Psykoosisairauksien periytyvyyttä selvittävä SUPER-tutkimus käynnistyy Kotkan alueella
SUPER–tutkimusta tehdään Kotkan mielenterveys- ja päihdepalveluiden Karhulan poliklinikalla ja hoito- ja kuntoutusyksikkö Miekussa. Miekussa ensimmäiset tutkimuspäivät ovat 7. ja 8.11. ja Karhulan poliklinikalla 14. ja 15.11.
Tutkimukseen toivotaan täysi-ikäisiä henkilöitä, joilla on joskus elämänsä aikana todettu psykoosi tai esimerkiksi psykoottinen masennusjakso tai skitsofrenia. Tutkittavan ei tarvitse olla tällä hetkellä hoidossa.
Psykoosi on vakava mielenterveyden häiriö, jossa ihmisen todellisuudentaju on heikentynyt ja hänellä on vaikeuksia erottaa, mikä on totta ja mikä ei. Todellisuuden erottaminen oman pään sisäisistä mielikuvista on ajoittain hankalaa.
Kapeimmillaan psykoottisuus määritellään selvien harhaluulojen tai aistiharhojen esiintymiseksi ilman, että henkilö tiedostaa niiden mielenterveydenhäiriöistä luonnetta.
Joskus psykoottisuus havaitaan myös karkeasti poikkeavan käyttäytymisen tai hajanaisen puheen perusteella.
Negatiivisilla oireilla eli puutosoireilla tarkoitetaan normaalien ajatusten, tunteiden tai käyttäytymisen heikentymistä tai puuttumista. Ne ilmenevät tunteiden latistumisena, puheen köyhtymisenä, epäsosiaalisuutena, kyvyttömyytenä tuntea mielihyvää ja apaattisuutena.
SUPER–tutkimusta tehdään Kotkan mielenterveys- ja päihdepalveluiden Karhulan poliklinikalla ja hoito- ja kuntoutusyksikkö Miekussa. Miekussa ensimmäiset tutkimuspäivät ovat 7. ja 8.11. ja Karhulan poliklinikalla 14. ja 15.11.
Tutkimukseen toivotaan täysi-ikäisiä henkilöitä, joilla on joskus elämänsä aikana todettu psykoosi tai esimerkiksi psykoottinen masennusjakso tai skitsofrenia. Tutkittavan ei tarvitse olla tällä hetkellä hoidossa.
Psykoosi on vakava mielenterveyden häiriö, jossa ihmisen todellisuudentaju on heikentynyt ja hänellä on vaikeuksia erottaa, mikä on totta ja mikä ei. Todellisuuden erottaminen oman pään sisäisistä mielikuvista on ajoittain hankalaa.
Kapeimmillaan psykoottisuus määritellään selvien harhaluulojen tai aistiharhojen esiintymiseksi ilman, että henkilö tiedostaa niiden mielenterveydenhäiriöistä luonnetta.
Joskus psykoottisuus havaitaan myös karkeasti poikkeavan käyttäytymisen tai hajanaisen puheen perusteella.
Negatiivisilla oireilla eli puutosoireilla tarkoitetaan normaalien ajatusten, tunteiden tai käyttäytymisen heikentymistä tai puuttumista. Ne ilmenevät tunteiden latistumisena, puheen köyhtymisenä, epäsosiaalisuutena, kyvyttömyytenä tuntea mielihyvää ja apaattisuutena.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Kakspy ry toimii mielenterveys- ja päihdetyön edistämiseksi yksilö- ja yhteisötasolla ja edesauttaa yksilöiden aktiivisen kansalaisuuden ja osallisuuden toteutumista.
Kakspy Palvelut Oy tuottaa ja kehittää asiakaskunnan tarpeista lähteviä joustavia, nykyaikaisia ja kilpailukykyisiä palveluja. Palvelut on tarkoitettu tukemaan mielenterveys- ja päihdeongelmia kohdanneiden, osatyökykyisten ja muuta erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden kuntoutumista kohti yhteiskunnallista osallisuutta. Kakspy Palvelut Oy on Kaakkois-Suomen sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry:n omistama yhteiskunnallinen yritys, joka maksaa kaikki veronsa Suomeen. Yhtiön tuottamat palvelut perustuvat toipumisorientaatio viitekehykseen.
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/193682/Kinnunen_Yhteiskuntapolitiikka.pdf?sequence=2
Mielenterveyden on Eurooppalaisissa väestötutkimuksissa havaittu olevan yhteydessä sosioekonomisen aseman eri ulottuvuuksiin. Tutkimuksissa on havaittu, että muun muassa mieliala- ja ahdistuneisuushäiriöt ovat yhteydessä matalaan koulutustasoon, materiaalisten resurssien puutteeseen sekä työttömyyteen (Lehtinen ym. 2005, 6–7).
Nuorten masennus oli vuonna 2000 yleisempää niillä nuorilla joiden vanhemmat kokivat työttömyyttä ja omasivat matalan koulutustason. Nämä sosioekonomiset erot säilyivät koko tarkastelujakson ajan
vuodesta 2000 vuoteen 2011. Erojen säilymisen lisäksi vakavista masennusoireista kärsineiden nuorten määrä kasvoi eniten juuri heikoimmassa sosioekonomisessa asemassa olevien nuorten keskuudessa. Vanhempien samanaikainen työttömyys ja matala koulutustaso lähes kaksinkertaistivat nuorten riskin kokea vakavia
masennusoireita. (Torikka ym. 2014.) Mielenterveyden osalta terveyden epätasaarvoinen jakautuminen näyttäisi siis lisääntyneen nuorten kohdalla viimeisen
vuosikymmenen aikana.
Nuorten aikuisten mielenterveys- ja päihdehäiriöiden onkin havaittu olevan yhteydessä nuorten matalaan koulutustasoon ja työttömyyteen. Toisen asteen tutkinnon
suorittaneilla on vähemmän mielenterveyshäiriöitä ja erityisesti päihdehäiriöitä kuin vain pelkän peruskoulun suorittaneilla (Suvisaari ym. 2009, 295). Työttömistä 19–34- vuotiaista taas lähes joka neljäs kärsii päihdehäiriöistä, kun työllisissä vastaava osuus on vain noin viisi prosenttia (mt., 295). Myös mielenterveyden häiriöt ovat yleisempiä työttömillä kuin työllisillä. Tutkimuksissa, joissa mielenterveyden häiriöiden
esiintyvyyttä on tutkittu koko työikäisen väestön osalta, on havaittu häiriöiden olevan
yleisempiä työttömillä kuin työllisillä (Pirkola ym. 2005, 6)
http://jultika.oulu.fi/files/nbnfioulu-201711083057.pdf
On olemassa runsaasti tutkimuksia ja näyttöä siitä, että työttömyyden ja
mielenterveyden välillä vallitsee suhde. Monet poikkitieteelliset tutkimukset ovat osoittaneet, että työttömillä on heikompi mielenterveys kuin työllisillä. Dooley ja Catalano (2013) ovat tarkastelleet tätä yhteyttä ja löytäneet, että sairausindikaattorit kuten masennus, psykiatriset laitoshoidot ja itsemurhat kaikki korreloivat
työttömyyden kanssa. Vahvimmat todisteet tälle poikkileikkaavalle suhteelle on osoitettu käyttäen kansallisia väestötilastoja. Wilhelm ym (2003) havaitsivat, että työttömäksi joutumisella oli vahvin korrelaatio vakavimpaan masennustilaan (MDD, major depressive disorder) kun käytettiin Australian tilastoja mielenterveydestä ja hyvinvoinnista. Sama on todettu Yhdistyneen Kuningaskunnan kansallisessa ”Survey of Psychiatric Morbidity”- tutkimuksessa, jossa samalla tavalla löydettiin, että
työttömyys oli vahvassa yhteydessä psykiatriseen häiriöön.
Työttömyydellä on todettu olevan huomattavia negatiivisia vaikutuksia
mielenterveyteen. (Paul & Moser 2008.) Murphyn ja Athanasou’sin (1999) teettämä meta-analyysitutkimus työttömyyden vaikutuksesta mielenterveyteen käsitteli nimenomaan näiden kahden kausaalisuussuhdetta. Tutkimus sisälsi yhdeksän pitkittäistutkimusta. Tutkijat raportoivat, että työttömyys lisäsi merkittävästi
ahdistuksen ja kärsimyksen kasvua, mikä tukee oletusta, että työttömyys ei ainoastaan korreloi kärsimystä vaan on itse kärsimyksen aiheuttajana
Hyväksikäytetään+diagnooseil.+Herrat+syö+juo+ja+nussii+mut+pienipalkkaset+onn+psykoosis+jos+kysyy+etuja+tai+ei+suostu+uskontoon.
Taiat olla superin "luottonainen"
Jatkuvasti Facebookissa? Runsaasti some-sivustoja käyttävät todennäköisemmin masentuneita
Jatkuva Facebookin, Tumblrin tai esimerkiksi Instagramin päivittäminen tai Suomi24Kotka selailu ja poistot voi olla merkki masennuksesta. Tutkimuksen mukaan sosiaalista mediaa tiheämmin seuraavat ovat 2,7 kertaa todennäköisemmin masentuineta kuin vähiten somea seuraavat.
Jos olet ollut kuin kusi sukassa lapsena etkä ole saanut ikinä kiukutella, olet omien penskojen kanssa ihan pulassa, kun he kiukuttelevat”, Suomen tunnetuin lastenpsykiatri sanoo.
Sillä on hintansa, ja nyt se heijastuu parisuhteisiimme ja omien lastemme käytökseen
Suomalaisia on kasvatettu ylenpalttiseen reippauteen, sanoo lastenpsykiatri Jari Sinkkonen
En täällä somessa paljon kirjoittele mutta nyt on pakko. Tämä Jarin kirjoitus on ylivoimaisesti parasta kirjoitusta kasvatuksesta mitä ikinä olen kuulut. Maalaisjärkeä, tervettä ajattelua. Piste.