Ateistin elämän tarkoitus?

>>Mikä tarkoitus löytyy evoluutiosta, atomeista, suhteellisuusteoriasta, mammonasta?<<

Eivät liity mitenkään ateismiin.

>>Onko se sitä että annetaan omalle ahneudelle valta ja työnnetään muut väkivalloin syrjään?<<

VT:ssä hurskaat juutalaiset työntelevät väkivalloin eräitäkin syrjään, ja Jahve palkitsee heitä raavailla, aaseilla, kullalla, mirhamilla, sekä orjilla että orjattarilla.

evoluutio: sopeutuminen
atomit: alkuaineita
suhteellisuusteoria: nopeudella on rajansa
mammona: valuutat ovat käteviä

"Onko se sitä että annetaan omalle ahneudelle valta ja työnnetään muut väkivalloin syrjään?"

Kuvailet uskonnollista vallankäyttöä.

Aina parempaa kohden, se on elämän tarkoitus.
Muilla ei siinä ole osaa eikä arpaa.

Puhut nyt pitkälti kristillisistä arvoista.
Terve ihminen ei tarvitse mielikuvitushirviötä maailman selitykseksi.

Ateisti ei voi olla edes teoriassa ahne tai itsekäs, joten on ajatteluvirhe luulla ateistin elävän itsekkäästi ja ajattelevan vain omaa parastaan eikä lainkaan muiden parasta.
Ateisti käyttää paljon aikaa ja voimavaroja apua tarvitsevien auttamiseen. Ateisti tekee vapaaehtoistyötä SPR:ssä ja muissa uskonnollisesti sitoutumattomissa avustusjärjestöissä. Ateisti ottaa kotiinsa alkoholistin, jolla ei ole yösijaa, ja ruokkii sekä vaatettaa hänet: antaapa jopa vaimonsa hänen seksilelukseen, jotta pummin olisi parempi olla.

Sellainen on ateisti. Ateisti ei tee mitään sen vuoksi, että saisi siitä palkinnon kuoleman jälkeen tai sitä ennen. Ateisti ei pelkää helvettiä, koska tietää, että sellaista ei ole olemassa.

Minä olen ainoa ateisti, joka ei toimi tässä kuvatulla tavalla.

Voiko kuvitella suurempaa ahneutta kuin sitä, mikä odottaa osakseen tulevan ikuisen autuisuuden?

Tiede antaa vastauksen millainen maailma on ja miksi. Se ei määrittele ihmisen elämän tarkoitusta vaan sen joutuu jokainen - myös uskovainen - määrittelemään ihan itse. Jos joku oikeasti kuulee ”Jumalan” äänen päässään, niin tuollaisen totteleminen on erittäin vaarallinen valinta.

Elämän tarkoituksen pohdinta on luksuskysymys, Jos viettäisit kaiken aikasi ruuan hankkimiseen ja nukkumiseen, niin tuskin olisi ongelmia miettiä, mitä tehdä. Joku sanookin, että elämän tarkoitus on elämä itse - onhan hengissäpysyminen yksi vahvimmista vieteistämme. Tämä vastaus ei kuitenkaan useimpia meitä tyydytä.

Ateistin elämän tarkoitus on elää hyvä elämä. Tämä voi olla esimerkiksi auttaa tekemään muiden ihmisten elämästä paras mahdollinen, koska olemme sosiaalinen otus ja saamme mielihyvää muiden auttamisesta.

<< Mikä tarkoitus löytyy evoluutiosta, atomeista, suhteellisuusteoriasta >>

Evoluutio(teoria), atomi(teoria) ja suhteellisuusteoria ovat tietoa. Niillä ei siis ole mitään tarkoitusta. Ne ovat vaan tietoa siitä, miten maailma toimii.

Ei tieto ole tarkoitus. Tietämisen lisääminen voi olla tarkoitus - siis viisastuminen. Taidan kuitenkin ymmärtää, miksi olet alkanut uskotella itsellesi, että ateistit muka pitäisivät luononprosessien tuntemista elämän tarkoituksena. Kyse on vähän niin kuin samasta asiasta, että jos tunnet vaikka Suomen jokia nimeltä (esim. Pyhäjoki, Kalajoki, Siikajoki), niin jos joku tulee väittämään, ettei siellä sellaisia jokia ole, niin Sinä kuitenkin sanot, että on siellä. Jos väittäjä edelleen jatkaa sanomalla, ettei siellä sellaisia jokia ole, niin varmasti vastaat kohtalaisen ponnekkaasti todisteiden kera, että kylläpäs on. Nyt tuo väittäjä voi alkaa uskotella itselleen, että elämäsi tarkoitus olisi jotenkin tuo jokien nimeäminen - vaikka luonnollisesti kyse on vain siitä, että tiedät asian, josta jollakin on typerä ja väärä käsitys.

Osuinko oikeaan ? Kuvittelet, että tieto olisi jotekin elämän tarkoitus, koska Sinä olet se, joka väittää tietoa vastaan ?

<< Onko se sitä että annetaan omalle ahneudelle valta ja työnnetään muut väkivalloin syrjään? >>

Ahneet ihmiset ovat vastenmielisiä suurimman osan mielestä - olipa he uskovia tai ei. Väkivalta on myös vastenmielistä.

Ei. Ateismi ei todellakaan ole mitään vallan antamista ahneudelle. Ateistit ovat kuitenkin tyypillisesti ajattelevia ihmisoikeuksien puolustajia. Käsityksesi taitaa tulla jostain ateismin demonisoinnista, mikä luonnollisesti uskovaisten kokouksissa taitaa olla varsin yleistä (vaikka piti "rakastaa lähimmäistä" eikä "antaa väärää todistusta lähimmäisestä" - jonkun opin mukaan).

Olisiko syytä tarkistaa omia käsityksiäsi ?

"Onko se sitä että annetaan omalle ahneudelle valta ja työnnetään muut väkivalloin syrjään?"

En ole ahne enkä väkivaltainen, vaan hyvin vaatimatonta elämää viettävä pasifisti. Tuollainen näkemys kertoo jotakin vain sinusta, eikä yhtään mitään minusta. Tyypillisen uskovan tapaan suhtaudut ylimielisesti, halveksivasti ja vihamielisesti ihmiseen joka ei jaa uskomuksiasi, etkä piittaa totuudesta joka ei vastaakaan valheellisia kuvitelmiasi.

Kauan ennen kristinuskon ja sitä edeltäneidenkin uskontojen syntyä ihmislaji muotoutui ja kehittyi miljoonien vuosien aikana vähitellen nykyihmiseksi. Kristinuskon aikaa on nykyihmisen ajasta vain häviävän pieni viimeinen osuus, vaivaiset 2000 vuotta 300 00 vuodesta.

Wikistä: "Nykytiedon (v. 2017) mukaan nykyihminen kehittyi Afrikassa noin 300 000 vuotta sitten myöhäispleistoseenisella aikakaudella. Varhaisimmat löydöt ovat Marokosta Jebel Irhoudista löydetyt noin 300 000 vuoden ikäisiksi ajoitetut fossiilit, jotka edustavat nykyihmisen varhaisinta kehitysvaihetta. Niiden aivokoppa tosin vaikuttaa hiukan nykyisin elävien ihmisten aivokoppaa alkeellisemmalta."

Tarkemmin ihmisen evoluutiosta: https://fi.wikipedia.org/wiki/Ihmisen_evoluutio

Ihminen on siis kehittynyt nykyihmiseksi jo satoja tuhansia vuosia sitten ennen kristinuskoa. Tämä kehitys ei olisi ollut mahdollista, jos kristinusko (tai ylipäätään mikään uskonto) olisi ehdottoman välttämätön moraalin ja eettisen toiminnan elinehto. Ihmislaji on säilynyt hengissä HUOLIMATTA uskonnoista älykkyytensä, taitojensa ja sosiaalisuutensa ansiosta. Jos ihmislajin yksilöille olisi ollut tyypillistä vain ja ainoastaan oman edun tavoittelu, olisimme kuolleet sukupuuttoon jo ajat sitten.

Uskonnolliset ihmiset haluavat usein väittää, että uskontojen tarjoama moraalikäsitys ja eettiset elämänohjeet olisivat kaiken inhimillisen toiminnan ja yhteiskuntarauhan edellytys. Väite perustuu luonnollisesti uskontojen velvoitteisiin missioida niiden puolesta (nerokas velvoite, juuri tästä syystä sellaiset uskonnot ovat edelleen olemassa), mutta todennäköisesti myös siihen seikkaan, että uskonnolliset ihmiset elävät niin sokeana omassa kuplassaan, koska he ovat tottuneita saamaan ohjeet ulkopuolisilta auktoriteeteilta. Uskovaiselle ajatus siitä, että ulkopuolinen auktoriteetti ei enää antaisikaan hänelle toimintaohjeita lienee hyvin pelottava ja (esim. ketjun aloitus huomioon ottaen) mahdotonkin ajatus.

Itse olen ollut ateisti koko pitkän aikuiselämäni, vaikka sainkin tavallisen ev.lut. -kasvatuksen ja aivopesun koulussa. Olen kaikin puolin hyvinvoiva ja menestynyt ihminen. Noudatan elämässäni täysin uskonnoista vapaita itse punnitsemiani eettisiä arvoja. Toki minua ympäröivä kulttuuri ja sen mukana myös ev.lut. -uskonto ovat siihen varmasti myös vaikuttaneet. Omat arvoni eivät ole ristiriidassa esim. lainsäädännön kanssa. Arvoni ovat kuitenkin siinä mielessä täysin omiani, että en ole valinnut niitä ulkopuolelta tulevina määräyksinä ja joita noudattamalla ansaitsisin esim. kuolemani jälkeisen taivaspaikan itselleni. Arvoni ovat täysin puhtaita oman hyödyn tavoitteista.

Olen rakastettu vanhempi ja puoliso sekä arvostettu työtoveri ja esimies. Työssäni juuri minulle (ateisille) ohjautuu usein sellaisia tehtäviä, joissa joudutaan/saadaan olla tekemisissä moraalikysymysten ja eettisten arvojen kanssa. Olen hoitanut ne hyvin ja saanut niistä kiitosta. Olen myös monesti toiminut yhteishyödyllisen edun hyväksi, vaikka olisin omakohtaisesti menettänyt jotain saavutetun tavoitteen myötä.

Ateismi ei automaattisesti tarkoita moraalin suhteen yhtään mitään muuta kuin sitä, että ateisti ei ole muodostanut omia arvojaan uskonnon kautta saatuihin ohjeisiin. Ihmislajille on kuitenkin enemmän tyypillistä toisista huolehtiminen, koska muussa tapauksessa meitä ei olisi koskaan ollutkaan.

Hmmm...

Jos olisinkin täysin valehdellut kuvauksen omasta itsestäni ja olisinkin reaalimaailmassa vankilaan suljettu ateisti-raiskaaja-murhaaja-psykopaatti, niin miten uskova selittää ihmislajin hengissäpysymisen tuhansien vuosien ajan ilman uskontoja. Vai onko selitys se, että evoluutiota ei ole?

Huokaus.....

Uskovaiset jaksavat meuhkata elämän tarkoituksesta, mutta epäselväksi on jäänyt mikä se elämän tarkoitus uskovien omasta mielestä oikein on.

"Ikuinen elämä" ei ole mikään syy, koska sehän on vähän kuin sanoisi, että puuroa pitää syödä, jotta saat lisää puuroa syötäväksesi.

Mikä on siis uskovaisen elämän tarkoitus? Jos se on ikuinen jatkoaika elämälle, niin mikä sitten tuon ikuisen elämän tarkoitus on?

"Mikä tarkoitus löytyy evoluutiosta"
Ei mikään, evoluutio on luonnossa esiintyvä prosessi.
Tuo prosessi on havaittavissa, uskoi Jumalaan tai ei.

"Atomeista"
Ei mikään, atomit ovat alkuaineiden pienimmät osaset.
Atomit ovat totta, uskoi Jumalaan tai ei.

"suhteellisuusteoriasta"
Ei mikään, suhteellisuusteoria on teoreettista fysiikkaa.
Mm aika on suhteellista, uskoi Jumalaan tai el.

"mammonasta"
Tietty määrä mammonaa tekee elämästä helpompaa, kun ei esim. tarvitse tuskailla, millä saisi perheelle ruokaa.
Tuokin pitää paikkansa, uskoi Jumalaan tai ei.
Uskovaisetkin yleensä haluavat kohtalaisen elintason.
Harva alkaa kerjäläismunkiksi.

"Onko se sitä että annetaan omalle ahneudelle valta ja työnnetään muut väkivalloin syrjään?"

Minä ainakin haluan vain elää rauhassa perheeni kanssa.

Kerronpa hieman tämän ateistin sunnuntaipäivästä, joka sisälsi tälle ateistille merkityksellisiä asioita.

Köllöttelin pitkään vaimoni vieressä aamukahvia nauttien jutellen ja hellyydenosoituksia puolin ja toisin jaellen.

Vietin aikaani lasteni kanssa, mm. luin heille kirjaa.

Kävimme kirjastossa ja tapaamassa vanhempiani.

Vietimme aikaa harrastusten parissa, mm. opettelin hieman radiosähkötystä.

Kuulostaa varmaan paatuneelta ja paheelliselta toiminnalta?

Evoluutiouskovaisilla ateisteilla ja kristittyjen äpäräkultilla on elämän tarkoitukseen täsmälleen sama vastaus: lisääntyä ja täyttää maa, mutta kuka helv..tti sen käski täyttää näin täyteen.

Kukaan ei määritä toisen elämän tarkoitusta vaan henkilö itse määrittää oman elämän tarkoituksensa.

"Tiedosta" voidaan miettiä , mitä kukin etsiis tai haluaa.
Onko tieto Sinulle hyöty - tai tavoitearvoinen elementti?
Kun käyttää paljon aikaa (eläkkeelläkin) tiedon hankintaan niin siinä voidaan kokea viihdearvo, uteliaisuus, aivojen käytön lisääntyminen ja tieistiedon kasvu.
Ovatko nuo sitten hyöty/tavoitearvoisia niin kukin voi miettiä mitä kirjaa lukee.
Ehkä Raamatun auringon tarkka lukeminen ja tulkinta antaa joillekin jotakin - ehkä mielihyvää ja kokomuksen , että olen uskossa ja pääsen "taivaisiin" kuoltuani.
No jokainen taaplaa tyylillään.

Kristinuskon tarkoitus on: sitä että annetaan omalle ahneudelle valta ja työnnetään muut väkivalloin syrjään!

Esim. Paavi Borgia(n suku) tätä harrasti ja ties mitä aheesti himottavaa Lestatyttöä ne nytkin painaa kirkoissa! Paavin pullat on rusinankovina ja imettävinä, uh äh kohta tulee pappi - taivaanmannaa lennättää tappi -- sitä tiheänäon kohta happi