Kupla vs. Todellisuus

Pakkoruotsitus ja koko keinotekoinen kaksikielisyytemme ovat todellakin kupla, joka tulee koko ajan mahdottomammaksi, kun Suomi monikielistyy koko ajan vauhdilla!

Myös väite, että alle viiden prosentin vähemmistön pikkukieli olisi mitenkään merkittävä enemmistön kannalta on järjetön. Vertailu mihin tahansa maahan kertoo tämän. Missään ei pienen vähemmistön pieni kieli ole pakollisena kaikille alakoulusta yliopistoon.

Ruotsin kielellä on kolonialistinen historia Suomessa ja nykyinen pakkoruotsi jatkaa mustaa perintöä. Historijoitsija Keskisarjan mukaan saimme toki ruotsalaisissa mukavamman herrakansan kuin Baltian saksalaiset, mutta kielitilanne ei siitä muutu. Historiallinen asetelma on ollut surullinen ja pääkielen nousu kovan työn takana.

Kuolakieltä on myös puhe pakkoruotsista oppivelvollisuutena.

Oppivelvollisuus on joka maassa, mutta mitään pakkoruotsin kaltaista pientä vähemmistökieltä pakollisena kaikille alakoulusta yliopistoon ei ole missään muualla! Ei missään!

Pakkoruotsin rinnastaminen oppivelvollisuuteen on rivoa! Biaudet vertasi aikanaan suomalaista koululaista ilman pakkoruotsia kehitysmaan lapseen, jota vanhemmat eivät haluaisi kouluttaa ja lapsi itsekin hyväksyisi tämän. Siis ilman ruotsia on yhtä kuin ilman koulua, ilman lukutaitoa, ilman mitään. Mieletöntä ylimielisyyttä pieneltä kielivähemmistöltä!

Kaksikielisyys ei ole rikkaus Ahvenanmaalla.

Kuplassa väitetään, että suomalaiset hylkäsivät kielikokeilun.

Todellisuuden kertoi yllättäin Kimmo Sasi Svenska ylellä ruotsiksi vastatessaan hallituksen toiminnasta esitettyyn kritiikkiin:

- Jag skulle inte kritisera regeringen Sipilä så mycket. Juha Sipilä själv har en positiv inställning till svenskan och Samlingspartiet sitter ju med i regeringen, menar Sasi.

- Man kunde ha vissa farhågor innan regeringen tillträdde men de har inte blivit verklighet. Ta till exempel språkexperimentet i skolorna som minister Sanni Grahn-Laasonen (Saml.) har urvattnat, säger Sasi.

Minä en kritisoisi Sipilän hallitusta niin paljon. Juha Sipilä itse suhtautuu positiivisesti ruotsiin ja istuuhan Kokoomuskin hallituksessa, huomauttaa Sasi.

Pelot joita saattoi olla ennen kuin hallitus astui virkaansa eivät ole toteutuneet. Otetaan esimerkiksi koulujen kielikokeilu, jonka ministeri Sanni Grahn-Laasonen on vesittänyt, sanoo Sasi.

Kuplamediassa pyörii vääristeltyjä väitteitä, joita pakkoruotsin fanittajat toistelevat. Eräs yleisimmistä valeväitteistä kuuluu näin:

"Kun ylioppilaskirjoituksissa ei ole vuoden 2005 jälkeen tarvinnut kirjoittaa ruotsia niin muiden kielten kirjoittaminen ei ole kuulemma lisääntynyt."

Ei ole lisääntynyt mutta kun se ei ollut tarkoituskaan. Ruotsi jäi pakolliseksi, tilaa muille kielille ei tehty.

Ruotsin ja muiden aineiden valinnaisuutta ei tehty, jotta olisi pedattu tilaa lisäkielten kirjoittamiselle. Perusteet olivat
- yo-tutkinto jo turhan kielipainotteinen
- haluttiin vähentää reppuja ja lyhentää lukion suoritusaikaa
- matemaattiselle osaamiselle haluttiin tehdä tilaa
- haluttiin varmistaa, että ammatillista väylää kirjoituksiin tulevat voivat kirjoittaa ylioppilaaksi omin painotuksin

Pakkoruotsi tulee poistaa kaikilta opiskelun asteilta samoista syistä:
- kielipainotus ei ole kaikille tarpeellinen
- on tarkoituksenmukaista lyhentää opiskeluaikoja ja varmistaa valmistuminen poistamalla turhan kielen opiskelu
- matemaattiselle ja tekniselle osaamiselle on tehtävä tilaa
- on mahdollistettava erilaisin taipumuksin ja tavoittein etenevien mielekäs opiskelu oman opintoalan ehdoilla

Merkittävin viesti todellisuudesta kuplamediaan saatiin viime vuonna, kun kielten ja kansainvälisyyskasvatuksen opetusneuvokset kirjoittivat ensi töikseen eläkkeelle päästyään hesariin avoimen kirjeen:

”Nyt olemme lukinneet kielitaitovarannon kahteen vähän puhuttuun kieleen ja yhteen maailmankieleen. Pohjoismaiden ulkopuolella suomella ja ruotsilla on vähän käyttöä. Suomen kielitaitovarannon korjaaminen edellyttää ruotsin kielen pakollisuudesta luopumista. Tiedämme hyvin, että tämän mielipiteen esittäjät leimataan sivistymättömiksi moukiksi. Otamme riskin.”

https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005214629.html
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005116136.html

Suurin syy kapeaan kielivarantoon on opetusneuvosten mukaan se, ettei ole uskallettu luopua ruotsin kielen pakollisuudesta! Heidän mielestään kolme pakollista vierasta kieltä kaikille kielivarannon laventamiseksi ei ole realismia! Sen sijaan he kannattavat englannin pakollisuutta!

Ruotsin pakollisuus on tabu, josta on vaikea puhua, sanovat opetusneuvokset. Vasta eläkkeelle jäätyään heillä oli mahdollisuus sanoa asiasta jotain, sillä ruotsin asema on poliittinen kysymys ja virkamiehen on oltava samaa mieltä hallinnon linjan kanssa tai oltava hiljaa!!!

Kuplan asuttajien on vaikea nähdä todellisuutta. Heidän kannattaisi miettiä, miltä vastaava kupla näyttäisi ja tuntuisi muualla.

Pakkoruotsi on suomalaisille samanlainen riesa kuin olisi pakkosuomi riikinruotsalaisille. Katsotaan miten pakkosuomen vallitessa Ruotsissa kävisi:
- kielivaranto kaventuisi (siksi Ahvenanmaalta poistettiin pakkosuomi)
- kieltenopettajien jakauma vääristyisi (lähes koko Ruotsin kieltenopettajakunta olisi samalla suomenopettajia kuten meillä kieltenopettajat ovat lähes aina ruotsinopettajia, siksi he eivät kyseenalaista tilannetta)
- maahanmuuttajien kototutuminen ja kouluttautuminen vaikeutuisi entisestään oleellisesti
- vain kielellisesti lahjakkaat oppilaat pääsisivät koulutuksessa helposti toteuttamaan itseään
- kapea-alaisia oppimisen ongelmia omaavat syrjäytettäisiin jatko-opinnoista syyttä
- opetuksen resursseja käytettäisiin väärin: pienen kielen opetus alakoulusta yliopistoon jokaikiselle maksaa kohtuuttomasti ja samalla sidotaan myös tukiopetusresurssia eli resurssit otetaan tärkeästä ja sijoitetaan joutavaan
...

Pelkkä pakkosuomi alakoulusta yliopistoon vailla vapautuksia ei tietenkään riitä tekemään maista symmetrisiä - Ruotsiin tulisi avata runsaasti suomenkielisiä korkeakoululinjoja suosituimmille aloille (oikeistiede, journalistiikka, taide...) ja näihin suomenkielisille olemattomat pääsyrajat, jotta suomenkielinen voisi aina halutessaan päästä halutuimpaan mahdolliseen koulutukseen. Sitten sanottaisiin muille, että jos oikein kiltisti opiskelette suomea, voitte päästä mukaan hakemaan näihin... Sitten pitäisi vaatia jokaiselta riikinruotsalaiselta suomen kielen taitotasokoe, jotta he voisivat hakea oman maansa virkamiehiksi!!! 

Tätä kaikkea kutsuttaisiin orwellilaisittain sloganilla "pakko on oikeus" ja pilkattaisiin riikinruotsalaisia, jotka vaatisivat poliitikkoja purkamaan käsittämättömän järjestelmän. 

Niin, miten ruotsalaiset tässä käänteisessä tilanteessa suhtautuisivat kielivähemmistöönsä?

HBL:ssä eräs ruotsinkielinen historijoitsija kuvasi uussvekomanian nousua kuplassa:

"--- Mer och mer försöker man ge bilden av att finlandssvenskarna är en utsatt minoritet likt den svarta befolkningen i USA. I allt högre grad ser man i finlandssvenska medier domedagsprofetior om svenskans undergång, Svenskfinlands fall och med dem uppmaningar till kulturkamp. Retoriken får ofta Sannfinländarnas att blekna och skulle på ett nationellt eller europeiskt plan närmast avfärdas som extremism.

Tonen i den aktuella debatten gör gällande att Schjerfbeck-filmen är någon slags fennomansk konspiration som i vårt politiska klimat blir farlig. Söderling talar om krafter som försöker skapa en "blåsvart framtid" och en "etniskt rensad historia". Pontus Kyander (HBL 23.10) beskyller regissören för att "blicka inåt, in i ett finsknationellt mörker som i mer än ett århundrade sett den finlandssvenska kulturen som ett mycket onödigt ont". Dramatiskt. Den obekväma sanningen är ju dock att finlandssvenskarna historiskt sett har betydligt mera gemensamt med förtryckarna än med de förtryckta. Om vi mot förmodan vill se det hela ur ett kolonialt perspektiv ligger vi närmare boerna i Sydafrika än de svarta i USA.

I identitetspolitikens tidevarv vill allt fler svepa in sig i tribalism och nostalgi – också finlandssvenskarna. Sven-Erik Klinkmann vill i sin replik (HBL 26.10) på allvar se Schjerfbeck-filmen som ett fall av så kallad whitewashing (också en term approprierad från USA) vilket är både ohistoriskt och orealistiskt. Om något har den finlandssvenska kulturen tack vare de massiva ekonomiska resurserna i Svenskfinland en överdriven synlighet. En stor del av landets främsta politiker, företagare och kulturpersonligheter är dessutom fortfarande svenskspråkiga. Våra städer är fulla av monument tillägnade finlandssvenskar.

Schjerfbeck-debatten är ett tydligt exempel på de i västvärlden allt starkare tendenserna att försöka påtvinga verkligheten fullständigt ohållbara teorier. Vad vi i detta fall egentligen har att göra med är en nysvekomani sett genom ett postkolonialt prisma kryddat med lösryckta modeord. ---"

Kuplaan lähtee myös viesti siitä, mikä koulutuksessa on tärkeää ja mikä ei.

Professori Esko Valtaoja kirjoitti Turun Sanomissa siitä, miten koulun välittämät ydintaidot pitäisi määritellä keskittyen oleelliseen: "On tietoja ja taitoja, jotka jokaisen olisi pakko osata. Luku- ja kirjoitustaito, oma äidinkieli, filosofian opettama ajattelun taito, matematiikka, ja perustiedot ympäröivästä todellisuudesta – ihmisen historiasta biologiaan, fysiikkaan, yhteiskuntaoppiin ja muihin maailman ymmärtämisen aakkosiin. Niin, ja englannin kieli, tuo yleismaailmallisen kommunikoinnin kieli."

Tämä on siis professori Valtaojan valistunut näkemys. Hän lisäsi vielä: "Tuohon ydinosaamiseen eivät ruotsi ja muut kielet kuulu eivätkä mahdu."

Kupla: Suomenkieliset perheet itse haluavat lapsilleen ruotsia alakoulusta yliopistoon.

Todellisuus: Jos näin on, eikö vapaaehtoinen ruotsi olisi luontevin vaihtoehto vapaaehtoisen englannin tapaan?

Kupla: För att alla ska samma möjlighet att söka tjänster... / Virkojen kielitaitovaatimukset eivät katoa. Kaikilla on oltava edelkytykset hakea virkoja, joissa vaaditaan suomea ja ruotsia. /
Staten har skyldigheter att uppehålla de tjänsterna, att slopa de skyldigheterna är sedan en helt annan och säkert svårare process.

Todellisuus: Virkoihin on jo erivapaudella otettu maahanmuuttajia ilman ruotsia. Esimerkiksi lääkäreitä. Jos siis suomenkieliset perheet itse haluavat lapsilleen ruotsia alakoulusta yliopistoon, voitaisiin muutamat poikkeukset hoitaa erivapauksin. Oikeasti, jos uskotaan, että suomenkieliset perheet itse haluavat lapsilleen ruotsia alakoulusta yliopistoon, ongelmaa ei ole. Eihän sitä ole englanninkaan kanssa ja sitä ei edes vaadita viroissa?

Kupla: De här tjänsterna är väl statliga och kommunala och det är statens skyldighet att se till att det finns folk som kan sköta dem.
Riksdagen har inte hittat någon bättre lösning än obligatoriska språk,ännu åtminstone. / Eduskunta ei ole löytänyt pakkoruotsia parempaa ratkaisua ruotsinkielisiin palveluihin!

Todellisuus: Onko ruotsinkielisten edunvalvonta antanut luvan edes etsiä? Kaikkialla maailmassa hoidetaan monikielisten valtioiden palveluja useilla kielillä eikä missään ole mitään pakkoruotsin kaltaista. Maailmalla olisi malleja tarjolla... Käytännössä jo esim. pääkaupunkiseudulla ruotsinkieliset palvelevat terveydenhuollossa toisiaan. Ongelma vain on se, miten saada täysin kaksikieliset preferoimaan ruotsinkielisiä palveluja.

Näyttää siltä, että halutaan pakkoruotsi ylläpitämään ruotsinkielisten etuoikeuksia ja näennäistä kaksikielisyyttä, mutta vedotaan muka palveluihin ja väitetään, että suomenkieliset itse haluavat ruotsinsa. Kumpikaan ei pidä paikkaansa.

Alle+5%:n+kielivähemmistö+ei+voi+tehdä+kansasta+tai+maasta+kaksikielistä!