Anteeksipyyntö sinulle ole sekään mahdollinen ja mietin taas virheideni alkuperää. En osaa toimia oikein rakkauden lähellä ja se on suuri mysteeri minullekkin. Voisimpa palata ajassa takaisin ja korjata tämän asian meidän suhteen suotuisammaksi, se ei näytä olevan mahdollista. Tahallaan keksityt turhat syytökset tuotiin mukaan tähän, kyllä minä sen huomasin, että halusit vain eroon minusta. Yritin parhaani olla mukava ja kiltti sinua kohtaan ja sain pelkkiä syytöksiä- mietin miksei minulla suotu rakkautta, jonka itse koen rakkaudeksi. Minun täytyy katsoa asiaa nyt ja jatkossa siltä kantilta etten voi enää uskoa tunteisiini ja vaistoihini mitä ihmissuhteisiin tulee, tyydyn vain siihen missä olen ja mihin minut ollaan jätetty. Joskus edelleen mietin ja nyt vielä enemmän, ettei minulla ole mitään virkaa tässä maailmassa- aika ei näytä sitä muuten kuin tyhjän sielun raiskauskohteena- kuka tai ketä heittelee noppaa elämälläni, kenellä on avaimet onneen, mistä löydän avaimet kun ne eivät loista pimeässä ja näytä suuntaa. Helpompaa jättää vain kaikki ja unohtaa kuin kohdata onni ja ottaa se riski minkä se olisi vaatinut, en itsekkään ollut valmis- näin kuitenkin itseni jo erinlaisena ja uutena parempana ihmisenä kanssasi. En pura enempää tätä tänne, koska se ei johda mihinkään, vaikka olinkin jo todistamassa keksitylle tarinallesi faktaa. Jatketaan nyt tästä sitten eteenpäin sinne samaan tyhjyyyeen jossa jo ole muutenkin. Anteeksi!
Miksi niin pieneen kaiken tuhosit
rallitkukkuloilla
7646
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Lyhyesti!
Jos vika olikin enimmäkseen sinussa mies?
Totta < kun sinut jätin tiettyyn ympäristöön, se ei tuottanut minulle hirveitä ongelmia.
Sinä jatkoit peliä selkäni takana, vielä tuon pois lähtemisen jälkeen.
Vahingoitit minua paljon kiusaamalla, roikkumalla, halveksuen ja sekaantumalla yksityisyyteeni.
Jatkaa voisin kokonaisen sivun verran sinulle.
Mutta tulihan tämä ongelma nyt selväksi:
Et ansaitse minua, et ole mies jota voin edes ajatella sillä tavalla!
Enkä keksinyt mitään tarinaa, vain puhtaan totuuden olen kertonut tästä onnettomasta tarinan puolikkaasta. En haluu kokea kanssasi mitään, taistelusi on turhaa, joutavaa ajanhukkaa!
Haluaisin myös mahdollisuuden elämään, siihen elämään missä uskoisin olevani onnellinen. En ole nyt onnellinen elämääni ja etsin sitä jotain, mahdotonta alkaa etsimään neulaa heinien seasta eikä se sieltä itsestäänkään tule. Sananparsi ”etsivä löytää” ei taida pitää paikkansa ainakaan kohdallani. Tunteiden myllerryksessä kaipaan elämääni vain rauhan ja ilon. Toivon tämän ketjun vastaajille, jotka painivat samojen asioiden kanssa kaikkea parasta toivoa paremmasta huomisesta.
Kun huomaa rakastavansa exäänsäkin enemmän, kuin uutta tuttavuuttaan, niin se on selkeä merkki ettei uusi tuttavuus tule ikinä merkkaan enempää. Miksi jatkaa jo alun alkaen tuhoon tuomittua juttua. Et vain herättänyt suuria tunteita, ja sussa oli aika pahoja virheitä luonteessasikin.
Jatkan vielä vähän: Mulle samantekevää, mitä exäsi merkitsee sinulle!
Enhän hänen olemassa olosta tiennyt alunperinkään, tämän salasit minulta heti kärkeen!
Ja sinä käsitit väärin asioita, kun tavattiin minun aloitteestani.
Ja kuinka olen katunut tuota lyhyttä tapaamista, ja rääkännyt itseäni tapahtuneella.
Vaikka sanoin sinulle sanat: "Olen kiinnostunut sinusta ja haluaisin tutustua paremmin sinuun".
Se ei tarkoittanut vuosien mittaista pyyteetöntä rakkautta sinuun, sillä vieras olit minulle silloin ja "vieraaksi tulet jäämään ikuisesti". Ei näin sinun tavallasi hoideta suhde asioita.
Voisin loukata sinua hyvin pahasti, koska olen hyvin suorasanainen nainen, mutta jokin estää minua edelleen. "Minua ei loukkaa sanasi, että en herättänyt sinussa suuria tunteita".
Koska en edes odottanut sinulta oikein muuta kuin ystävyyttä sillä hetkellä!
Eroamme hyvin monissa asioissa toisistamme ei vain niin että, olemme nainen ja mies!
Loukkaukset, olettamukset ja syytökset päättyvät nyt näihin sanoihin.
En voi koskaan luvata, että kykenisin antamaan anteeksi sinulle rikoksesi!
Ehkä on hyvä / ehkä niin myös tarkoitettu että, ei koskaan sinua päästetä lähelleni!
Sillä tapaamisesta tulisi todennäköisesti katasrofi, koska ihmistuntemus kusi täydellisesti sinulla minuun. Ja luulenpa että joutuisit pyörtämään mielikuvasi minusta ihmisenä / naisena
jos sinä saisit tahtosi läpi ja mahdollisuuden kuulla että, mitä mieltä oikeasti sinusta olen!
Nyt sanon vain näin: Pidä lähellä "heidät" toiset naiset, joita narussasi vetelet yhä.
Sillä tarvitset ystäviä, edes niitä huonoja ystäviä loppuelämäsi vuosille.
Ja koeta korjata tuo luottamusvaje vaimoosi, koska hän rakastaa vieläkin sinua!
Äläkä kyttäile, seuraile enään minua, älä levittele puheita minusta, huuda maailmalle -
että, rakastat minua ventovierasta naista.
Sillä lähden sitten kun olen valmis lähtemään, enkä todellakaan haluu nähdä sinua enään missään!
😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂
...tämä ei varmasti ollut minulle koska en ole koskaan ollu naimisissa... tehnyt rikoksia... sinkku olen joten naisia ei juuri nyt ole...
...lisäisin itsekkin vielä muutaman sanan... sinuna tosiaan menisin päivien ryyppyreissujesi jälkeen kunnon päiväunille jos vaikka selkeentyis pää...
hyvä rallitkukkuloilla. Jotenkin viestissäsi puhut tyhjästä sielusta ja paluuta sinne tyhjyyteen..ehkä se ei sitten kiinnostanut sitä toista ihmistä? Et voi ihan olla toisen ihmisen kannateltavissa. Sinun tulisi nauttia elämästä ja rakastaa itseäsi, eli pitää hyvää huolta itsestäsi (älä polta, syö sitä sokeria vähemmän, harrasta liikuntaa ja vaali muutenkin terveyttäsi), niin saisit nukuttuakin paremmin. Muutenkin voisit ottaa hieman rennommin, eikä haarukoiden ja veitsien tarvitse olla astianpesukoneessa ihan järjestyksessä, ehkä silloin kanssasi viihtyisi paljon paremmin. Missä on nauru ja ilo, ehkä ensin on surtava surut pois , jotta ilolle on tilaa, sitten kanssasi alkaa kaikki sujumaan paremmin.
Kun huolehdit itsestäsi ja nautit elämästä, niin kas kummaa, ihana nainen tulee elämääsi tekemään siitä vieläkin ihanamman...