tunteet. Se oli helppoa elämää kun pystyi niin helposti toimiin välinpitämättömästi ja vastuuttomasti kun lakkasi välittämästä. Kaikki oli yhdentekevää
Ainoa mitä tunsi oli sisäinen tyhjyys tai huono olo.
Mäkin olisin sössinyt elämäni todella pahasti ilman läheisiä ihmisiä jotka otti vastuuta asioistani ja potki minua niitä väkisin hoitaan.
Nykyisin kun joskus jään mietteisiini miettiin sitä aikaa en aina pysty edes ymmärtään miten olen voinut suhtautua niin kylmän välinpitämättömästi ja laiminlyöden hyvin tärkeisiinkin asioihin.
En koskaan pystyisi kuvitteleen nykyajassa että voisin toimia niin, mutta silloin toimin koska mua ei kiinnostanut välittää mistään!
Varmaan monille masentuneille tuttua juttua että aamulla hirvee olo ja koko yönä ei ollut nukkunut. Aamulla olo on usein pahin masentuneilla.. silloin tuntuu että koko elämä on murskana ja ettei pysty tulevaan päivään velvollisuuksineen. Minä toisinaan tein niin kuin masennus käski eli annoin sairaudelle periksi.
Painoin pään tyynyyn ja luovutin. Annoin masennuksen hallita. Se tiesi koulu ongelmia ja karensseja sekä psykiatrinikin ovelleni ja yleisavaimella sisään kotiini.
En ollut käynyt terapiassa moneen viikkoon ja puhelinkin oli pois päältä ja hän oli alkanut pelkään että olen tehnyt itsemurhan...
Sellainen tuntuu nyt aivan eri ihmiseltä. Olen luonteeltani niin vastuuntuntoinen ja tunnollinen ollut aina...
Masennus sai minut lakkaan välittämästä hoitaa asioitani. Onneksi raha-asiat hoidin kyllä karensseja lukuunottamatta etten niin pitkälle vienyt asiaa etten laskuja maksanut vain koska oli vaikeaa nousta sängystä ylös tietokoneelle..
Toisaalta se aika oli helpompaa kuin tämä terveenä olo. Vastuuntunto ja asioista välittäminen tuo mukanaan stressin.
Stressi kertoo että mä välitän siitä miten asiat suoritan ja että haluan niistä suoriutua.
Tunteet kaikki jokainen negatiivinenkin kertoo että se asia tai ihminen on jollain tavoin merkityksellinen.
Mulla oli aika kun en osannut itkeä enkä vihattua vaikka joku loukkasi. Lopetin välittämästä muista ihmisistä ja silloin ei toisten teot liikauttaneet
Nyt kun itken tai vihastun ymmärrän tärkeitä asioita samalla itsestäni.
-asioilla on minulle väliä
-asiat ja ihmiset pääsevät taas koskettamaan minun tunteita
-masennus on parantunut
Masennus oli suojakuoreni ja kilpi jonka suojiin pakenin kun en kyennyt kohtaamaan elämän vaativuutta, muiden odotuksia ja erilaisia tunteita mitä minulle eri asiat herättivät
Tunteet ei ole pelottavia mutta toisinaan niin epämieluisia että ihminen torjuu niitä. Se synnyttää lopulta masennuksen
Ainoa mitä tunsi oli sisäinen tyhjyys tai huono olo.
Mäkin olisin sössinyt elämäni todella pahasti ilman läheisiä ihmisiä jotka otti vastuuta asioistani ja potki minua niitä väkisin hoitaan.
Nykyisin kun joskus jään mietteisiini miettiin sitä aikaa en aina pysty edes ymmärtään miten olen voinut suhtautua niin kylmän välinpitämättömästi ja laiminlyöden hyvin tärkeisiinkin asioihin.
En koskaan pystyisi kuvitteleen nykyajassa että voisin toimia niin, mutta silloin toimin koska mua ei kiinnostanut välittää mistään!
Varmaan monille masentuneille tuttua juttua että aamulla hirvee olo ja koko yönä ei ollut nukkunut. Aamulla olo on usein pahin masentuneilla.. silloin tuntuu että koko elämä on murskana ja ettei pysty tulevaan päivään velvollisuuksineen. Minä toisinaan tein niin kuin masennus käski eli annoin sairaudelle periksi.
Painoin pään tyynyyn ja luovutin. Annoin masennuksen hallita. Se tiesi koulu ongelmia ja karensseja sekä psykiatrinikin ovelleni ja yleisavaimella sisään kotiini.
En ollut käynyt terapiassa moneen viikkoon ja puhelinkin oli pois päältä ja hän oli alkanut pelkään että olen tehnyt itsemurhan...
Sellainen tuntuu nyt aivan eri ihmiseltä. Olen luonteeltani niin vastuuntuntoinen ja tunnollinen ollut aina...
Masennus sai minut lakkaan välittämästä hoitaa asioitani. Onneksi raha-asiat hoidin kyllä karensseja lukuunottamatta etten niin pitkälle vienyt asiaa etten laskuja maksanut vain koska oli vaikeaa nousta sängystä ylös tietokoneelle..
Toisaalta se aika oli helpompaa kuin tämä terveenä olo. Vastuuntunto ja asioista välittäminen tuo mukanaan stressin.
Stressi kertoo että mä välitän siitä miten asiat suoritan ja että haluan niistä suoriutua.
Tunteet kaikki jokainen negatiivinenkin kertoo että se asia tai ihminen on jollain tavoin merkityksellinen.
Mulla oli aika kun en osannut itkeä enkä vihattua vaikka joku loukkasi. Lopetin välittämästä muista ihmisistä ja silloin ei toisten teot liikauttaneet
Nyt kun itken tai vihastun ymmärrän tärkeitä asioita samalla itsestäni.
-asioilla on minulle väliä
-asiat ja ihmiset pääsevät taas koskettamaan minun tunteita
-masennus on parantunut
Masennus oli suojakuoreni ja kilpi jonka suojiin pakenin kun en kyennyt kohtaamaan elämän vaativuutta, muiden odotuksia ja erilaisia tunteita mitä minulle eri asiat herättivät
Tunteet ei ole pelottavia mutta toisinaan niin epämieluisia että ihminen torjuu niitä. Se synnyttää lopulta masennuksen
Vastaukset 6
Vanhimmat
Tunnetko syyllisyyttä siitä, että olit masentunut?
En mä nyt voi vakavasta sairastumisesta syyllisyyttä tuntea. Enhän mä sitä voinut itse ohjailla ja määrätä...
MUTTA toisinaan sairauteni aikana tekemistä asioista kannan kyllä syyllisyyttä. On vaikea täysin laittaa vastuuta depressiolle.
Minussa se masennus oli joten mun olisi jotenkin pitänyt kyetä sitä kontrolloimaan itsessäni.
Onneksi kuitenkin mulla oli ihmisiä lähellä jotka ymmärsi että nyt multa on lähdössä elämänhallinta kokonaan hansikasta ja he otti hetkellisesti ohjat elämästäni ja näin pelasti minut tuhoamista itseäni ja elämääni.
En pysty sanomaan sitä puolustusta että ”olin masentunut ” koska olin kyllä tunnemaailmalta hyvin syvästi epätoivoinen ja synkkyyteen vajonnut mutta en psykoosissa täysin järjen menettäneenä!
Kyllä minä ymmärsin seurauksia tekiessäni mut en vaan välittänyt niistä !
Koko vastuu siis ei ole puhtaasti masennuksen piikkiin menossa.
Kiitos kirjoituksista. On mielenkiintoista lukea asiasta ja yrittää ymmärtää paremmin.
Sinulla on hyvin kaunis sielu. 😍
Tunnen sen tänne asti.
tulee useasti noita, että ei jaksaisi hoitaa mitään asioita. Useasti lasten asiat hoidan, mutta omia en enää jaksaisi. Oman terveyden hoitoki jää useasti retuperälle. Mullaki todettu keskivaikea debressio.
Mä toisinaan kaipaan takaisin masennukseen..
Se kaikessa kamaluudessaan oli ”loma”
Se tunteettomuuden ja välinpitämättömyyden olotila tuntui lomalta vaatimuksia täynnä olevasta elämästä
Jotenkin ei pystynyt ottaan kierroksia opiskeluiden lopputyöstä taikka näytöistä
Muut kyllä otti senkin edestä kun en ollut aloittanutkaan vaikka aikarajat olivat menossa umpeen
Nollia tuli kokeista kun menin kokeeseen lukematta ollenkaan ja kokeessa istuin täysin välinpitämättömänä vain sen ajan kuin kokeen valvoja vaati ennen kuin kokeen sai palauttaa.
Koepaperissa oli nimeni ja sellaisena sen palautin opettajalle pokaten kokeesta puhtaan nolla pistettä
Muut stressasi etten saa ammattia ja hyppi seinille mut mua ei kiinnostanut. Mitä iloa ammatista on jos aina sellainen olo enkä töitä kuiteskaan pystyis tekeen ?
Nykyisin otan kierroksia jopa siitä että pääsen nukkuun ajoissa jotta en alota taas sitä unettomuuskierretäni!
Stressaan siitä oikein kunnolla välillä ja nykyisin sillä on uhan helvetisti väliä että nukun vähintään 6 tuntia!
Silloin se oli aivan sama vaikken nykkuis yhtään. Jäin sit vaan nukkuun päiväksi kun muut oli koulussa. Ei voinu vähenpää kiinnostaa vaikka koulusta soiteltiin, terveyskeskus ja mt-toimistosta soiteltiin.
Kaikkia muita tuntui asiani kiinnostavan ja stressaavan paitsi mua.
Mua kiinnosti vain et sain nukkua
Mulle itselleni se oli kuin talviunille vaipuminen. Otin ”loman” itsestäni vaikka tyhjyys ja sisäinen paha olo olikin päällä
Mutta asioitani en enää ottanut paineita. Vastaus ja asenne oli enää EVVK eli ei vois vähenpää kiinnostaa. Menköön metsään jos menee. Ei jaksa enää itse tehdä asioille mitään.
Makselin paljon myös lääkärin peruuttamattomista ajanvarauksista 50 euron laskuja kun ei ollut kiinnostanut mennä vaan jäädä nukkuun kotiin
Kulutin pienen omaisuuden aivan turhiin laskuihin mutta kun ei voinut vähenpää kiinnostaa
Sain laskun niin ei sekään tuntunut missään. Laitoin seinälle odottaan maksupäivää muiden samanlaisten riviin