"Vaikuttaa ettet oo tarpeeks hyvä omasta mielestä"
Juttelimme työkaverin kanssa syvällisiä ja työvuoron päätteeksi hän pohti, että "oon jotenkin vaistonnu sun sielusta ettet ikään kuin ois tarpeeks hyvä omasta mielestä...". Tämä jäi askarruttamaan, että mitä hän oikein sillä tarkoitti. Miten itse ottaisitte?
Itse tavallaan loukkaannuin ja petyin itseeni - enkö VIELÄKÄÄN osaa antaa itsestäni ulospäin itsevarmaa, osaavaa ja reipasta vaikutelmaa? Olen kuitenkin tuntenut itseni hyväksi, reippaaksi, ystävälliseksi, sosiaaliseksi ja osaavaksi työpaikalla. Tuo kommentti kuitenkin tavallaan latisti - kukapa haluaisi antaa itsestään jotenkin itseään halveksivaa, hartiat lysyssä kulkevaa, epävarmaa vaikutelmaa. Nuorempana nimittäin olen ollut tuollainen. Luonnettani kuvailtiin/haukuttiin hiljaiseksi, ujoksi ja araksi sen sijaan että oltaisiin kehuttu reippaaksi silloin kun onnistuin jossain.
Toisaalta en haluaisi ottaa helposti loukkaantuvaa asennetta. Ehkä hän ei tarkoittanut sitä noin. Mutta miten sitten.
Kysymys siis kuuluu että miksi ihmiset sanovat tuollaista, jos ihminen vaikuttaa itsevarmalta, tyytyväiseltä ja hyvältä tyypiltä?
3
157
Vastaukset
Älä anna toisten määritellä sinua, olet hyvä juuri tuollaisena. Hiljainen,pohtiva ja ujous on ihan hyviä piirteitä, ei kaikkien tarvi olla sellasia jotka on suunapäänä eikä kuuntele ketään. Hyväksy itsesi!
Niinpä. Ekstrovertit aina arvostelee introvertteja siitä kun he ovat erilaisia, vaikka eivät sitä pahalla välttämättä edes tarkoita. Älä koita olla sen reippaampi, itsevarmempi kuin olet todellisuudessa. Ole vain oma itsesi!
Sehän on universaali kaikkialla maailmassa ihmisille tyypillinen mielentila, että "minussa on jotain vikana, enkä ole tarpeeksi hyvä".
Mm. Echart Tollen videoista löytyy asiasta paljon lisää.
SEISKA.FI
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.