Rakastan Sua, vaikka et ehkä nyt uskokaan.
Anna mulle anteeksi - mä mokasin
minävaan-
191345
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Kelle kirjoitat?
Kunpa saisit sen jotenkin kerrottua oikealle. Täällä se menee hukkaan. Jos olisi minulle, antaisin kyllä anteeksi. Enkä ole kyllä koskaan mitään anteeksipyyntöä edes odottanut. Asiat menivät niinkuin ne menivät.
Aika mustis sairas akka olet, ei voi muuta sanoa. Sunhan tässä tulisi pyytää anteeksi ja monta kertaa omaa sairasta sekoiluasi.
Älä ole niin naiivi.
Jos on minulle, vieläkin vähän olen tuohduksissani. En vaan voi käsittää että miksi. Tämän palstan kautta ei onnistu anteeksipyyntö, jos edes tarkoitat sitä. Ilmoita heti itsestäsi jotain jos tarkoitat mitä kirjoitat.
En anna anteeksi enää! Hylkäsit mut joka tavalla ja tässä on lopputulos! Ei enää ikinä, kiitos ja näkemiin, ei muakaan huvita loputtomiin joustaa...
Anteeks...
En anna....
Kamalempia kuspäitä..mitä ikinä tiedän...
Jos omenakorissa ykx tai kax mätää omenaa...kaikki mädäntyy...🙂😎🤔👍
jaa ellukin vaivaitunut bottinsa avustuksella kirjoittelemaan, tämä oli hyvä ikävä-palstan hyvä pointti tänään: että kannattaa olla tytöille mukavia, koska eivät sitten ikinä unohda sellaisia juttuja joita pyytettömästi autat joitain itkuisia tyttöjä.
Minulle tulee monestikin olkapäähän itkemään tyttösiä joistain asioistaan, mutta tekisi mieli auttaa, en vain pysty kertomaan, joskus kerron jotain ilahduttavaa heille, monia monia kertoja kun yleensä yön pimeydessäkin liikun yksin, kukaan ei uskalla hyökätä kimppuun tietäen että kuka olen: ihmettelen kyllä että miten on kiirinyt jo ympäri kaupunginkin jutut että on sellaista porukkaa jonka kanssa ei edes poliisi uskalla leikkiä ollenkaan :D
Perusjuttu tuossa: yritän auttaa tyttöjä jos heillä on paha olo, jos pystyn, joku toinen kaveri ehtii jo avata suunsa silloin jotain itkuista tyttöä auttamaan, ei itse tarvitse edes sanoakaan mitään sitten.
Niin surullisten tyttöjen kunnioittaminen ja nuorten naisten kunnioittaminen yleensäkin.
Jepjep...
Mä pelkään sikana pimeetä...
Joten ei pimeetä...
Joten en tarvii olkapäätä...en itke yössä...
Ole edelleen ritari yössä...😁🤔🍂🍃👅💫
Annan anteeksi.
En tiedä omassa kuplassani en anna anteeksi ks.henkilölle joka sattumoisin tietää sen itsekin jos olisi naista/miestä ollut pysymään housuissa mutta adiktiosta kun ei pääse niin ei. Kyse ei ole siitä etten adioktiota hyväksyisi mutta toiminta selkäni takana on mitä en anteeksi anna.
Olipas taas hyvät tunnisteet. Annetaan anteeksi, joo joo.
Näitä tapauksia on maassamme tuhansia. Psykologian kautta voin ymmärtää että näkymätön henkinen risuaita estää yhteydenoton. Se on universumin vahvimmasta materiasta, pelosta valmistettu.
Jos olisit hän niin antaisin anteeksi. Mutta kai aiot vielä olla yhteydessä ?
Sanoinhan, että rakastan. Vielä en kehtaa olla yhteydessä.
Vielä? Siis mitä tarkoitat, miksi se olisi helpompaa myöhemmin?
Vaikka joskus ärsyynnyn, niin en ajattele että kukaan olisi mokannut. Ymmärrän mitä kaikkea tietynlaiseen käyttäytymiseen saattaa liittyä.
Tänne on helppo kirjoittaa, että rakastaa, ja on helppo "rakastaa", kun todellisuutta ja eiseollutkaanrakastumista ei tarvitse kohdata siinä ainoassa oikeassa todellisuudessa.
Ajatus siitä että tuntee rakastumista on kyllä kauhean kiva. Kiva olla tässä ja tuijottaa näyttöä, "rakastuneena". Todellisuus on koko ajan kauempana.
Ei ole helppoa kirjoittaa rakastavansa tai sanoa sitä. Varsinkaan silloin, kun se on yksipuolista.
Niin, tunne on varsin mukava, eikä siinä mitään väärää ole.