Ilmastonmuutos uhkana

Uusiutuvien energiamuotojen kehittäminen lienee ykkösasia.
Toisena voidaan ottaa saastepäästöjen tuntuva rajoittaminen.

Ihmiskunnan elämisen perusedellytys on luonnonehtojen pysyttäminen sellaisena, että elämä ei tuhoudu.
Siksi sodat ovat eittämättä ihmiskunnan etujen vastainen toimi. Tuhoamisen lisäksi asevarustelukin ilman sotaa saatuttaa turhaan ilmastoa ja luontoa.
Ihmisten terveyden kannaltakin ilmansaasteet tulisi minimoioda. Katse suurkaupunkeihin antaa lohduttoman kuvan saatepilvistä.

Fossiilisten polttoaineiden käyttö on suurin yksittäinen syy antropogeeniseen eli ihmisten toimista johtuvaan ilmastonmuutokseen. Myös maankäytön muutokset kuten metsien hävitys ja soiden kuivatus pelloksi sekä maatalous voimistavat ilmastonmuutosta.
Naudanlihan tuotanto ja riisinviljely aiheuttavat ilmastoa lämmittäviä metaanipäästöjä. Ilmakehän metaanipitoisuus on lähes kolminkertaistunut esiteolliseen aikaan verrattuna.

YK-liiton+näkemyksiä+tilanteesta+Teollistuneet+maat+ovat+tuottaneet+yli+80+%,+maailman+kaikista++päästöistä.+Nykyäänkin+niiden+osuus+on+merkittävä.+Kasvihuonekaasuista+huomattavimman,+hiilidioksidin,+päästöistä+noin+60+%+on+teollisuusmaiden+aiheuttamia,+vaikka+teollisuusmaissa+asuu+enää+vain+noin+viidennes+maailman+väestöstä.+Kehitysmaat,+joissa+asuu+yli+80+%+maailman+väestöstä,+tuottavat+vain+puoli+prosenttia+kaikista+hiilidioksidipäästöistä.Vaikka+päästöt+olisivat+suhteellisen+paikallisia,+niiden+vaikutukset+ja+haitat+levittäytyvät+laajalle.+Ilmastonmuutoksesta+kärsivätkin+usein+eniten+maat,+jotka+ovat+siihen+vähiten+syyllisiä.YK+yrittää+ilmastoneuvottelujen+kautta+löytää+tasapainoa+saastuttajien+ja+kärsijöiden+välille+sekä+luoda+globaalia+konsensusta+kestävän+tulevaisuuden+rakentamiselle.+Kiistaa+on+käyty+erityisesti+siitä,+tulisiko+teollisuusmaiden+korvata+päästöjensä+vaikutukset+muulle+maailmalle.+Päästötilastoissa+USA+ja+EU+ovat+historiallisesti+suurimmat+saastuttajat.+Vertaillessa+nykyisiä+päästöjä+kipuaa+Kiina+molempien+edelle.+Myös+monet+muut+nousevat+teollisuusmaat+ovat+kasvattaneet+päästömääriään+huomattavasti.Myös+me+suomalaiset+olemme+osaltamme+vastuussa+ihmiskunnan+olemassaolon+edellytyksistä.+Voimme+toimia+täällä+luonnon+tasapainon+säilyttämisen+puolesta+mutta+autaa+myös+niitä+valtioita+joilla+ei+ole+tietotaitoa+tai+teknologiaa.On+syytä+luopua+ajatuksesta,+että+kaikkea+sitä+voi+tuottaa+mistä+omistajille+tulee+voittoa.

YK:n ilmastosopimuksen artikla 3.1 toteaa:
”Osapuolten tulisi suojella ilmastoa ihmiskunnan nykyisten ja tulevien sukupolvien parhaaksi, perustuen tasa-arvoon, huomioiden osapuolien yhteisen mutta eriytetyn vastuun ja erilaiset valmiudet.”

Syksyllä 2015 kansainvälinen työ ilmastonmuutoksen toirjumiseksi eteni huomattavasti, kun maailman maat pääsivät yhteisymmärrykseen kansainvälisestä sitovasta ilmastosopimuksesta (Pariisin ilmastosopimus). Sopimus täydentää vuonna 1992 solmittua YK:n ilmastosopimusta.

Hallitusten välisen ilmastopaneelin, IPPC, tehtävä on tuottaa tieteellistä tutkimusta ilmastopoliittisten päätösten tueksi.
IPCC:n arvion mukaan maapallon keskilämpötila on noussut noin 0,85 astetta viimeisen 135 vuoden aikana. Lämpeneminen on ollut kiihtyvää, kuluneet kolme vuosikymmentä ovat olleet maailmanlaajuisesti lämpimämpiä kuin yksikään aikaisempi vuosikymmen vuoden 1850 jälkeen.
Kasvavat kasvihuonepäästöt nostavat lämpötilaa edelleen. Vaikka päästöt onnistuttaisiin kääntämään nopeaan laskuun tulevien vuosien aikana, nousee keskilämpötila silti noin asteen.
IPPC arvioi ilmaston lämpenemisen olevan todellista ja uhka ihmiskunnalle.

Luonnollinen keskiveroilmasto:
Kasvihuonekaasut toimivat ilmakehässä samoin kuin lasi kasvihuoneessa, eli päästävät auringosta tulevan säteilyn lävitseen mutta eivät kaikkea maapallon lämpösäteilyä karkuun. Sen takia maapallon lämpötila on keskimäärin 15 astetta, kun se ilman kasvihuoneilmiötä olisi -18 astetta. Ilmakehän kasvihuoneilmiö ei siis ole ongelma vaan nykyisen kaltaisen elämän elinehto.
Viime jääkauden aikana napajäätiköt sitoivat vettä ja peittävät suuria alueita. Merenpinta on arvioitu olleen lähes sata metriä alempana.


Ongelma ei siis ole luonnollinen kausivaihtelu mutta:
Ongelma on ihmisen aiheuttamat muutokset ilmakehän koostumuksessa ja kasvihuoneilmiön voimistuminen. Kymmenet tutkimuslaitokset kertovat samaa tarinaa. Ilmasto lämpenee ihmisen toiminnan seurauksena ja siihen tulee puuttua.

Ihmisen toiminta sekä ilmastonmuutos

Nisäkkäät.
Luonnon monimuotoisuus köyhtyy nopeaa tahtia. Selkärankaisten villieläinten määrä on romahtanut 60 prosentilla vain reilun 40 vuoden aikana. Selkärankaisia eläimiä on nyt vähemmän kuin koskaan. Käynnissä on ennennäkemätön ihmisen aiheuttama sukupuuttoaalto.
Peltojen raivaus tuhoaa monien lajien elinehtoja. Suurten nisäkkäiden pyynti sekä salametsästys verottavat kantoja.
Ilmastonmuutos muuttaa luontoa, suosii joitakin lajeja ja toiset joutuvat vaikeuksiin.
Yhden lajin joutuminen vaikeuksiin saattaa heijastaa moniin muihin lajeihin.
On siis luonnomukaista että ihmisen aiheuttamaa sekä molempia syitä yhdessä.

Katselin Perussuomalaisten foorumeja. Hyvin köykäistä tarinaa. Enemmän sellaista, luonto saa sontautua, ettei mitään luonnon saastumista ole.

IPCC arvioi, että tämän vuosisadan loppuun mennessä:

keskilämpötila nousee 1,1–6,4 astetta
meren pinta nousee 17 cm
erityisesti jo kuivilla alueilla kuivuuskaudet voimistuvat, kun taas rannikoilla, alavilla mailla ja jokisuistoissa tulvat lisääntyvät
rankkasateet lisääntyvät, mutta jäätiköihin ja lumeen varastoituneen veden sekä kesän ja syksyn valumaveden määrä vähenee alueilla, joilla asuu yli miljardi ihmistä.
http://ilmasto.org/ilmastonmuutos/kasvihuoneilmio-ja-ilmastonmuutos

Meren pinta on noussut vuodesta 1961 10 cm. Nousu jatkuu ja tiheästi asutuille rannikkoseuduille on tulossa ongelmia. Lämpätilan kohoaminen päiväntasaajan seuduilla haittaa maanviljelystä. Osa kansainvaelluksesta johtuu elinehtojen heikkenemisestä.

Voiko ihminen rajata maapallon lämpenemistä ? Hyvä että saasteet vähenevät ja ilman laatu paranee, mutta kyllä kannattaisi alkaa varustautumaan meren pintojen nousemiseen ja muihin muutoksiin joita väistämättä on tulossa. Saastuttamisen vähentäminen on ilman laadun kannalta ensiarvoisen tärkeää tottakai.

Tässä linkki kiinnostavaan teoriaan...
https://fi.wikipedia.org/wiki/Milankovićin_jaksot
... josta lainattuna:
"Milankovićin jaksot tai Milankovićin syklit ovat Maapallon kiertoradassa, akselikallistumassa sekä akselin suunnassa tapahtuvia jaksollisia muutoksia, jotka vaikuttavat planeetan ilmastoon. Niiden taustalla on muiden planeettojen vetovoiman aiheuttamat, alati muuttuvat vaikutukset. Milankovićin jaksoja pidetään yksinä jääkausien syistä, sillä ne muuttavat eri leveysasteille tiettyinä aikoina tulevaa auringonsäteilyä[1]. Säteilyjakauma puolestaan vaikuttaa planeetan lämpötiloihin ja kosteuteen monimutkaisten kytkentöjen kautta, johon osallistuvat Maan ilmakehä, vesistöt, lumi, jää, mantereiden sijainti sekä biosfääri[2].

Milankovićin jaksojen kokonaisvaikutus on tehokkainta pohjoisella pallonpuoliskolla, jossa mantereisia alueita on paljon, ja jäätiköillä on parhaat edellytykset muodostua ja tuhoutua. Jaksot vaikuttavat kuitenkin myös sademääriin ja haihduntaan, missä valtamerillä on iso rooli..."

Luonnon ehdot ovat normaalisti jatkuvasti muutostilassa. Ne johtuvat ulkoisista seikoista joille kukaan ei mahda mitään.
Hyvin todennäköinen fakta on se, että ihmisen toiminta aiheuttaa ilmastoa lämpenemisen suuntaan. Toinen seikka on väestökeskittymien, kaupunkien/kylien, ilmaston saastuminen ja joka näkyy. Tässä on mukana ihmisen terveys. Saastemääriä on pakko rajoittaa. Kapitalistinen jatkuvan kasvun teoria on tiensä päässä. On siirryttävä paitsi saasteettomaan tuotantoon kuin myös tuotannon sääntelyyn. Sääntelyssä tulee eteen myös väestön määrän sääntely. Ei Linkolan tai naton malliin - ihmiskuntaa tuhottaisiin. Väestönkasvun sääntely on välttämätöntä.
Tarvitaan myös uusi kansainvälinen taloudellinen järjestelmä. Sitä voisi nimittää "kaveria ei jätetä". Järjetön kasvuun perustuva vientipolitiikka tulee tuhota. Vähemmän kehittyneisiin maihin tulee vielä teollisuuslaitoksia. Se edistää tuotteiden lähipalvelun kehittymistä.