kun ei ollut mitään työttömyyskorvauksia. Nyt ne korvaukset vievät työnhalun, ihmiset makoilee kotonaan ja käy hakemassa luukulta rahaa.
Jotkut vielä oikein ylpeilee sillä, ettei ole ikinä ollut töissä! Kyllä siinä ihmiset rapistuu ja vanhenee ennen aikojaan, lihakset kuihtuu ja nivelet paukkuu.
Millä tästä päästäisi eteenpäin? Olisiko parempi, että työttömyyskorvaus olisi paljon pienempi, ehkä sitten tulisi etsittyä töitä! Se on liian suuri, työstä pitäisi aina saada enemmän kuin mitä korvaus on.
Jos nuorena oppii noin veteläksi, on huono juttu!
Jotkut vielä oikein ylpeilee sillä, ettei ole ikinä ollut töissä! Kyllä siinä ihmiset rapistuu ja vanhenee ennen aikojaan, lihakset kuihtuu ja nivelet paukkuu.
Millä tästä päästäisi eteenpäin? Olisiko parempi, että työttömyyskorvaus olisi paljon pienempi, ehkä sitten tulisi etsittyä töitä! Se on liian suuri, työstä pitäisi aina saada enemmän kuin mitä korvaus on.
Jos nuorena oppii noin veteläksi, on huono juttu!
Vastaukset 9
Vanhimmat
Työ oli toimeentulon edellytys. Syöminen, ryysyt niskassa ja katto pään päälle. Vuokralla asunut työläisperhe ei elänyt talvea pelkillä metsän keräilytuotteilla.
Nyt työn pitäisi olla kivaa, sopivalla alueella, hyvin palkattua eikä se saisi häiritä muita harrastuksia.
Jengi on oppinut, että aina joku hoitaa perustarpeet ja jotain niiden päällekin.
Loukuista on horistu vuosikaudet mutta mitään ei ole saatu aikaan.
Työttömyyttä hoidettiin Suomessa pitkään järjestämällä työttömille hätäaputöitä. Tätä lapiolinjaksi kutsuttua politiikkaa jatkettiin kansainvälisessä vertailussa pitkään: muualla Euroopassa siirryttiin Suomea aiemmin suoriin, rahallisiin työttömyyskorvauksiin. Yleisestä rahakorvauksesta säädettiin Suomessa 1950- ja 1960-lukujen vaihteessa, mutta senkin jälkeen työttömyyden hoidossa nojattiin mieluummin työllistämistöiden järjestämiseen. Työttömiä työllistettiin siirtotyömaille, jotka olivat usein tietyömaita. Hätäaputöitä järjestivät niin kunnat kuin valtio.
Työttömyysturva uusittiin 1970-luvun alussa. Vuonna 1971 säädetyt uudet säädökset lopettivat työttömyystyöt ja siirtotyömaat. Samalla työntekijä sai ammattisuojan, joten työttömän ei enää tarvinnut ottaa vastaan mitä tahansa työtä.[10]. Vuonna 1985 työttömyysturva jaettiin ansiosidonnaiseen päivärahaan ja peruspäivärahaan. Peruspäivärahaa korotettiin 1980-luvun loppuvuosina palkansaajien keskiansioiden nousua vastaavaa tahtia.[11] Viime vuosikymmeninä peruspäivärahan tasoa on nostettu kuitenkin niin hitaasti, että sen ostovoima on laskenut suuresti palkkoihin verrattuna.
Myös ammattisuojan kesto lyhennettiin yhdeksänkymmenluvulla kolmeen kuukauteen.
Lähde Wiki
Tuostapa tuli mieleen. Olin jotain 14-vuotias, kun 1,5km päästä kotoa oli parakkikylä pellolla.
Tehtiin hätäaputöinä 20 km pikatietä. Sitä tietä kuljen vieläkin aina kotitilalle mennessä ja toiseen suuntaan kauppa-asioille sieltä mennessä.
On olemassa nuoria, vahvoja miehiä, jotka kerskailevat etteivät tule ikinä ottamaan vastaan mitää mielestään alipalkattua työtä. Ennen oli pieni pakko yrittää.
Huoh!
Onko pakko motkottaa kuin tyyppivanhukset? Jos ei taho.
Ennen maistui 7-kymppisille työ, kun ei ollut kansaneläkkeitä.
USAssa maistuu työ vanhuksille vieläkin: eläkeläiset siivosivat metallinpaljastimen kanssa Floridan hiekkarantoja.
USAssa eläkeläiset pakkasivat ostokset muovikasseihin ja ostoskärryyn kassan takana ja vain toivoivat edes muutaman sentin.
"Osa päättäjistä oli huolissaan kansan moraalista. Romahtaisiko se, jos kaikille tulisi yhtäläinen oikeus eläkkeeseen?"
https://sosiaalivakuutus.fi/sosiaaliturvan-historia-vaivaishoidosta-nykypaivaan/
On tainnut romahtaa moraali.
Kyllä työtä olisi, juuri luin kuinka metsänraivausmiehiä tarvittaisi oikein satoja, että saisi metsät pidettyä kunnossa.
Metsurille kurssi, jossa opastettaisi raivausta ja raivaussahan käyttöä, myös moottorisahan käyttöä.
Pian ne järkevä nuori oppii, silloin saisi mielekästä työtä, josta saisi aika hyvän palkankin.
Siellä on näin syksyisinkin mitä parhainta työtä, raitis ilma ja kaunis maisema
Siellä ihminen tervehtyy, tulee kunnon lihakset ja verenkierto tuo terveyttä ympäri kehoa.
Aloittaja on oikeassa. Tänään elätti elää hyvin tekemättä mitään, eläke on myös hyvä koskee kaikkia Suomessa asuvia.
Jos on terve aikuinen, silloin työttömyyskorvauksen saisi laskea, jollei mitään kurssia, tai työllisyyssuunnitelmaa ole.
Korvauksen pitäisi olla väliaikainen apu! Ei ole oikein, että jotkut elävät laiskoina ja toisilla on työtä liikaakin.