Oma maa, Pohjois-Karjalasta

Eipä nämä nykyajan ihmisetkään kaikki tiedosta, mitä elämä viiden savun kylässä 20-55 km päässä ensimmäisestä kaupasta voi olla. Kaikilla edes omakotitalon omistajilla ei ole rahaa niin paljon, että pääsisi vuokralle asumaan koska kukaan ei osta vanhaa taloa ja rahat riittää vain yhteen kaupungissa käyntiin viikossa eikä muuta rahaa järjesty eikä ole. Sossikasta ja kelalta on kysytty, talo myyntiin ja syökää omianne. Entäs kun jos navetassa ei olisi kahta lepäävää, niin ruoka loppuisi kokonaan. Eipä mitään, kuusi kymppiä täynnä, seitsemättä kymmentä mennään. Selkäranka reuma ja tyrä paalien nostelusta ulkopuolella roikkuu. Entäs vaatteet, sen tekee, minkä osaa tai kävelee alasti. Vaateapua sukulaisilta. Tällaista elämää elää 60, 70, 80 ja jopa 90- vuotiaat Lapissa ja Pohjois-Karjalan syrjäseuduilla. Ole lukija onnellinen, ettei sinun tarvitse kuin kerran kuukaudessa vuokra maksaa ja olla iisisti, niin kaikki käy hyvin. Nämä ihmiset kaipaavat apua. Yhtä käsiparia työhön. Kotitöihin. Kokeilkaa, onnistuuko.

Nuori pari, muutama koira ja yksi kissa. Käydään töissä kaupungissa, asutaan maaseudulla lähellä kaupunkia. Miksi ei onnistuisi. Pitää kysyä, jos auto ja ajokortti on.

Elokuva on hyvä. Ei todellakaan imelää kuraa vaan lujasta yhteenkuuluvuudesta rakkaan kanssa kertova.
Toki on karumpiakin kohtaloita, mutta ei yhteen elokuvaan kaikkea mahdu eikä tarvitse mahtua. Minulle henkilökohtaisesti elokuvassa nähdyt surulliset tapahtumat tekivät suuren vaikutuksen .
Ei sota- ajan hirveitä. tapahtumia pysty rauhan aikana tajuamaan.

Nyt tänä aikana meidän kaupungissa asuvien kuuluu tukea ja mahdollistaa maaseudulle uutta pientalotoimintaa ja eri eläintiloja pienellä budjetilla. Moni nuori lähtisi takaisin maaseudulle jos vain voisi ja eu mahdollistaisi takaisin muuton erilaisilla tuilla. Jos ennen riitti 10 hehtaaria peltoa ja metsää sekä muutama kana, niin olisiko mahdollista erilaisia marjoja ja viljaa sekä vihanneksia viljelemällä asua maalla. Pitäisi kai olla lisänä joku muukin ansiotulo kaupungissa mene tiedä. Viljelijän arki ei ole helppo, jos maalta on töihin kaupunkiin lähdettävä joka päivä.