http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000008&posting=22000000006910911
Tuolta muilta palstoilta tarttuu aina välillä hyviä kirjoituksia silmään.
Eihän tässä toki mitään erityisempää uutta ole, mutta pannaan nyt tänne kuitenkin.
Tuolta muilta palstoilta tarttuu aina välillä hyviä kirjoituksia silmään.
Eihän tässä toki mitään erityisempää uutta ole, mutta pannaan nyt tänne kuitenkin.
Vastaukset 26
Vanhimmat
Jos EU-byrokraattien eläkkeisiin menee 25 vuoden kuluttua viidennes EU-rahoista, ollaan hyvällä tiellä. Se nimittäin tarkoittaa silloin sitä, että EU on luopunut maataloustuista kokonaan ja EU:n budjetin loppusumma on murto-osa nykyisestä.
Huomasitko muuten Hesarista Kivisen kolumnin, jossa selvitettiin Suomen, Ruotsin ja Itävallan EU-kokemuksia. Näiden maiden edustajien mukaan hyödyt olivat haittoja selvästi suuremmat ja Suomen osalta taloudelliset hyödyt ovat olleet kaikkein suurimmat. Talous on kehittynyt EU-aikana paremmin kuin koskaan.
Kiinnitti myös huomiota eli sattui silmään se, kun Itävallan EU-neuvottelija Otto Franitzky kertoi Itävallan kuroneen EU-aikana taloudellista eroa naapuriinsa Sveitsiin. Tällainen vertailu kahden samantyyppisen maan välillä on aina kovin kiinnostavaa. Itävallassa näytetään siis pitkää nenää sveitsiläisille muussakin kuin alppilajeissa. Eräiden pikkumaiden kuten Sveitsin ja Norjan erilläänolon on mahdollistanut se, että EU on ETA-sopimusjärjestelyin sallinut toistaiseksi vapaamatkustelun EU:n siivellä. Ja siitä huolimatta näyttää siltä, että täysjäsenet menevät kovempaa eteenpäin.
Ja tämä nykyinen euromme toi Suomeenkin vihdoin
sen kaivatun finanssivakauden ja se on ollut hyväksi omille kotimarkkinoillemme. Suomalaiset
uskaltavat jälleen sijoittaa tulevaisuuten,ilman
pelkoa devalvaatioista ja edestakaisin sahaavista
koroista.
Se finanssivakaus tuli silloin kun luovuimme Holkerin-Liikasen vahvan markan politiikasta ja kiinteästä valuuttakurssista. Tämä tapahtui syksyllä 92. Luulisi nyt hyvänen aika aikuisen? ihmisen tietävän, ettei kelluvaa valuuttaa voi edes teoriassa devalvoida. Hohhoijaa.
voitu loputtomasti pitää kelluvana,johonkin se olisi kuitenkin sidottu,ja samat vanhat ongelmat olisivat pian olleet taas edessämme.
Silloisella kellunnalla saatiin aikanaan vain patoutuma purkautumaan.
Kerrottiinko siinä Kivisen kolumnissa, että mistä konkreettisista talouskasvuun vaikuttavista elementeistä olisimme jääneet paitsi ETAssa?
Kerrottiinko siinä, että mistä syvimmän laman pohjan ja EU:hun liittymisen välillä tapahtunut voimakas talouskasvu johtui?
Kertoiko Kivinen ja kumppanit, että mistä samoihin aikoihin esim. USA:ssa alkanut voimaksa talouskasvu (eihän niillä ollut edes Nokiaa) johtui? Tietääkseni USA ei liittynyt tuolloin EU:hun.
Sinä kerroit myös Norjan ja Sveitsin elävän EU:n siivellä, mutta et perustellut väitettä mitenkään.
Elävätkö esim. USA ja Kanada EU:n siivellä?
Ruotsin kelluva kruunu lyö kyllä pahasti korvalle tuota sinun väitettäsi.
Olisipa markka päästetty kellumaan jo 80-luvulla.
antaa pienillekkin valuutoille vakautta,näin on Ruotsin laita.
Silloin 90 luvun alussa oli kaikki pikkuvaluutat tuuliajolla,ei yksin markka.
Mutta sinä uskot ettei EU ole auttanut Suomea,minä uskon sen auttaneen,sehän on tasapeli.
Muistatko vielä millainen korkotaso meillä oli
vuonna 1992?
Ihan tautisen korkea kuten Ruotsissakin. Se alkoi laskea vasta kun vientivetoinen talouskasvu alkoi tervehdyttää talouttamme kuten Ruotsissakin. Nyt meillä on mahdottoman matalat korot kuten Ruotsissa, Kanadassa, USA:ssa...
Siis hetkinen, onkos jossain läntisessä teollisuusmaassa tänäpäivänä korkea korkotaso?
...
Kustaa Hulkon ja Jorma Pöysän kirjasta ”Vakaa markka” (1998):
”Juhannuksen aatonaattona 1977 valtiovarainministeriön kansantalousosaston ylijohtaja Timo Relander,illa valtiovarainministeri Paul Paavelan luottovirkamies Raimo Sailaksella - - oli tavallista parempi syy saunomiseen: samana päivänä synnytetty paketti talouden elvytystoimista.
- - Keilaniemessä oli julkistettu viiden vuoden päähän ulottuva talousohjelma, jossa tavoitteeksi asetettiin työttömyyden painaminen alle 2,5 %, vaihtotaseen alijäämän alle 2 % ja inflaation hidastaminen ”erittäin selvästi”. Muita tavoitteita olivat veroasteen nousun pysäyttäminen ja valtion menojen todellisen kasvun pudottaminen 2 %:iin vuodessa.
- - Illan edetessä joukko keksi juhlistaa tapahtumaa leikkimielisellä symbolilla. Kaikki kirjoittivat nimensä yhden markan seteliin. Seteli ristittiin vahvaksi markaksi, ja sen kantajaksi valittiin Timo Relander.
Tulevina kuukausina ja vuosina Relander keräsi seteliin lisää nimiä. Mukaan tulivat mm. Sirkka Hämäläinen, Rolf Kulberg, Sixten Korkman, Seppo Lindblom, Heikki Pitkänen, Eero Tuomainen, Seppo Leppänen, Antero Ahtola, Matti Korhonen, - - Ahti Pekkala, Lauri Helve, Risto Ranki, Hannu Santalahti, Timo Summa, Pirkko Haavisto, Sari Kärkkäinen ja Esko Aho.”
18.3-91 HS: Esko Aho: "Hallitukseen kaksi kynnyskysymystä: toinen keskustan esittämän perusturvauudistuksen aloittaminen, toinen "uskottava talousohjelma"."
- -"Suomen Eurooppa-politiikkaan tuskin tulee suuria muutoksia. Hän uskoo, että devalvaatio voidaan välttää."
???
...missä kohtaa???
...
...
Sinä varmaan hyvin tiedät, että mitkä mahdollisuudet tuon aikaisessa ilmapiirissä oli poiketa virallisesta vahvan markan totuudesta?
Ei siinä sellaisesta mitään mainittu. Siinä oli kysymyksiä. Millaisia vastauksia sinulla on niihin kysymyksiin?
...
...
OLIPA KERRAN.. PÄÄMINISTERI E. AHO & ULKOMISTERI H. HAAVISTO..
Johdanto & kysymykset Antti-Pekka Pietilän artikkelista Iltasanomista v. 1993
(Numerointi on omani.)
”Sitooko maajussi Suomen turpeeseen?
Maata hallitaan mielikuvilla vallasta, joka hoitaa elintärkeitä etuja. Tällä hetkellä maataloutta mainostetaan kansakunnan elämän ja kuoleman kysymyksenä. Teollisuutta ja työllisyyttä ei mielletä sellaiseksi. Jostain syystä.
’Jos Suomen maatalousvaatimuksia ei pääosiltaan hyväksytä niin luulenpa, ettei Suomesta tule (Euroopan) unionin jäsentä.’ (ulkoministeri Heikki Haavisto, 21.11.-93). Tämä on maanviljelijä Haaviston uhkavaatimus, joka sitoo Suomen kohtalon turpeeseen.”
KYSYMYKSET:
”1. Katkeaako Suomen elämän valtimo, jos maatalous ei saa haluamaansa? - -
2. Uskotaanko samalla, että maataloustuotannon nykytason turvaaminen tai lisääminen (kuten Suomen EU-tavoitteet vaativat) turvaisi suomalaisten nykyiset työpaikat ja kehittäisi uutta työtä nykyisille 500 000 työttömälle?
3. Onko maatalous todellakin se tuotannonala, jonka varaan suomalainen sosiaaliturva, koulutus ja nuorison tulevaisuus voidaan rakentaa?
4. Jos maatalous on tulevaisuuden toivo, miksi nuoriso pakenee maalta?
5. Miksi nuoriso hakeutuu Oulun seudulla maataloustöistä uuden teknologian yrityksiin ja Salon seudulle kokoamaan kannettavia puhelimia?
6. Miksi he eivät tartu auraan ja luota isiensä elinkeinoon? - -
7. Suomen koko tuotannon ja palvelusten yhteisarvosta (bruttokansantuotteesta) maatalous tuottaa 3%. Maatalouden palveluksessa on enintään 200 000 ihmistä (vaikka miten laskisi) ja koko työllinen työvoima (työttömät mukaanlukien) on 2,6 miljoonaa. Haaviston-Ahon matematiikan mukaan alle 8% työvoimasta ratkaisee yli 90%:n asiat. Onko se harvainvaltaa vai ylivaltaa?
8. Mikä on se järki, joka pitää maataloutta Suomen kohtalonkysymyksenä?
9. Tarvitseehan Suomi oman ruokatuotannon?
10. – Kyllä, mutta onko olemassa omavaraisuutta, joka perustuu tuontiin (- - Suomen pelloille ei levitetä yhtään siementä eikä pelloilta korjata yhtään jyvää ilman koneita, jotka käyvät tuontipolttoaineita. Paraskaan laiho ei lainehdi ilman tuontilannoitteita. Sato ei muutu maataloustuloksi ilman tuontipanoksia. Maatalouden tarvitsema tuonti maksetaan teollisuuden viennillä. - -)?
11. Sisältyykö järki siihen, että maa pidetään kokonaan asuttuna?
12. Jos niin on, onko maa pidettävä asuttuna kylvämällä routaisia peltoja?
13. Sisältyykö järki siihen, että maaseudun on näytettävä maaseudulta ja maalaisten elämäntapa on turvattava?
14. Miksei samalla turvata vanhojen tehdasyhdyskuntien mennyttä maailmaa savupiippuineen?
15. Onko oikeampaa maksaa tuottamattomasta työstä maanviljelijälle ansiosidonnaista työttömyysturvaa (maataloustukea) kuin työttömälle sorvarille (työttömyyspäivärahaa)?
16. Onko elämäntapamaanviljely arvokkaampaa kuin jokin muu elämäntapa?
17. Sitäkö Haavisto ja Aho tarkoittavat? - -
18. Maatalous on haudannut maahan tärkeämmät asiat: Aho ei puhu teollisuuden viennin turvaamisesta, vaikka hänen hallituksensa koko talouspolitiikka lepää viennin varassa. Aho ei puhu teollisuuden työntekijöistä, vaikka vain heidän työnsä voi tehdä Suomesta nykyaikaisen hyvinvointiyhteiskunnan. Sopiiko myös EU:n kannattajille, että jäsenyyskeskustelu käydään maatalouden perusteella eikä esille nosteta esimerkiksi eduskunnan vaikutusvaltaa tai ulkopolitiikkaa EU-Suomessa?
19. Maasta me olemme tulleet, mutta pitääkö meidät haudata siihen elävältä?”
Siitä sitten..eiku miettimään! :)))
Totta ihmeessä oli päivän selvää, että maatalous oli aivan keskeisessä roolissa EU-neuvotteluissa, koska maatalous oli kalastuksen ohella ainoa elinkeinon ala, johon EU-jäsenyydellä oli vaikutusta.
Tuskin on maassamme pimeämpää lehtimiestä kuin Pietilä. Kun tuollaista soopaa suolletaan, niin eipä ihme, että pääkaupunkiseudun ihmiset ovat melkein kaikista asioista aivan ulkona.
Voi voi.
Kivisen kolumniin voit parhaiten tutustua lukemalla sen. Eiköhän joka paikkakunnan kirjastoista löydy HS. Sen verran voin kuitenkin kertoa, ettei kyse ollut ensisijaisesti tässä Kivisen omasta arviosta, vaan Suomen, Ruotsin ja Itävallan edustajien maitaan koskevista arvioista ja siihen liittyneestä selvitystyöstä.
EU:n osalta talouskasvua on avittanut luonnollisesti se, että kaupan esteitä on poistettu, ollaan siirrytty yhdensuuntaiseen talouspolitiikkaan (inflaationtorjunta, budjettiälijäämien torjunta, yhteinen valuutta). Kun poljetaan yhdessä reunaehdoista sopien samaan suuntaan, talouden häiriötekijät pyritään minimoimaan.
Yhdysvallat, joka on liittovaltio, toimii juuri näin eikä tästäkään johtuen pidä ihmetellä sen talouskasvua. USAn ei tarvitse liittyä EU:hun, koska se on yksinään suuri talousmahti. Silti sekin kuuluu Amerikan maiden keskinäiseen talousyhteisöön NAFTAan (USA, Kanada, Mexico). USAlla on ollut myös paljon pyrkimyksiä maailmanlaajuisen vapaakauppasopimuksen saamiseksi.
Lisäksi on hyvä muistaa, että EU:n tavoitteet eivät tyhjenny talousyhteistyöhön. EU on koettu eurooppalaiseksi rauhanprojektiksi, jolla on ollut pitkälle ulottuvia turvallisuuspoliittisia elementtejä. Varsin EU:n itäisen reunavaltiot Suomi mukaan lukien ovat painottaneet ratkaisussaan tätä ulottuvuutta.
Sveitsi ja Norja elävät EU:n siivellä siinä mielessä, että ne saavat ETA-sopimuksen kautta vapaakauppaetuja. Näiden maiden ei kuitenkaan tarvitse sitoutua muuhun EU-politiikkaan, jonka ne kokevat itselleen epämieluisaksi. Jäsenmaat ovat ostaneet koko paketin hyvine ja huonoine puolineen arvioiden hyvien olevan kuitenkin huonoja selvästi suuremmat. Jäsenyys tietysti takaa jatkossakin niitä etuja, joita EU tuo mukanaan. ETA-maille tällaisia mahdollisia uusia etuja ei automaattisesti tule. Ei tietenkään myöskään uusia siotumuksia. EU:lla ei ole USAn ja Kandan kanssa mitään suosituimmuussopimusta, joten ne eivät elä mitenkään EU:n siivellä. Sitävastoin Suomi eli aikoinaan ja aikansa NL:n siivellä, kun se pääsi nauttimaan bilateraalikaupan suosituimmuuseduista. NL ei tarjonnut sitä muille länsimaille ja sen herkun äkillisesti loputtua Suomi ajautui ennen kokemattomaan lamaan.
EU-aika ei ole ollut kansalaisille mikään pettymys, vaan päinvastoin tyytyväisyys EU:hun tuntuu kasvaneen. Tietysti meillä on vähemmistökansanosa, joka oli tyytymätön EU-ratkaisuun ja on sitä edelleen. Näitä on erityisesti Keskustan ja Vasemmistoliiton kannattajien sekä Hakalehdon porukan ja joidenkin muiden pienryhmien ohella.
Olisikin ollut milenkiintoista, jos EU:n perustuslaista olisi järjestetty Suomessakin kansanäänestys, jotta olisi tuotu selkeästi keskusteluissa esiin eri ryhmien ja kuppikuntien käsitykset EU:sta. Tällaista Matti Vanhanen kuitenkin pelkää, koska tietää kepujen syvien rivien tunnot.
...
...
Jotenkin minä aavistin, että taas kerran vapaakauppa ja poliittinen yhdentyminen menee suloisesti sekaisin.
Ilmeisesti Norjan, Sveitsin, Islannin, USA:n, Kanadan, Australian ynnä muiden läntisten teollisuusmaiden, jotka käyvät vapaakauppaa sekä keskenään että EU-maiden kanssa, pitäisi mielestäsi ympäröidä itsensä tullimuureilla ja muilla kaupan esteillä, etteivät vain eläisi EU:n siivellä?
Mitähän WTO ja GATT mahtaisi moisesta sanoa?
Voi hyvää päivää. Mistä lähtien esim. Norja alkoi mielestäsi elää EU:n siivellä? Siitäkö lähtien kun se alkoi maksaa ETA-jäsenmaksuja vai jo liittyessään EEC:hen?
Entä Sveitsi?
Jos poliittinen unioni mielestäsi lisää talouskasvua, niin miksi EU ja varsinkin brysselinrupla-alue on jo pitkään tarponut lähes 0-kasvussa?
Jos Pohjois-Amerikan NAFTA-maat päättäisivät perustaa EU-tyyppisen, tuhansia ja taas tuhansia kovapalkkaisia byrokraatteja työllistävän direktiivitehtaan, joka suoltaisi mitä moninaisimpia säännöksiä, niin mitähän taloudellista lisäarvoa se tuottaisi?
Määrittele nyt vielä tarkemmin, että mikä se Norjan ja Sveitsin suosituimmuusasema noin niin kuin konkreettisesti on suhteessa EU:hun?
Taisi Keskustaporvarin kirjoitus olla tosiasia, kun noin hermostutti.. Jasekin on jo vanhastaan tiedossa että sinun juttusi ovat kaukana totuudesta..