Loisteho moottoreissa

Onko loisteho vain sähkömoottorin huonosta rakenteesta johtuvaa siirtojohtimissa edestakaisin kulkevaa tehoa. Sitä tehoa joka varastoituu magneettikenttään mutta sitä ei saada hyödynnettyä moottoria pyörittäväksi tehoksi. Se mikä saadaan ankkurilta magneettikentässä ulos on pätöteho ja loppu loisii? Eli vielä tarkennus, jos johtimen kaikki magneettikenttä saataisiin ankkurille ei loistehoa synny?
22795
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 22

Vanhimmat

Koskas vesistöt ovat muuttuneet magneettisiksi. Lukuun ottamatta Bermudan kolmiota.

Äänestä
  • Tuo on hyvä pointti, sillä ankkurointi on aina ankkuroinnin suorittajan vastuulla.

    Äänestä

Googlaamalla jo tietäisit

Äänestä

Kuluttaja-asiakkaan ei tarvitse olla huolisssaan loistehosta, koska kWh-sähkömittari ei sitä mittaa. Kuluttaja saa siis loistehon kaupan päälle! Loistehoa ei voi hyödyntää, koska se ei ole oikeaa suorittavaa tehoa, se rasittaa vain sulakkeita ja johtoja. Sen voi kompensoida kondensaatoreilla, kuten suurissa yrityksissä tehdään. Kompensoinnista ei ole mitään muuta hyötyä kuluttajalle, kuin että voisi käytää yhden koon verran pienempiä sulakkeita. Koska esim minulle riittää omakotitalossa pienin pääsulake 3 x 25A, en ole huolissani loistehosta.

Äänestä
  • " Loistehoa ei voi hyödyntää, koska se ei ole oikeaa suorittavaa tehoa, se rasittaa vain sulakkeita ja johtoja."

    Tällöinhän se lämmittää myös aivan ilmaiseksi .

    Äänestä

  • loiseläjä kirjoitti:

    " Loistehoa ei voi hyödyntää, koska se ei ole oikeaa suorittavaa tehoa, se rasittaa vain sulakkeita ja johtoja."

    Tällöinhän se lämmittää myös aivan ilmaiseksi .

    No eikä lämmitä ilmaiseksi, se lämmitys on jo pätätehoa, joten kWh-mittari mittaa sen osuuden.

    Äänestä

  • "Kuluttajilla" eli tavallisilla sähkänkäyttäjillä nykyään toisinpäin, eli elektroniikka aiheuttaa loistehoa ja sitä pitää kuluttaa verkosta pois reaktoreilla.

    Äänestä

  • Sähkönpilaajat kirjoitti:

    "Kuluttajilla" eli tavallisilla sähkänkäyttäjillä nykyään toisinpäin, eli elektroniikka aiheuttaa loistehoa ja sitä pitää kuluttaa verkosta pois reaktoreilla.

    Jaahas... eli sitten kun kompensoimme tuon loisen pois niin sähkölaskukin pienenee kun loistehon pätöteho-osuus ei pyöritä mittaria...

    Äänestä

Loistehoa syntyy kun moottorin päälle kasvaa sammalta tai naavaa. Ylimääräiset sammaleet kannattaa kärrätä voimalaitokselle. Siellä ne tekee loistehosammalista taas uutta tehoa.

Äänestä

Ei kun ihan päinvastoin! Jos moottori on äärimmäisen hyvä, laakeriden kitka olematon, käämitykset paksua kuparia, rauta niin hyvää ettei tule rautahäviöitä, jne. Tällöin moottori tyhjäkäynnillä ottaa vain pelkkää loistehoa. Huonot moottorit kuluttavat tyhjäkäynnillä myös pätötehoakin.

Äänestä

Mutta jos moottorin hyötysuhdetta tehokerrointa parannetaan käyttää se muuten loistetehoksi jäävän energian pätötehoksi. Jos moottorin tehokerroin olisi nolla olisi kaikki energia mitä moottori varastoi kohta takaisin verkossa. Se miksi käyttämättä jääneen magneettikenttään varastoituneen energian ja kulutetun virran määriä ei voi laskea suoraan yhteen on virtojen eriaikaisuus. Tästä seuraa se että virrat ovat välillä erisuuntaiset ja kokonaisvirta on aina alle suoraan yhteen lasketun summan mutta enemmän kuin moottorin ottama virta. Saa korjata jos olen väärässä:)

Äänestä
  • Tuota sepustusta ei kannata korjata. Siihen pätee se entisen alokkaan asennon korjaus, paras tehdä kokonaan uusi...

    Äänestä

Kelat ja kondensaattorit aihettavat vaihesiirtoa 90 astetta joka lisää kuormistusta. Miksei voisi keksiä komponenttiä joka kääntää vaihetta 180 astetta. Silloin virrat kumoaisivat toisensa eikä siirtojohtoja tarvittaisi lähes ollenkaan.

Äänestä
  • 180 asteen kääntö aiheuttaisi sen että moottori rupeaisi pyörittämään generaattoria ja sitten olisi sähköyhtiöllä kova selittäminen.

    Äänestä

Moottorit ja loistelamput kuluttavat loistehoa, mutta nykyajan elektroniset laitteet, kuten esim. ilmalämpöpumput, televisiot jne tuottavat loistehoa ollessaan ns . valmiutilassa ja kompensoivat hieman induktiivisten laitteiden loiskuormaa. Siksi tavallisen kotitalouden sähköverkosta ottama loisteho on keskimäärin ottaen melko pieni. Minulla on loistehon paljastava mittari. Yleensä tehokerroin vaihtelee /- 0,8 ... /- 0,9 En ole huolissani loistehosta. Loistelamppujen tehokerroin on pienin, jopa 0.5 . 40W loistelamppu vie loistehoa suunnilleen 40 VA. Sähkömoottoreiden tehokerroin on tyyppikilpeen painettu cos(fii) ja se on tavallisesti 0,8...0,9.

Äänestä
  • "40W loistelamppu vie loistehoa suunnilleen 40 VA. "

    Volttiampeeri (VA) on näennäistehon yksikkö. Loistehon yksikkö on vari (var).

    Äänestä

  • Ok. Lasketaanpa sinun lähtötietojesi mukaan. Pätöteho on siis 40W ja loisteho 40 varia (olettaen että erehdyit loistehon yksikössä ja tarkoitit todellakin lois-, etkä näennäistehoa) Lasketaan lähtötietojesi perusteella siis loistelamppusi näennäisteho. Sijoitetaan nuo kaavaan: näennäisteho² = pätöteho² loisteho² = näennäisteho = [neliöjuuri]40 [neliöjuuri]40 = n. 12,64VA.

    Niin meinaatko todellakin edelleen, että "40W" loistelampun näennäisteho on n. 13VA?

    No, tehdäänpä toinen laskelma sen mukaan, että tarkoitit "40 VA loisteholla" kuitenkin 40 var näennäistehoa ja halutaan siis saada selville loisteho. Sijoitetaan ne siis kaavaan; loisteho² = näennäisteho² - pätöteho² = loisteho = [neliöjuuri]40-[neliöjuuri]40 = 0.

    Eli taisit juuri keksiä pelkällä loisteholla toimivan loistelampun, eli ikiliikkujan. Onneksi olkoon!

    Äänestä

  • ikiliiikkujako kirjoitti:

    Ok. Lasketaanpa sinun lähtötietojesi mukaan. Pätöteho on siis 40W ja loisteho 40 varia (olettaen että erehdyit loistehon yksikössä ja tarkoitit todellakin lois-, etkä näennäistehoa) Lasketaan lähtötietojesi perusteella siis loistelamppusi näennäisteho. Sijoitetaan nuo kaavaan: näennäisteho² = pätöteho² loisteho² = näennäisteho = [neliöjuuri]40 [neliöjuuri]40 = n. 12,64VA.

    Niin meinaatko todellakin edelleen, että "40W" loistelampun näennäisteho on n. 13VA?

    No, tehdäänpä toinen laskelma sen mukaan, että tarkoitit "40 VA loisteholla" kuitenkin 40 var näennäistehoa ja halutaan siis saada selville loisteho. Sijoitetaan ne siis kaavaan; loisteho² = näennäisteho² - pätöteho² = loisteho = [neliöjuuri]40-[neliöjuuri]40 = 0.

    Eli taisit juuri keksiä pelkällä loisteholla toimivan loistelampun, eli ikiliikkujan. Onneksi olkoon!

    Korjaan siis "tarkoitit "40 VA loisteholla" kuitenkin 40 var näennäistehoa" 40VA näennäeistehoa. ja korjaan myös, että ei se sinun loistelamppusi sentään ikiliikkuja ole, vaan aika erikoinen loistelamppu, joka kuluttaa pelkkää pätötehoa, koska jos pätöteho (W) on yhtäsuuri kuin näennäisteho (VA), niin loistehoa ei kulu lainkaan.

    Äänestä

  • Minä olen pitkän ikäni ollut luulossa, että purkauslamppujen liitäntälaite, kuristin, tarvitsee loistehoa magneettikentän ylläpitämiseksi, ei itse lamppu mihinkään.

    Äänestä

Mahtaakohan induktioliesi olla mikä? Ainakin aggrekaatin konkan päälle kävi niin että hajos.

Äänestä
  • Induktioliesi toimii tietysti induktiivisellä virralla, eli se ottaa verkosta vain loistehoa, jota siis mittari ei mittaa! Kannattaa nykyään ostaa siis vain induktioliesiä! Se on ilimaista ruoanlaittoa se, kunhan et uuniin koske! Uunivastukset valitettavasti ovat vielä resistiivisiä, eli käyttävät vain laskutettavaa pätötehoa! Milloin joku keksii induktiivisen uunivastuksen, niin saadaan uunin käyttökin ilimaiseksi! Ja samalla tietysti myös induktiivisen lämmityspatterit, niin saadaan sähkölämmityskin ilimaiseksi, kuin voidaan induktiivisillä vastuksilla loisteholla lämmittää!

    Äänestä

  • induktio_on_ilimanen kirjoitti:

    Induktioliesi toimii tietysti induktiivisellä virralla, eli se ottaa verkosta vain loistehoa, jota siis mittari ei mittaa! Kannattaa nykyään ostaa siis vain induktioliesiä! Se on ilimaista ruoanlaittoa se, kunhan et uuniin koske! Uunivastukset valitettavasti ovat vielä resistiivisiä, eli käyttävät vain laskutettavaa pätötehoa! Milloin joku keksii induktiivisen uunivastuksen, niin saadaan uunin käyttökin ilimaiseksi! Ja samalla tietysti myös induktiivisen lämmityspatterit, niin saadaan sähkölämmityskin ilimaiseksi, kuin voidaan induktiivisillä vastuksilla loisteholla lämmittää!

    😂😂😂 no ei nyt ihan noinkaan mutta varmaan ei ota tasaisesti sähkökäyrästä ja on rasite verkolle kuten ledit ym...

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Matonen kirjoitti:

Onko loisteho vain sähkömoottorin huonosta rakenteesta johtuvaa siirtojohtimissa edestakaisin kulkevaa tehoa. Sitä tehoa joka varastoituu magneettikenttään mutta sitä ei saada hyödynnettyä moottoria pyörittäväksi tehoksi. Se mikä saadaan ankkurilta magneettikentässä ulos on pätöteho ja loppu loisii? Eli vielä tarkennus, jos johtimen kaikki magneettikenttä saataisiin ankkurille ei loistehoa synny?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu