkin kanssa. - MEläjä
Kaiketi pitää ymmärtää että sinällään suurta muutosta ei tapahdu, olotila vaihtuu kevyempään materiaan. Jopa niin ettei kaikki edes tajua tapahtunutta.
Sisältö on aika tarkkaa kuvausta astraalitasosta, joka on se lähin taikka alin taso. Myös kuvauksia muilta tasoilta, liikkumisesta ajatuksen voimalla ym ym.
Siis mielikuvitus on kova sana, siellä luodaan muotoja ja jopa asuntoja astraaliaineesta ja tosiaan, kuvauksia ylemmiltä tasoilta.
Yksilösielu taikka tietoisuus on edelleen se sama, persoonan ominaisuudet säilyy, joten viestejä voi tulla monenmoisia, kuinka sen yksilö kokee.
Tässäkin tapauksessa kiinnitettiin huomiota varovaisuuteen, ettei välttämättä kaikki viestit ole väitetyltä taholta, mutta ne pystyy karsimaan pois. Siis kaikkea ei pidä uskoa.
Tämän tuomarin löytää hakusanalla ja samoin Elsa Parkerin. - Tulkaamme-muslimeiksi
MEläjä kirjoitti:
Kaiketi pitää ymmärtää että sinällään suurta muutosta ei tapahdu, olotila vaihtuu kevyempään materiaan. Jopa niin ettei kaikki edes tajua tapahtunutta.
Sisältö on aika tarkkaa kuvausta astraalitasosta, joka on se lähin taikka alin taso. Myös kuvauksia muilta tasoilta, liikkumisesta ajatuksen voimalla ym ym.
Siis mielikuvitus on kova sana, siellä luodaan muotoja ja jopa asuntoja astraaliaineesta ja tosiaan, kuvauksia ylemmiltä tasoilta.
Yksilösielu taikka tietoisuus on edelleen se sama, persoonan ominaisuudet säilyy, joten viestejä voi tulla monenmoisia, kuinka sen yksilö kokee.
Tässäkin tapauksessa kiinnitettiin huomiota varovaisuuteen, ettei välttämättä kaikki viestit ole väitetyltä taholta, mutta ne pystyy karsimaan pois. Siis kaikkea ei pidä uskoa.
Tämän tuomarin löytää hakusanalla ja samoin Elsa Parkerin.Kaikkein mahtavin kanavamestari on profeetta Muhammed! Hän sai luotettavaakin luotettavammat tedot korkeimmalta mahdolielta tasolta - Allahin oikeana kätenä toimivalta mahtienkeli Gabrielilta! Tätä viestiä ei ihmiskunta voi sivuuttaa!
- Mutkat-suoriksi
Nakatkaa säälittävät New Age hömpötyskirjat jorpakkoon. Jos uskoo jumalaista tai muuten korkeammalta tasolta tuleviin viesteihin niin silloin ykköslukemiseen kuuluu mitään mukisematta KORAANI. Se on 100% suoraan Gabriel-enkelin Muhammedille sanelemaa ehdotonta totuutta.
- erkkiliikennemerkki
Kiitos, mutta pidän enemmän Aku Ankasta.
On muuten oikeesti hyvä, tai oli ainakin vielä 1970-luvulla. - MEläjä
Vilpittömästi kiinnostuneille on hyvä informaatio paikallaan, siis tuokin opus 'Kirjeitä Valon Maailmasta'.
Näin pääsee jyvälle ja saa paremman kuvan siitä mistä yritetään puhua, kun sanoilla yrittää selittää, usein menee puurot ja vellit sekaisin. - ajelehtija
MEläjä kirjoitti:
Vilpittömästi kiinnostuneille on hyvä informaatio paikallaan, siis tuokin opus 'Kirjeitä Valon Maailmasta'.
Näin pääsee jyvälle ja saa paremman kuvan siitä mistä yritetään puhua, kun sanoilla yrittää selittää, usein menee puurot ja vellit sekaisin.Jep, jälleensyntymään uskovilla on erilaisia käsityksiä asiasta. Täällä on myös niitä, joille koko juttu on aivan vieras. Puurot ja vellit menee tosiaankin helposti sekaisin.
Aina voi kuitenkin yrittää selkeyttää koko juttua.
Luin joskus vuosia sitten kirjan, joka kertoi kuoleman jälkeisestä elämästä. Kirja oli kirjoitettu joskus sata vuotta sitten ja ollut vuosikymmeniä kadoksissa. Harmi, että en muista sen nimeä.
Kirjassa ei ollut muistaakseni mitään erityisen mullistavaa uutta tietoa. Kuolema voi tulla niin äkisti, ettei sitä edes välttämättä heti huomaa olevansa kuollut. Joku juoppo oli kuollut, ja silti istui kapakan tiskillä edelleen täysin kännissä. Toinen hupaisa juttu oli sellainen, jossa joku ihminen oli huijannut jonkinlaista henkiolentoa, tais olla jokin keijukaisen tapanen olento, lupaillut sille jotain palkintoa, jos tämä henkiolento antaa hänelle tietoa jostain asiasta. Kirjassa oli maininta kummituksista, jotka sen mukaan sokaistuvat valosta. Hassun hauska kirja kaiken kaikkiaan.
Kun sais vaikka äänikirjana tuonkin teoksen. Alan olla aika laiska lukemaan enää kokonaista kirjaa. Ja olis mukavaa, jos joku laittais tänne nettiinkin otteita tuosta kirjasta. - Mitä-häh
Väitättekö muka että Gabriel-enkeli on satuolento? Satuolentoko synnytti maailman suurimman uskonnon islamin?
- gabrielkikkeli
Mitä-häh kirjoitti:
Väitättekö muka että Gabriel-enkeli on satuolento? Satuolentoko synnytti maailman suurimman uskonnon islamin?
Pitää selata kaikki nää vanhat akkarit, jos sieltä löytys tietoa asiasta.
Kyllä mun maailmankuva perustuu paljolti siihen, mitä akkarissa aikoinaan oli. Niistä on kaikki korkeampi sivistys peräisin ja se on myös vaikuttanut syvästi suomalaisen yhteiskunnan kehitykseen maailman parhaimmaksi maaksi.
Jos joku väittää... - Pyrstöt-pystyyn
Britit ovat levittäneet kaikkein laajimmin länsimaista sivistystä maailman syrjäisiin kolkkiin.
Ei olekaan ihme, että tuossa sivistyksen kehdossa kokoontuu vuosittain 100 000 ihmistä kumartamaan Gabriel-enkelin perustaman liikkeen nimissä. https://i.dailymail.co.uk/i/pix/2015/07/17/17/2A9E018700000578-3165561-image-a-58_1437149820029.jpg
Tämä sivistys on laajenemassa hyvää vauhtia Suomeenkin. Satuolentoko tällaisia kansanjoukkoja liikuttaa? - gabrielkikkeli
Pyrstöt-pystyyn kirjoitti:
Britit ovat levittäneet kaikkein laajimmin länsimaista sivistystä maailman syrjäisiin kolkkiin.
Ei olekaan ihme, että tuossa sivistyksen kehdossa kokoontuu vuosittain 100 000 ihmistä kumartamaan Gabriel-enkelin perustaman liikkeen nimissä. https://i.dailymail.co.uk/i/pix/2015/07/17/17/2A9E018700000578-3165561-image-a-58_1437149820029.jpg
Tämä sivistys on laajenemassa hyvää vauhtia Suomeenkin. Satuolentoko tällaisia kansanjoukkoja liikuttaa?Joo, mutta paljon kovempi juttu oli se, että Aku Ankan levikki oli 1970-luvulla Suomessa jopa yli 300 000. Siinäkin pyllisteltiin lattialla lukemassa Akun ihmeellisiä seikkailuja. Akun väitetään olevan satuolento, mutta satuolento tuskin saisi niin suurta levikkiä. Kyllä me lapset Akuun uskottiin ihan täysillä!
- Kanavaattori
gabrielkikkeli kirjoitti:
Joo, mutta paljon kovempi juttu oli se, että Aku Ankan levikki oli 1970-luvulla Suomessa jopa yli 300 000. Siinäkin pyllisteltiin lattialla lukemassa Akun ihmeellisiä seikkailuja. Akun väitetään olevan satuolento, mutta satuolento tuskin saisi niin suurta levikkiä. Kyllä me lapset Akuun uskottiin ihan täysillä!
Tuo selittääkin paljon. Terve lapsi osaa erottaa mielikuvitusolennot todellisuudesta. Ainakin minä osasin tunnistaa sarjakuvat pelkkänä viihteenä, jo silloin kun isä luki niitä ääneen kun en vielä itse lukea osannut.
Jos kanavointiin uskot niin mikäs kokonaisen Koraanin kanavoineessa mahtienkeli Gabrielissa sitten on ongelmana? Koraanin levikki on kevyesti yli 150 000 000 000.
- Totinenpaikka
Hih, juu en, ja paras näin, ettei ole toisten rakentamia usko-lahkoja.
- anonyymi_9ol
En suunnittele. Aion ainakin toistaiseksi pysyä nykyisessä työpaikassani.
Yllä tuossa kaverit sivusivatkin jo minun tulevaa elämääni.
Se on sitä minkä minä valitsen. Minulla on vappa valinta, ei ole karmaa vaan on se minkä itse valitsen.
Kun lapsi opetetaan lukemaan, viimeistään silloin on hänelle kerottava että kaikki mitä hän kokee ja näkee on hänen oma näkemyksensä ja kokemuksensa joka tapahtuu hänen omasta vapaasta tahdostaan.
Lyhennän ja kärjistän. Katseletko kaverin silmien läpi hänen ajattelunsa kautta ja avulla? No et kyllä katsele, kyllä nämä ovat sinun omat silmäsi ja ajatuksesi
Siinä on kaikki vapaus ja vastuu. Sen näet ja koet mihin katsot ja reagoit ja sillä sekunilla luot seuraavan tilanteen ja toiminnan, eli tulevan elämäsi.Elin ympäristöni on sairaita pakolaisia ja joka päivä valittavat kipujaan ,,,
Myös ystävät jokunen harva joskus tavannut ei joka päivä ,, Vanhempani toinen on jo maanpovessa ja toinen myös lähestymässä maanpovea,, ja minä ehkä seuraavassa vuorossa tunnen lopun jo lähestyvän.- Anonyymi
Elämämme täällä on todellakin etukäteen suunniteltu, kuin elokuvaa.
Sen todistaa sekin, että kuolemanrajakokemuksissa, ihmisille on sanottu, että heidän aikansa ei ole vielä tullut, ja on palattava takaisin.
Kässärissä on siis loppuhuipennus, eli kuoleman hetkikin laadittuna. Totuus ei taistele illuusioita (harhoja) vastaan, eivätkä illuusiot (harhat) taistele totuutta vastaan. Illuusiot (harhat) taistelevat ainoastaan keskenään. T-23.I.7:3-4
- Anonyymi
Kuoleman jälkeen ei ole tietoista olemusta. Jumala ei tehnyt ihmisestä henkiolentoa siinä mielessä, että sisäisesti meissä asustaisi jonkinlainen toinen olemus, joka jatkaisi elämää kun ihminen fyysisesti kuolee ja maatuu maan tomuksi Jumalan tuomion mukaan.
Jos näin olisi et meissä asuisi jokin kuolematon osa joka irtautuu jotenkin kuolemassa, niin luonnossa se tarkoittaisi sitä, että koiraeläin olisi samalla lintu. Siinä olisi tapahtunut kahden eli luonnon välinen yhteytymä, jota nyt voitaisiin kutsua vaikkapa termillä sekasikiö.
Ihmisen kohdalla se tarkoittaisi kahden eri olemuksen liittymistä samaan kehoon eli liharuumis ja aineeton olemus. Onko aineettomasta olemuksesta todisteita olemassa? Onpa hyvinkin. Enkelit. Ihmisellä olisi siis ihmisen ja aineettomien henkiolentojen perimä joka EI voi pitää paikkaansa mitenkään. Raamattu sanoo selvästi jättämättä mitään tulkinnan tai vääristelyn mahdollisuutta, että sielu kuolee ja tulee maaksi jälleen. Maan tomustahan meidät niin ihmeellisesti on tehty. Se sielu joka syntiä tekee on kuoltava profetoitiin jo kauan sitten Hesekielin suulla. Hes.18:4.
Jos ihmisellä on kuolematon sielu....mikä osa ihmisestä nousee ylös, kun Jeesus sanojensa mukaan kutsuu ihmisiä ylösnousemuksen kautta haudoista, ihmisiä, jotka ovat nukkuneet kuoleman unta esimerkiksi tuhansia vuosia sitten? Raamatussa puhutaan että Jeesus herättää tulevaisuudessa ihmisiä miljoonia kuolemasta. Tästä taisi olla mainintaa Johanneksen evankeliumin 5 luvussa.
Joten jos uskot sielun kuolemattomuuteen et voi usko silloin Raamatun selvään ilmoitukseen. Älä anna sielunvihollisen pettää sinua Jumalaa loukkaavilla valheilla. Hän haluaa eksyttää Jumalan valitut tänä aikana.- Anonyymi
Jos kyseenalaistat toisten totuuden, menetät oman totuutesi. Osa 2
https://keskustelu.suomi24.fi/t/18392690/jos-kyseenalaistat-toisten-totuuden-menetat-oman-totuutesi--osa-2
Ketjusta on poistettu 6 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 437728
Jouluinen bonus VB:ltä 250 ilmaiskierrosta 0x kierrätys min 20e talletuksella
No nyt pätkähti! Ainutlaatuinen tarjous VB:ltä. 250 ilmaiskierrosta peliin Blue Fortune, 0x kierrätys ja minimitalletus04718- 684333
Minua nainen harmittaa, että en pääse sun rahoihin käsiksi
En pysty myöskään pilaamaan elämääsi niin kauan kun sulla on fuck off pääomaa. Harmittaa myös etten tiedä kuinka paljon363153Kirjoita yhdellä sanalla
Joku meihin liittyvä asia, mitä muut ei tiedä. Sen jälkeen laitan sulle wappiviestin2333031Onko muita oman polkunsa kulkijoita
Jotka ei oikein pärjää kenenkään kanssa eli on niin omat ajatukset ja omat mielenkiinnon kohteet yms. On tavallaan sella452666Sydän karrella
Jos yritän olla niin rehellinen kuin pystyn paljastamatta mitään tärkeää. Ensiksi mä huomasin sun tuijottavan mua. Ihme262655- 372383
- 412006
Olet hyvin erilainen
Herkempi, ajattelevaisempi. Toisaalta taas hyvin varma siitä mitä haluat. Et anna yhtään periksi. Osaat myös ilkeillä ja731797